Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Prince or Chauffeur? A Story of Newport by Perry Lawrence McFall J V Illustrator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 1753 lines and 59177 words, and 36 pages
-- Niin, se kyll? pit?? paikkansa.
-- Mik? pit?? paikkansa?
-- Ett? haen mr T?ysk?si-Fredi?.
-- Siin? tapauksessa surkuttelen, ettette voi h?nt? tavata.
-- Enk?? Mutta h?n sanoi minulle asuvansa t??ll? ja senvuoksi olen tullut.
-- T??ll? h?nt? ei kuitenkaan ole... Mit? h?nest? haluatte?
-- Minulla on yksityist? asiaa.
-- Valitan viel? kerran.
-- Etsin t??lt? paikkaa.
Naisen silm?t loistivat omituisesti. H?n sanoi hymyillen:
-- Tulitteko ilmoituksen johdosta?
Vieras veti koneellisesti taskustaan sanomalehden, ojensi sen naiselle ja osoitti kysymyksess? olevaa ilmoitusta vastaamatta muuten kuin lyhyell? ny?kk?yksell? ja sanoilla.
-- Well! T?m? t?ss?.
-- Niin. T?m?n tied?n.
Ja nainen silm?ili muukalaista ik??nkuin t?m? olisi ollut ihmeellinen el?in, tarkasteli h?nt? p??st? jalkoihin ja sanoi vihdoin:
-- Ja te kelpaisitte -- ulosheitt?j?ksi?
-- Niin luulen,
-- Mahdollista... mutta ette t?nne.
-- Olen ollut ulosheitt?j?n? ennenkin -- New-Yorkissa.
-- Kenties, mutta ette Arizonassa.
-- Onko se t??ll? vaikeampaa, sanoi vieras, joka tosin oli kookas ja leve?hartiainen mies, mutta ei kenties kuitenkaan t?ytt?nyt t??ll? vaadittavaa mittaa.
-- Etel?valtiossa on yleens? veri kuumaa. Ettek? tied? mit? t??ll? vaaditaan.
-- T?m?h?n on pelipaikka.
Nainen vavahti ik??nkuin ei vastaus olisi h?nt? miellytt?nyt. H?n vastasi tutkivin katsein:
-- Mutta silloin ei kenties tarvita ulosheitt?j?? ollenkaan, sanoi vieras pettynein ilmein.
-- Aivan oikein! Vaikka v?list?...
-- Well! Silloin otan paikan... kokeeksi.
-- Otatte? -- kysyk?? ensin saatteko.
-- Juuri senvuoksi olen tullut t?nne. -- Ja min? olen kyllin vahva heitt?m??n ulos kymmenenkin, jos niin tarvitaan ja yst?vyys rikkoutuisi... tarkoitan, ettei peli menisi kaikkien mielen mukaan. -- Sellainen mies min? olen. -- Alan koska tahansa.
Viel? kerran miest? silm?ilty??n sanoi nainen:
-- Hyv?, saammehan kuulla mit? veljeni sanoo.
-- Veljenne?
-- Niin, mr T?ysk?si Fred, mr Folson, tarkoitan.
-- Miss? h?n sitten on?
-- Odotan h?nt? kotiin koska hyv?ns?. -- Istukaa niin kauaksi. Voittehan silm?ill? sanomalehti?. Niit? on tuolla kulmap?yd?ll?. Luulen veljeni heti tulevan.
Nainen ihmeellisine silmineen katosi ja vieras istuutui, mutta heti oven sulkeuduttua muuttui h?n vilkkaammaksi ja v?hemm?n cowboymaiseksi kuin koko aikana sit? ennen.
??rimm?isell? mielenkiinnolla tutki h?n katseellaan kaikkea huoneessa olevaa. ?kki? nousi h?n j?ntev?n? ja hiipi ??nett?m?sti kuin kissa halliin johtavalle suletulle ovelle sek? pani korvansa sit? vasten.
Mutta ei ??nt?k??n kuulunut, ei liioin sen oven takaa, josta nainen oli kadonnut.
Kolmaskin ovi tahi k?yt?v? oli huoneesta.
Sen eteen oli kiinnitetty raskas verho ja siihen suuntasi vieras katseensa pitk?ksi aikaa ennenkuin hiipi sen luo.
Verhon takana oleva ovi oli sulettu kahdenkertaiseen lukkoon. Silt? taholta ei h?n luullut tarvitsevansa pel?t? mit??n yll?tyksi? aikoessaan ryhty? jatkuviin tutkimuksiin t?m?n odottamattoman odotusajan kest?ess?.
H?n meni kirjoitusp?yd?n luo, jonka ??ress? nainen oli korttien kera askaroinut.
P?yt? oli lukittu. Kortit olivat lev?ll??n ulosvedetyll? laudalla. T?ss? ei ollut mit??n ep?ilt?v??, jota h?n oli toivonut l?yt?v?ns?. Mutta kun h?nen ammattiinsa kuului raivata tielt??n kaikki mahdolliset vastukset, veti h?n esille kokoelman ty?kaluja, joita lukkosep?t -- sit? pahempi my?skin varkaat -- k?ytt?v?t, sek? valmistautui n?iden avulla jatkamaan tutkimuksiaan t?ss? salaper?isess? talossa aavistamatta, ett? verho juuri nyt heilui hiljaa ja sen takana oleva ovi oli avautunut. Ovessa seisoi sama nainen, joka ?sken oli ollut sis?ll? ja silm?ili l?pitunkevilla silmill??n ter?v?sti jokaista vieraan pienint?kin liikett?, samalla kun h?nen hyvinmuodostuneilla huulillaan v?ikkyi ilke? hymy.
Niin, tutkiva vieras ei aavistanut, ett? h?nt? pidettiin tarkoin silm?ll?. H?n ei tiennyt itse olevansa taitavasti viritetyn ansan uhri, enemp?? kuin sit?k??n, ettei h?nell?, vaan h?nen vastustajillaan oli yliote.
Paikka, johon h?n oli henkil?kohtaisten asioittensa vuoksi joutunut, oli yksi pahimmista peliluolista, joita Arizonan pieness? p??kaupungissa oli, vaikka siit? ei paljon tiedetty, sill? kaikki oli niin salaista ja naamioitua, ettei kaupungin poliisikaan varmuudella tiennyt mit? siell? tapahtui, vaikkakin se oli tehnyt er?it? johtop??t?ksi?.
Sill?v?lin saattoi katsoja n?hd? kuinka muukalainen ilman suurempaa vaivaa sai p?yd?n auki. H?n n?ki my?skin, kuinka t?m? alkoi kaikessa kiireess? selailla ja lukea papereita, avaten laatikon toisensa j?lkeen -- k?ytt?en sanalla sanoen aikansa mahdollisimman hyvin ja ollen silminn?ht?v?sti sangen mieliss??n siit?, ett? h?net oli j?tetty n?in kauaksi yksin.
Mutta h?n ei l?yt?nyt mit? etsi. H?n pani kaikki tarkoin entisille paikoilleen, antaen tuon tuostakin kuulua tyytym?tt?myyden murinan. Vihdoin h?n veti kirjoitusp?yd?n kannen alas ja sulki p?yd?n.
Juuri kun h?n oli valmis, h?n s?ps?hti.
Verhon takaa kuului ep?ilytt?v? ??ni. K??ntyess??n sinne p?in n?ki h?n aivan selv??n, ett? se liikkui ik??nkuin heikosta ilmavedosta. Samalla oli h?n kuulevinaan kuinka sen takana oleva ovi lukittiin.
Tuliko sielt? kenties joku varovaisesti hiipien? T?ll? tavoinko odotettu tulisi?
Muukalainen vain tuijotti samalla kun h?n vaistomaisesti vei k?tens? toiselle revolverille valmiina kohtaamaan v?kivaltaa v?kivallalla, jos niin tarvittaisiin.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page