Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Tame Animals by Anonymous
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 38 lines and 3476 words, and 1 pages
TARZAN JA VALKOINEN NAINEN
Kirj.
EDGAR RICE BURROUGHS
Englanninkielest? suomentanut
Alpo Kupiainen
H?meenlinnassa, Arvi A. Karisto Osakeyhti?, 1924.
SIS?LLYS:
ENSIMM?INEN LUKU
Musta lent?j?
Tytt? oli musertumaisillaan pelosta ja harmista. Tuntui melkein mahdottomalta kest?? t?t? julmaa kohtalonoikkua, joka oli riist?nyt h?nelt? kaikki toiveet, kun pelastus oli jo niin l?hell?. My?skin mies oli harmissaan, mutta enemm?n h?n oli kiukuissaan. H?n pani merkille, ett? neekerien yll? oli sotilaspukujen repaleita, ja tiedusti heti, miss? heid?n upseerinsa olivat.
"He eiv?t ymm?rr? teit?", sanoi tytt? ja toisti sitten valkoisen miehen kysymyksen saksalaisten ja heid?n siirtomaansa neekerien k?ytt?m?ll? sekakielell?.
Usanga virnisti. "Kyll? te tied?tte, miss? he ovat, valkoinen nainen", h?n vastasi. "He ovat vainajia, ja jollei t?m? valkoinen mies tottele k?skyj?ni, on h?nenkin kuoltava."
"Mit? h?nelt? vaaditte?" kysyi tytt?.
"Tahdon, ett? h?n opettaa minut lent?m??n linnun lailla", selitti Usanga.
Bertha Kircherin kasvoista kuvastui h?mm?stys, mutta h?n kertasi vaatimuksen luutnantille.
Englantilainen harkitsi hetkisen. "H?n haluaa oppia lent?m??n, niink??" h?n vastasi. "Tiedustakaa h?nelt?, p??st??k? h?n meid?t vapaiksi, jos opetan h?net lent?m??n!"
Tytt? esitti kysymyksen Usangalle, joka turmeltuneena, ovelana ja tyyten periaatteettomana oli aina tuiki valmis lupaamaan mit? tahansa, aikoipa h?n sitten t?ytt?? lupauksensa tahi ei, ja heti suostui esitykseen.
"Opettakoon valkoinen mies minut lent?m??n!" h?n kehoitti. "Sitten saatan teid?t takaisin l?helle oman kansanne asuinsijoja, mutta palkkioksi siit? pid?n ison linnun omanani." Ja h?n heilautti mustaa k?tt??n lentokoneeseen p?in.
Bertha Kircherin toistettua Usangan ehdotuksen lent?j?lle kohautti viimemainittu olkap?it??n ja suostui vihdoin happamen n?k?isen?. "Mill??n muulla tavoin lienee meid?n mahdoton selviyty? t?st? pinteest?", h?n virkkoi. "Joka tapauksessa on Englannin hallitus menett?nyt tuon lentokoneen. Jollen suostu mustaihoisen lurjuksen pyynt??n, niin ep?ilem?tt? h?n surmaa minut muitta mutkitta, ja silloin j?? kone virumaan paikalleen, kunnes se lahoaa ja ruostuu. Jos taas hyv?ksyn h?nen tarjouksensa, niin sill? tavoin ainakin saan taatuksi teille turvallisen paluun sivistyneisiin seutuihin, ja sille", h?n lis?si, "panen suuremman arvon kuin Englannin ilmailuvoimien kaikille lentokoneille."
Tytt? loi h?neen nopean silm?yksen. Nyt mies puhutteli h?nt? ensimm?isen kerran sellaisilla sanoilla, joista saattoi p??tt??, ett? h?n tunsi seuralaistaan kohtaan muutakin kuin yhteisess? h?d?ss? olevan kumppanin tunteita. Tytt? oli pahoillaan niist? sanoista, ja my?skin mies katui niit? melkein heti n?hty??n toisen kasvoille lehahtaneen varjon ja oivallettuaan, ett? h?n oli pahentanut tyt?n jo ennest??nkin melkein siet?m?tt?m?n aseman vaikeutta.
"Suokaa anteeksi!" h?n eh?tti korjaamaan. "Unohtakaa se, mihin ?skeinen huomautukseni viittasi. Lupaan teille, etten loukkaa teit? uudelleen, jos se loukkaa teit?, ennen kuin vasta sitten, kun olemme molemmat vahingoittumattomina p??sseet t?st? pulasta."
Bertha Kircher kiitti h?nt? hymyillen, mutta sanat oli lausuttu eik? niit? voitu en?? saada takaisin, ja tytt? tiesi, ett? nuori englantilainen upseeri rakasti h?nt?, jopa viel?kin varmemmin kuin jos t?m? olisi langennut polvilleen h?nen eteens? ja vannonut rakastavansa h?nt? i?isesti.
Usanga tahtoi saada ensimm?isen lentotuntinsa viipym?tt?. Englantilainen koetti estell?, mutta neekeri k?vi heti uhkaavaksi ja h?vytt?m?ksi, koska h?n kuten kaikki tiet?m?tt?m?t ihmiset aina ep?ili toisten aikeita h?nelle tuhoisiksi, jolleiv?t ne olleet t?ydelleen sopusoinnussa h?nen toiveittensa kanssa.
"Olkoon menneeksi, veikkonen!" jupisi englantilainen. "Annan sinulle opetuksen, jonka muistat elinik?si." K??ntyen sitten tyt?n puoleen h?n jatkoi: "Taivuttakaa h?net suostumaan siihen, ett? te tulette mukaamme! Minua peloittaa j?tt?? teid?t t?nne n?iden hornamaisten vinti?iden seuraan." Mutta kun tytt? ehdotti sit? Usangalle, ep?ili t?m? heti, ett? siin? piili joku suunnitelma h?nen pett?misekseen -- ehk? aiottiin h?net vastoin tahtoaan vied? takaisin saksalaisten is?ntien luokse, jotka h?n oli kavaltanut, karaten heid?n lippujensa alta; h?n silm?ili tytt??, mulkoillen rajusti, ja kielt?ytyi jyrk?sti suostumasta ehdotukseen.
"Valkoihoinen nainen j?? t?nne v?keni luokse", h?n virkkoi. "H?nelle ei tehd? mit??n pahaa, jos te vain tuotte minut takaisin vahingoittumattomana."
"Ilmoittakaa Usangalle", k?ski englantilainen, "ett? jollette te palatessani ole selv?sti n?kyviss? t?ll? nurmikolla, en laskeudu maahan, vaan vien h?net takaisin englantilaisten leiriin ja hirt?t?n h?net!"
Usanga lupasi, ett? tytt? olisi heid?n palattuaan n?kyv?ll? paikalla, ja alkoi heti teroittaa sotureittensa mieliin, etteiv?t he kuolemanrangaistuksen uhalla saaneet tehd? vangille pahaa. Sitten h?n seurueensa muiden j?senten seuraamana meni englantilaisen mukana aukion poikki lentokoneen luokse. Mutta neekerin istuuduttua nyt jo omaisuutensa uutena lis?n? pit?m??ns? koneeseen, alkoi h?nen rohkeutensa lannistua, ja kun moottori pantiin k?yntiin ja iso potkuri alkoi py?ri?, kirkui h?n englantilaiselle, komentaen t?t? pys?ytt?m??n vehkeen ja p??st?m??n h?net maahan, mutta potkurin melulta ja tuulen huminalta ei lent?j? voinut erottaa eik? ymm?rt?? neekerin puhetta. T?ll?in lentokone kiiti maata pitkin, ja Usanga oli hypp??m?isill??n siit? pois ja olisi sen tehnytkin, jos olisi kyennyt irroittamaan kiinnityshihnan vy?t?isilt??n. Sitten kone kohosi maasta ja liiti hetkisen sirosti laajassa kaaressa, nousten puunlatvojen yl?puolelle. Mustaihoinen kersantti ol: perinpohjaisen pelon lamauttama. H?n n?ki maan vinhasti vaipuvan yh? alemmaksi. H?n n?ki puut, joen ja v?h?n matkan p??ss? pienen aukeaman, jossa Numabon kyl?n olkikattoiset majat sijaitsivat. H?n j?nnitti tahtoaan, voidakseen olla ajattelematta, miten k?visi, jos h?n ?kki? suistuisi nopeasti et??ntyv??n maahan. H?n koetti keskitt?? aatoksensa niihin nelj??nkolmatta naiseen, jotka h?n t?m?n ison linnun avulla varmastikin saisi haltuunsa. Ylemm?ksi, yh? ylemm?ksi kohosi kone, kaartaen laajassa ympyr?ss? mets?n, joen ja niittyjen yl?puolella, ja pian Usanga suureksi kummastuksekseen huomasi kauhunsa nopeasti haihtuvan, joten h?net ennen pitk?? pakostakin valtasi ??rimm?isen turvallisuuden tunne. Sitten h?n alkoi tarkkailla, mill? tavoin valkoinen mies ohjasi ja hoiti konetta.
Tehty??n puoli tuntia taitavia liikkeit? englantilainen kohosi ripe?sti melkoisen korkealle, teki sitten ?kki? ja varoittamatta kuolemanrenkaan ja lensi muutamia sekunteja kone yl?salaisin.
"Lupasin antaa t?lle retkaleelle sellaisen l?ksyn, ett? h?n muistaa sen koko el?m?ns? ajan", h?n mutisi kuullessaan s?ik?htyneen neekerin kirkaisun, joka kajahti viel?kin voimakkaampana kuin potkurin surina. Hetkist? my?hemmin oli Smith-Oldwick k??nt?nyt koneen j?lleen oikein p?in ja laskeutui huimaa vauhtia maata kohti. H?n kaarsi muutamia verkkaisia kierroksia nurmikon kohdalla, kunnes oli saanut varmuuden siit?, ett? Bertha Kircher oli siell? ja n?ht?v?sti vahingoittumattomana, ja laskeutui sitten hiljaa maahan, niin ett? kone pys?htyi v?h?n matkan p??h?n tyt?st? ja sotureista.
Kompuroidessaan alas t?hyst?j?n paikalta Usanga vapisi, ja h?nen kasvonsa olivat tuhkanharmaat, sill? h?nen hermonsa olivat viel? ?rtyneet j?rkytt?v?n kuolemanrengas-kokemuksen j?lkeen. Mutta saatuaan taaskin vankan maaper?n jalkojensa alle h?n sai nopeasti takaisin malttinsa. Tepastellen sinne t?nne perin mahtailevana ja kerskuvana h?n koetti vaikuttaa seuralaisiinsa, puhellen, kuinka jokap?iv?isen mit?t?n teko oli lent?? linnun lailla tuhansien metrien korkeudessa viidakon yl?puolella, vaikka kuluikin kauan, ennen kuin h?n itseuskottelun avulla sai itsens? lopullisesti varmaksi siit?, ett? h?n oli lennon aikana k?ytt?nyt hyv?kseen jokaisen hetken ja oli jo edistynyt pitk?lle ilmailutaidossa.
Niin ep?luuloisen kiihke?sti oli neekeri kiintynyt ?sken l?yt?m??ns? laitteeseen, ettei h?n suostunut palaamaan Numabon kyl??n, vaan vaati jyrk?sti seuruetta leiriytym??n lentokoneen l?heisyyteen, ettei sit? mill??n arvaamattomalla tavoin voitaisi h?nelt? varastaa. He olivat viel? leiriss? kaksi vuorokautta, ja p?iv?saikaan Usanga yhten??n tiukkasi englantilaista opettamaan h?nelle lentotaitoa.
Smith-Oldwick muisti sen monta pitk?? kuukautta kest?neen ankaran harjoituksen, joka h?nen itsens? oli pit?nyt suorittaa, ennen kuin h?nt? oli pidetty kyllin kypsyneen? t?ysikelpoiseksi lent?j?ksi, ja h?nt? hymyilytti tiet?m?tt?m?n afrikkalaisen itserakkaus, kun t?m? jo nyt vaati p??st? yksin lent?m??n.
"Jollen haluaisi s??st?? konetta", selitti englantilainen tyt?lle, "antaisin tuon maankiert?j?n nousta ilmaan ja katkaista niskansa, kuten h?n tekisi kahdessa minuutissa."
Kuitenkin h?n lopulta kehoitti Usangaa odottamaan viel? muutamia p?ivi?, joina opetusta jatkettaisiin, mutta neekerin luulevaisessa mieless? oli her?nnyt ep?ilys, ett? valkoisen miehen neuvo oli johtunut jostakin nurjamielisest? vaikuttimesta, ett? h?n vain toivoi voivansa karata lentokoneella ?iseen aikaan eik? senvuoksi my?nt?nyt Usangan varsin hyvin kykenev?n k?sittelem??n sit? yksin tarvitsematta en?? apua tai ohjausta. H?n p??tti senvuoksi voittaa valkoisen miehen viekkaudessa. Nelj?nkolmatta viehke?n vaimon aikaansaama houkutus oli sellaisenaan kyllin voimakas kiihoitin, ja lis?ksi h?nt? kannusti halu anastaa omakseen valkoinen tytt?, jonka h?n jo kauan sitten oli p??tt?nyt ottaa itselleen.
Hautoen mieless??n t?llaisia mietteit? paneutui Usanga makuulle toisen p?iv?n iltana. V?h?n v?li? her?si h?ness? kuitenkin ajatus Naratusta ja t?m?n kiivaudesta, katkaisten k?rjen h?nen hupaisilta kuvitelmiltaan. Kunpa h?n vain voisi p??st? eroon Naratusta! Sitten kun t?m? haave kerran syntyi, pysyi se itsepintaisesti h?nen p??ss??n, mutta sille oli enemm?n kuin riitt?v?n? vastapainona se tosiseikka, ett? musta kersantti pelk?si vaimoaan todenteolla; h?nen pelkonsa oli niin voimakas, ettei h?n olisi rohjennut yritt??k??n toimittaa Naratua pois tielt?, jollei h?n voinut tehd? sit? salaap?in toisen nukkuessa. Mutta h?nen rajujen mielihalujensa manattua esille suunnitelman toisensa j?lkeen, h?n keksi vihdoin sellaisen, joka vaikutti h?neen melkein kuin isku ja sai h?net ponnahtamaan istualleen nukkuvien kumppaniensa seassa.
Aamun valjetessa Usanga tuskin malttoi odottaa sopivaa tilaisuutta toteuttaakseen suunnitelmansa, ja heti sy?ty??n h?n kutsui syrj??n joitakuita sotureitaan ja puheli heid?n kanssaan muutamia minuutteja.
Englantilainen, joka tavallisesti piti silm?ll? mustaihoista vangitsijaansa, huomasi nyt viimemainitun yksityiskohtaisesti selitt?v?n jotakin sotureilleen; eleist??n ja k?ytt?ytymisest??n p??tt?en h?n n?ht?v?sti suostutteli heit? hyv?ksym??n jonkun uuden suunnitelman ja antoi heille ohjeita siit?, mit? heid?n pit?isi tehd?. Useita kertoja lent?j? my?skin n?ki neekerien silm?in k??ntyv?n h?neen p?in, ja kerran he samanaikaisesti vilkaisivat valkoiseen tytt??n.
T?m? kohtaus, joka sellaisenaan n?ytti kyll?kin jokap?iv?iselt?, her?tti englantilaisen mieless? selv?piirteisen aavistuksen, ett? oli tekeill? jotakin, mist? koituisi pahaa h?nelle ja tyt?lle. H?n ei voinut vapautua siit? ajatuksesta ja piti senvuoksi entist?kin tarkemmin silm?ll? mustaihoisia, vaikka h?nen olikin pakko itselleen my?nt??, ettei h?n kyennyt torjumaan mit??n kohtaloa, jota heille valmisteltiin. Sekin keih?s, joka h?nell? oli ollut joutuessaan vangiksi, oli h?nelt? riistetty, joten h?n nyt oli aseeton ja ehdottomasti mustan kersantin ja t?m?n seuralaisten armoilla.
Add to tbrJar First Page Next Page