Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Runoja by Hellaakoski Aaro
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 237 lines and 6004 words, and 5 pages
RUNOJA
Kirj.
AARO HELLAAKOSKI
SIS?LLYS:
Kaipuumme Marssi lakeuksilta Talven tullessa Kuu Takatalvi Murha Kev?tmyrsky Kev?tt? katsomassa Tuhlaajapoika Kaksi Conceptio artis Sairaalassa
Mets?kissa Tunnoton Kuu-ukko Nocturno Pirut tanssahtavat Viinam?en miehet Maalarit Maan toivot
Salakuljettaja Kynt?j? Kahvisaunassa Y?jalassa Jahvetin rakastuminen Jahvetin kosinta Korpikyl?n janne
Poroporvarien laulu Paan Maallinen onni Eih?n sit? ?ly? puutu H?rj?n kosto Oode kyn?veitselle Pyllymylly Koiranpennut Liian paha sappi H?py? vailla Voi kun oisi sarvet mulla-- Lucifer
KAIPUUMME
Ei olko kaipuumme kuin haave naisen tai sairaan n?ky, houre humalaisen. Se olkoon merkki hengen voimakkaan ja kruunu luomakunnan kuninkaan.
Se olkoon niinkuin kymin laaja uoma, tuo monen puron yhteisvoimin luoma. N?in hurjat voimat intohimojen ne saakoot uoman, m??r?n yhteisen.
MARSSI LAKEUKSILTA
Sa laakeihin rantoihin kuohuvan n??t meren korkeat, hurjat vaahtop??t. Sa kosken kuulet kuin ukkosen ja haukan kirkunan kaukaisen.
Nuo ??net on kuorona rinnassas. Ja villi on leimaus katseessas.-- Peru p?ivilt? muinaisilta se lie kun k?ytiin katkera kostontie.
Kas viuhuen tuorehet tuulet k?y. Ei katseenkantaman ??ri? n?y. Ly? iskusi uksihin rautaisiin! Ken paljon vaati, se palkittiin.
TALVEN TULLESSA
Riemuin tunnet talven tekev?n raivausty?t??n. Kaiken mi silm??, ruumista, henke? ?sken painoi, viev?t j??t?v?t viimat my?t??n.
Puhurin poika, reippaasti rintojen rihkamat peit? liian rakkaat! Toivomme talvelta taasen laajoja hankia, j?rvi? j?hmenneit?.
Toivoo inehmo: Pakkasenkorkeat t?hdet taivahalla vihre? kuuan lumisten metsien yll?; el?m? rinnassa uinuen kinosten alla.
KUU
Kuu mykk? kumottaa, tutkii, uinuuko hurja maa.
Kuin silm? ?ityen poikaansa sairasta katsellen:
Laskeeko lepohon y?ll?k??n raskaan, kuumehoureisen p??n?
Her??k? ?kki? parkaisuun, painajaiseen ja sadatteluun?
TAKATALVI
Pohjoinen huokuu katkerin, kolein tuulin. --On toukokuu. Arkana astuu ihminen katujen viert? katse maassa, sinisin huulin ja rinnassa arki.
Auringon kylm?t s?teet lankee viistoon. --On toukokuu. Kelme?t varjot. Ah, min? v?synyt niist' oon: uhaten niinkuin siniset aaveet ne hiipien k?yv?t.
Laulajat tyhjill? oksilla v?risev?t. --On toukokuu. Perhonen maassa, siivet paleltuneina. Uhrinsa raskaan vaatii kev?t. Ja kurjet huutaa.
Kev?h?n hallat paljon toukoja l?iv?t. --On toukokuu. Kiviset pellot harvoin ne heilim?iv?t. Pohjoistuulet tuutivat niit?, ne sammalta kasvaa.
MURHA
Julman murhan n?in kerta, raitin hulvehillaan verta. Lapsi olin. Siit' on monta vierryt vuotta armotonta.
Takimmainen juostessansa hakkaa toista puukollansa. Aivan luona jalkojeni pakenijan henki meni.
Horjui, heilahutti k?tt?, kaatui ??nt? p??st?m?tt?. Toinen puukon maahan nakkas, hypp?s niskaan, puri, hakkas.
KEV?TMYRSKY
Kylm? tuuli soi. Hiekkapilvet piehtaroi. Puitten tyhj?t oksat rapisevat. Mustat lehdet entiskes?n maassa karkelevat.
Taakkaa kantaen astuu vaivoin poikanen. Polvet notkuu. Selk? kumarainen. Hiekka ruoskii huulet veriin. Liehuu puku repaleinen.
KEV?TT? KATSOMASSA
Hei humise kev?h?n tuuli nyt halki hankien maan. Jo korvani kiurun kuuli. K?yn kev?tt? katsomaan.
Voin sukset jo aittaan kantaa. Nyt pieksuni voitelen ja kohti ulapan rantaa k?yn hiljaa, kurkkien.
Jo kaukaa ??net kuulen nuo hurjat kev?iset. Kun rannalle ehdin, luulen kaikk' irti on aavehet.
Kuin intohimot hullut syd?miss?mme siitetyt vapahaks olis ?kki? tullut ja hyppelis hihkuen nyt.
Ja ilmassa vinkuu ja soipi ja tuhannet siivet ly?. Kev?thenget ne karkeloipi kev?tlintujen siivet ly?.
Kun hiihtelin viikko sitten ja t?hysin selj?lle p?in, helyn kuulin j??hilsehitten, lumiaavikon aution n?in.
Nyt j??tik?t sihisev?t, lep?n norkot on puhjenneet. Se saapui se toivottu kev?t. Ja kohisten k?yv?t veet.
Mut p?lvill?, lammikoissa on hilpe?t, tuliset h??t. On arkainkin arkuus poissa: kev?ttaistelut kuulet, n??t.
Kun suokulaisurosta kaksi noin naaraasta taistelee, voit p??st? todistajaksi miten rakkaus villitsee.
Voit astua kohti niit?-- ne eiv?t sinua n??. Vain hiukkasen siirtyv?t siit?, taas alkavat temmelt??.
Niin korvissa soipi ja hel??. Niin hanget h?yry?v?t. Niin jokainen m?t?s el??. Puut tuulessa hymisev?t.
TUHLAAJAPOIKA
Add to tbrJar First Page Next Page