Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Socialism: A Summary and Interpretation of Socialist Principles by Spargo John
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 852 lines and 86307 words, and 18 pages
EM?NT? . Kuinka ahkerasti h?n lukee!
R?S?NEN. Vi l?sen, i l?sa, te l?ser.
EM?NT?. Tuomas kultani -- -- --!
R?S?NEN. Mit?, eukkoseni?
EM?NT?. Oletpa sin? hyvin ahkera!
R?S?NEN. Vaan mit?s se auttaa, Rikina, mit? se auttaa? Suomalaisen p?? on niin kova t?lle ruotsinkielelle. Sit? on melkein mahdoton oppia.
EM?NT?. Mutta, rakas mieheni, meid?n v?ltt?m?t?n velvollisuutemme on oppia ruotsinkielt?, nyt kun me olemme herrasv?ke?! .
R?S?NEN. Hyv? on niin sanoa. Enk? ole lukenut ruotsin alkeiskirjaa ummelleen kaksi vuotta tai siit? saakka, kuin maalta t?nne muutimme? Kyll? olen lukenut ja koettanut hoastookin, mutta h?pe?? olen siit? saanut. Muistatko Vilikreenin h?it?? Siell? tahdoin min?kin taitoani n?ytt??, ja hoastoin ruotsia er??lle r??kin?lle, mutta t?m? antoi vastauksen: "Jak v?rstoor int vinskoo". Mit? hittoa siihen taisin vastata? Min? h?pesin kuin koira ja p?tkin tieheni. .
EM?NT? . Mutta, kuten sanoin, se on meid?n ankara velvollisuutemme, Tuomas! Eik? meill? ole lapsi? Eik? meill? ole velvollisuus h?nt? kohtaan, ja eik? ole ihana lohdutus kuoltuammekin, kun haudassa lep??mme, ett? lapsemme lapset kylv?v?t kukkia haudoillemme ja puhuvat ruotsia, paljasta ruotsia, Tuomas?
R?S?NEN. Niin, sinulla on oikein, Rikina. Lapsemme t?hden meid?n t?ytyy oppia sit?. . Kun kerran pist?yn v?vyni luo, ja siell? on vieraita, ja v?vyni resentieraa appivaarinsa sille ja sille kauppamiehelle tai konsulille, niin mik? h?pe? minulle, jos juku heist? ruotsinkielell? kysyisi minulta, mitenk? jaksan, ja minun t?ytyisi olla vaiti. Ah, se olisi minun kuolemani, jos en osaisi vastata "raa!" .
EM?NT? . Oikein, oikein! Mutta ei siin? kyll?. Meill? on kovin raaka ja talonpoikainen nimikin: R?s?nen -- hyi! . Jos joku asia on t?rke?, niin on nimenmuuttaminen.
R?S?NEN. Mit?, Rikina? Tahdotko sin?, ett? min? hylk??n vanhan suomalaisen nimeni? -- -- -- Ei, ei -- se on tuiki mahdotonta! Pyyd? jotakin muuta, mutta ?l? t?t?, ?l? t?t?!
EM?NT?. Mutta ajattele! Kun muutat nimesi, niin voit p??st? kauppaneuvokseksi tai konsuliksi.
R?S?NEN. Kauppaneuvokseksiko? .
EM?NT?. Ihan totisesti. Sin? n?yt?t hyv?? ylimerkki? sivistyksen ja ruotsinkielen jalostuttavasta voimasta, eik? se j?? palkitsematta, usko minua.
R?S?NEN. No, hyv?! Mutta, rakas vaimoni, tied?tk?s sin? mink? nimen ottaisin?
EM?NT?. Meid?n t?ytyy ottaa ruotsalainen yksitavuinen nimi, sill? muut ovat niin tavallisia. Esimerkiksi Kr??n!
R?S?NEN. Oikein! R??n! Onpa sinulla hyv? ?ly. R??n! Hi, hi, hi, jo sen helin?st?kin kuulee, ett? se on herrasnimi. R??n, hi, hi, hi!
EM?NT? . Kr??n, k:lla! Herra Tuomas Kr??n! Herra kauppaneuvos Tuomas Kr??n!
R?S?NEN. Mutta kun ajattelen, niin t?ytyy minun sittenkin pysy? R?s?sen?. N?es. Minulla on lukemattomia velkakirjoja ja rev?nsseja arkussani ja niiss? seisoo esimerkiksi n?in: "Min? allekirjoittanut maksan vaadittaessa sepp? Tuomas R?s?selle yhden summan 500 Suomen markkaa ynn? korkoa sille summalle 10 rosenttia vuosittain". Jos nyt ottaisin tuon uuden nimen -- -- -- mik? se olikaan? -- -- -- ka R??n, niin sanoisivat k?r?jiss?, etteiv?t he ole R??nilt? rahaa lainaksi ottaneet, vaan R?s?selt?, jota en??n ei ole olemassa. Ja n?in h?vi?isi meilt? tuhansia kuin tina tuhkaan.
EM?NT?. No, kyll? min? keinon tied?n. Otetaan aluksi kumminkin kaksoisnimi, sill? ne ne vasta viinej? ovatkin, ja kaksoisnimi on kaikilla tunnetuilla suuruuksilla.
R?S?NEN. Mit? sin? kohiset? Min? en ymm?rr? mit??n.
EM?NT?. Ajattele, kuinka viinilt? kuuluu: Aalperk-Kivek?s, Raketti-Ilmalaiva, It?valta-Unkari, Kalamies-Kivanto, Puuta-Pest! Ja ne, jotka ovat viel? viinimpi?, ottavat kolmoisnimen, esimerkiksi Leski-Laurila-Pattijoki, Armas-Parmas-Pianisti, Poorn-Vekomaani-Sarvikuono. Yht? hyv? oikeus sinulla on olla Kr??n-R?s?nen, kumminkin aluksi.
R?S?NEN. Taidat taaskin olla oikeassa. Mutta soitetaanpa asiasta sihteeri Nurkalle . Yhdist?keep? sihteeri Nurkalle! Onko se herrassy?tinki ite? Vai niin. T?m? on R?s?nen, Tuomas R?s?nen. P?ivee. Kuulkeepas! Min? on aikona ottoo v?h?n pulskemman nimen, kun t?m? R?s?nen on niin talonpoikanen. Mink?k?. R??n-R?s?nen.
EM?NT?. Kr??n-R?s?nen.
R?S?NEN. Niin, R??n-Kr?s?mn, K:lla. Mutta saako saatavansa takaisin, jos ottaa R??nin lis?ksi? Vai saapi. -- -- -- -- Virallisessako lehdess?? No, ettek? ty? toimita t?t? asiaa siihen rahalla ja hyv?ll? sanalla? Kiitos, kiitos! Hyv?sti! Hyv?sti kunnialliset esi-is?ni, te vanhat R?s?set, jotka nyt Pielaveden kirkkomaassa haudoissanne lep??tte, hyv?sti, min? en tahdo olla paljas R?s?nen. Min? olen R??n-Kr?s?nen. Mutta muistatkos viel? noita entisi? p?ivi? Pielavedell?, noita armaan vapauden ja ilonp?ivi??
EM?NT?. Me olimme k?yhi? silloin.
R?S?NEN. Mutta iloisia, niin iloisia. Kuinka min? moukaria heilutin pajassa ja paljetta kohotin, hevosen kenki? ja kirveit? takoa kalskuttelin. Ja minua kehuttiin parhaaksi sep?ksi koko pit?j?ss?.
EM?NT?. Ja min? lypsin lehmi?ni. .
R?S?NEN. Ja kirnusit voita . Se oli parempata se voi kuin se, mit? nyt sy?mme. Miss?h?n Kaapro Kakkinen, minun paras y?t?v?ni, on nyt?
EM?NT?. Ent?s Mykk?sen muori ja se hyv?syd?minen Helena?
R?S?NEN. Ent?s Pekka Ihalainen, se nuori rusthollari, joka oli niin rakastunut tytt?reemme?
EM?NT? . Ei, pois vanhat muistot! Pekka Ihalainen ei saa t?st? l?htien astua jalallansakaan huoneeseemme. Nyt olemme herrasv?ke?, ja Hannan t?ytyy saada herrasmieskin itselleen.
R?S?NEN. Se on oikein. Jos olisimme k?yh?t, kuten ennen, niin kyll? Ihalainen olisi tyt?n saanut muijakseen, mutta nyt kun Hanna on hienosti sivistynyt herrastytt?, t?ytyy h?nen saada herrasmieskin. Min? olen ajatellut maisteri Hellmania.
EM?NT?. Mit? sanot!? Maisteri Hellman? Ei sin? ilmoissa ik?n?! Hannan t?ytyy menn? luutnantti Sy?terhelmille.
R?S?NEN. Luutnantille? H?h, mit? sin? sanot? Ei, se ei ikin? tapahdu. Vai luutnantille -- -- --!
EM?NT?. Niin juuri. Eik? h?n ole pulska nuori mies, sivistynyt, ylh?isest? perheest? -- sanalla sanoen oikein viini kavaljeeri. Mutta mit?s on maisteri! Vanha, yksinkertainen nahjus. Vanha, ett? kelpaisi Hannalle is?ksi, harmaap?inen, kylm? ja hituroinen. H?nk? Hannan saisi, meid?n nuoren tytt?remme! Ei ikin?! Luutnantti Hannan saa!
R?S?NEN. Luutnantti? Ei ikin?, sanon min?! Luutnantti on velkaantunut keikari, mutta maisteri on viisas ja oppinut herra, joka on minun yst?v?ni. Vai luutnantti? -- --
EM?NT?. Mit? kuulen min?! -- -- -- Sin? pahoitat minua. Min? py?rryn! Luutnantti on -- -- --
R?S?NEN. Min? en tahdo kuunnella sinua.
EM?NT?. En ikip?ivin? tule suostumaan siihen, ett? maisteri Hannan saisi.
R?S?NEN. Enk? min? luutnanttia suvaitse.
HEIKKI . Siell? on luutnantti, joka pyyt?? p??st? sis??n.
EM?NT?. Anna tulla . Herr luudnand!
EM?NT?. Ten vaara myki tuura ilo ett? herr luudnantti komma ti mittag ti oss. Vaara mieheni tuura sorkena int koo ti herr luudnand.
R?S?NEN . ?mm? ?l? l?rp?ttele!
EM?NT?. Mieheni, sy?t? veli, kroota ti t??, voi voi, h?n kroota hela nattena imillan, on v?rkryyt?tty siit? vaivasta.
R?S?NEN . ?l? valehtele!
EM?NT?. Vaara so praa o tiikati tuura, kranna saalena. Hanna tytt? kommer koht'sill??n oksoo.
R?S?NEN. Kas niin, eik? tuo kiusattu luutnantti, tuo keikari kuitenkin ensiksi enn?tt?nyt. Mutta maltahan min? tahdon n?ytt?? kuka is?nt? on!
MAISTERI .
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page