Read Ebook: Kultala Hyödyllinen ja huvittava historia yhteiselle kansalle luettavaksi annettu by Zschokke Heinrich Keckman Carl Niclas Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 477 lines and 36594 words, and 10 pages

>>No, mutta miksik? eiv?t ne, jotka rahaa tarvitsevat, ennen lainaa muualta, ulkokylist? eli kaupungista?>> kysyi Toivonen >>Sent?hden ett'ei meid?n kyl?n miehillen muualta en??n uskota kopeikkaakaan!>> vastasi myll?ri. >>Sill? ett? kyl?n hallitusmiehet t?h?n asti ovat aivan huolettomasti ja kevi?mielisesti antaneet todistuksia rahaa tarvitseville, ovat ne, jotka niiden todistusten p??lle ovat heille lainanneet, kokonaan eli puoleksi tulleet rahoistansa petetyiksi; ja niin muodoin on hallitusmiestemme huolettomuus tehnyt, ett'ei meille uskota eik? ole apua ulkoa toivomista. Koska nyt ei kukaan kaupungista en??n tahdo meille lainata, niin meid?n kyl?n v?ki alinomaa haukkuu ja kiroo kaupunkilaisia ja uhkaa tulipalolla. Ja jos jolloinkin kaupunkia kohtaisi paha onni, niin se olisi meid?n roskav?ellemme suurimmaksi iloksi, vaikka meille viel? nytkin tulee kaupungista paljon voittoa ja apua.>>

>>Se on varsin kauhia asia!>> huusi Toivonen. >>Mutta onhan meill? viel? oikia yhteinen omaisuus.>>

>>Niin kyll?, mutta senki p??ll? on velkaa ja sit? nauttivat ainoastansa rikkaat!>> vastasi myll?ri. >>Sill? koska hallitusmiehet p??tt?v?t jonkun yhteisen kaupanteon, k?yv?t katselemassa kyl?n tiluksia ja rajoja, eli muita senkaltaisia yhteist? kansaa koskevia eri-t?it? toimittavat, pit?? aina juotaman ja sy?t?m?n yhteisell? kulutuksella. N?in juoksee k?yhemp?in tavarat hallitusmiesten kurkkuun. Jokaisesta, aivan v?himm?st?kin ty?st? he vaativat maksunsa. Lis?ksi tulee, ett? koska rikkaat voivat pit?? lehmi?, mutta k?yh?t ei yht??n, niin rikkaat yksin?ns? sy?tt?v?t kaikki laitumet ja yhteiset maat; mutta k?yhille ei ole yht?k??n etua eli hyv?? yhteisest? omaisuudesta.>>

>>Koska sin? nyt kaikki t?m?n tunnet, myll?ri, miksik? et sin? sano sit? kansalle ja avaa heid?n silmi?ns??>> kysyi Toivonen vihap?iss??n.

>>Eip? se auttaisi mit??n?>> vastasi myll?ri. >>Sill? ett? useimmat kyl?st?mme ovat velkaa rikkaille, tekev?t rikkaat mit? tahtovat, eik? uskalla kukaan heit? vastustaa. Ja jos joku meist? tahtoo avatakkaan suutansa soimataksensa t?llaista m??r?? k?yt?st?, niin heti joukko rupeaa haukkumaan ja pauhaamaan, ett? ollaan hengen vaarassa. Sen kyll? tiet?v?t hallitusmiehet ja rikkaat. He pit?v?t niit? k?yhi? raukkoja koirinansa, joita he aina ?rsytt?v?t niiden p??lle, joista heille on v?h??k??n vastusta.

>>Se on varsin onnetoin asia!>> huusi Toivonen; >>Jos niill? ihmisill? ei ole ymm?rryst?, pit?isi heill? toki olla omaatuntoa ja Jumalan pelkoa.>>

>>Niinp? se pit?isi,>> sanoi myll?ri; >>mutta mist?p? sit? tulisi? Meid?n Pappimme on vanha herra, joka katsoo tulojansa ja etuansa, saarnaa alinomaa uskosta, taivaasta ja helvetist?, toimittaa kaikki kirkko-askareensa niin kuin muukin tekee p?iv?ty?ns?, ja sit? tehty?ns?, ei huoli mist??n muusta ollenkaan. Mit? tehd? pit??, mit? synti on ja kuinka se pit?? v?ltett?m?n, mitk? kristilliset avut ovat, ja kuinka ne pit?? opittaman ja harjoitettaman sit? h?n ei opeta. Ei h?n k?y koskaan kenenk??n talonpojan huoneessa, muutoin kuin kutsuttuna. Niin muodoin h?n ei ole mik??n totinen neuvonantaja, mik??n totinen lohduttaja, eik? h?n sinne p?ink??n tunne perhekuntain tilaa, ett? h?n saattaisi olla heid?n koti-el?m?ss?ns? avuksi eli neuvoksi ja jumalisuutta ja parannusta heist? vaikuttaa. Ihmiset menev?t tavan vuoksi kirkkoon, Pappi saarnaa tavan vuoksi, ja kirkosta p??sty?ns? ryhtyv?t he tavalliseen pahuuteen ja ylellisyyteen. Ja kuin eiv?t ihmiset parane sis?st?ns? syd?mmen puolesta, niin ei my?sk??n heid?n ulkonainen el?m?ns? tule paremmaksi. Ja niin kuin vanhat ovat, niin nuoretkin.>>

>>Kuinka? Eik? kouluttajastakaan ole mit??n?>> kysyi Toivonen.

Myll?ri sanoi: >>Sitte kuin is?si kuoli, joka oli Jumalata pelk??v? ja ymm?rt?v?inen mies, on koulumme laita varsin huono. Pojat ja tyt?t oppivat tuskin lukemaan, ja jonkun rukouksen. Mutta vanhemmiltansa kotona he oppivat, mit? he n?kev?t, niin kuin valetta ja petosta, vannomista ja kirousta, riettautta ja ulkokultaisuutta, toraa ja tappelua, kerjuuta ja varkautta, peli? ja juoppoutta, joutilaisuutta ja ilkeytt?, riitaa ja kateutta, panettelemista ja soimausta,>> j.n.e.

N?it? kaikkia kuultuansa Toivonen puisti p??t?ns? ja meni murheella mielin tiehens?.

KUINKA TOIVONEN TEKEE KOETUKSEN, MUTTA EI MENESTY

Muutamana sunnuntaina saarnan j?lkeen tuli koko seurakunta kokoon; nyt muka tarvittiin hyv?? neuvoa, mist? rahaa saataisiin, sill? koko maan p??lle oli pantu erinomainen ulostekoin maksu, ja p??lliseksi haettiin ulos vanha velka, josta ei ollut korkoa oikiassa j?rjestyksess? maksettu. Koko kyl?kunta kokousi vanhan tavan j?lkeen suuren pihlajan alle. Hallitusmiehet seisoivat keskell? taloin is?nnilt? piiritettyin?, ja ulkopuolella olivat vaimot, tytt?ret ja lapset, kuultelemassa, mit? haastettanee.

Toivonen meni my?skin sinne ja oli itsekseen p??tt?nyt puhua kyl?nmiehillens? muutamia sanoja heid?n viheli?isest? tilastansa. Koska siis hallitusmiehet olivat asiat panneet keskusteltavaksi ja laanneet puhumasta, astui Toivonen kivelle kaikilta n?ht?v?ksi ja alkoi n?in puhua:

>>Hyv?t yst?v?t ja kyl?nmiehet! Nuorna poikana min? l?ksin pois teid?n tyk??nne sotav?keen ja olen t?ysikasvuisena miehen? tullut takaisin. Mutta t?nne tultuani, min? tuskin taisin tuta en??n koko kyl??mme, ja minun syd?nt?ni s?rkee, n?hty?ni kuinka on kaikki niin muuttunut. Ennen aikojaan meid?n kyl?mme oikein ja syyst? kutsuttiin Kultalaksi, sill? se oliki oikia kultamaa, kussa Jumalan siunaus asui, enemmin kuin muualla. Usiammat meill? olivat rikkaat ja varakkaat; k?yhi? oli vaan muutamia ja kerj?l?isi? ei ollenkaan. Ja silloin meit? kutsuttiin t?st? syyst? koko maakunnassa Kultalan pohatoiksi. Sill? emme olleet r??p?leiss?, kerj?l?isten tavoin, vaan ehi?iss? ja puhtaissa vaikka ei liian koreissa eli tyyreiss? vaatteissa; ja meill? oli ei ainoastaan kotonamme t?ydet tarpeet, mutta my?skin aina joku rupla oli. Silloin ei ollut seurakunnalla mit??n korkoa maksettavaa laina-rahoista, mutta me saimme muualta vuokraa sinne lainatuista rahoista, joita olimma s??st?in kokoilleet. Silloin oli kaikki pelto-maa hyv?ss? sonnassa ja ruokossa, sill? jokaisella oli oma lehm?ns? ja hevosensa, ja my?skin muutamia lampaita ja sikoja. Silloin oli meid?n kyl?mme siev? ja pulskia kuin kaupunki. Huoneet olivat siistit ja puhtaat sek? sis?? ett? ulkoa, niin ett'ei kukaan kaupungin herroja olisi tarvinnut h?vet? niiss? asua. Ky?kkikalut ja muut talouden aseet osottivat kylliksi, ett? talossa oli varoja ja j?rjestyst?, ja akkunat olivat puhtaat ja loistivat kuin peilit. Harvalla miehell? oli velkaa, eik? senk??n tarvinnut pelj?t?, kuinka sen maksaisi. Niill? ajoin kultalalainen sai ilman velkakirjata eli pantita ja takaukseta, ainoastaan rehellist? sanaansa vastaan, kaupungista lainaksi satoja ruplia ja enemminkin. Silloin oli Kultalassa viel? kultainen aika.>>

T?llainen Toivosen puhet oli kaikille mieliksi, ja muutamat sanoivat: >>Kyll?p? se puhuu oikein!>>

Mutta h?n puhui viel? enemmin ja sanoi: >>Nyt ei ole en??n niin. Ei meid?n kyl??mme pit?isk??n en??n kutsua Kultalaksi, vaan sen oikia nimi olisi Sontala eli Likala. Pelloistamme on kaikki siunaus kadonnut; sill? muutamilla on liian paljon maata, toisilla taas ei ollenkaan; eiv?tk? ne tule oikiassa j?rjestyksess? viljellyksi. Kerj?t? moni ei en??n katsokkaan h?pi?ksi, vaan ik??n kuin oikiaksi elatuskeinoksi. Useimmat taloudet ovat velkauneet, ja yhdell? toisen per?st? on se p?iv? edess?, jona t?ytyy menn? pois talostansa. Ry?st? voudille ei koskaan puutu meid?n kyl?st?mme tekemist?. Naapuri-kyl?in kanssa meill? on riitoja ja k?r?j?nk?ymisi?, ja itse kesken?mme vihaa ja eripuraisuutta. Meill? on viel? entinen ylpeys, mutta ei entinen tavara. Meill? on huoneet ja syd?mmet yht? tyhj?t ja saastaiset. Sill? kukin t??ll? paremmin ymm?rt?? ryyp?t? kuin ty?t? tehd?; paremmin lainata kuin maksaa; paremmin varastaa ja kerj?t? kuin antaa; paremmin tehd? petosta kuin totuutta. Jos n?in kauvan k?ypi, niin me tulemma kaikki h?pi?ll? ja viheli?isyydell? perikatoon. Meille ei en??n uskota mit??n kaupungissa eik? maalla, ja kuin jotakuta tahdotaan haukkua roistoksi eli petturiksi, sanotaan: se on Kultalalainen.>>

T?st?p? nousi nurina ja tohina kokouksessa, ja kaikki vihap?iss? Toivosen p??lle, niin ett? Elsa rukka oli sangen suuressa pelvossa. Sill? h?n seisoi siell? likell?, tarkkaan katsellen Toivosta, josta h?n piti varsin paljon. Mutta Toivonen ei ollut t?st? tohinasta ja huudosta mill??nk??n ja puhui edesp?in:

>>Hyv?t yst?v?t ja kansaveljet! jos teiss? viel? on v?h??k??n kunniaa ja kelpoa, niin ottakaa toinen toistanne k?teen, sanoin: ei t?m? k?y laatuun; parannusta t?h?n tarvitaan. Mist?p? se tulee t?m? paha? Tuolta krouvista; teid?n peltonne ovat viinaryyppyihin hukkuneet ja karjanne ovat korteilta kumoon ly?dyt. S??st?? te oletta unhottaneet ja ty?ntekoon ett? te en??n oikein kykene. K?yhyys opettaa varastamaan, ja laiskuus on kaiken pahuuden alku. Is?inne tavarat ovat tuhlatut ja heid?n hyv?t vaatteensa ovat ryysyiksi ja r??p?leiksi muuttuneet. Mutta jos vaan on v?h?nk??n rahaa, niin pit?? juotaman ja vaimot lapsineen kotona saavat n?lk?? n?hd?. Kuinka t?m? loppuu? -- Min? kysyn kyl?kunnan hallitusmiehi? ja vanhempia: miss? ovat kyl?n omaisuudet ja kuinka te oletta k?ytt?neet is?imme j?lkeen j?tetyt tavarat? Miks'ette tee rehellist? tili? hallituksestanne ja miks'ette anna hyvi? neuvoja kuinka n?in pahoina aikoina apua saataisiin? Miksik? te yhteist? rahaa tuhlaatte kernaammin kuin sit? yhteisesti hyv?ksi k?ytt?isitte? Miks'ette sulje kiinni krouveja ja siihen sijaan laske ulos vett? yhteisist? maan-tiluksista ja paranna autioita peltojanne? Miksik? te oletta niin nopiat rahaa ulos lainaamaan, ja taas niin hitaat koska pit?isi auttaa ihmist? maantielle tulemasta?>>

Silloin kiljasivat muutamat hallitusmiehist?: >>pid? suusi kiinni, elikk? tulet edesvastauksen ja sakon alaiseksi.>> Ja koko kansa huusi samaten: >>ole vaiti! pid? suusi kiini!>>

Mutta Toivonen vastasi: >>Te saatatte vaatia minua edesvastaukseen; mutta saatan min?kin teid?n p??llenne valittaa. Jos min? ilmoitan kuinka te oletta t??ll? hallinneet ja yhteisi? asioita ja tavaroita k?ytt?neet, niin saadaan n?hd?, kummanko tulee suurempi h?t?. Ja te yst?v?t ja kyl?n-miehet, n?ytt?k??t, jos voitte, ett? min? olen puhunut mit??n v??rin eli valhetellen. Kysyk??t omaa tuntoanne, jos yhteinen omaisuutenne on lis?nnyt tai v?hennyt; jos oletta tulleet rikkaammaksi eli k?yhemm?ksi; jos uskoa ja kunniaa viel? on seassamme; jos viel? l?ytyy Jumalan pelkoa ja rakkautta ihmisi? kohtaan, elikk? jos ei siihen siaan n?hd? oman hy?dyn pyynt??, armotonta suunnattoman korkorahan ottoa, juoppoutta, petosta, ilkeytt?, valapattoisuutta ja kaikellaista v??r?? k?yt?st?? Ja jos ei ole omalla tunnollanne kielt?, niin katsokaat h?vinneit? m?kki?nne ja latojanne, melkeen hedelm?tt?miksi muuttuneita peltojanne ja niittyj?nne, teid?n tyhi?it? kukkaroltanne ja arkkujanne, ryysyisi? vaatteitanne ja paitojanne: net ovat minulle todistajat teit? vastaan. Katsokaat lapsiraukkojanne, kuinka he ovat hoitamata! he ovat minun todistajani teit? vastaan. Teill? on enemmin huolta karjastanne kuin lapsistanne; ja karjastanne ett? taas niin paljon pid? lukua kuin yl?llisest? el?m?st?, juoppoudesta ja pelist?.>>

H?n tahtoi viel? enemmin sanoa, mutta he sys?siv?t h?nen pois kivelt?, hirmuisesti huutain, eiv?tk? antaneet h?nen en??n puhua. Muutamat my?skin tahtoivat rueta h?neen, mutta h?n tarttui heihin v?kev?sti ja viskasi heid?t toisiansa vastaan, ett? p??t kolisivat yhteen. H?n otti vahvan sauvan ja uhkasi ly?d? maahan ensimm?isen joka h?nt? l?hestyisi. Huuto nousi aina suuremmaksi ja julmemmaksi. Muutamat viel? poimivat kivi?kin. Toivonen meni sauvaansa puistain joukon l?pitse kotiansa. Mutta h?nen j?lkiins? lensi kivi? ja kansan kirouksia; ja veriss? silmin tuli h?n kotiinsa. H?n pesi pois veren, sitoi haavan otsastansa ja oli alallansa.

Silloin tuli, vaaliana kasvoista kuin kuolema, ja itkussa silmin Elsa ja kysyi: >>Toivonen, kuinkas sinun on?>> Eik? h?n pelj?styksest? saattanut enemp?? sanoa, mutta Toivonen lohdutti h?nt? ja halasi h?nt?.

KUINKA TOIVONEN VIHAMIEHILT?NS? VAINOTAAN, JA MIT? H?N SIIHEN TEKEE

Toivosella oli siit? p?iv?st? saakka, jona h?n oli kansalle puhunut, alinomaa harmia ja rauhattomuutta. Pahanilkiset pojat nakkasivat y?ll? h?nelt? akkunat rikki. Toisena y?n? olivat he taittaneet kuusi nuorta hedelm?-puuta, jotka h?n oli kryytimaahansa istuttanut. Toisen kerran taas oli sielt? varastettu kaikellaisia kasvantoja, j.n.e.

Koska h?n t?t? valitti hallitusmiehille, vastasivat he vaan irvistellen ja pilkaten: >>Olisitpa sin? viel? enemp??kin rankaistusta ansainnut, jos me tahtoisimme oikeutta my?den tehd?. Pyri tiehesi, sin? h?vyt?n!>>

Toivonen sanoi: >>Jos ett? te tahdo hankkia minulle oikeutta ja varjella minua konnain ja pahanteki?in vallattomuudesta, niin tehk?? kansalle tiett?v?ksi, ett? min? aivon hakea oman k?den oikeutta ja varokoon kukin itse?ns?.>>

Vihamiehet eiv?t kuitenkaan laanneet h?nt? vaivaamasta ja vahingoittamasta, vaikka omaksi vahingoksi ja pelj?stykseksi. Koska he yhten? iltana, jona h?n oli myll?rin tyk?n? ja he siit? tiesiv?t, varkahin pist?ysiv?t h?nen kryytimaahansa siell? taasenkin pahaa tehd?ksens?, laukeni yht?kki? kaksi pyssy? akkunasta, ja he p?tkiv?t pakoon, luullen pahan hengen olevan h?nen talonsa vartiana; sill? heid?n juostessansa tuli Toivonen kotimatkalla myllyst? heit? vastaan, ja sanoi heille: >>Mit? teill? on minun talossani tekemist??>> Ei h?n kuitenkaan heille mit??n muuta tehnyt. Toisti taas koska pahanilkiset miehet, h?nelle pahaa tehd?ksens?, olivat keskiy?n? viinap?iss? kiivenneet h?nen aitansa yli, tulivat he jaloistansa pahoin haavoitetuiksi, ett? he surkiasti parkuivat ja tuskin p??siv?t sielt? pakoon.

N?m?t ja t?llaiset tekiv?t heille suuren pelvon, eik? en??n uskaltanut kukaan menn? ?isen? aikana h?nen tiluksillensa.

Mutta h?n kohtasi, niin kuin ennenkin, kaikkia yst?v?llisesti. T?ll? h?n antoi hyv?n neuvon, toiselle taas jonkun v?h?isen raha-avun. Mutta kyl?n viheli?inen tila teki h?nelle pahan mielen, ja yhten? p?iv?n? h?n meni Kappalaisen luokse h?nelle sit? valittamaan.

Kappalainen sanoi: >>Min? olen vaan Pappi, eik? ole minulla siihen mit??n puuttumista, enk? tahdokkaan itse?ni sekoittaa teid?n riitoihinne. Kaikki kyl?n onnettomuus tulee asukkain synnist? ja saastaisuudesta. Eiv?t he huoli ollenkaan Jumalan sanasta, eik? varoituksista, ja tahtovat viel? p??lliseksi v?hent?? minun tulojani. Kyll? viel? tulee Herran raskas tuomio heid?n p??llens? ja v?syykin kerran Jumalan pitk?mielisyys heid?n syntej?ns? kasomasta.>>

Toivonen sanoi: >>?lk?? pahastuko Herra Pastori; taidatta te kuitenkin paljon hyv?? tehd?, jos tahdotte. Sill? n?iden ihmisten syd?met ovat paatuneet, sent?hden ett? heid?n ymm?rryksens? ja j?rkens? on pimitetty. Jos te vaan v?h?nk??n katsoisitte koulun per??n ja pit?isitte huolta siit?, ett? nuori v?ki kasvaisi hyviss? tavoissa ja kristillisiss? avuissa, ett? he oppisivat rakastamaan hyv?? ja vihaamaan pahaa, ei suinkaan puuttuisi parannuksen hyvi? hedelmi?.>>

Pappi vastasi: >>Se on kouluttajan asia, eik? Papin. Onhan minulla virkani puolesta kyll? tekemist?, eik? ole mit??n aikaa sellaisiin toimituksiin. Se on kyl?kunnan oma syy, ett'ei heill? ole parempaa kouluttajaa, koska he h?nelle antavat niin huonon palkan.>>

Toivonen sanoi: >>Korkiasti kunnioitettava Herra Pastori, hyv? paimen, joka toimella kaitsee lampaitansa, pit?? my?skin huolen kaikista ja katsoo kaikkia heid?n tarpeitansa. Kansa on tiet?m?t?n ja tekee pahaa usein paljaasta tyhmyydest?, ett'eiv?t he tied? kuinka he itsi?ns? auttaisivat ja askareitansa oikein toimittaisivat? Jos te nyt joutilaina hetkin? k?visitt? silloin sit?, t?ll?in t?t? perhekuntaa katsomassa, ja n?kisitte niiden ihmisraukkain ymm?rt?m?tt?myytt?, kuinka he usein ainoastansa hyv?n neuvon puutteessa menev?t kateeseen; kuinka ne ihmisparat v?hitellen harjauntuvat viheli?isyyteens?, siksi ett? he viimen ajataan pois talostansa; -- kuinka lapset kasvavat ilman huoleta, eiv?tk? taida tulla paremmaksi, koska he joka p?iv? n?kev?t ja kuulevat mit? huonointa ja pahinta on mailmassa; jaa, Herra Pastori, jos te vaan kerrank...>> Kappalainen esti h?nt? enemp?? puhumasta, huutain: >>Mik? sinua vaivaa? Tuletko sin? t?nne Pappia neuvomaan ja opettamaan, mit? h?nen pit?? tekem?n? Mene tiehesi puheinesi. Min? olen hengellinen paimen, joka pid?n huolta k?yhist? sieluista, ja joka p?iv? rukoilen heid?n edest?ns?. Mutta sin?p? tahtoisit, luulemma, tehd? minua sianpaimeneksi.>>

Kappalaisen n?in puhuttua vihastununna, Toivonen meni sielt? pois murheissa mielin. Mutta ei h?n saanut lepoa, ja ajatteli: t?h?n t?ytyy saada parannusta, ja kyll? Jumala auttaa.

Ja h?n puki juhlavaatteisiinsa, otti sauvan k?teens? ja l?ksi kaupunkiin. Siell? h?n kulki ymp?ri korkeimpain esimiesten tyk?n?, yhden toisensa per?st?, asiatansa puhuakseen. Mutta yhdell? heist? oli juuri vieraita, eik? h?n joutanut h?nt? kuunnella; toinen oli mennyt ulos lysti? ajelemaan, eik? saattanut h?nt? kuunnella; kolmas istui juuri peliss? kortit k?dess?, eik? joutanut h?nt? kuunnella; nelj?s luki juuri saatuja rahojansa, eik? enn?tt?nyt h?nt? kuunnella; viides seurasi vaimov?ke? tanssihuoneeseen, eik? ollut aikaa h?nt? kuunnella. Vihdoin p??si h?n viimisen tyk?, joka h?nt? kuunteli. H?nelle Toivonen avasi koko syd?mmens?, ja puhui kyl?ns? viheli?isyydest? ja surkeudesta, kyl?n hallitusmiesten kehnoudesta ja pahuudesta, Kappalaisen huolettomuudesta, kouluttajan taitamattomuudesta.

T?h?n sai h?n t?m?n vastauksen: >>Sin? herja, joka soimaat hengellist? ja maallista esivaltaa, pyri nyt tiehesi, ?l?k? puhu en??n, elikk? min? panetan sinun vankihuoneeseen, teid?n Kappalainen on hyv? mies ja minun sukulaiseni.>>

T?ll? vastauksella meni Toivonen kaupungista; ja tultuansa ulos tullista, puhkesi h?nen syd?mmens? ja h?n itki katkerasti.

UUSI KOULUTTAJA

J?lkeen puolip?iv?n tultuansa takasin kyl??n, ei h?n kenenk??n antanut tiet??, mit? h?n oli ollut kaupungissa tekem?ss? ja kuinka siell? oli k?ynyt. Siihen siaan oli h?n iloisena ja tytyv?isen? olevinansa ja puhutteli kaikkia yst?v?llisesti, ja viel? Karhulaakin, pahinta vihamiest?ns?, joka piti krouvia ja oli rikkain mies kyl?ss? ja my?skin kirkkov??rti ja kyl?n hallitusmiehi?. H?n seisoi haaralla jaloin ovessansa, lakki toisella korvalla, k?det ristiss?, piippu suussa, ja katseli ylpi?sti ymp?rins?.

>>Hyv?? iltaa, kirkkov??rti!>> huusi h?nelle Toivonen: >>Joko oletta p?iv?-ty?nne lopettaneet?>>

Karhula vaan liikutti v?h?n p??t?ns? ja sanoi, ilman Toivosta katsomatakkaan: >>Onhan mulla t?ysi ty? seisoa t?ss? keppi k?dess? ja ajaa pois kerj?l?isi? talostani.>>

Kuultuansa n?in armotonta puhetta yhdelt? kyl?n hallitusmiehist?, jonka olisi pit?nyt olla k?yh?in, leskein ja orvoin is?n?, tunsi Toivonen sen k?yv?n l?pi luittensa ja meni kiireesti tiehens?. Sit? enemmin lohdutti h?nt?, koska h?n myllytalon ohitse kulkeissansa n?ki Elsan, myll?rin kauniin tytt?ren, joka istui huoneen edess? puun varjossa ja ompeli paitoja. H?n punastui n?hty?ns? Toivosen, naurahteli h?nelle leppi?sti, mutta vapisi h?nt? k?tt?iss?ns? ja kyyneleet loistivat h?nen silmist?ns?.

>>Mit?s itket, Elsa?>> kysyi Toivonen pelj?stynynn?.

Elsa pyhk?si pois kyyneleet, nauroi viel? leppi?mm?sti, ja sanoi, p??t?ns? puistain: >>T?n?p?n? min? en sit? sano, Toivonen kulta, kyll? sen saat viel? kuulla.>> -- Elsa n?ytti h?nest? viel? kauniimmalta ja ihanammalta kuin koskaan ennen. Mutta kuinka Toivonen kyselikin, ei h?n saanut tiet?? syyt?, miksi Elsa oli itkenyt.

Sitten kysyi h?nelt? Elsa: >>Sin? olet ollut kaupungissa. Siell? sinulla on tainnut olla varsin lystit p?iv?t, ja olet kukatiesi tanssannutkin kaupungin neitoin kanssa. Vain kuinka? -- Toivonen, sin? huokaat? Ai, ai, Toivonen, eip? se ole minulle mieliksi. Nyt sinulla on ik?v? kaupunkiin, eik? en??n taida sinulle kelvata olla meid?n k?yh?ss? kyl?ss?mme.>>

N?in Elsan puhuissa, katsoi Toivonen maahan mit??n vastaamata. Silloin tuli Elsa likemm?ksi, otti h?nt? k?teen ja sanoi taas vapisevalla, tuskin kuuluvalla ??nell?: >>Toivonen, Toivonen kulta, mik? sinua puuttuu? sano minulle suoraan: mit? sinua vaivaa?>>

>>Elsa!>> huusi Toivonen ja katsahti yl?s taivaaseen p?in: >>Jumala sen tiet??, min? taitaisin olla onnellinen, ja olenki, mutta en koko mailmasta muualla kuin sinun tyk?n?si, sill? sin? olet niin varsin hyv?. Mutta min? surkuttelen ihmisi?. Min? tunnen niit? niin monta, ja enimm?t ovat sangen pahoja. Katso vaan ihmisten viheli?isyytt? t?ss? k?yh?ss? Kultalassa. Eik? tuo juuri niin aivan paljo maksaisi heit? siit? auttaa. Mutta, Jumala n?hk??n! ihmisrukat tulevat niin kuin el?imiksi ja sep? se juuri on kovasyd?mmisten rikkaitten mieliksi. Kyl?n hallitusmiehet pit?v?t virkansa, siit? vaan ylpeill?ksens?, v?kivaltaa tehd?ksens? ja omia etuja hankkiaksensa. He pett?v?t orpoja, ry?st?v?t leski?, eik? heill? ole yht??n omaa tuntoa. Niin tulee kyl?n tila aina kehnommaksi, useimpain perhekuntain h?t? aina suuremmaksi, eik? kukaan huoli auttaa. Ne jotka taitaisivat, katsovat vaan omaa, ei l?himm?istens? etua. Ei yksi korppi toisensa silm?? puhkase, vaan pit?v?t yht?, sortain k?yhemp?? kansaa.>>

Elsa sanoi: >>Rakas Toivonen, miksi sin? sit? suret? Taivaassa on vanhurskas Jumala, joka niit? tuomitsee, jotka velvollisuuksiansa laimin ly?v?t. Ja syyt?inh?n sin? olet kansan viheli?isyyteen ja onnettomuuteen. Miksik? siis itse?si tuskautat?>>

Toivonen vastasi: >>Saatanko min? olla hyvill? mielin helvetist?, ja siell? n?hd? piruin kauheutta ja sieluparkain vaivaa ja piinaa? Niin en min? saata olla iloinen maankaan p??ll?, kussa minun t?ytyy n?hd? kaupungin herrain ja ylpi?in kyl?n hallitusmiestemme h?vytt?myytt?, jotka ennen kokevat alas polkea ja syvemp??n viheli?isyyteen sys?t? k?yh?? v?est??, kuin ett? he heit? auttaisivat parempaan tilaan, niin kuin olisi heid?n velvollisuutensa. Jos sitte ne onnettomat viimen ep?toivosta tulevat pahanteki?iksi, ja murhaa tekev?t, niin ne liikuttavaisesti ja juhlallisesti rankaistaan ja mestataan; eli jos ihmiset lapsistaan huolivat viel? v?hemmin kuin el?imist??n, niin he vaan pit?v?t sen naurun asiana. Eik? se jo ole helvetin esikuva? Eiv?tk? useimmat Kultalan asukkaista ole k?yhyytens? kautta tulleet melkein j?rjett?m?in el?inten kaltaisiksi? Eiv?tk? he ole viel? kehnommat el?imi?, k?yhyytt? seuraavain vikain ja rikosten kanssa, jotka ovat riitaisuus, tappelu, keskin?inen soimaus ja kannet, varkaus, laiskuus, yl?n sy?minen ja juominen?>>

Elsa sanoi: >>Vanha kouluttajakin on saanut juoppoutensa palkan. Y?ll? ennen eilist? p?iv?? tuli h?n p?ihtynynn? krouvista, sattui kovin likelle joen rantaa, putosi sinne ja hukkui. Eilen aamulla h?n sielt? l?yttiin. T?n?p?n? h?n on haudattu. Se nyt on paras, ett'ei h?nell? ollut vaimoa eik? lapsia.>>

T?m? sanoma h?mm?stytti Toivosta. H?n kyseli viel? yht? ja toista. H?n n?ytti miettiv?n jotain erinomaista, ja meni syviss? ajatuksissa kotia. Elsa ei ymm?rt?nyt, mik? h?nen niin yht?kki? pisti p??h?ns?. Mutta tulevana sunnuntaina sai h?n sen kuulla.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet