bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read Ebook: Lea; Margareta by Kivi Aleksis

More about this book

Font size:

Background color:

Text color:

Add to tbrJar First Page Next Page

Ebook has 570 lines and 14839 words, and 12 pages

LEA; MARGARETA

N?ytelmi? yhdess? n?yt?ksess?

Kirj.

Aleksis Kivi

LEA

N?ytelm? yhdess? n?yt?ksess?

J?SENET:

SAKEUS , publikanien p??mies Jerikossa. LEA, h?nen tytt?rens?. ARAM, er?s nuori saduseus. JOAS, er?s fariseus. RUBEN, publikani.

Tapaus: Palestinassa Jerikon kaupungissa Kristuksen aikana.

Sakeuksen huone; avonaisesta ovesta n?kyy et??ll? kallioinen seutu ja kallioin juurilla korkeita palmuja. Sakeus istuu p?yd?n ??ress? lukien rahojansa lippaasta p?yd?ll?.

ENSIM?INEN KOHTAUS.

Sakeus. Sitten Ruben.

SAKEUS. Yksi tuhatta, kaksi tuhatta, kolme tuhatta penninki?. Siin? kolme tuhatta penninki?.

Ruben! Unohdanpa viikunatarhani. Ruben!

RUBEN. Mit? tahdot, herra?

SAKEUS. K?y kerta viikuna- ja palsamitarhani ymp?ri ja katso, onko kaikki, niinkuin oleman pit??. Muista: hedelm?t rippuvat valmiina, aita on heikko ja varkaita monta. Tee, niinkuin sanoin.

RUBEN. Teen sen heti.

TOINEN KOHTAUS.

Sakeus .

SAKEUS Kolme tuhatta, nelj? tuhatta, viisi tuhatta penninki?. Niin, viisi tuhatta penninki? ja kasa ropoja siihen lis?ksi, siin? on rikkauteni rahassa. Rikas olen, mutta miksi en rikkaampi? Viisi tuhatta penninki?; miksi ei kymmenen tuhatta?--Mutta tuleva aika tuopi k?siini kultaa, jota Sakeus tiet?? ammentaa ja panna talteen.--Rikas olen, rikkaammaksi tulen, ja olenpa onnellinen my?s, niin luulen. Mutta onnellisempi olisin, jos tuo kiilt?v? saalis tuossa olisi kokonansa kunnialla pyydetty; mutta juuri niin ei ole laita. Enin kaikista muistelen tuota leske? Gilgalin kaupungissa. H?n on k?yh?, mutta h?nelt? pinnistin vikkel?sti ulos kaksikymment? penninki?,--ja kymmenen m??r?? siin? kohdassa laki.--Noo, tosin puristan ja kiskon, >>oikein ja v??rin kokoon k??rin>>; mutta samoin teki t?ss? ennen minua toinen mies, samoin my?skin mies ennen h?nt?, ja niin on tapahtunut aina alusta Rooman vallan. Ja, suuri Jehovah! ken on Israelissa kylliksi luja harjoittamaan Sakeuksen virkaa, silloin t?ll?in horjumatta oikeuden tielt? pois? Tuskin joku voimallinen rabbi.--Mutta kuinka suuri on tuossa ropojen luku?

KOLMAS KOHTAUS.

Sakeus. Joas.

JOAS Tuossa istuu ukko yksin ja, niinkuin luulen, lukee aarteitansa. Niin, siin?p? se voima, joka minua, puhdasta fariseusta, vet?? v?kisin yl?nkatsotun publikanin huoneeseen. T?st?p? saan pit?? hyv?n?ni paljon nuhteita ja kylmyytt? monelta vanhurskaalta yst?v?lt?ni ja heimolaiseltani. Mutta ukolla tuossa on kultaa ja tavaraa, joista ei syd?meni mieli en??n erota, ei, vaan kaiken t?m?n rikkauden perilliseksi tahdon tulla h?nen tytt?rens? kautta. Haa, mitk? kiilt?v?t kulta-kasat!

SAKEUS . Mies, mit? n?it?

JOAS. Kultaa, kultaa!

SAKEUS. No, miksi n?ytti?

JOAS. Mullaksi, mullaksi!

SAKEUS. Mullaksi? Jos niin aattelet kullasta, niin etp? koskaan pysy varallisena miehen?, vaikka ammentaisi onni sun arkkuusi viel? suuremmat perinn?t kuin ne, jotka jo saanut olet.--Multaa! Mit?? oletko tytt?reni ansaitseva ja h?nen kauttansa viimein kaiken t?m?n kullan, jonka hiell? ja vaivalla olen koonnut vuosien kuluessa?

JOAS. ?lk??n t?m? teit? huolettako, is?. Kuitenkin pois, kauvas minusta se, ett? rakastaisin t??ll? ylitse kaikkea tuota maallista tavaraa, jonka koi sy?, ruoste raiskaa ja varkaat kaivaa. Min? pelk??n ja rakastan ainoastaan Israelin Herraa, joka t?h?n asti on minua varjellut ja t?st?l?hin varjelee kaikesta synnin loasta. Joas ei jumaloitse kultaa ja rikkautta; mutta h?nen s??st?v?inen luontonsa tekee, ett? rikkaus h?nen hallussansa ei v?hene, vaan enenee p?iv? p?iv?lt?. Tavaraa en katso yl?n, vaan rehellisell? tavalla tahdon sit? lakkaamatta koota. Ja mist? syyst?? Siit? syyst?, ett? viimein kuin n?en itseni kyllin varakkaaksi, taidan harjoitella laupeuden t?it? Herran kunniaksi.

SAKEUS. Mutta aina varovasti, aina varovasti, muistellen pahoja p?ivi?, jotka voivat meit? l?hesty?.

JOAS. Varovasti, sen tied?tte.

SAKEUS. Min? tied?n, ett? toimitan Lealleni miehen, joka ei tuhlaa, mit? Sakeus on koonnut, vaan saattaa s??st?t paisumaan yh? enemm?n ja pit?? k?yhyyden kaukana siit? huoneesta, jossa tytt?reni em?nn?itsee. Joas, rakastatko lastani?

JOAS. V?hemm?n kuin Jehovaa, enemm?n kuin itse?ni.

SAKEUS. Ja enemm?n kuin minun kultaani?

JOAS. Mit? kysytte?

SAKEUS. Yht? kysyn. Katso, jos nyt pahap?iv?ni tulisi, rynt?isi p??lleni tuulen puuskana, kuin ennen Jobin onnettomuuden p?iv?, temmaisten minulta kaikki, ja min? seisoisin kerj?l?issauva k?dess?; sano, ottaisitko sittenkin tytt?reni vaimokses?

JOAS. Elohimin nimess?, min? ottaisin h?net.

SAKEUS. Terve sin?!

JOAS. Rakkauteni h?nt? kohtaan ei ole kullan pyynti?, vaan puhdas ihastus, niinkuin ennen Jaakopin povessa Raakkelia kohtaan.

SAKEUS. Poikani, min? tahdon uskoa sen, ja olen valmis laittamaan h?it?.

JOAS. Yht? mielin kerran viel? kysy?. Naituani tytt?renne, kuinka suuren huomenlahjan saan?

SAKEUS. Kaksi tuhatta penninki?.

JOAS. Ei, kolme tuhatta.

SAKEUS. Kaksi tuhatta, ei ?yri? enemm?n. Mutta menty?ni viimein isieni luokse, silloin tied?t saavasi kaikki; ole tyytyv?inen.

JOAS. Vakaasti suostun odottamaan, kun vaan kerran olen saanut tytt?renne. Mutta siin?h?n on solmu.

SAKEUS. Jonka avaa is?n valta.

JOAS. H?nen syd?mmens? on minua kohtaan kylm?, mutta Aramille aivan hempe?.

SAKEUS. Vaan sin? h?net saat, mutta Aram saakoon sauvastani, jos kerran viel? h?n uskaltaisi astua minun huoneeseni. Monta on minulla syyt? hylj?t? t?m? mies. Katso, h?n on saduseus, vaikka alhaista s??ty?, ja siis enemm?n viel? inhoittava kuin itse saduseusten p??mies. H?n on puoleksi Kreikkalainen, lukee yht? kevytmielisesti Moseksen lakia kuin pakanain saastaisia kirjoituksia. Tutkistella muukalaisten eksytt?vi? kirjoja: rangaistuksen alainen teko!

JOAS. Kivityst? ansaitseva, kivityst?.

SAKEUS. Ja mik? on h?n viel?? K?yh? rotta. Ja se on pyk?list? pahin. Antaisinko siis tytt?reni h?nelle? En, niin kauvan kuin el?? Israelin Jumala!

JOAS. Min? kiit?n teit?. Mutta olkoon asia lujasti vahvistettu, vierasmiesten kuullen.

Add to tbrJar First Page Next Page

 

Back to top