Read Ebook: Rakastunut rampa eli Sakris Kukkelman köyhä polseviikki by Lehtonen Joel

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 2049 lines and 47028 words, and 41 pages

Sy?m?tt?myydell? uskoo h?n voivansa h?vitt?? kerran muhkun selj?st??n ... ja saavansa jalkansa terveiksi...

Ei ollut helppo saada ty?t?. Silloin sopi ryhty? paastoamaan. Ja sitten h?n huomasi ... asiaa tarkoin pohtiessaan ... paaston terveelliseksi...

Vaivalla p??see Kukkelman nyt keinutuoliin, omatekoiseen mielipaikkaansa, jossa on niin mukava keinutella ja mietti? ... tuumiskella kaikenlaisia maailman asioita ... pitkin? iltapuhteina. Siihen h?n kapuaa, auttaen itse??n k?sill??n yl?s, sill? jalat eiv?t yksin??n jaksa. M?rk? p??llystakki on h?nell? viel? yll??n. Jalkoja pakottaa hirve?sti ... ja kyttyr?? ja koko selk?rankaa. H?n huohottaa... Hengitys k?y rinnasta niin kuin koiran l??h?tys, hyvin h?t?isen? ja lyhyesti...

Siin? alkaa h?n riisua kenki??n ja sukkiaan... Ja punaiset jalkoter?t, joista toinen on k??ntynyt hiukan sivulle p?in, paljastuvat v?hitellen.

Menee hetki hiljaisuudessa. Ainoastaan sein?n takaa ja ylemm?st? kerroksesta kuuluu lasten parkumista.

S?rkev?? selk??ns? ja kipeit? jalkojaan Sakris ajattelee... Kaikkein vaivaavinta ajatustaan, joka her?tt?? h?ness? aina h?nen el?m?ns? katkerimman muiston.

Miksi h?n on ennen kaikkea rampa? Monet kerrat on h?n pohtinut t?m?n asian selv?ksi ... mutta nyt t?ytyisi j?lleen sit? pohtia...

Olisi pistett?v? tuli uuniin ja l?mmitett?v? puuro... Viel? on j?ljell? sit? toissap?iv?n? keitetty? ... ja ?mp?riss? on v?h?n vett?. Mutta kyttyr?? ja s??ri? t?ytyy lepuuttaa ... ja mietiskell? kohtaloita, jotka vioittivat h?nen selk?ns? ja jalkansa.

Kun h?n niit? miettii, nyk?isee h?n pakostakin keinutuolin levottomaan ja vihaiseen liikkeeseen. Ja j?lleen kohoaa h?nen sis?st??n ik??n kuin kirous ... vaikkei saisikaan kirota ... ei edes ajatuksissaan, sill? kiroushan kutsuu ihmisen ymp?rille pahojahenki?! Ne tekev?t onnettoman olon viel? pahemmaksi kuin se oikeastaan on...

Mutta aina ei jaksa vastustaa pahojahenki? ... joita ilma liitelee t?ynn?... Salaper?ist? henkimaailmaa ... nykyaikaiselle ihmiselle k?sitt?m?tt?mi? vaikutelmia.

?iti-vainajan henkik? h?nt? muiden muassa kiusannee?

Mink?lainen olento tuo ?iti!

Paha ... kuin naiset kaikki.

-- Jos menet naisen luokse, niin ?l? unohda ottaa ruoskaa mukaasi, sanoo Nietseske-kirja, murisee Sakris yksin??n, ja h?nen huulensa v??ntyv?t katkeraan hymyyn.

Juuri ?iti antoi h?nelle el?m?n julmimman kuorman ... tuon kyttyr?n selk??n ja v??ntyneet, kipe?t jalat. Vioitti selk?rangan...

Viel? eiv?t jalat ja selk? ole parantuneet ... vaikkei h?n ole en?? vuosiin sy?nyt lihaa eik? mit??n saastaista... Ja vaikka h?n nyt viimeksi on paastonnutkin.

?iti se oli h?net t?llaiseksi tehnyt! He asuivat silloin tuolla naapurikunnassa... Sakris, h?nen is?ns?, sisaruksensa ja ?iti... Hanab?len kyl?ss?... M?kituvan asukkaina.

K?yh?? ja surkeaa oli siell? tosin el?m?. Mutta silti: ?idin olisi kuitenkin pit?nyt ... rakastaa Sakrista..! Tiet??, ett? h?n oli ?iti!

Laho oli t?lli; is?nt?, vaikka kartanonomistaja ja rikas, ei hennonut sit? parannella ... eik? antaa heille maata sen vertaa, ett? he olisivat voineet pit?? edes lehm?n... Siksi oli ?idinkin ehk? pakko olla kaiket p?iv?t is?n kanssa poissa kotoa ... is?nn?n t?iss?; maksamassa vuokransa monet viikot kest?v?ll? omalla orjuudellaan. Eik? sek??n riitt?nyt: t?ytyi viel? k?yd? muuallakin urakoissa. Lapset suljettiin silloin torppaan lukon taakse ... etteiv?t olisi p??sseet ulos ... itse??n vahingoittamaan. Niin kuin ne olisivatkaan voineet talvella ulkona liikkua! Eih?n Sakriksella ja h?nen veljell??n ollut housujakaan ... vaikka veli, Sakrista vanhempi, oli jo seitsenvuotias... Eik? siskolla ollut hametta... Paljain s??rin koikkelehtivat he ahtaassa tuvassa. Mutta joskin k?yhyytt? oli, niin olisi ?iti voinut olla lapsilleen hellempi!

Mink?s h?n teki! Kun tuli kerran kotiin ... oli kes?, ja aurinko, Luonnon armelias ja kaikille hyvyytt??n jakeleva silm?, s?teili ikkunasta. Ikkunan olivat lapset saaneet vehkeillyksi kehist??n irti ja auki. Sakris oli kiivennyt ikkunalaudalle, l?mmittelem??n ja ihailemaan luontoa. Silloin ?iti: rynt?? ovesta sis??n, ja ?rj?isee niin pahasti, kun n?kee pojan ikkunalla, ett? Sakris pelj?styy ja putoaa ikkunasta ulos: ly? selk?ns? ikkunan alla olevaan hirteen... Ja taittaa selk?rankansa!

Kahdentoista ik?iseksi t?ytyy Sakriksen maata paikallaan s?ngyss?... Sitten vasta alkoi h?n voida liikkua. Maata huonolla ruualla ... ja kitua engelskantaudissakin.

Sellainen kelvoton ?iti! Mink?moisia ihmiset saattavatkaan olla. Mutta aina ne ... naiset!

Jaloissa ja kyttyr?ss? on kipu siin? hiukan asettunut. Ja sik?li kuin se sattuu, suuntautuvat yksin?isen ajatukset j?lleen yleisempiin asioihin.

Uunissa tihruaa tuli pieniss? risuissa, joita Sakris ker?si aikaisemmin syksyll? mets?st? ... milloin sairaudeltaan jaksoi. Kunnan mets?st?... Niinh?n kaikkien varattomien on nyt melkein pakko tehd?. Halot ovat kalliita: sekin sodan tulos ... porvarillisen katsomuksen tulos!

Risuja t?ytyy s??st??, l?mmitt?? savupelti puolittain kiinni, ja niinp? suitsee savua kamariin, mustaten uunin otsikkoa ja kokoontuen kattoonkin. Mutta onko Sakris t?h?n syyp??? Kyll? h?n tahtoisi olla siisti ... ja h?n on siisti! Asuntonsa soisi Sakris kauniiksi kuin nukkekaappi!

Mutta puut kallistuvat yh?. Metsien omistajat tahtovat itselleen satakertaisia voittoja. Tietysti. Jopa tuhatkertaisia! Tietysti! Syytt?v?t rahtikustannuksia ja ty?palkkoja. Mutta kohottavat voittonsa sadat kerrat korkeammiksi kuin palkkojen ja rahtien nousu. Minne k?yh? v?ki joutuu, jos sattuu tulemaan kylm? talvi?

Ei, n?in ei voi jatkua. Mahtavien t?ytyy oppia tyytym??n pienempiin voittoihin...

T?ytyy!

Mill? tavalla t?ytyy? Siit? tuntuu Sakris olevan ep?tietoinen. H?n huokaisee ... ja katselee ajatuksissaan kattoon. Keinutuolinsa on h?n kuljettanut uunin eteen ... ja istuu nyt siin? jalat allaan, k??nnettyin? jollakin tavoin suppuun kuin r?pyl?t.

Hanab?len t?lliss? oli toki halkoja. Puita ei estetty kuljettamasta kartanon mets?st?. Mutta nyky??n alkavat kai mets?tkin olla tyhj?t. Metsien omistajat kuljettaneet kaikki ulkomaille.

Hanab?less? tarkeni ainakin s?ngyss? ... ilman housujakin... Tarkeni suuri lapsiparvi: syntyih?n n?et Sakrista vanhemman veljen ja h?nt? nuoremman sisaren j?lkeen viel? kaksi lasta. Sellaista se on, lapsia tehd??n ... eik? jakseta niit? hyvin el?tt??...

Ja naiset sit? tahtovat ... j?rjett?m?t ja intohimossaan sokeutuvat.

Eik? olisi parempi, jos niit? olisi v?hemm?n..? Ja v?h?t vaalittaisiin oikein. Ei unohdettaisi jotakuta sairasta kitumaan t?llin nurkassa, kuten Sakris unohdettiin. Ja puutteeseenpa ne nuoremmat sisaruksetkin varmaan kuolivat. Pienin?. Yhden heist? muistaa Sakris aina kuolleena: keltaisena, sinisen?, k?pertyneen? ... kuin mit?kin lihaa ... haudattavaksi tehty? lihaa.

Mutta papit ja opettajat ... porvarit ... eiv?t sallisi neuvoa ihmisille, ettei saisi olla lapsia enemp?? kuin jaksaa hoitaa. Se on muka pahaa ... sosialismia. Ja sosialisteja, jotka sen tiet?v?t, ei suvaita... Sill? yhteiskunta tarvitsee paljon lapsia: sotamiehi?, tykinruokaa...

K?yhyytens? vuoksi oli Sakriksen is? sidottu orjuuteensa kartanossa taikka ahertelemaan kyliss? p?iv?l?isen?. Harvoin h?nt? n?kyi kotona. Kumma mies, posket puutteesta huolimatta punersivat..! Ei tiet?nyt mit??n siit?, ett? maailmassa saattaisi olla parempaakin. Niin tyytyi ja eli. Ja niin kuoli. Oli marraskuu ... syksy kuin nytkin ... pime? ja m?rk? ilta. Johonkin Hanab?len taloon oli kuultu huutoa vainiolta, vuoren juurelta. Oli menty katsomaan, siell? makasi is? ... tulossa oikotiet? kotiin. Oli kulkiessaan pudonnut kalliolta, ja jalka poikki! Siit? ei en?? tointunut... Makasi ensin kuukausia s?ngyss?. Ei ollut l??kkeit? ... ja mit?p? niist?? L??k?rith?n ainoastaan myrkytt?v?t kansaa, saadakseen rahaa rohdoilla, joilla tehd??n ihmiset yh? kipe?mmiksi. Sen totuuden oli Sakris kuullut silt? miehelt?, joka t??ll? Krokelbyss? aikoinaan piti esitelmi? ja jolta Sakriskin viimein oppi sy?m??n kasviksia... Niin, is? ei p??ssyt liikkeelle ... ja siihen v?syi muutenkin. K?det syliss? h?n aina istui, p?? riipuksissa ... kuulematta edes, mit? h?nelle juteltiin.

Is??n kuului koskeneen se, ett? Sakriksen vanhin veli siihen aikaan l?hti pois kotoa. Teki mieli muualle k?yhyydest?. Ja naimisiin h?nen tietysti piti alkaa p??st?! Jokin tytt?, nainen, houkutteli h?net hylk??m??n is?ns?. Veli meni Helsinkiin.

Siskokin karkasi sinne sitten palvelukseen ... ja lopulta Amerikkaan: h?nest? ei ole koskaan mit??n kuulunut.

Sill? v?lin oli Sakris joutunut r??t?linoppiin. Is? eli viel? kotona ... ?idin kanssa. Lieneek? ?iti is?st? v?litt?nyt yht??n? Sakris k?vi kuitenkin tylsyv?? is??ns? joskus katsomassa ... ja muistaa kerran vieneens? h?nelle rahaakin, sen verran mit? sai mestariltaan. Vei juuri v?h?? ennen is?n kuolemaa ... ja siit? teostaan on Sakris aina iloinen.

Kun is? kuoli, muutti ?iti toiseen kuntaan. Ei k?ynyt Sakrista katsomassa ... eik? Sakriskaan v?litt?nyt h?nest?.

Ei silloin. Eik? my?hemmink??n. Sakris muistaa ?iti??n ainoastaan milloin h?nen kyttyr??ns? ja selk?rankaansa oikein s?rkee ja vaivaiset jalat luopuvat h?nen altaan. Silloin h?n muistaa ... kelvotonta naista, joka teki h?net t?llaiseksi.

Ainoa velik??n ei tuntunut haluavan tiet?? Sakriksesta mit??n ... vaikka kuului olevan Helsingiss? hyviss? ansioissa. Tietysti veljen vaimo vaati miest??n pysym??n Sakriksesta erossa!

Mutta ellei ?iti olisi kadonnut vieraihin kuntiin, niin olisi Sakriksen ehk? t?ytynyt h?nt? el?tell?, antaa h?nelle kaikki rahansa, mit? h?n maalaisr??t?lin opissa ansaitsi! Eik? h?n olisi siin? tapauksessa ehk? p??ssyt Hanab?lest? sittenk??n, kun oli jo melkein valmis kis?lli ... tuon ilke?n r??t?lin kynsist?, joka h?nt? pieksikin. Nyt h?n p??si. Maailma veti sent??n h?nt? puoleensa ... lupasi antaa h?nen n?hd? omin silmin kaikkea sellaista, mist? h?n oli oppipoikana itsekseen ja yksin??n lukenut. Oli lukenut kaikkea ... mit? k?siins? sai. Ty?v?en lehti? ja kalentereita ... ja muitakin kirjoja. Siihen oli tilaisuutta, vaikka mestari olikin ahnas. Oli aikaa ruokalomilla ... ja pyh?isin, kun muut pojat l?iv?t maantiell? kiekkoa ... tai alkoivat kulkea naisten aitoissa. Sensijaan Sakris: opiskeli! Piti saada kaikesta selv??.

Nyt h?nell? on hyllyll? yht? ja toista ... Krapotkinia ... ja viimeksi tuo Nietseske-kirja, jonka h?n osti menneen? syksyn? Helsingiss? ... silakkamarkkinain aikaan.

Olisivatpa muutkin ihmiset niinkin oppineita kuin h?n..! Silloin voisi maailman varmaan jollakin tavalla j?rjest??.

Opettaa pit?isi heit? ... neuvoa yst?v?llisesti ... ja vet?? heid?n paheellisuutensa esille! Silloin ... maailma...

Siin?p? on Sakris l?mmitellyt itselleen puuroa. Pienoinen hiillos l?hett?? h?neen heikkoa, suloista hohdettaan. Sitten h?n aterioi ... suoraan emalisesta kattilasta, jonka h?n asettaa jalkainsa v?liseen kuopperoon, keinutuoliin, sanomalehden p??lle ... Helsingin ty?v?enlehdist? jyrkemm?n: sit? lainailee h?n joskus naapureilta, koska h?nell? ei ole nyky??n rahaa tilata omaa lehte?...

Kahvikupista juo h?n vett? vaatimattomien palainsa painimeksi.

Ei h?n paljoa tarvitse. El?? kyll? n?inkin... Jos h?n saisi aina t?llaistakin ... jos eiv?t viimeiset ansiorahat, pienell? r??t?l?imisell? saadut, ihan loppuisi, niin...

Kunpa kaikki ihmiset olisivat ruoka-asioissa yht? tyytyv?isi? kuin h?n! Ja muissakin ... itsekk?iss? asioissa ... huolehtiessaan omasta mukavuudestaan. Silloin ei olisi rikkaudentavoittelua... Silloin eiv?t ne pirut tai pahathenget, jotka viettelev?t ihmisen sielua rahalla, saavuttaisi kannatusta ... kun ei kukaan tahtoisi kultaa! Ei olisi rahaakaan! Ja kun rahaa ei olisi, niin ei koottaisi kapitaaleja ... eiv?tk? valtakunnat joutuisi sotiin, joihin kapitaalinhimoiset niit? viettelev?t...

Tyytyv?isyys ... sep? sent??n jotain olisi!

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet