Read Ebook: Piru: Historiallinen katsaus pirun alkuperään elämään ja toimintaan by Kujala Juho
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 365 lines and 17255 words, and 8 pages
Piru
Historiallinen katsaus pirun alkuper??n, el?m??n ja toimintaan
Vironkielest? mukaili Juho Kujala
Ensimm?isen kerran julkaissut Osuuskunta Visa r. l. 1912.
Johdannoksi.
Ihminen joutui luonnonilmi?iden kanssa tekemisiin: l?mmin auringonpaiste ja virvoittava sade edisti kasvien kasvamista ja virkisti niit?, kun taas v?liin tuli ankara raesade, tai h?vitt?m? myrsky tuhoisine seurauksineen. Ihminen ei voinut n?iden ilmi?iden syit? selitt??, mutta h?n kuvitteli, ett? joku salainen voima saa niit? aikaan. Muuta voimaa h?n ei tuntenut kun kuolleiden ihmisten sieluja, eli henki?. N?m? h?nen mielest??n olivat ne p?iv?paistetta, sadetta ja myrsky?, ukkosen jylin?? y. m. aikaansaavat salaiset voimat.
Niin oli jokaisella perhekunnalla suojelushenkens? ja sellaisena useammin jonkun entisen sukukunnan p??llik?n henki, joka el?iss??n oli laajasti kunnioitettu ja vahva. Perheet kasvoivat suvunjatkamisen kautta suuremmiksi, kansat lis??ntyiv?t, Siten tulivat toiset suojelushengist? laajemmin tunnetuiksi ja saivat laajemmissa piireiss? kunnioitusta, kun taas toiset v?hemm?n tunnetut j?iv?t syrj??n ja unohdettiin, niist? s?ilyi vain aavistus "suurena henkijoukkona".
Hyv?t ja pahat henget.
Esi-ihmiset uskoivat, ett? edesmenneiden ihmisten henget l?hettiv?t ihmisille monenlaisia vaivoja, kuten salamoita ja jyrin?? ja panivat tulivuoret laavaa sy?ksem??n, synnyttiv?t maanj?ristyksi?, l?hettiv?t n?lk??, ruttotauteja j. n. e. Niiden uskottiin tulevan rangaistuksena siit?, ett? heit? oli jotenkin suututettu.
V?hitellen alkoi ihminen erottaa hyv?t ja pahat henget, jotka kummatkin tekiv?t kuoleman j?lkeen hyv?? tai pahaa.
Samassa m??r?ss? kun hyvien henkien johtaja muodostui, saivat pahat hengetkin ylemm?n p??llikk?ns?.
Niin kasvoi ihmisen aivoissa kaksi henkijoukkoa, hyv?t ja pahat. T?m?n jaon mittapuu oli ihminen itse, siten, ett? se, mik? h?nelle oli edullista oli hyv? ja se mik? oli ep?edullisin oli paha.
T?m? oletus kehittyi ihmisess? k?sitykseksi, ett? hyv?t ja pahat henget ovat kesken??n alituisessa taistelussa ja viimein otaksui ihminen, ett? h?ness? itsess??nkin k?y paha ja hyv? taistelua, vietellen edellinen h?nt? pahoihin tekoihin, kun taas j?lkim?inen kehotti hyviin t?ihin.
Piru, joka ennen puolueettoman henkien seurassa asusti Jumalan l?heisyydess?, per?ytyi yh? kauemmas jumalasta, kunnes he joutuivat t?ydellisesti vastakkain ja jumalasta tuli valon valtakunnan hallitsija ja pirusta pimeyden valtakunnan ruhtinas. Jumala asui taivaassa, piru helvetiss? maan alla. Molempien v?lill? jatkuu alituinen taistelu. T?t? hyv?n ja pahan taisteluun perustuvaa katsantokantaa nimitet??n dualismiksi.
Muinaisten sivistyskansojen pahat henget.
Pahat henget esiintyv?t jo alhaisella sivistysasteella olevien kansojen uskonnoissa. Miss? usko on varmempaan ja yhten?isemp??n muotoon kiteytynyt, siell? ovat pahat hengetkin selv?piirteisempi? ja niill? on varmat ominaisuudet. Muinaisaikaisista kansoista ovat m. m. egyptil?iset ne, joista on s?ilynyt selvimpi? tietoja. Heill? olivat Ptah, Ra, Ammon, Osiris, Isis y. m. hyv?t jumalat, jotka onnea ja el?m?? toivat. Sit?vastoin olivat, k??rme Apep, joka pahuutta ja pimeytt?, synnytti, sek? petoksen ja valheen is?, kiusaaja ja h?vitt?j? kauhea Set.
Foinikialaisilla olivat jumalat Baal ja Ascher hyvi?, joiden vastakohdat olivat Moloch ja Atarte. Indiassa oli luoja India ja yll?pit?j? Baruna, niiden vastustajat Driera ja Asuren. Persiassa oli Ormudz Ahrimanin kanssa alituisessa riidassa maailman hallitsemisesta. Kreikassa ja Roomassa oli joukko hyvi? ja pahoja henki?, haltijoita, "n?kkej?" y. m. Samoin esiintyy dualismi my?s germaanien, flaamien y. m. kansojen muinaisissa uskonnoissa. Selvimm?ss? muodossa esiintyy dualismi persialaisten uskonnossa, jossa Ormudzilla k?sitet??n aurinkoa ja valoa, ja Ahrimanilla pimeytt?. P?iv? merkitsi Ormudzin, y? Ahrimanin voittoa. Vuodenaikojen vaihtelut merkitsiv?t yhden tai toisen Jumalan voittoa. Siit? kehittyi auringon, tulen -- yleens? valkeuden palvelus. On huomattava, ett? my?s jokaisen kansan pirun muodostumiseen kansan sivistystaso, olinpaikka, ilmasto, luonto ja aineelliset olot vaikuttivat. Kuumien maiden asukkaat lukevat pirun ansioksi maanj?ristykset, tulivuoren purkaukset j. n. e., kun taas kylmien pohjoismaiden asukkaat arvelivat pakkasta, lumituiskuja j. n. e., pirun t?iksi. Samaten on pahojen henkien ulkoasun kuvittelu venyv? ja vaikuttavat siihenkin paikalliset olot. Valkoihoisten mielest? on piru ehdottomasti musta. Neekerit kuvittelevat pirunsa valkoiseksi. Itse l?hetyssaarnaajien oli my?nnytt?v? selitt?m??n neekereille ett? Jeesus ja neitsyt Maria olivat mustaihoisia, jos mieli edes nimeksik??n teht?v?ss??n menesty?.
Viron "Vanhapakana".
Viron vanhimmasta uskonnosta puuttuu piru, jumalan vastakohtana kokonaan. T?hlmanin luomistarussa puhutaan vanhasta is?st?, joka asui korkealla taivaassa ja loi avukseen kalevalaiset: Vanemuisen ja Ilmarisen, k?ytt??kseen niiden neuvoja ja urhoollisuutta. My?hemmin loi Vanha is? my?s maailman. H?nell? oli useita nimi?, kuten Taara, Ukko, Vanhataatto ja Jumala. N?kyy ett? vanhimmat virolaiset olivat yksijumaluuden uskojia. Taistelua jumalan ja jonkun h?nen henkil?kohtaisen vastustajansa v?lill? ei tunnettu.
V?in?m?inen.
Vanhapakana esiintyy ensi kerran Kavalan Hans'in tarussa ja on varustettu ihmeellisill? ominaisuuksilla, on suuren talon omistaja ja on h?nell? vaimo ja lapset ja omistaa paljon omaisuutta. H?n el?? erakkona ja h?nt? ihmiset inhoavat. H?n eroaa tavallisista ihmisist? siin?, ett? h?nell? on suuri ruumis, suuri voima ja taitavuus on vallanhimoinen, pelk?? susia ja ukkosta, ei mene hiekkaan.
Vanhapakana on per?ti tyhm? ja Kavala Hans viisas, jos jotakin on tahdottu sill? luvata, niin taistelua raan voiman ja tarkan ?lykkyyden v?lill?, mutta ei paheen ja hyveen taistelua. Kavala Hans oli l?peens? veijari ja Vanhapakana suora ja rehellinen.
Selvemm?sti kuvastuu pahahenki Kalevipoegissa Kalevan pojassa jossa se Pakaretin, Paraskin, Vettenhengen, Pahanhengen ja Sarvikin nimell? esiintyy ja on tyhm? mutta voimakas, kuten "Kalevinpojasta" ilmenee. H?n on my?s ihmisten vihollinen, mutta ei jumalan vastustaja.
Vastaa Suomen Kalevalaa.
"Kalevinpojassa" kerrotaan Sarvikin asuvan helvetiss?, jossa "Kalevipoeg" k?vi kaksi kertaa ja l?ysi ensikerran helvetin porttiaukon Endlaj?rven alta, josta meni pitk?, pime? k?yt?v? sinne. Itse helvetti oli suuren talon tapainen, jossa oli paljon rikkauksia. Helvetiss? pidettiin kuolleiden sieluja vangittuina ja pantiin Sarvikin hy?dyksi ty?h?n.
"Siin neid vaeseid vaevatak Mitmel puhut piinatakse
"T??ll? onnettomia piinataan Monin tavoin vaivataan."
Sarvikille tehd??n raskasta orjan ty?t?. Orjuudessa oleva kansa ei voinut helvetiss??nk??n pahempaa kuvitella kuin orjanty?t?. Jokatapauksessa huomataan t?ss? helvettikuvauksessa aikalailla kristinuskon vaikutusta. Viel? enemm?n kristinuskon vaikutusta huomaa kertomuksessa Kalevinpojan toisesta helvetiss? k?ynnist?. Silloin on helvetiss? jo tulta, savua, sinist? tulikivij?rvi?, tervajoki, s??ski?, sy?p?l?isi? j. n. e. Sielt? l?ysi Kalevipoeg ?itins? Lindan. Kalevipoeg taisteli Sarvikin kanssa, voitti h?net ja pani kahleisiin. Taistelu oli ruumiillinen voimankoetus. Henkist? taistelua heid?n v?lill??n ei ollut.
My?hemmiss? muinaistaruissa, esim. Kreutzwaldin "Viron kansan saduissa" esiintyy t?ydellinen kristinuskon piru, kehittyen yh?, kunnes "Vanhanpakanan saduissa" se jo on t?ydelleen nykyisen kirkon saatana, kaikkine keskiaikaisine ominaisuuksineen. Helvettikin on jo t?ydellistynyt kristinuskon vaikutuksesta.
Sarvik ja my?s piru sek? pahat henget ovat suorastaan kristinuskosta lainattuja. Alkuper?isen? Viron "piruna" voi pit?? Kavalan Hansin ja "Vanhanpakanan".
Nimi "pakana" on latinankielest? lainattu ja merkitsee syrj?isess? mets?kyl?ss? asujan. Kun kaupunkeihin ja niiden ymp?rille levisi kristinusko ennemmin kuin syrj?seutuihin, alettiin syrj?seuduissa asuvia nimitt?? -- pakanoiksi. -- Sitten levisi nimitys laajemmalle, k?sitt?en kaikkia niit?, jotka eiv?t olleet kristinuskoon kastettuja. Siit? johtui, ett? silloin kuin virolaiset viel? olivat ei-kristittyj?, nimitettiin heit? pakanoiksi, ja pirua heid?n p??llik?kseen "Vanhaksipakanaksi".
M. Eisen soitellessaan tulee johtop??t?kseen, ett? "Vanhapakana" oli hiisi, voimakas ja kavala ihmisten vihollinen, joka toi kansalle orjuutta ja h?vitti "vanhan hyv?n ajan vapauden".
Suomen piru.
Suomen pakanuuden aikainen "pahojen henkien p??ruhtinas" oli tuoni, jonka asuntopaikka oli Tuonela, kuolleiden valtakunta, johon tultiin yhdeks?n meren ylitse. Sen lis?ksi oli Hiisi, jonka koko suku oli h?ijyj? noitia. H?n oli kipujen ja kauhistuksen jumala, joka hioi ter?vimm?t miekat. Tuonen pojilla oli vaskiset kynnet, tyt?r, sokea Loviatar oli ruma ja ilke?, kipujen ?iti.
Usko noitiin oli yleinen. Kipujen, tautien ja muun maanvaivan sattuessa turvauduttiin noitiin, jotka loihtivat kivut Kipuvuoreen, jonka luultiin olevan kaukana Kemijoen rannalla, jossa oli yhdeks?n sylt? syv? reik?, sinne manasivat noidat kivut, jossa kuoleman kolme tyt?rt?, Tuonetar, Kivutar ja ?k??t?r ottivat ne vastaan. Nytkin viel? l?ytyy joissakin salon perukoilla vanhoja ihmisi?, jotka loihtivat tauteja kaikellaisilla tempuilla. Hammass?rky esim. voi menn?, kun se, jonka hampaita s?rki, otti tikun laudasta, jolla kuolleen ruumis oli maannut, kaivoi sill? s?rkev?? hammasta, ja sitte meni mets??n, l?visti tuoreeseen puuhun l?ven ja pisti sinne tikun. Senj?lkeen hammass?rky ei en?? sit? ihmist? vaivannut, mutta se puu kuivi. Noitien ylijohtaja oli Louhi, Pohjolan akka harvahammas, jolla oli tytt?ri? Aina ja Kyllikki.
Kristinusko joka 12:nnella vuosisadalla tuotiin tulella ja miekalla maahamme, ei poistanut noituutta, p?invastoin. Perkele muodostui olennoksi, jolla oli sarvet p??ss? ja yl?ruumis ihmisen, ja alaruumis hevosen. Sit?paitsi se voi esiinty? eri muodoissa, kuten suden, koiran, kissan j. n. e. ja tuli se uskovaista kiusaamaan. Painajaistakin luultiin piruksi, joka herran valittuja kiusasi. Perkeleen ty?ksi arveltiin kaikki tapaturmat, jotka kohtasivat ihmisi? tai el?imi? ja kirkko piti t?t? uskoa yll?. Papit selittiv?t, ett? ihmiset voivat tehd? liiton pirun kanssa ja saivat erinomaisen voiman tehd? kaikellaista pahaa, tappaa vihamiehi??n ja niiden elukoita, kulkea olkilyhtein?, ratsastaa luudilla j. n. e. Taikausko meni niin pitk?lle, ett? tuhansittain ihmist? poltettiin muka noitina, sellaisestakin syyst?, ett? olivat luonnollisten aineiden avulla parantaneet l?himm?isi??n -- se oli muka todistus, ett? ihminen oli liitossa perkeleen kanssa. Silloin tarjoutui monelle matalamieliselle ihmiselle tilaisuus p??st? jostakin vihaamastaan ihmisest?. Kun meni ja valehteli papille, ett? kyseess?oleva ihminen harjoitti noituutta, ja puheensa vahvistukseksi kertoi jonkun mielikuvituksen luoman tai tekaistun hirve?n jutun, niin heti olivat viranomaiset kimpussa ja -- onneton poltettiin el?v?n?, kun ensin oli kamalasti kiduttamalla saatu h?net "tunnustamaan".
Viel?k??n ei ole taikausko maastamme h?vinnyt. Tapaa viel? niit?kin, jotka uskovat, ett? helvettiin joutuneiden kuolleiden henget rauhattomina kulkevat ylh??ll?, tai kulkee kuollut hakemassa jotakin vaatekappaletta, t. m. s. joka oli unohdettu panna mukaan hautaan, toiset k?yv?t valittamassa, ett? hautansa oli j??nyt siunaamatta j. n. e.
Pirun luultiin my?s tekev?n pahojaan ja suojellakseen itse??n silt?, vedettiin jouluaattoiltana seuraavan tapainen merkki X kaikkien ovien p??lle valkoliidulla. Sen teki perheen is? kun oli saunasta palannut ja "Saunaryypyn" ottanut. Paljon on my?s kertomuksia siit?, miten piru kylvetti saunoissa ihmist? kuoliaaksi ja pani nahan orrelle kuivamaan. Uskottiin, ett? piru vaihtoi lehtolapsia ja vasta 15 vuotiaana papin pakotuksesta vaihtoi takaisin. T?ll?in kertoi lapsi, mink?moista oli ollut pirun asunnossa. Oli erikoisia p?ivi?, jotka olivat pahoja, esim. kuukauden ensim?inen tiistai oli "kuivatiistai" jolloin kaikki kuivaa ja elolliset olennot kuolevat, esim. sy?p?l?iset huoneista kuolevat, jos "kuivatiistaina" tehdyll? luudalla lakasee. Vapunp?iv?n? veistettyj? lastuja ei saanut vied? navettaan, siit? tuli lehmien jalat kipe?ksi.
Pirun asunto on helvetti, joka kehittyi tuonelasta. Siit? sis?lt?? uskonnollinen kirjallisuus kylliksi kamalia kuvauksia.
Juhannustulet ovat j??nn?ksi? muinaissuomalaisten auringon jumalan juhlista, samoilta ajoilta ovat Helatorstai-iltana poltetut "Helkavalkeat".
Haltijoihin uskominen oli viime vuosisadalla yleist?, ja niist? toisia kunnioitettiin hyvin? henkin?, toisia hyviteltiin kun luultiin niiden voivan antaa onnea ja menestyst?, sek? elukan onnea. Sit? varten annettiin esim. "huoneenhaltijalle" uutispuuroa, sek? lehm?n poikimisen j?lkeen ensi kerran tehty? juustoa, uutisviljaa ja jouluolutta, viskaamalla ne uuninkoloon.
Kev??ll? lehmi? ulos laskettaessa, meni em?nt? hajareisin navetan oven p??lle, sein??n kiinnitettyyn tankojen p??lle, seisomaan ja siit? laskettiin lehm?t l?pi kun niiden nen? ensin oli tervattu. Sen piti suojella lehmi? laitumella kaikellaiselta vahingolta.
Erikoiset noitien y?t olivat pitk?perjantai- ja p??si?is-y?t, jolloin noita-akat kulkivat navetoissa, keritsiv?t lehmist? ja lampaista karvoja, j?ttiv?t kaikellaisilla sotkuilla t?ytettyj? pusseja, lihakappaleita y. m. navettoihin. He luulivat sill? voivansa vahingoittaa naapurinsa elukoita. Sen uskottiin voivan tapahtua perkeleen avulla. Viel?kin on sellainen usko osaksi vallalla.
Viel?kin on maaseuduilla kaikellaisia "poppamuijia" ja "poppamiehi?", joilta haetaan apua erikoisiin tauteihin, etenkin kun luullaan, ett? joku vihamies on kironnut johonkin tautiin, jota l??k?rit eiv?t voi parantaa. -- Sellaisten "noitien" asunnoissa on kaikellaisia luita, p??kalloja y. m. kauhua her?tt?vi? esineit?, joilla he ly?v?t "af??ri?", vaikka heid?n "tietonsa" supistuvat mit?tt?miin. Viel? on suuri joukko kaikenlaisia taikatemppuja, joita k?visi pitk?ksi ja tarpeettomaksikin luetella, siksikin, ett? edemp?n? kerrottavissa pirun metkuissa on paljon sellaista, joita meill? viel? miltei n?ihin asti on uskottu tosiksi.
Sadut j?ttil?isist? y. m. sek? V?in?m?isest?, joka k?vi Tuonelassa, l?ytyv?t Kalevalassa.
Suomen Jumala on p??asiassa juutalaisilta lainattu ja tullut kristinuskon mukana, samoin perkele enkeleineen. Usko niihin alkaa jo h?vit? maastamme ja tieteelliset totuudet voittavat alaa, huolimatta kirkon ep?toivoisista ponnistuksista taikauskon yll?pit?miseksi.
Piru Mooseksen kirjoissa.
Ennen kirjoitustaidon keksimist? oli kaikilla kansoilla suupuheina kulkevat muinaistarut, joissa kerrottiin t?rkeimmist? henkil?ist?, tapauksista j. n. e. Niinp? juutalaisillakin on historiansa sen kansan esivanhemmista Abrahamista, Isakista, Jakobista ja Josefista. ja sen lis?ksi viel? tarut maailman luomisesta, paradiisista, syntiinlankeemisesta, Baabelin tornista j. n. e. Muinaistutkimus on kuitenkin osottanut, etteiv?t nuo tarut ole alkuper?lt??n juutalaisia, vaan omat ne olleet tunnettuja jo seemil?isill?, heimoilla, syyrialaisilla, assyrialaisilla, foinikialaisilla, kaldealaisilla, pabylonialaisilla j. n. e. Mahdollista, ett? juutalaiset olivat lainanneet luomistarunsa juuri kaldealaisilta, sill? Abrahamhan oli kotoisin Kaldean Urian kaupungista. Koko Israelin uskonnollisessa el?m?ss? huomataan n?inollen seemil?ist? vaikutusta.
Meille kerrotaan ihmisen kanssa puhuvasta k??rmeest?, joka neuvoi ihmist? syntiin. Nousee kysymys: min? pitiv?t seemin sukuiset kansat k??rmett?? Pahan personoituna k?sitteen?k? vai puhetaitoisena personallisena k??rmeen?? Viimeksimainittu otaksuma ei l?yd? tukea. Mooseksen kirjassa ei kerrota pirusta, vaan k??rmeest? "joka oli el?imist? kavalin", eik? sit? k?sitet? aineellisesti vaan henkisesti -- siis pahan personoituna k?sitteen?, ja siten sen tapauksen kertovat kaikki seemil?iset heimot, jotka kuvaavat paratiisina ihmiskunnan ensiaikoja, ja puhuvalla k??rmeell? kaikkia vaivoja ja vastuksia.
Mooses ei kerro pirusta, vaan kyll? Israelin jumalasta, orjuudesta vapauttajana.
Sitten palveltiin laajoissa piireiss? Israelissa Baalia, ja kuningas Jehulla oli t?ysi ty? karkottaa Baal Israelista ja sittekin se j?i toisten kansojen jumalana olemaan.
Add to tbrJar First Page Next Page