Read Ebook: Swept Out to Sea; Or Clint Webb Among the Whalers by Foster W Bert Walter Bertram

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 895 lines and 49017 words, and 18 pages

MORDVALAISTEN, TSHEREMISSIEN JA VOTJAKKIEN KOSINTA- JA H??TAVOISTA

Vertaileva tutkimus

Kirj.

ALBERT H?M?L?INEN

Esitet??n Suomen Yliopiston filosofisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi historiallis-kielitieteellisess? oppisalissa marraskuun 15 p. 1913 kello 10 a.p.

Helsingiss?, Suomal. Kirjallis. Seura, 1913.

Alkulause.

Seuraavassa on otettu k?sittelyn alaiseksi er?s tapojen tutkimuksen haara, kosinta- ja h??tavat, kohdistamalla tutkimus varsinaisesti kolmeen suomalais-ugrilaiseen kansaan. Varsinkin yksityisten kansojen tapoja k?sittelev?? tutkimusta on t?ll? alalla vain v?h?n harjoitettu. Tapojen systematisoiminen ja tutkimusmenetelm?n m??r??minen on n?in ollen suurimmalta osaltaan ollut tekij?n itsens? m??r?tt?v?. Joskin t?llainen teht?v? -- sen suorittajaa kun eiv?t traditsionit eiv?tk? esikuvat ole kahlehtineet -- on ollut vieh?tt?v?, on toiselta puolen ymm?rrett?v??, ettei tulos saata olla tyhjent?v?? laatua. T?m? johtuu osaltansa my?s aineiston laadusta. Yksityisen tutkijan on mahdotonta suorittaa systemaattista ker?ysty?t?, varsinkin jos tutkittavana on useamman kansan tavat. Kirjallisuudessa tavattavat kuvaukset, ne kun useimmiten eiv?t ole syntyneet tieteellist? tarkoitusta varten eiv?tk? ole asiantuntijan laatimia, ovat usein sangen ep?t?ydellisi?. Sivum??r?isist? kuvauksista saatetaan monesti l?yt?? joku yksityinen tutkimukselle arvokas tieto.

Osa aineistoa on kesill? vuosina 1908, 1909 ja 1910 Volgan suomalaiskansojen keskuuteen tekemieni kansatieteellisten ker?ysmatkojen tuloksia. Suurin osa painetusta suomalais-ugrilaisia kansoja koskevasta l?hdeaineistosta nn koottu Pietarin Keisarillisessa yleisess? kirjastossa sek? Kasanin yliopiston ja Ven?j?n Tiedeakatemian kirjastoissa s?ilytett?v?st? kirjallisuudesta. Osaan erikoiskirjallisuutta olen tutustunut Wienin keisarillis-kuninkaallisessa hovikirjastossa.

Ty?t?ni p??tt?ess?ni pyyd?n ilmaista syv?n kiitollisuuteni professoreille H. Paasoselle ja Yrj? Wichmannille, jotka luovuttamalla k?ytett?vikseni arvokkaita kuvauksia sek? viittauksillaan ja my?t?tunnollaan suuresti ovat edist?neet ty?t?ni. Niinik??n olen kiitollisuuden velassa prof. Edvard Westermarckille er?ist? erikoiskirjallisuutta koskevista osotuksista, Kasanin vierasheimoisen opettajaseminaarin opettajille, herroille M.E. Evseveville ja P.M. Kunaeville, jotka matkojeni suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat olleet avullisina, sek? Suomalais-ugrilaiselle Seuralle, joka rahallisesti on avustanut matkojani. Viel? pyyd?n kiitt?? herra Felix Brofeldtia antamastaan avustuksesta.

Helsingiss?, lokakuun 28 p. 1913.

SIS?LLYS:

Johdanto.

a) Mordvalaiset.

Naisenry?st?t ja morsiamen lunnasrahalla hankkiminen. -- ik?suhteista. -- Vaalivapaudesta ja aloiteoikeudesta. -- Aika, jona avioliittoja solmitaan. -- Kosinta. -- Morsiamen tiedustus ja naimatarjouksen teko. -- Kihlaus. -- Katsojaiset. -- Kihlauksen ja h?iden v?liajalle kuuluvat yhtymykset. -- Kihlauksen ja h?iden v?linen aika. -- H??t. -- Menot morsiamen kotona ennen nuodejoukon saapumista. -- Menot sulhasen kotona ennen morsiamen noudantaan l?ht??. -- Nuodematka. -- Menot morsiustalossa. -- Morsiusmatka. -- Menot sulhastalossa morsiamen tuonnin j?lkeen.

b) Tsheremissit.

Morsiamen hankkiminen. -- Ik?suhteista. -- Valintavapaudesta ja aloteoikeudesta. -- Aika, jona avioliittoja solmitaan. -- Kosinta. -- Kihlauksen ja h?iden v?liajalle kuuluvat yhtymykset. -- H??t. -- Nuodematka. -- Morsiustalossa. -- Morsiusmatka ja vastaanotto sulhastalossa. -- Sulhastalossa vastaanoton j?lkeen.

c) Votjakit.

Johdanto.

H??tapojen tieteellist? selittely? on, kuten luonnollistakin, harjoitettu etup??ss? perheen ja avioliiton historian tutkimuksen yhteydess?. X?m? tavat ovat t?ll?in useimmiten saaneet selityksi? sen mukaan, mit? kantaa kukin tutkija t?ll? alalla on edustanut. Varsinaiset avioliittoseremoniat ovat t?llaisissa tutkimuksissa sosiologisten ilmi?iden ja institutsionien tutkimuksen ohella tavallisesti saaneet osakseen huomiota vain sik?li kuin ne ovat soveltuneet asianomaisen tutkijan edustamaan kantaan ja teorioihin.

T?t? paitsi on avioliittoseremonioita k?sitelty lukuisissa kultturihistoriallisissa ja kansojen tapoja koskevissa tutkimuksissa. Suuressa osassa t?llaisia tutkimuksia nojautuu niiden selittely, mik?li se ei ole deskriptivist?, varsinaisten avioliiton ja perheen historioitsijoiden teorioihin; muutamissa verrattain my?h?isiss? tutkimuksissa on sen sijaan puheenalaisia ilmi?it? pyritty selitt?m??n v?litt?m?mmin, suoranaisesti primitivisten ja alhaisilla kultturiasteilla olevien kansojen psykologian ja heill? inhimillisen yhteisel?m?n suhteista vallitsevien k?sitysten valossa. Varsinaisesti h??tapoja systemaattisesti k?sittelev?? tieteellist? tutkimusta on kuitenkin n?ihin saakka verrattain v?h?n harjoitettu.

Sit? kantaa, jolta h??tapoja useimmissa varsinkin aikaisemmissa avioliiton historiaa k?sitteleviss? ja muissa t?t? alaa koskevissa tutkimuksissa on k?sitelty, voitaisiin mielest?mme nimitt?? historiallis-symbolistiseksi. Suurimman osan h??menojen toimituksista ja seremonioista katsotaan sen mukaan johtuvan aikaisemmin vallinneista perhej?rjestyksen muodoista ja avioliittotapojen ilmi?ist?. N?in oletetaan lukuisain h??menojen symbolisoivan aikaisemmin vallinneita avioliiton solmimismuotoja, kuten esim. naisen ry?st?? ja ostoa; t?ll?in asetetaan toiset avioliiton toimeenpanossa noudatetuista menoista sellaisten ilmi?iden ja teoriojen yhteyteen kuin matriarkaatti, kommunaliavioliitto, heterismi, endogamia, eksogamia, polyandria j.n.e.

T?m?n suunnan edustajiin lukeutuvat varsinkin useat saksalaiset kultturihistorioitsijat ja etnologit. Tyypillisen? heist? voidaan mainita A.H. Post, joka paitsi primitivist? avioliittoa ja varsinkin avioliitto-oikeuden aloja k?sittelevi? tutkimuksiaan on aikakauskirjassa "Globus" julkaisemassaan kirjoituksessa erikoisesti kosketellut h??tapoja. H?nen k?sityksens? mukaan muodostavat ry?st?seremoniat yleisimm?n ja viel? nykyisinkin yli koko maailman levinneen osan h??menoja. Fiktiviset taistelut sulhasen ja morsiamen sukupuolen v?lill?, morsiamen vastustelut, kantaminen, pakeneminen, piilottautuminen, morsiustalon portin sulkeminen j.n.e. ovat selvi? naisen ry?st?st? johtuvia symboleja. Yhteiset sy?nti- ja juontimenot symbolisoivat taas avioparin taloudellista yhteytt? j.n.e.

N?iden alojen erikoistutkijoiden piirist? ja heid?n rakentamiinsa teorioihin nojaten on historiallis-symbolistinen avioliitto- ja h??tapojen selittely levinnyt useiden kultturihistorioitsijain ja tapojen tutkijoiden keskuuteen. Er?iss? viimeaikaisimmissakin tutkimuksissa saavat useimmat avioliittotapojen seremonioista t?m?nlaatuisia selityksi?.

Toiselta puolen ovat etup??ss? englantilaiset etnologit ja sosiologit jo verrattain aikaisin pyrkineet tulkitsemaan primitivisten ja alhaisemmilla kultturiasteilla olevien kansojen tapoja ja institutsioneja kansanpsykologian valossa sek? niiden k?sitysten avulla, joita t?llaisilla kansoilla on inhimillisist? yhdyssuhteista. E. Tylor, John Lubbock, Herbert Spencer y.m. olivat ihmissuvun vanhinta kultturia valaisevissa tutkimuksissaan panneet huomiota psykologisiin seikkoihin primitivisten tapojen selittelyss?, ja my?hemmin on t?m? suunta englantilaisessa tahi englantilaiseen kouluun kuuluvassa tutkimuksessa saanut yh? huomattavamman sijan. Nojaten laajaper?iseen luonnon- ja alhaiskultturisten kansojen tuntemiseen, jota Englannin asema suurena maailman- ja siirtomaavaltiona erityisesti on edist?nyt, ovat englantilaiset tapojen, uskomusten ja primitivisten institutsionien tutkijat useinkin aikaisemmista teorioista vapautuneina pyrkineet selitt?m??n kysymyksenalaisia ilmi?it? v?litt?m?sti kansanpsykologisten ja biologisten ilmi?iden ja syiden avulla. Magian, uskomusten ja primitivisen uskonnon tutkimuksen alalla edustavat t?t? tutkimussuuntaa sellaiset teokset kuin Edward B. Tylorin "Primitive culture" ja J.G. Frazerin "The golden bough".

Tapojen ja tapasystemien psykologinen tutkimussuunta on vienyt er??t tutkijat, niiden joukossa nimenomaan Crawleyn, aikaisemmin hyv?ksyttyjen teoriojen arvostelussa niin pitk?lle, ett? er?ilt? avioliittotapojen yleisilt? ilmi?ilt?, kuten v?kivaltaiselta naisen hankkimiselta ry?st?m?ll?, joko tykk?n??n kiellet??n todellisuuteen perustuvana olemassaolo tahi tunnustetaan sen alaan kuuluvat ilmi?t vain ahtaassa merkityksess?, p??asiallisesti samoista k?sityksist? johtuviksi, joiden kannalta avioliittoseremonioissa esiintyv?t vastustelut ja n?enn?inen v?kivallan k?ytt? selitet??n.

N?iden, tutkimusmatkojen tuloksia ei voida arvostella v?h?isiksi suomalais-ugrilaisten kansojen uskonnon, tapojen ja ulkoisen el?m?n tuntemiselle. Yksinkertaisessa ja lyhyess? muodossa sis?lt?v?t n?m? kuvaukset usein eritt?in mielenkiintoisia tietoja m.m. n?iden kansojen tavoista. Useimmat retkeilij?ist?, kuten Lepehin, Pallas ja Falk, olivat tosin ensi sijassa luonnontutkijoita. Tapoja koskevat huomiot ovat kuitenkin usein tehdyt tarkalla silm?ll? ja tutkijan vaistolla. Muutamat kohdat aiheuttavat tosin p??tt?m??n, etteiv?t kaikki heid?n esitt?m?ns? tiedot perustu omaan havaintoon; jo sananmuoto viittaa joskus siihen, ett? eri kertojat ovat saaneet vaikutuksia toisiltaan. T?m? koskee varsinkin Georgin kuvauksia. Teoksensa esipuheessa huomauttaa h?n tunteneensa edelt?jiens? ja tutkimustoveriensa teokset. T?st? huolimatta saattavat Georgin kuvaukset sis?lt?? omiakin huomioita. Siperiassa oli h?nell? tilaisuus tutustua Obin ugrilaisiin kansoihin, ja sielt? palattuaan oleskeli Georgi Pallas'en kanssa Kaman seuduilla ja viipyi sittemmin Permin l?heisyydess?.

Katarinan aikaisiin etnografian harrastajiin kuuluvan l??ninmaanmittari Milkovitshin tiedot Volgan seudun vierasheimoisten kansojen uskonnosta ja tavoista ovat h?nen 1780-luvulla laatimiensa k?sikirjoituksien mukaan julaistut eri sanomalehdiss? ja aikakauskirjoissa. N?ist? osottavat h?nen Simbirskin l??nin mordvalaisia koskevat muistiinpanonsa silminn?ht?v?? perehtymist? mainitun kansan tapoihin ja uskontoon, joten ne t?ss? suhteessa ansaitsevat huomattavan sijan. Kahdeksannen- ja yhdeks?nnentoista, vuosisadan vaihteessa sek? viimemainitun alkupuoliskolla olivat it?isten suomalaisheimojen uskonto ja tavat jatkuvan mielenkiinnon esineen? eritt?inkin heid?n asuma-alallaan vaikuttavan papiston puolelta. T?lt? ajalta ovat per?isin muutamat arvokkaat mordvalaisia koskevat k?sikirjoitukset diakoni Vasilij Orlovin kuvaus mokshalaisten tavoista, uskonnosta ja menoista, Nizhnij-Novgorodin arkkipiispan Jakovin muistoonpanoissa tavattava esitys Nizhegorodin l??nin ersalaisten uskonnosta ja tavoista sek? arkkimandriitta Makarijn etnografiset muistoonpanot saman l??nin mordvalaisista.

Sit? paitsi sis?lt?v?t yhdeks?nnentoista vuosisadan loppupuolelle saakka ven?l?iset viralliset l??nin- ja hiippakunnansanomat lukuisasti kuvauksia suomalais-ugrilaisista kansoista. N?iden kirjoittajista ovat monet syntyper?isi? vierasheimoisia, toiset heid?n keskuudessaan el?neit? tahi muuten heid?n el?m??ns? tutustuneita ven?l?isi?. Muutamat t?m?ntapaisista kuvauksista eiv?t kuitenkaan kokonaan perustu itsen?isiin huomioihin, vaan tavataan niiss? vanhojen etnografien kuvauksista lainattuja tietoja. Samoin ovat muutamat k?ytt?neet hyv?kseen edell? puheenaolleita k?sikirjoituksia. -- My?hemm?ll? ajalla ovat etnografiset kuvaukset tavallisimmin saaneet paikkansa aikakauskirjoissa ja oppineiden seurojen julkaisuissa.

T?m? tutkimusaineisto ei ymm?rrett?v?sti useimmissa tapauksissa ole syntynyt tieteellist? tarkoitusta silm?ll?pit?en. Useita huomiontekij?it? ovat johtaneet heid?n subjektiviset k?sityksens? asioiden laadusta, joten tutkimukselle arvokkaat tiedot tulevat usein esille itsetiedottomasti paljon arvottoman ohella. T?st? huolimatta ne alaan perehtyneen k?siss? ovat arvokkaana lis?n?.

Tieteellisiin tuloksiinsa n?hden on puheenalainen teos vienyt tutkimusalaansa sangen v?h?n eteenp?in. Ne johtop??t?kset, joita siin? siell? t??ll? ilman mink??nlaista yhten?isyytt? tavataan, ovat tavallisesti kokonaan perustelua ja todistelua vailla. Yksinkertaisia tapoja saatetaan l?hemmitt? perusteluitta esim. asettaa mytologiseen yhteyteen oletetun auringonpalveluksen kanssa ja verrattain rikkaasta aineistosta huolimatta ovat muutamat oleellisimmat seikat j??neet tykk?n??n huomioonottamatta. Kirjalla saattaisi t?st? huolimatta olla huomattava merkitys l?hdekokoelmana, jollei tekij?n ep?tarkka, jopa joskus puuttuvaa rehellisyytt? osottava suhtautuminen l?hteisiins? tekisi arveluttavaksi luottamisen semmoisenaan mihink??n siin? esiintyviin tietoihin. Lainaukset ja viittaukset ovat usein v??ri? tahi harhaanviepi? ja joskus on tekij? ominaan esitt?nyt painetuissa l?hteiss? tavattavia kuvauksia.

Smirnovin kanta perustuu useissa kysymyksiss? niihin primitivisten perheolojen tutkimuksessa vallalla olleisiin teorioihin, jotka sveitsil?isen oppineen L. Bachofenin v. 1861 ilmestyneest? teoksesta "Das Mutterrecht" varsinaisesti alkunsa saaneina ovat olleet ja osaksi ovat viel?kin vallitsevina primitivisten perhe- ja avioliitto-olojen tutkimuksessa. Varsinkin ovat matriarkaattiteoria, heterismi ja komnnmaliavioliitto h?nen suosimiansa. Er??t my?hemm?t tutkijat, kuten C.N. Starcke, H. Summer Maine, Eduard Westermarck ja E. Crawley, ovat osaksi osottaneet n?iden teoriojen kest?m?tt?myyden, osaksi tehneet niihin suuria rajoituksia, joten Smirnovin p??telm?t jo n?in ovat menett?neet suuren osan arvostansa.

Smirnov perustelee muun ohella teoriojansa my?skin puheenalaisten kansojen tavoista l?yt?mill??n ilmi?ill?. N?in katsoo h?n esim. naimattomien kesken esiintyvien h?llien sukupuolisuhteiden johtuvan primitivisest? heterismist?. Todistusmaterialina esitet??n muutamia sielt? t??lt? poimittuja esimerkkej?, jotka eiv?t mitenk??n todista t?llaisten k?sitysten yleisyytt? it?isill? suomalaisilla. Muutamat tiedot ovat kotoisin tehdasseuduilta, joissa alkuper?iset k?sitykset t?llaisten seikkojen suhteen ovat olleet enimm?n muutoksille alttiita. Ylip??ns? eiv?t nykyaikaiset k?sitykset kelpaa t?m?ntapaisten teoriojen todistuskappaleiksi. Yht? hataralle pohjalle perustuu se hypoteesi, etteiv?t Volgan suomalaiset pakanuutensa aikana ole pit?neet sukulaisuutta esteen? avioliitolle ja sukupuoliyhteydelle. Mordvalaisista esitet??n kertomus veljen ja sisaren avioliitosta sek? er?s kansantarina; er?iss? lauluissa huomaa tekij? t?t? paitsi motiiveja, jotka h?nen mielest??n viittaavat veljen ja sisaren v?lisen avioliiton mahdollisuuteen.

Esitetyt tosiasiat antavat hyvin v?h?n tukea puheenalaiselle hypoteesille; p?invastoin ilmenee niiden ohella voimakkaana k?sitys sukulaisavioliittojen kiellett?vyydest?. T?llaiset laulut ja tarinat kuuluvat useilla kansoilla tavattaviin traagillisiin motiiveihin sisaruusavioliitoista, mitk? usein juuri ovat syntyneet voimakkaasta veriheimolaisuutta vastustavasta k?sityksest?. T?llaiseen k?sitykseen viittaavia tosiasioita onkin esim. mordvalaisiin n?hden lukuisasti olemassa. Er?iden vanhempien tietojen mukaan ottavat Volgan suomalaisiet sukulaisuussuhteet tarkasti huomioon avioliittoja solmittaessa.

Teoksessa on n?in kahden suuren heimokunnan tapoja vertailtu toisiinsa. N?m? vertailut ovat johtaneet tekij?n tuloksiin, joita, jos niit? voitaisiin pit?? semmoisenaan p?tevin?, olisi katsottava erikoisen t?rkeiksi. Vertailussa ilmenneet yht?l?isyydet selitet??n nimitt?in suomalais-ugrilaisten indogermaneilta saamiksi lainoiksi, jotka osaksi periytyv?t kaukaisesta muinaisuudesta, silt? historiantakaiselta ajalta, jolloinka suomalais-ugrilaiset kansat ovat -- kuten kielelliset todistuskappaleet osottavat -- yhten?isen? kansanheimona el?neet joidenkin indogermanisten kansojen naapuruudessa. Mit? erikoisesti virolaisiin tulee, saattavat n?m? lainaukset Schroederin mukaan periyty? my?h?isemm?lt? ajalta, jolloin viroiaiset ovat olleet gootilaisten ja muinaisskandinavisten heimojen sek? liettualaisten vaikutuksen alaisina.

T?llaista vertailutapaa arvosteltaessa her?? tietysti ensim?isen? kysymys, eiv?tk? vertailunalaiset ilmi?t saattaisi olia molemmilla kansaryhniill? itsen?isesti kehittyneit? ja eiv?tk? ne mahdollisesti kuulu yleisinhimillisiin taparyhmiin. T?t? kysymyst? ei tekij? olekaan kokonaan tahtonut syrj?ytt??. Muutamat vertailluista tavoista, kuten naisen ry?st? ja osto, laulu, soitto ja tanssi h??menoissa sek? puhemiesten k?ytt? avioliittoa alotettaessa, n?ytt?v?t h?nest? kuuluvan t?m?n laatuisiin yleismaailmallisiin tapoihin. Muut vertailunalaisista tavoista eiv?t Schroederin k?sityksen mukaan sit?vastoin ole siin? m??rin yleisinhimillist? laatua, ettei niiden esiintyminen m??r?tyill? kansoilla her?tt?isi erikoisempaa huomiota ja olisi mahdollisesti johdettavissa n?iden kansojen yhdyssuhteista. "Kaikkien maailman kansojen" h??tapojen tarkastelu on johtanut tekij?n sellaiseen tulokseen, ett? jokin yksityinen tapa saattaa esiinty? muillakin kansoilla, mutta miss??n ei tavata n?iden tapojen koko sarjaa tahi suurinta osaa niist?, lukuunottamatta indogermanisia ja suomalais-ugrilaisia kansoja.

Millaisia ovat siis t?ss? suhteessa tavat, joihin Schroederin johtop??t?kset perustuvat? Kosintatavoissa verrataan esim. juoman tarjoamista ja nauttimista kosintaan suostumisen merkkin?, kainostelevaa puheentapaa, jonka ohella puhemies ilmoittaa etsiv?ns? kadonnutta el?int? j.n.e.; edelleen verrataan suomalais-ugrilaisten ja indogermanien k?sityksi? h?iden viettoon soveliaasta ajasta. Varsinaisista h??tavoista ja seremonioista on otettu vertailun alaiseksi esim. morsiamen piilottautuminen, valemorsiamen esiintyminen, morsiamen hunnuttaminen, morsiusparin ja saattajien toisiinsa painautuminen er?iss? h??menojen kohdissa, yhteinen sy?nti resp. juonti, morsiamen kantaminen, morsiusparin ripotteleminen viljalla, n.s. lapsiseremonia ja tulen ymp?ri kulkeminen. -- Kansojen tapoihin ja k?sityksiin perehtyminen osottaa n?iden tapojen ja menojen sellaisinaan kauttaaltaan kuuluvan siihen ainekseen, joka yleisinhimillisiin k?sityksiin perustuvana saattaa esiinty? monilla kansoilla, joiden v?lill? ei saateta olettaa sellaista kultturiyhteytt?, ett? yht?l?isyyksi? voitaisiin selitt?? periytymisen tahi lainauksien avulla. Kuten Ernst Crawley on osottanut, liittyv?t monet n?ist? tavoista, esim. yhteiset sy?nti- ja juontimenot, piilottautumiset, valemorsian ja hunnuttaminen, tapasysteemeihin, joita noudatetaan muulloinkin kuin avioliiton yhteydess?, mutta jotka er?ill? kultturiasteilla kuuluvat yleisimpiin yleismaailmallisiin avioliitto- ja h??tapoihin. Niiden ylimalkainen vertailu ei n?in ollen suinkaan riit? todistamaan sellaisten suhteiden olemassaoloa, jommoisiksi Schroeder k?sitt?? suomalais-ugrilaisten ja indogermanisten tapojen v?lill? esiintyv?t yht?l?isyydet. T?m?nlaatuisten tapojen lainauksia ja kulkeutumisia voidaan osottaa ainoastaan lavealle ulotettujen vertailujen avulla sek? tutkimalla kutakin tapaa yksityiskohtaisesti eri kansoilla.

Toinen edellytys siihen ett? Schroederin noudattama menetelm? olisi oikeutettu on se, ett? osotetut yht?l?isyydet, milloin niiden katsotaan johtuvan kahden kansanheimon v?lisist? esihistoriallisista yhdyssuhteista, molemmilla tosiaankin ovat vanhaa yhteist? alkujuurta. Lukuunottamatta virolaisiin n?hden olettamaansa gootilaista, muinaisskandinavista ja liettualaista vaikutusta ei Schroeder ota huomioon my?hempi? tapainmuodostumia ja lainauksia. Ep?ilem?tt? ovat kuitenkin monet tavat saattaneet verrattain my?h?isen? aikana muodostua sellaisiksi, jommoisina ne meid?n p?ivin?mme eri kansoilla esiintyv?t. Samoin ovat jo monenmoiset my?hemm?t kultturivaikutukset niit? paljon muuttaneet. Monet seikat, kuten esim. h?iden viettoon soveliaaksi katsottu aika, voivat riippua useista paikallisista ja kullakin kansalla ominaisista suhteista, jotka saattavat olla muutosten alaisia. On n?in ollen liiaksi uskallettua asettaa t?t? kysymyst? muutaman virolaisten, suomalaisten, lappalaisten ja moksha-mordvalaisten tavoista saadun tiedon nojalla yhteyteen vastaavan seikan kanssa indogermanisella taholla. My?hempin? aikoina ovat monet suomalais-ugrilaiset kansat saaneet paljon vaikutuksia slaavilaiselta ja turkkilais-tatarilaiselta taholta. On siis mielivaltaista, melkeinp? hy?dyt?nt? verrata yksinomaan virolaisilla esiintyv?? tapaa suorastaan muinaisindialaiseen, kuten Schroeder joskus tekee, ottamatta selkoa ensiksikin, miss? m??rin se on yleinen suomalais-ugrilainen sek? eik? se mahdollisesti virolaisilla saattaisi olla my?hemp?? alkuper??.

Schroederin teoksen nojalla on my?hemmin virolaisia ja suomalaisia h??tapoja kosketeltu parissa pienemm?ss? kirjoitelmassa. Viritt?j?ss? julkaisemassaan kirjoituksessa "Onko virolaisissa ja suomalaisissa naima- ja h??tavoissa germanilaisia lainoja?" on U.T. Sirelius vertaillut germanisia, indogermanisia sek? suomalaisia ja virolaisia tapoja toisiinsa. T?ss? osotettujen yht?l?isyyksien pohjaksi asetetaan yhteissuomalaisten ja germanien v?liset kosketukset. J?lkim?iselt? taholta esitet??n vertailuaineistona kuitenkin etup??ss? indogermanisiksi oletettuja tapoja. N?in voidaan esim. virolaista tapaa verrata suorastaan muinaisindialaiseen. Vertailunalaiset tavat ovat yleens? samoja kuin Schroederill?kin ja niiden suhteen tehtyj? johtop??t?ksi? koskevat samat muistutukset kuin Schroederin teosta. -- Pieness? kirjoitelmassaan vertaa M.A. Knaapinen l?nsisuomalaisia ja indogermanisia tapoja toisiinsa. T?ss?kin tehdyt vertailut ovat aivan ylimalkaisia ja johtop??telm?t tietenkin sen mukaisia.

Ven?l?isten tavat ovat tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin niin l?heisess? suhteessa, ettei niit? yrityksi?, joita ensinmainittujen tutkimiseksi on olemassa, voida sivuuttaa, varsinkin kun er?ill? n?ist? on yleist?kin merkityst? h??tapojen tutkimiselle. Jo verrattain aikaisin tulivat Ven?j?ll? kansan tavat tieteellisen huomion esineeksi. N.s. "nelj?kymmenluvun miehiin" kuuluva oikeushistorioitsija K.D. Kavelin kiinnitti Ven?j?n lains??d?nn?n historian tutkimuksen ohella huomiota kansantapoihin ja uskomuksiin. H?nen kantansa on jyrk?sti historiallinen: tapojen ja uskomusten selitt?misess? on seurattava niiden suoraa kirjaimellista sis?llyst?. Nykyaikaiset tavat vastaavat aikaisempaa todellisuutta. N?in on asianlaita esim. h??tavoissa: se seikka, ett? kosijoilla on saapuessaan mukanaan sauva ja ett? he puhuttelevat morsiamen vanhempia tuntemattomina, vaikka asuvat naapureina, johtuu siit?, ett? muinoin todellisuudessa oli n?in asianlaita. Morsiamen seremoniallinen itku on aikaisemmin ollut el?v?? todellisuutta j.n.e.

Kavelinin j?lkeisist? tapojen tutkijoista on h??tapojen tutkimuksen alalla huomattavin N.F. Sumtsov. H?nen v. 1881 ilmestynyt tutkimuksensa "O svadebnyh obytshajah, preimustshestvenno russkih" on ensim?isi? ja viel? meid?nkin p?ivin?mme harvinaisia yrityksi? tieteellisesti k?sitell? yksityisen kansan h??tapoja kokonaisuudessaan. Hyv?kseen k?ytt?en rikasta ven?l?ist? aineistoa sek? tuntien hyvin varsinkin slaavilaisia kansoja koskevan, mutta samalla my?skin yleisen etnografisen kirjallisuuden, on Sumtsov tehnyt lavealle ja erilaisiin kansoihin ulottuvia vertailuja. Tutkimuksen p??m??r?n? on ollut ven?l?isten h??tapojen selitt?minen etup??ss? merkityshistorialliselta kannalta.

Sumtsovin edustamaa kantaa voitaisiin nimitt?? symbolistis-mytologiseksi. H?n on siirt?nyt sen ajan mytologian tutkimuksessa vallinneen luonnonmyytillisen katsantotavan avioliittotapojen alalle. Teoksen "ponsissa" v?itet??n esim. uskon kuun ja auringon aviolliseen yhteyteen olleen muinaisuudessa slaavilaisille kansoille ominaista. Kuun ja iltat?hden sek? muiden jumaliksi ajateltujen taivaankappaleiden katsottiin ottavan osaa avioliittojen rakentamiseen. H??menoissa esiintyv?t sormus, omena, vitsa, leip?, nuotio, kynttil?, nuoli ja ruoska ovat auringon ja sen s?teiden esineellisi? symboleja. Vedell? ja jyvill? ripottaminen sek? vanhoihin h??menoihin kuuluva avioparin p?iden voiteleminen ?ljyll? merkitsev?t kev?ist? sadetta. Nuorikon p??n peitt?minen symbolisoi maan peittymist? ruoholla kev?isin. P?yt? kuvasi taivaan avaruutta.

Mytologisten symbolien ohella erottaa Sumtsov ven?l?isiss? h??tavoissa my?skin historiallisia. Joukko lauluja, tapoja ja seremonioja symbolisoi naisen ry?st?? tahi johtuu muulla tavoin siit?. T?llaisia ovat esim. kosiminen y?n aikaan, morsiustalon porttien tahi ovien sulkeminen, pyssynlaukaukset, lahjojen l?hett?minen sulhaselle, sulhasjoukon esiintyminen morsiustalossa hatut p??ss?, morsiamen veljen varustautuminen sapelilla, nuorikon kantaminen kynnyksen yli j.n.e. Juomamaljan tyhjent?minen kosinnassa, my?t?j?isarkun lunastaminen, avioparin k?tten yhdist?minen, valemorsian j.n.e. johtuvat taas morsiamen ostotavasta.

Sumtsovin edustamat k?sitykset viimeksimainittujen tapojen suhteen ovat yleens? samoja kuin historiallis-symbolistisen katsantokannan edustajien. Yksityiskohtaisesti h??tapoihin tutustuneena on h?nell? kuitenkin esim. "ry?st?- ja ostosymboleja" paljoa lukuisammin kuin useilla my?hemmill? tutkijoilla. Johtop??t?ksist? ja k?sityssuunnasta huolimatta on Sumtsovin tutkimuksella h??tapojen yksityiskohtaisen ryhmittelyn ja rikkaan vertailuaineiston vuoksi pysyv? arvonsa.

Ryhtyess?mme nyt yksityiskohtaisesti tarkastelemaan kolmen n.s. it?iseen ryhm??n kuuluvan suomalais-ugrilaisen kansan kosinta- ja h??tapoja, h??m?itt?? edess?mme ennen kaikkea kaksi p??m??r??. Ensiksikin tahdomme l?yt?? valaistusta t?h?n tutkimuksemme alaisten kansojen kultturin puoleen niiden kulkeutumisien ja lainausten kannalta, joita tavoissa kuten muissakin kultturi-ilmi?iss? on oletettavissa. Toiselta puolen saattavat tutkimuksemme alaisten kansojen tavat tuoda lisi? kosinta- ja h??tapojen yleisten kysymysten, niiden merkityksen ja laadun tutkimukseen.

Molempia p??m??ri? varten on v?ltt?m?t?nt? tehd? laajallek?ypi? vertailuja. Varsinkin ovat kulkeutumishistorialliset seikat, huomioonottaen useiden tapojen alalla tavattavien ilmi?iden yleismaailmallisen luonteen, osotettavissa ainoastaan samalla kertaa yksityiskohtaisen ja lavealle ulotetun vertailun avulla. Ep?ilem?tt? tavataankin tutkimuksemme alaisten kansojen avioliittotavoissa paljon sellaisia ilmi?it?, jotka liittyv?t er?ill? kultturiasteilla yleisin? tavattaviin k?sityksiin. N?idenkin suhteen saattaa kyll? tulla kysymykseen lainausta ja toisen kansan vaikutusta toiseen, mutta n?it? suhteita ei saateta osottaa ylimalkaisen vertailun avulla. Ne saattavat ilmet? erilaisina muunnoksina ja yhtymin?, joiden suhteen on ensiksi pyritt?v? saamaan selville alkuper?isen tavan ymp?rille kietoutuneet lis?piirteet. N?in k?y usein selville, miten yksinkertaisen, jollekin kansalle omaper?isen tahi yleismaailmallisen tavan ymp?rille on vieraasta vaikutuksesta syntynyt lisi? ja erikoispiirteit?. N?iden erittely saattaa usein ilmituoda mielt?kiinnitt?vi? seikkoja tutkimuksenalaisten kansojen keskin?isten kultturisuhteiden valaisemiseksi.

Toiselta puolen on jo edellisen tarkoitusper?n kannalta v?ltt?m?t?nt? pyrki? selvyyteen kunkin ilmi?n laadusta ja ajatussis?ll?st?. T?ll?in on tarpeellista osottaa tapojen ja seremoniojen yksinkertaisin muoto ja arvostella niiden laatua yleismaailmallisten k?sitysten kannalta, mik?li ne mahdollisesti sellaisista johtuvat. Kuten yleens? tapojen ja seremoniojen tutkimuksessa, olemme n?hneet uudemman suunnan h??tapojen selitt?misess? pyrkiv?n vapautumaan teoreettisista ja aprioristisista selitystavoista ja etsiv?n niihin valaistusta l?hemp??, kansojen psykologisesta ideapiirist? ja konkreettisesta el?m?nk?sityksest?. Tutkimuksemme alaisten kansojen tavoista liittyy ep?ilem?tt? suuri osa er?ille kultturiasteille ominaisiin yleisiin k?sityksiin. T?m?n vuoksi onkin v?ltt?m?t?nt? kussakin tapauksessa pyrki? asettamaan ne ennen kaikkea yhteyteen n?iden k?sitysten kanssa, jonka ohella muunkin laatuisten selitystapojen seuraaminen saattaa olla monessa tapauksessa tarpeellista.

Etenkin sellaisten kansojen h??tapojen tutkimuksessa, joiden tavat yleens? eiv?t osota yhten?isyytt? ja jotka usealta taholta ovat olleet vieraalle vaikutukselle alttiina, on vaikeaa saada m??r?tyksi se yleiskanta, johon tutkimuksen olisi perustuttava. Vertailevaa tutkimusta harjoitettaessa t?m?n kannan m??r??minen on kuitenkin v?ltt?m?t?n. Jos k?ytett?viss? on tarpeellisen laaja aineisto, voidaan tavoissa tavallisesti l?yt?? kullekin kansalle yleiset ilmi?t, jotka ennen kaikkea ansaitsevat joutua tutkimuksen esineiksi. Jotta satunnaiset ilmi?t saatettaisiin erottaa yleisist?, on aineiston maantieteellisesti mahdollisimman hyvin edustettava tutkittavan kansan asuma-aluetta, mik? eri kysymysten suhteen mahdollisuuden mukaan on osotettava.

Usein saattaa kuitenkin sellainenkin tapa, joka on s?ilynyt harvinaisena vain jollakin yksityisell? paikkakunnalla, olla arvokas ja huomioonotettava. Onhan mahdollista, ett? jollekin kansalle alkuper?isesti yleisemmin kuulunut piirre on s?ilynyt jossakin yksityistapauksessa. Tarkasteltaessa h??tapoja etenkin yleismerkitykselliselt? kannalta, ovat t?llaiset yksityiset tapaukset huomioonotettavat.

Tutkimusalan laajuus ja monihaaraisuus on t?ss? yrityksess? sallinut ottaa l?hemmin tarkasteltavaksi vain sangen rajoitetun m??r?n kysymyksi?. T?ss? suhteessa on joskus aineiston puutteellisuuskin vaikuttanut. Monet alaan perehtym?tt?milt? h??tapojen kuvaajilta huomaamatta j??neet seikat olisivat olleet t?lle tutkimukselle t?rkeit?. Muutamat kysymykset ovat taasen laadultaan sellaisia, ett? niiden suhteen p??st??n tuloksiin vain silloin, kun tarpeeksi laaja aineisto on k?ytett?viss?. H??tapojen yleisten kysymysten tarkastelussa on rajoituttu etup??ss? niihin yleisimpiin kohtiin, jotka aikaisemmissa t?t? alaa koskevissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa ovat enimm?n saaneet huomiota osakseen tahi jotka oleellisimpina n?ytt?v?t kuuluvan varsinaisesti tutkimuksemme alaisten kansojen tapoihin. Moni t?rke? ja mielenkiintoinen tapa on rajoittamissyist? saattanut tulla vain vaillinaisesti valaistuksi tahi j??nyt tykk?n??n l?hemp?? tarkastelua vaille.

Tutkimuksemme kohdistuu varsinaisesti kolmeen suomalais-ugrilaiseen kansaan, jotka historiallisten vaiheittensa ja kultturisuhteittensa kannalta sopivat hyvin rinnakkaisesti tarkastettaviksi. Votjakkien l?himm?n sukulaiskansan, syrj?nien, avioliittotavat ja etenkin varsinaiset h??seremoniat n?ytt?v?t kadottaneen siksi paljon alkuper?isyydest??n, ettei niiden systemaattinen esitt?minen votjakkilaisten rinnalla j?lkim?isten valaisemiseksi yleens? ole tarpeellista. Lukuunottamatta muutamia eritt?in mielenkiintoisia alkuper?isi? k?sityksi? sukupuolien v?lisist? suhteista sek? yleisi? h??menoihin liittyvi? maagillisia toimituksia, osottavat syrj?nil?iset kosinta- ja h??menot p??asiallisimmissa kohdissaan suurta ven?l?ispiirteisyytt?. N?in ollen antavat syrj?nil?iset tavat varsinkin ven?l?ist? vaikutusta m??ritelt?ess? mielenkiintoisia vertauskohtia, joten niiden esitt?minen yleisen vertailun kannalta on t?rke?t?.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet