Read Ebook: Kultala Hyödyllinen ja huvittava historia yhteiselle kansalle luettavaksi annettu by Zschokke Heinrich Keckman Carl Niclas Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 477 lines and 36594 words, and 10 pages

Translator: Carl Niclas Keckman

KULTALA

Hy?dyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu

Kirj.

HEINRICH ZSCHOKKE

Carl Niclas Keckmanin suomennos ilmestyi vuonna 1834.

MUISTUTUS

T?m?n tarinan on Saksan kieleen kirjoittanut Heinrich Zschokke niminen oppinut Sveitsin eli Helvetsian maassa. Toivoin siit? olevan Maanmiehilleni huvitusta ja hy?dytyst?, olenma sen suomentanut.

Useampi Suomalainen lukia taitaa kyll? oudoksi katsoa monta t?ss? kerrottua asiata, eik? ollenkaan meid?n maahamme sopivaiseksi; mutta h?n muistakoon ett? kussakin maassa ovat omat tapansa ja asetuksensa, ja erilaiset asiain k?yt?nn?t.

Ulkomailla ja Suomessakin muutamassa paikkakunnassa, kussa ihmiset asuvat tihi?mmin, on suuria kyli?, ik??nkuin v?h?iset kaupungit. Sellainen on my?skin t?m? Kultala.

LUKIOILLE

Hy?dyllisten ja siin? sivussa huvittavaisten kirjain puutos on Suomalaista lukemisen ainetta halajavaisille sangen suuri, ja samassa m??r?ss?, kuin lukioitten joukko, p?iv? p?iv?lt? enentyv?. Tosin on t?m? jo merkillisesti enentynyt, koska aivan moni, vaikka muissa kieliss? kyll? harjoitettu, ja niin muodoin suuresta kirja-tavarasta osallinen, kuitenkin soisi t?m?n rikkauden olevan my?s oman maan kieless? tarittuna. Usiat Is?in puheella puhutut saavuttavat aina likemmin syd?nt?.

T?m? puutos on toisessakin p??llekatsannossa mainittava. Kirjain avulla sek? kasvaa ett? vahvistuu joka kielen luonto ja omaisuus t?ydellisemm?ksi. Kieless? osotetaan, ik??nkuin peilist? kahden, mailman kuvat; yhden ulkonaisen silmill?mme havaittavan, ja sis?llisen, jossa hengellisten olentoin omaisuudet itsens? ilmoittavat. Jota kirkkaampi on kieli, sit? selke?mpi my?s kumpikin n?ist? kuvista. On siis varsin tarpeellinen, ett? kunkin kansan kieli -- kirjoissa sovitettu kaikkinaisten aineitten selitykseksi -- harjoitetaan ja ik??nkuin kiilt?v?isemm?ksi himotaan.

T?t? tarkoittaa Seura Suomen miehi?, jotka Is?nmaan kielen rakkaudesta ovat yhdistyneet Suomalaisia kirjoja ulos antamaan ja toivovat maanmiehilt?ns? mielity?t? t?h?n edesottamiseen. Alkaissansa toimituksiaan, he pit?v?t t?t? Kultalan kirjaa soveliaisena edell?k?yp?n?. Suuri olisi heille riemun ainet, jos joku lukia kultaa siin? k?sitt?isi.

KULTALAN KYL?

KUINKA TOIVONEN TULEE SODASTA JA MIT? IHMISET SANOVAT

Yhten? sunnuntaina j?lkeen puoli-p?iv?n istuivat Kultalan kyl?ss? nuorukaiset vanhan pihlajan varjossa ja lauloivat, elikk? nauroivat, kuin joku tuli krouvesta hoiperrellen, joka oli liioin m??rin viinoja maistellut. Muut talonpojat istuivat vaimoinensa krouvessa, ja joivat ja pelasivat, ja riemuitsivat ja kaikellaista leikki? laskivat, niinkuin tuo tapahtuu, koska viinaa ja olutta on hyv??n hintaan saatavata.

Silloin tuli suurenlainen vahvann?k?inen mies kyl??n. H?n mahtoi olla noin kolmenkymmenen paikoilla; h?nell? oli harmaja takki p??ll?, pitk? sapeli vy?ll?, ja selj?ss? renseli. H?n n?ytti v?h? villilt?, sill? h?nell? oli otsassa suuri naarma ja nen?n alla musta huuli-parta, niin ett? lapset pelj?styksiss? pois juoksivat.

Mutta muutamat vanhat vaimot, joita h?n puhutteli, tunsivat h?nen heti kohta, ja huusivat: >>Oi, Koulumestarin Pietari h?n se onki, tuo Toivonen, joka seitsem?n toistakymment? ajastaikaa sitten meni sotav?keen. Hei, katsokaat, kuinka h?n on kasvanut ja suureksi tullut!>> Ja n?in vaimoin huutaissa tulivat vanhat ja nuoret juosten krouveista ja pihlajan tyk??, ja pian oli koko kyl?kunta Toivosen ymp?ri kokounut.

Toivonen k?tteli kaikkia entisi? tuttujansa, kohtasi kaikkia yst?v?llisesti, ja sanoi aikovansa taasen asua heid?n tyk?n?ns? Kultalassa; h?n oli jo kyll?stynyt sotav?keen, ja oli iloinen hengiss? sielt? pois p??sty?ns?. Nyt tahtoivat jokainen h?nt? vet?? krouviin, yksi sinne, toinen t?nne: nyt piti muka juotaman h?nen terve-tultuansa, ja h?nen piti heille sota-asioistansa jutella. Mutta Toivonen kiitti heit? ja sanoi: >>Min? olen v?synyt matkasta ja tahdon lev?t?. Kuka asuu is? vainajani talossa, ja kuka sen peltoja viljelee?>>

Heti astui esiin kyl?n myll?ri ja sanoi: >>Min? olen sinne laskenut kankuri Tapanin, ja antanut h?nelle huoneen ja tilukset vuokraa vastaan. Vaan nyt t?ytyy h?nen muuttaa pois, koska sin? olet takaisin tullut. Min? olen k?r?j?lt? pantu tavarasi hoitajaksi. Saatat pari p?iv?? asua minun tyk?n?ni, siksi ett? kankurin v?ki on muuttanut toiseen taloon. Niin saan min?kin sinulle tilin tehd? hallituksestani.>>

Ja niin meni myll?ri vieraansa kanssa kotiinsa ja antoi h?nelle valmistaa hyv?n ehtoollisen ja hyv?n vuoteen. Mutta Toivosella oli paljon kysymist? yhdest? ja toisesta, kuinka h?nen poissa ollessansa kaikki asiat olivat kyl?ss? menestyneet; ja myll?rill? vaimonensa oli paljon vastaamista. Niin he juttelivat puoli-y?h?n asti. Ja Toivonen katseli aina yli p?yd?n myll?rin nuoren tytt?ren per??n, jonka nimi oli Elsa. Ja oliki jotain katsomista h?nen mustiin silmiins?, sill? Elsa oli kaunis. Mutta Elsakin puolestansa katseli kernaasti yli p?yd?n, sill? Toivonen oli hyv?nn?k?inen mies, kuin ei h?nen huuli-parrastansa lukua pidetty, ja h?nen k?yt?ksens? ja puheensa olivat siistit ja soveliaat, ik??n kuin h?n olisi ollut herrasv?ke?. Sent?hden Elsa v?h?n pelk?si h?nt? puhutella, ja kuin Toivonen h?nt? silm?ili, ei h?n tiennyt, mihin h?n silm?ns? k?tkisi. Kuitenkin sanoi h?n huuli-parrasta, ett'ei se ollut h?nen mieleens?.

Ja kuin Toivonen huomen aamulla tuli eineelle, oli h?nen nen?ns? alta huuli-parta poiskadonnut. Toivonen olisi kernaasti elinkautensa asunut mylly-talossa; sill? myll?ri ja h?nen vaimonsa olivat hyvi? ihmisi?, ja Elsan silmist? loisti selki?sti h?nen hyv? syd?mmens?. Mutta viikon per?st? taisi jo Toivonen muuttaa is?ns? v?h?iseen huoneeseen. H?nell? oli viiden tynnyrin alaa mets?? ja niitty? ja viiden tynnyrin alaa peltomaata. T?h?n osti h?n muutaman lehm?n myll?rin s??st?mill? rahoilla.

Ja koska huonet oli vanha ja huonossa tilassa, sai h?n kyl?kunnalta hirsi? ja kivi?. Nyt rupesi h?n kaikki parantamaan, veist?m??n, h?yl??m??n ja puhdistamaan. Itse h?n muurasi, ja teki kaikki ty?t, aamusta iltaan saakka askaroiten, ett? se tulisi kauniiksi ja siev?ksi, eik? kuitenkaan paljon rahaa maksaisi. Syksyll? oli h?nen v?h? huoneensa sievin ja kauniin kaikista koko kyl?ss?, ja seisoi virran vieress? olevan kryytimaan keskell?. Ja kryytimaa oli koria kuin ik??n joku kaupungissa oleva. Viel? olivat sen tiet ja polut hiedalla ja soralla peitetyt. H?n oli varsin hyvill? mielin, koska myll?rin Elsa v?list? viheri?iseksi maalatun aidan yli kurkisti h?nen kryytimaahansa; Elsa oli my?s kukkiakin ja kukan siemeni? antanut, ja lupasi h?nelle viel? enemmin kev?imeksi.

Kultalan asukkaat eiv?t isoon aikaan tiet?neet, mit? he Toivosesta ajattelisivat. H?n oli sodasta takaisin tullut yht? k?yh?n? kuin sinne oli l?htenytkin; sen he kyll? havaitsivat. Kaupungista oli h?n tuottanut vaatet-arkkunsa, jossa my?s oli ollut kirjoja. Siin? oli kaikki h?nen tavaransa. Mutta ei suinkaan rahat n?ytt?neet arkusta liian painaneen.

>>Kuinka h?nen liene laitansa?>> sanoivat muutamat. >>H?n on k?yh? raukka ja typer? p??lliseksi, joka ei ole ymm?rt?nyt sodassa etuansa katsoa. Ei h?n sunnuntainakaan voi eli raski menn? krouviin ryyppyj? ottamaan. Ja ty?t? h?n tekee kuin hevoinen, p?iv?n koitosta pimi??n y?h?n saakka. Se nyt oli h?nen onnensa, ett? h?n is?lt?ns? oli jotain perinyt; muutoin h?n olisi seurakunnalle vaivaksi.>>

>>Kuinka h?nen lienee laitansa?>> sanoivat toiset. >>Ei h?n juuri paljon uro-tekoja ole tehnyt, kosk'ei h?n tied? mit??n niist? jutella niinkuin muut sotamiehet. Ja Jumala tiennee, mist? h?n lienee saanut tuon naarman otsaansa. H?n mahtaa olla iloinen ett'ei h?n en??n tarvitse kruutia haistaa.>>

>>Kuinka h?nen lienee laitansa?>> sanoivat taas toiset: >>Ei h?n kenest?k??n huoli, ja sent?hden ett? h?n on ollut sotamiehen?, vaatii h?n, ett? jokaisen pit?? h?nt? kumartaa. Mutta saadaan n?hd?. H?n on ylpi?s peto, vaan varokoon, ett'ei h?n lankea.>>

>>Kuinka h?nen lienee laitansa?>> sanoivat viel? toiset: >>Ei suinkaan h?n ole sodassa mit??n hyv?? oppinut. H?nell? on kirjoja, joita ei kukaan taida lukea, kukatiesi ei itse Pappikaan. Ja niiss? on niin kummia merkkej? ja piiruja, ett? hirvitt?? niit? katsella. Kuka takaa, ett'ei h?n ole pirun kanssa liitossa.>>

>>Jumala n?hk??n!>> huusivat muutamat: >>Ei h?nen ole oikein laitansa, se nyt on tosi. Ei h?n ole yht??n ihmist? p??st?nyt sis?-kamariinsa, ei myll?rink??n v?ke? ket??n, joilla kuitenki on h?nen kanssansa paljo tekemist?. Joka y? siell? on n?hty valkia palavan, ja akkuna-luukkuin l?pi loistavan. Se kamari on aina lukittu, ja luukut ovat p?iv?ll?kin kiini.>>

Niin puhuivat ihmiset, kaikkea pahaa ajatellen Toivosesta.

MIT? TOIVONEN KYL?SS? N?KEE

Vaikka ihmiset n?in Toivosesta pahaa ajattelivat ja puhuivat, oli h?n kuitenki leppi?s ja kaikkia kohtaan yst?v?llinen. Alussa h?n kulki ymp?ri jokaisen tyk?n? heid?n kotonansa, kyseli heid?n lapsistansa, ja heid?n taloudestansa, mill? tavalla he tiluksiansa viljeliv?t, ja kaikista muista asioista.

Entiseen aikaan oli Kultalan kyl? ollut jotenki voimakas; ei juuri ylen rikas, mutta niin ett? joka talossa elettiin hyvin. Mutta nyt oli siell? varsin huono tila ja k?yhyys. Rikasta eli varakasta ei ollut kuin juuri muutama talonpoika, krouvari ja myll?ri. Muitten tyk?n? oli k?yhyys ja viheli?isyys silmin n?ht?v?t. Sadasta talon-is?nn?st? l?hetti kaksikymment? lapsensa kerj??m??n; kuusikymment? tulivat jotenkuten aikaan, vaikka olivat sangen velkaantuneet, ja vaan muutamat olivat viel? niin voimassa, ett? jaksoivat ulostekonsa maksaa ja pyst?ss? pysy?.

Jo huoneitten ulko-n??lt? taittiin arvata, kuinka huonosti sis?ll? mahtoi olla. Sein?t olivat monessa mutkassa, katot tuulelta raiskatut ja sillens? j??neet, ilman korjaamata; akkunanklasit rikki, ja reij?t rievuilla kiinni tukitut eli tuohilla paikatut. Kuin sis?lle mentiin, tuli paha l?yhk? eli haju vastaan; likaa oli joka paikassa, p?yd?t ja penkit pesem?t?, laattia oli sek? rikki ett? my?s musta, juuri kuin ei olisi koskaan n?hnyt vett?, niin siihen oli likaa paatunut. Samassa tuvassa, jossa ihmiset asuivat, n?htiin porsaita ja kanoja, ja viel? sikojakin ja vasikoita. Varsin harvat olivat ne, joissa oli eri huonet eli ky?kki, kussa ruat keitettiin, mutta ky?kki-kaluja eli keittoaseita oli aivan v?h?n, ja netkin my?s huonoja eli kelvottomia, ja makasivat siell? ja t??ll? pesem?t?. Kryytimaissa ei ollut yht??n siivoa eli j?rjestyst?; hyv? kyll?, jos saatiin potaatteja sikain ja ihmisten tarpeeksi. Aidat olivat kehnot, ett'eiv?t est?neet sikoja ja muita el?imi? sis?lle p??sem?st?. Huoneitten edess? oli sontal?ji?, ja niiden p??ll? ja ymp?rill?, huiskin haiskin pelto-aseita, puita, halkoja, ja kaikellaisia kaluja, joita muutoin ei saatu katon alle. Miehet ja vaimot kulkivat rikkin?isill? eli paikatuilla, likaisilla vaatteilla eli ryysyill?, usein viikottain ilman silmi?ns? ja k?si?ns? pesem?t?. Heid?n pienet lapsensa saivat usein puoleen p?iv??n asti k?tkyess? maata ilman korjuta omassa liassansa, ja jotka olivat v?h?n vanhemmat juoksivat ulkona melkeen alastomina eli ryp?iv?t tunkiolla, tahi sis?ll? uunin takana.

Ei ollut siis ihmet, jos sellainen saastaisuus siitti kaikellaisia tauteja. Mutta ennenkuin ymm?rt?v?? ja oikein oppinutta l??k?ri? haettiin, niin mentiin jonkun vanhan ?mm?n, eli tiet?j?n, eli noidan, eli kuoharin, eli senkaltaisen tyk?, joka ei muka niin suurta maksoa vaatinut. Ja jos is?nt? eli em?nt? oli sairas, ett'ei kyennyt ty?h?n, silloin k?vi talouden ty?t kaikki takaperin. T?st? h?d?st? t?ytyi sent?hden myyd? talon irtainta kalua eli viljaa eli karjaa, eli joku osa talon maatakin, elikk? rahaa lainata suurta korkoa vastaan. Ja n?in sitten elettiin siksi ett? velka oli suuremmaksi kasvanut, kuin ett? sit? maksaa voitiinkaan; josta luonnollisesti seurasi ulosmittaus eli kaiken tavaran pois myyminen auksjonin kautta, ja niin tultiin vaimoneen lapsineen maantielle.

Jos nyt Toivonen silloin t?ll?in tahtoi antaa jonkun hyv?n neuvon, ja nuhteli heit? siivottomuudestansa ja ep?j?rjestyksest?ns?, sai h?n vaan pahoja sanoja. Muutamat sanoivat: >>eip? tuo nyt saata k?yh?ll? olla paremmassa tilassa, ja t?ll? t?ytyy aikaan tulla.>> Toiset taas sanoivat: >>Mit? se sinuun koskee? Katso sin? omia keinojasi!>>

Varakkaammilla ja rikkaammilla talonpojilla oli toki paremman n?k?inen el?m?, enemmin tavaraa ja kaluja ett? vaatteita. Mutta tavattiinpa heill?kin paljon kyll? siivottomuutta ja huolettomuutta. Sill? alinomaa ja joka haaralla ymp?rins? n?hden silm?ins? edess? naapurein kerj?l?is-el?m?? ja saastaisuutta, harjausivat hekin siihen, ett'eiv?t pit?neet juuri paljo parempaa siivoa. Arkip?ivin? he olivat likaisissa ryysyiss?; mutta sunnuntaina siihen sijaan he ylpeiliv?t koreissa ja tyyriiss? vaatteissa. Eik? heill? ollut muuta puhumista, kuin valituksia pahoista ajoista, Esivallasta ja kyl?n v?est?. Sill? kuin melkein kaikki taloudet kyl?ss? olivat velkauntuneet, niin harvat olivat jotka voivat maksaa. Ja kuin, sitte viimeisen sodan, seurakunnalla oli suuri, monen tuhannen Ruplan velka, lankesi r?nttyin ja kaikkein yhteisten ulostekoin maksu varakkaampain niskoille. T?st? he olivat pahoilla mielin ja murisivat.

Muutoin olivat Kultalassa toinen toistansa vastaan ja alinomaa kuului riitaa ja toraa. Yksi ei uskonut toista; kukin kiroili ja soimasi toista; Jokaisella oli aina jotakin pahaa toisesta sanomista. Siell? ei ollut uskoa eik? uskollisuutta, mutta vaan valhetta ja petosta. K?yh?t kadehtivat rikkaita; rikkaat rasittivat ja vaivasivat k?yhi?. Niilt?, jotka h?d?ss?ns? heilt? lainasivat rahaa, ottivat he h?vitt?m?sti suuren korkorahan, 12, 20 ja enemminkin sadalta, ilman ett? se heid?n syd?nt?ns? liikutti eli omaatuntoansa vaivasi. K?yh?t taas puolestaan kokivat sit? kostaa konnan tavoin; salaa he vahingoittivat rikkaiden puita ja istutuksia, varastivat kryytimaan kasvoja ja puiden hedelmi?, kanoja ja halkoja, ja mit? vaan eteen sattui jota helposti saattivat ottaa. Ei siell? ollut sanaan, eik? valaankaan luottamista. Aviov?enkin keskell? oli alinomaa vainoa, riitaa ja torua. T?t? n?kiv?t lapset joka p?iv?, eiv?tk? parempaa oppineet.

Vaikka nyt kansa oli n?in silmin n?ht?v?sti huonossa tilassa, ja vaikka jokainen haukkui Esivaltaa ja valitti pahoja aikoja, eik? ollut muka rahaa kenell??n koska tarpeelliset maksut piti suoritettaman, olivat he kuitenkin ylpi?t ja tahtoivat el?? suuresti. Eiv?tp? juuri liialla ty?ll? itsi?ns? vaivanneet. Varakkaat, hiljemmin menness?ns? t?ihins? eli varemmin ty?st? tullessansa, sanoivat itseksens?: >>Jumalan kiitos, n?inp? hyv? on! miksik? itse?ns? yli m??rin vaivata, koska aikaan tullaan?>> K?yh?t taas ja ty?miehet, kesken ty?t?ns? istuin tuo tuostakin k?det ristiss? ja tupakka-piippu suussa, sanoivat: >>No, ihmisi?h?n mekin olemma; lev?t? tuota nyt aina tarvitsee.>>

Mutta lauvantaina eli sunnuntaina oli jokaisella rahaa, krouvissa juodaksensa ja iloitaksensa. Siell? nyt r?yh?ttiin ja huuttiin: >>tuokaapa enemmin viinaa! hui hai! kortteja t?nne!>> Ja niin meni kurkun kautta koko viikon ansaittu saalis, ja viel? enemminkin. Pelatessa yksi hukkasi rahansa, ja toinen taas joi kaiken voittonsa. Ei arkip?ivin?k??n kokonaan unhotettu krouvia: aina sinne sopi pist?yt?, sill? ei t?m? v?ki juuri mielell??n siet?nyt ett? kurkku olisi kuivana. Mutta kotona oli vaimolla ja lapsilla tuskin vatsan t?ytett?. Koska taas oli rahaa talossa; jos v?h?nkin, niin piti kahvea laitettaman; silloin keitettiin ja rustattiin, sy?tiin ja juotiin, ik??n kuin olisi joka p?iv? ollut viiminen. Sanottiin muka >>Herra Jumala, harvoin h?n t?llainen tila meit? kohtaa. Saanee h?n tuota nyt kerran edes el?? v?h?n paremmin. Mit?p? t?ss? el?m?ss? muutoin olisikkaan?>>

Juhlap?ivi? ei puuttunut, ja niit? piti aina vietett?m?n. Jos kaupungista ja likitienoissa oli markkinat, niin sinnepp? piti muka ment?m?n katsoaksensa, kuinka siell? krouveissa elettiin, ja kuullaksensa, mit? uutta mailmaan kuuluu. Siell?p? nousi useimmiten riitoja, tappeluja ja oikeudenk?ymisi?, jotka aina saattoivat sek? ajan ett? rahan kulutusta, eik? mit??n hyv?? eli hy?dytyst?. Ei suinkaan sellainen el?m? talon tavarata kartuttanut, vaan pikemmin sit? v?hensi. Ja kuitenkin kirosi ja valitti kukin t?m?n t?hden pahoja aikoja, Esivallan toimituksia ja viel? omankin kyl?ns? v?ke?.

MIT? TUO YMM?RT?V?INEN MYLL?RI SANOO

T?llaista pahaa ja syntist? el?m?t? n?hty?ns? Toivonen tuli vihaiseksi. H?n meni myll?rin tyk?, niin kuin h?nen oli aina tapansa, koska h?n oli pahoilla mielin. Ja kuin siell? tuo ihana Elsa h?nelle suloisesti naurahteli, katosi kaikki harmi, ik??n kuin musta pilvi hajoaa auringon s?teist?.

Toivonen sanoi myll?rille: >>Kuinka n?m?t ihmiset ovat niin jumalattomia ja heid?n majansa niin t?ynn? viheli?isyytt?! Ei ennen niin ollut. Silloin oli vireys pelloilla, siivo ja siisti kyl?ss?, sopu ja yksimielisyys huoneissa ja rikkautta aitoissa. Silloin talonpojat pidettiin kaupunkilaisilta kunniassa, ja heit? kutsuttiinki Kultalan pohatoiksi. Nyt on kaikki aivan toisin, k?yhyys asuu pahuuden kanssa huoneissa. Mitenk? sota on niin paljon pahaa matkaan saattanut!>>

Myll?ri vastasi ja sanoi: >>Meid?n kyl?mme on sodan kautta k?rsinyt ja rasitettu, niin kuin muutkin kyl?t ja kaupungit. T?nne tuli vierasta v?ke? ja s?iv?t meid?n varojamme; meid?n t?ytyi olla sotamiehille altisna ja heille antaa mit? tahtoivat; meid?n pit?? Ruunulle maksaa verot ja ulosteot; emmek? saaneet paljo mit??n kaluistamme, sill? kaikki kaupanteko oli pys?htynyt, ja sitten tuli p??lliseksi katovuosia, ett? hein?t ja laihot meniv?t hukkaan. Mutta ei meid?n paha onnemme tule ainoastaan sodasta ja pahoista ajoista. Sill? muut kaupungit ja kyl?t ovat samoja k?rsineet kuin mekin, ja alkoivat kuitenkin jo taas menesty?. Mutta meid?n kyl?ss?mme tulevat asiat aina p?iv? p?iv?lt? pahemmaksi ja huonommaksi. Muut kaupungit ja kyl?t olivat surkiassa tilassa ja k?yhyyteen alaspainetut niin kuin mekin: kuitenkin rupeavat he jo Jumalan avulla nostamaan p??t?ns?. Mutta, Jumala n?hk??n! me vajoomme aina syvemp??n ja menemme hukkaan.>>

>>Jumala varjelkoon!>> huusi Toivonen >>Mist??n se tulee?>>

Myll?ri vastasi: >>Siit?p? se tulee, ett? muut kaikilla voimin pyrkiv?t uida rannalle; mutta me j?t?mme itsemme aaltoin valtaan, emmek? tee itse mit??n auttaaksemme itsi?mme. Ja viel? p??lliseksi, ne jotka meit? voisivat auttaa, ne sys??v?t meit? viel? syvemm?lle.>>

>>Kutka ne ovat?>>

>>Min? sanon sen sulle t?ss? kahden kesken;>> sanoi myll?ri. >>Koska jonkun kansakunnan asiat k?yv?t takaperin, niin ole vissi siit?, ett? sill? on huono hallitus. Ja sep? on kyl?mme laita. Meid?n kyl?mme hallitus-miehet ovat taikka omaa etuansa pyyt?vi?, elikk? yksinkertaisia ja huonoja miehi?. Kahdella niist? on omat krouvinsa, ja kolmannen v?vyll? my?s krouvi. Sent?hden on heille paremmin mieliksi, ett? miehet ovat heid?n tyk?n?ns?; kuin omissa t?iss?ns?. Kansan kokoukset pidet??n yhdess? eli toisessa krouvissa ja p??tet??n aina juomisella. Jolla ei ole rahaa, se saapi lainaksi. Ja koska h?n sitten ei voi maksaa, ostetaan h?nelt? yksi maanpaikka toisen per?st? ja niin velka suoritetaan; elikk? mit? muutoin on, myyd??n julkisessa auksjonissa. T?st?p? niit? tulee kerj?l?isi?. Ja niin tulee v?hitellen kaikki kiinti? omaisuus muutamain rikasten haltuun. Joka tahtoo lainata rahaa, menee niiden tyk?, ja saa kaksi- eli kolme-vertaista korkoa vasten. N?in k?yh?t suunnattoman korkorahan makson kautta tulevat sit? pikemmin perikatoon.

>>No, mutta miksik? eiv?t ne, jotka rahaa tarvitsevat, ennen lainaa muualta, ulkokylist? eli kaupungista?>> kysyi Toivonen >>Sent?hden ett'ei meid?n kyl?n miehillen muualta en??n uskota kopeikkaakaan!>> vastasi myll?ri. >>Sill? ett? kyl?n hallitusmiehet t?h?n asti ovat aivan huolettomasti ja kevi?mielisesti antaneet todistuksia rahaa tarvitseville, ovat ne, jotka niiden todistusten p??lle ovat heille lainanneet, kokonaan eli puoleksi tulleet rahoistansa petetyiksi; ja niin muodoin on hallitusmiestemme huolettomuus tehnyt, ett'ei meille uskota eik? ole apua ulkoa toivomista. Koska nyt ei kukaan kaupungista en??n tahdo meille lainata, niin meid?n kyl?n v?ki alinomaa haukkuu ja kiroo kaupunkilaisia ja uhkaa tulipalolla. Ja jos jolloinkin kaupunkia kohtaisi paha onni, niin se olisi meid?n roskav?ellemme suurimmaksi iloksi, vaikka meille viel? nytkin tulee kaupungista paljon voittoa ja apua.>>

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet