Read Ebook: Oscar the Detective; Or Dudie Dunne The Exquisite Detective by Old Sleuth

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1200 lines and 27715 words, and 24 pages

Sairasvaunujen saapuessa Billy oli kadonnut, mutta Lasky oli tuntenut h?net, ja senj?lkeen nuo kaksi ny?kk?siv?t s?vyis?sti tervehdykseksi, milloin sattuivat tapaamaan toisensa kadulla.

Kului kaksi vuotta sen tapauksen kehittymiseen, joka ilmeni k??nnekohdaksi Billyn el?m?ss?. T?ll?v?lin olivat h?nen olonsa pysyneet hyvinkin ennallaan.

H?n oli perinyt mit? h?nelle oli tulevaa huolettomilta ja v?hemm?n rotevilta kansalaisilta. H?n oli ollut mukana puolenkymmenen kapakankassan tyhjent?misess?. H?n oli ry?st?nyt kahden ilmarata-aseman y?vartijat ja ollut nyt jonkun aikaa er??n vaalipiirip??llik?n palkkalistalla, toimitellen tappeluraivausta viidest?kolmatta dollarista viikolta.

P?ivisin h?n oli kaikenlaisten askareitten hoitelijana Larry Hilmoren nyrkkeilyopistolla, ja tuon tuostakin koetti Hilmore saada h?net heitt?m??n juomisen ja el?m??n siivosti, sill? h?n n?ki nuoressa j?ttil?isess? suuren raskaansarjan miehen edellytykset. Mutta Billy ei kyennyt j?tt?m??n ryypiskely?, ja niinp? h?n ei p??ssyt sen parempaan kuin satunnaisesti viidenteen er??n, esiintyess??n alkuotteluissa kolmannen ja nelj?nnen luokan raskaitten ja entisten kanssa. Kolmen vuoden aikana niin paljon oleksiessaan Hilmoren laitoksella h?n oli kuitenkin kadehdittavassa m??rin tutustunut itsepuolustuksen miehekk??seen taitoon.

Sin? iltana, jolloin asioita alkoi todella tapahtua Billy Byrnen el?m?ss?, t?m? arvoisa kansalainen vetelehti Laken ja Robeyn kulmassa olevan kapakan edustalla.

Sinne ker?ytyi ?isin apuriv?ke? er??n vaikutusvaltaisen politikon suojeluksessa, joka omisti paikan, ja heit? alkoi juuri tulla koolle. Billy tunsi heid?t kaikki ja ny?kk?si tulijoille heid?n menness??n h?nen ohitseen.

H?n huomasi ihmetyst? useankin kasvoilla, kun he n?kiv?t h?nen seisovan siin?. H?n puolestaan kummeksui sit? ja p??tti seuraavalta miehelt?, joka n?ytti mitenk??n oudostelevan, kysy? mik? h?nen sisuksiaan kaivoi.

Sitten Billy n?ki sinelliniekan astuskelevan id?st? p?in. Se oli Lasky.

Billyn havaitessaan Laskynkin silm?t suurenivat ja tullessaan ihan l?helle sakilaista h?n kuiskasi t?lle jotakin, vaikka pitikin katseensa t?hd?ttyn? suoraan eteenp?in niinkuin ei olisi Billyn l?sn?olosta mit??n tiennyt.

Kuiskattua kehoitusta noudattaen Billy piankin siirtyi kulman taakse Walnut Streetille p?in, mutta k??ntyi ?kki? kapakan takakujalle.

Sadan metrin p??ss? kujalla h?n tapasi puhelinpylv??n varjossa Laskyn.

Kahta y?t? aikaisemmin oli vanha Schneider kassalaatikkonsa alituisista ry?st?ist? ep?toivoiseksi kiusaantuneena asettunut vastarintaan, kun oli taaskin saanut kehoituksen nostaa k?det yl?s, ja rosvot olivat ampuneet h?nt? syd?meen. Sheehan oli pid?tetty ep?luulon alaisena.

Billy ei ollut sin? y?n? ollut Sheehanin matkassa. Eik? h?n ollut milloinkaan ollut hommissa h?nen kanssaan, sill? heill? oli aina ollut kaunaa kesken??n poikavuosien tappelusta saakka.

Mutta Laskyn sanoista Billy k?sitti, mit? oli tapahtunut. >>Sheehan sanoo sit? minun teokseni, niink??>> kysyi h?n.

>>Niin sanoo.>>

>>Mutta min? en sin? y?n? ollut Schneiderin kapakan l?hettyvill?k??n>>, vastusti Billy.

>>Poliisiluutnantti on toista mielt?>>, kertoi Lasky. >>H?n pist?isi sinut pahnoille perin halukkaasti, kun olet aina ollut liian n?pp?r? joutumaan kiikkiin. M??r?ys on annettu sinun nappaamiseksesi, ja sinuna min? livist?isin ja sassiin. Minun ei tarvitse sinulle sanoa, miksi sinulle annan t?m?n osviitan, mutta enemp?? en voi hyv?ksesi tehd?. Ota nyt onkeesi ja painele pois, vaikka ei olekaan en?? mik??n helppo asia suoriutua selville -- jok'ainoa meid?n miehist? on saanut tuntomerkkisi.>>

Billy k??ntyi sanaa virkkamatta ja k?veli kujalta it?? kohti Lincoln Streetille. Lasky palasi Robeylle. Lincoln Streeti? pitkin Billy suuntasi kulkunsa pohjoiseen Kinzielle, sielt? poiketen ratapihalle.

Tuntia my?hemmin h?n rytyytteli ulos kaupungista l?ntt? kohti pikatavarajunan alusraudoille pujahtaneena. Kolmen viikon kuluttua h?n oli San Franciscossa.

H?nell? ei ollut rahaa, mutta ne menetelm?t, jotka kotipuolessa olivat niin useasti t?ytt?neet h?nen tarpeensa, kelpasivat kai samaan tarkoitukseen t??ll?kin.

Outona 'Friscon' oloille ei Billy tiennyt, miss? parhaiten ty?skennell?. Mutta sattumalta osuessaan kadulle, jonka varrella oli useita ilmeisesti merenkulkijoiden suosimia kapakoita, tunsi h?n mielens? kirkastuvan. Mik? saattoi h?nelle soveltua mukavammin kuin p?ihtynyt merimies?

H?n pist?ytyi er??seen kapakkaan ja seisoi katsellen kortinpeluuta, tai ainakin h?n n?ytti kohdistaneen huomionsa siihen. Todellisesti h?nen silm?ns? vaanivat valppaina, t?hystellen ymp?ri huonetta, miss? vain joku maksoi laskunsa, jotta ilmaantuisi lihava lompakko esille.

Huolellista tarkkailua palkitsikin pian n?ky, joka t?ytti h?nen mielens? hartaalla halulla.

Otollinen mies istui p?yd?n ??ress? v?h?n matkaa Billyst?. H?nen seurassaan oli kaksi muuta. Maksaessaan t?ysin?isest? lompakostaan tarjoilijalle h?n vilkaisi Billyyn ja kohtasi h?nen katseensa.

Humalaisesti hymyillen h?n viittasi sakilaista yhtym??n heihin. Billy tunsi kohtalon ylenm??rin suopeaksi eik? siekaillut noudattaa kutsua. Seuraavana hetken? h?n istui noiden kolmen merimiehen p?yd?ss? ja oli tilannut napauksen.

Vieras, joka oli huomattavassa m??rin kierosilm?inen, oli hyvin aulis kestitsij?. H?n tuskin odotti, ett? Billy enn?tti lasin tyhjent??, kun jo tilasi toisen, ja kun Billy oli kerran hetkeksi poistunut p?yd?st?, tapasi h?n palatessaan j?lleen lasillisen valmiina -- h?nen is?nt?ns? oli sill?v?lin kaatanut sen h?nelle.

Se viimeinen sekoitus toimitti asian.

TOINEN LUKU

Kuunaripriki >>Halfmoon>>

Kun Billy j?lleen avasi silm?ns?, ei h?n toviin p??ssyt paljoakaan tolkulle ?skeisimm?st? menneisyydest??n. Vihdoin h?n masennuksekseen muisti humalaisen merimiehen, joka h?nen piti pyydyst??.

H?n tunsi syv?? mielenkarvautta laillisen saaliinsa menett?misest? eik? kyennyt ymm?rt?m??n kuinka se oli tapahtunut.

-- Jo on t?m? Friscon pomppa ylett?m?n tuimaa! -- ajatteli Billy.

H?nen p??t?ns? kivisti kamalasti, ja h?n oli perin huonovointinen. Niin pahoinvoipa, ett? huone, jossa h?n makasi, tuntui hirve?n todellisesti nousevan ja laskevan. Billy? kuvotti aina kun lattia oli painuvinaan alas.

Billy sulki silm?ns?. Yh? se ilke? tunne.

Billy voihkaisi. H?n ei ollut el?iss??n tuntenut n?in pahaa oloa ennen, ja kuinka julmasti h?nen p??t?ns? mojottikaan. Huomatessaan tilansa tuntuvan vain tukalammalta silm?t ummessa, Billy avasi ne j?lleen.

H?n katseli ymp?ri huonetta. Se oli ummehtunut komero, t?ynn? makuulavereita, jotka kolmena kerroksena kiersiv?t seini?. Keskell? huonetta oli p?yt? ja sen yl?puolella kattopalkkiin ripustettu lamppu.

Lamppu veti puoleensa Billyn huomion. Se heilui jokseenkin rajusti edestakaisin.

T?m? ei voinut olla harhavaikutelmaa. Huone ei voinut silmiss?k??n huojua sill? tavoin, jollei se todellisesti huojunut. H?n ei nyt k?sitt?nyt ollenkaan.

Taaskin h?n hetkeksi sulki silm?ns?. Avatessaan ne j?lleen h?n huomasi lampun heiluvan niinkuin ennenkin.

Varovasti luisui h?n makuulaverilta lattialle. H?n pysyi vaivoin jaloillaan, mutta se saattoi kuitenkin olla vain viinaksien vika. Viimein h?n tavoitti kiinni p?yd?n laidasta tuekseen ja kurkotti toisen k?tens? lamppuun.

Ei ollut en?? ep?ilemist?. Lamppu nytk?hteli edestakaisin kuin ison kellon kolkkare.

Miss? h?n olikaan? Billy etsi ikkunaa. H?n n?ki huoneen toisella puolella muutamia pieni? ympyri?isi? lasipeitteisi? reiki? l?hell? matalan katon rajaa. Vain uskaltautumalla satutuksen vaaraan h?n sai ry?mityksi tuollaisen valoaukon ??reen.

Ojentuessaan katsomaan ulos h?n tyrmistyi silmiens? eteen avautuvasta n?yst?. Niin kauas kuin katse kantoi levisi aaltoileva ulappa.

Silloin h?n tajusi mit? h?nelle oli tapahtunut.

>>Ja min? kun aioin huiputtaa sit? jehua!>> jupisi h?n avuttomassa ?llistyksess??n. >>Minun piti veijata h?nt?, ja katsos mit? se otti ja teki minulle!>>

Samassa tulvahti ylh??lt? valovirta, kun luukku kohotettiin, ja Billy n?ki kookkaan miehen raajojen ilmestyv?n tikkaille. Kun tulija p??si lattialle ja k??ntyi katsomaan, kohtasivat h?nen silm?ns? Billyn katseen, ja j?lkimm?inen tunsi h?net edellisen illan kestitsij?ksi.

>>No, junkkari, kuinkas jaksellaan?>> kysyi vieras.

>>N?pp?r?nlainen jetku>>, huomautti Billy.

>>Mit? tarkoitat?>> tivasi toinen rypist?en kulmiaan.

>>Noh, noh>>, sanoi Billy, >>tied?tte kyll? mit? tarkoitan.>>

>>Kuulepas>>, vastasi toinen kylm?sti, >>paina mieleesi, ett? min? olen t?m?n laivan per?mies ja ett? sinun on puhuteltava minua kunnioittavasti, jollet halua joutua ik?vyyksiin. Nimeni on mr Ward, ja minulle puhuessasi on sinun sanottava 'sir'. Ymm?rr?tk??>>

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet