Read Ebook: Swept Out to Sea; Or Clint Webb Among the Whalers by Foster W Bert Walter Bertram

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 895 lines and 49017 words, and 18 pages

Tutkimuksemme kohdistuu varsinaisesti kolmeen suomalais-ugrilaiseen kansaan, jotka historiallisten vaiheittensa ja kultturisuhteittensa kannalta sopivat hyvin rinnakkaisesti tarkastettaviksi. Votjakkien l?himm?n sukulaiskansan, syrj?nien, avioliittotavat ja etenkin varsinaiset h??seremoniat n?ytt?v?t kadottaneen siksi paljon alkuper?isyydest??n, ettei niiden systemaattinen esitt?minen votjakkilaisten rinnalla j?lkim?isten valaisemiseksi yleens? ole tarpeellista. Lukuunottamatta muutamia eritt?in mielenkiintoisia alkuper?isi? k?sityksi? sukupuolien v?lisist? suhteista sek? yleisi? h??menoihin liittyvi? maagillisia toimituksia, osottavat syrj?nil?iset kosinta- ja h??menot p??asiallisimmissa kohdissaan suurta ven?l?ispiirteisyytt?. N?in ollen antavat syrj?nil?iset tavat varsinkin ven?l?ist? vaikutusta m??ritelt?ess? mielenkiintoisia vertauskohtia, joten niiden esitt?minen yleisen vertailun kannalta on t?rke?t?.

Useat kosinta- ja h??tapojen seikat ovat siksi kiinte?ss? yhteydess? muutamien avioliittotapojen yleisten kysymysten kanssa, ett? on k?ynyt v?ltt?m?tt?m?ksi seurata er?it? n?ist? yksityiskohtaisemminkin. N?in ovat esim. jotkut kosintatapojen piirteet selitett?viss? er?iden avioliiton solmimisen perusteiden, kuten naisen ry?st?n ja lunnasrahalla hankkimisen avulla, samalla kuin n.s. alote- ja valintaoikeudellisilla seikoilla on huomattava merkitys useiden tapojen selvittelylle. Edelleen ovat muutamat omituiset, etup??ss? votjakkien h??tavoissa esiintyv?t ilmi?t, morsiamen palaaminen synnyinkotiin h?iden j?lkeen ja uudistetut h??menot lopullisesti miehel??n tuotaessa, yhteydess? er?iden avioliittotapojen yleisten kysymysten kanssa. N?ihin tutustuminen on kehottanut tarkastelemaan niit? sellaisenaan yleisemm?lt?kin kannalta, varsinkin koska useimmat t?nnekuuluvat seikat tutkimuksenalaisten kansojen tavoissa ovat olleet selvityst? vailla ja niill? avioliittotapojen yleisen tutkimuksen kannalta n?ytt?? olevan merkityst?.

Kosinta- ja h??menojen sarja on esitetty luonnollista j?rjestyst? seuraten, s.o. tavat on esitetty siin? j?rjestyksess? kuin ne seuraavat toisiaan. Lukuisat varsinkin mordvalaisten tapojen piirteet osottautuvat verrattain my?h?isen? aikana nykyisilt? l?himmilt? naapurikansoilta, etup??ss? ven?l?isilt? saaduiksi lainoiksi. Samalla muodostavat tsheremissien tavat yhdess? tshuvassilaisten kanssa erikoisen ryhm?ns?, joka osottaa lukuisia yksityiskohtaisia yht?l?isyyksi?, joita useinkaan ei sen kauempana tavata. N?iden erittely? varten on tarpeellista mahdollisimman yksityispiirteisesti seurata niit? kunkin kansan tavoissa, mik? k?y mahdolliseksi ainoastaan tuomalla esille tarpeellisen laajasti deskriptivist? aineistoa. T?m?nlaatuiset vertailut ovat sen vuoksi p??asiallisesti suoritetut ensim?isess? osassa deskriptivisen esityksen yhteydess?. N?in on vapauduttu esitt?m?st? varsinaisessa vertailevassa osassa sellaisia tapoja, jotka usein sellaisenaan yksinkertaisen vertailun avulla ovat selitett?viss? lainoiksi tahi vieraspiirteisiksi. Useiden muun laatuisten tapojen suhteen, joita varten laveammalle ulotetut vertailut ovat olleet tarpeellisia, on samaa menettelytapaa noudattamalla k?ynyt mahdolliseksi p??st? vertailuissa yleisemm?lle kannalle ja vapautua yksityispiirteisest? deskriptivisen aineiston uudelleen esitt?misest?.

Deskriptivinen esitys tutkimuksenalaisten kansojen kosinta- ja h??tavoista ynn? er?iden n?iden suhde nykyisten naapurikansojen tapoihin.

Mordvalaiset.

Naisenry?st?t ja morsiamen lunnasrahalla hankkiminen.

Mordvalaisten avioliittotapoja k?sitteleviss? kuvauksissa kiinnitt?v?t vanhimmista nykyaikaisiin saakka erikoisesti huomiota ne tavat, joilla morsian hankittiin. N?iden joukossa on sellaisilla tavoilla, joissa ilmenee enemm?n tahi v?hemm?n selv?? v?kivallan k?ytt?? naisen hankinnassa, sangen huomattava asema.

Eritt?in mielenkiintoisia ovat ne tiedot, jotka entinen Nizhnij-Novgorodin arkkipiispa Jakov antaa mordvalaisten naisenry?st?ist?. Huomattuaan hyv?n neitosen tahi saatuaan kuulopuheiden mukaan tiedon sellaisesta, saapuivat ry?st?j?t salaa morsiamen kotikyl??n ja tavattuaan tyt?n pellolla, l?hteell? tahi jossakin muussa paikassa yksin??n , veiv?t h?net mukanaan. T?ll?in tapahtui usein taisteluita, joissa joku voi saada surmansakin. Morsiamen sukulaiset l?htiv?t nimitt?in ajamaan ry?st?ji? takaa. Jos he saavuttivat heid?t omilla pelloillansa, saivat he ilman vastustusta tyt?n takaisin ja ry?st?jien oli maksettava sakko "kunnian loukkauksesta". Jos ry?st?j?t taas saavutettiin maalla, joka ei kuulunut ry?stetyn tyt?n kotikyl?lle eik? ry?st?jien kyl?lle, syntyi taistelu. Mutta jos takaa-ajajat tapasivat ry?st?j?t n?iden omilla alueilla, oli heid?n itkien j?tett?v? neito ja palattava kotiansa. Perill? suljettiin ry?stetty sulhasen kanssa aittaan kolmeksi vuorokaudeksi. Joka aamu ja ilta ly?tiin halolla oveen, lausuen kolmasti: "Tottukaa toisiinne." Kolmen p?iv?n per?st? alkoi juhla lauluineen, tansseineen ja soittoineen.

Lukuisat my?h?isemm?tkin mordvalaisten tapojen kuvaukset sis?lt?v?t kertomuksia naisenry?st?ist?. Nizhegorodin l??nin Arzamasin piiriss? kerrotaan ennen aikaan er??n tien varrella olleen kaksi puusta tehty? kuvaa, joista toinen oli miehen, toinen naisen muotoinen. Ne esittiv?t paikalla surmansa saanutta sulhasta ja morsianta. Er?s mordvalainen oli ry?st?nyt pojalleen morsiamen. Tyt?n vanhempien saavutettua takaa-ajossa ry?st?j?t, syntyi taistelu, jossa sulhanen ja morsian menettiv?t henkens?.

S. Ivantsev kertoo Alatyrin piirin Durkin kyl?n mordvalaisten noin 35 vuotta sitten varastaneen morsiamia vieraista kylist?. Sulhasen vanhemmat panivat merkille jonkun tyt?n, kokosivat muutamia miehi? ja l?htiv?t nuijilla asestettuina ry?st?retkelle. Vakoiltuaan tytt??, sieppasivat he t?m?n sopivassa tilaisuudessa ja veiv?t suoraan kirkkoon. Jos morsiamen sukulaiset huomasivat ajoissa teon, kiiruhtivat he ry?st?m??n tytt?? takaisin, jolloin syntyi taistelu; mik? tavallisesti p??ttyi siten, ett? tytt? j?i anastajille. Saalis vietiin vastarinnasta huolimatta suoraan vihitt?v?ksi. Kirkonpalvelijoille oli edelt?k?sin ilmoitettu aikeesta, ja morsian vihittiin usein vastoin tahtoansa. N?hdess??n, ettei asiassa mit??n voitu tehd?, yhtyiv?t morsiamen vanhemmat pit?m??n h??pitoja.

A.N. M?nchin mukaan sattui Saratovin l??nin Orkinon kyl?ss? vanhaan aikaan usein sellaisia tapauksia, ett? morsiamen ollessa vastahakoinen tahi kun vanhemmat eiv?t suostuneet h?nt? antamaan miehel??n, h?net otettiin ja vihittiin v?kivaltaisesti, jolloin sulhasen sukulaiset edelt?p?in sopivat papin kanssa. Pappi sulki melua ja tappelua est??kseen kirkon ovet ja toimitti vihkimisen morsiamen vastustelusta ja rukouksista huolimatta. T?llaisissa tapauksissa sattui tappeluita molempien puolten v?lill?. Kerran tapahtui viljapellolla, josta morsianta ry?stettiin, ankara toistensa silpominen sirpeill?. Saman l??nin Petrovskin piiriss? ry?stettyj? tytt?j? vihittiin v?kivaltaisesti. Joskus vihittiin neito sidottuna.

Xaisenry?st?kertomukset k?yv?t tavallisesti kahteen eri suuntaan. Sellaisten ry?st?jen ohella, joissa k?ytettiin v?kivaltaa, tapahtui "ry?st?j?" my?skin ry?stett?v?n suostumuksella.

Sergatshin piiriss? ry?stettiin morsiamia v?kivaltaisesti, jolloinka miestappojakin tapahtui. Mutta vanhempien tehdess? esteit? nuorten omin p?in aikomalle avioliitolle, "ry?stettiin" morsiamia ry?stett?v?n suostumuksella. Pensan l??nin Krasnoslobodskin piiriss? l?hti nuorukainen, jollei h?n onnistunut saamaan morsianta l?hikylist?, ry?st?retkelle et?kyliin. Ry?st?n j?lkeen piiloteltiin mets?ss? muutamia p?ivi?. Saman l??nin Insarin piirikunnassa ei morsianta ry?st?nyt sulhanen, vaan t?m?n sukulaiset. Sulhanen ja morsian n?kiv?t toisensa vasta vihkimisen j?lkeen. Ry?stetty? neitoa koetettiin kaikin tavoin taivuttaa kohtaloonsa. T?m?n ohella tapahtui sellaisia ry?st?j?, joita varten edelt?k?sin oh hankittu ry?stett?v?n suostumus.

Viel? meid?n p?ivin?mme on mordvalaisten keskuudessa yleisesti s?ilynyt muisto v?kivaltaisesta morsiamen hankkimisesta. Afashevon tienoilla kerrotaan morsiamia viel? noin nelj?kymment? vuotta sitten hankitun v?kivaltaisesti ry?st?m?ll?. Vastusteleva neitonen s?rki sulhasen kotona joskus pirtin akkunat. H?net suljettiin muutamaksi ajaksi saunaan tahi aittaan, jonne loitsijaeukko l?hetettiin h?nt? taivuttamaan. Belyj Klutshissa mainitaan viimeisten v?kivaltaisten naisenry?st?jen tapahtuneen noin viisikymment? vuotta, Kurninon mokshalaisilla nelisenkymment? vuotta sitten.

Edellisess? on jo naisen v?kivaltaisen anastamisen ohella mainittu sellaisista morsiamen hankkimisista, jotka tapahtuivat muodollisesti ry?st?n tavoin, mutta joita varten oli saatu ry?stett?v?n suostumus. T?llaiset morsiamen ry?st?t eiv?t mordvalaisilla ole harvinaisia meid?n p?ivin?mmek??n. Saratovin l??niss? puhutteli nuori mies tytt?? kisapaikalla, tehden h?nen kanssaan sopimuksen ja m??r?ten ajan ja paikan, miss? ry?st? oli tapahtuva. Morsiamen sukulaisia sovittaakseen maksoi h?n niille lunnasrahaa. Er??ss? tiedossa Pensan l??nist? sanotaan morsiamia ennen viedyn v?kisin vihille, mutta my?hemmin ovat naisenry?st?t tapahtuneet neidon suostumuksella. Tytt? vie edelt?k?sin tavaransa sovittuun paikkaan, josta sulhanen k?y h?net korjaamassa. Toisessa samasta l??nist? olevassa tiedossa sanotaan avioliittoja solmittavan sek? kosinnan kautta ett? "karkaamalla", jossa tapauksessa sulhasen vanhemmat saapuivat viinaa ja rahaa mukanaan morsiamen kotiin pit??kseen sovintojuhlaa.

T?llaisten naisenry?st?jen syyksi mainitaan korkeat lunnasrahat, vanhempien asettamat esteet nuorten itsen?isesti suunnittelemalle liitolle ja suuret kosinta- ja h??kustannukset.

Suurin osa naimisiinjoutuvan naisen suostumuksesta tapahtuvia naisenry?st?j? tapahtuu h?nen vanhempiensa tahi suvun oikeutta loukkaamalla, vastoin heid?n tietoansa ja tahtoansa. Samaran l??niss? sopivat nuorukainen ja neito asiasta kesken??n, jonka j?lkeen nuori mies ilmaisi aikeen sukulaisilleen. Sitten ry?stettiin tytt? t?m?n vanhempien tiet?m?tt?, heid?n poissaollessaan. Vanhemmat kantoivat kauan vihaa, mutta leppyiv?t useimmiten saatuaan lunnasrahaa. Sulhasen suvun puolelta koetettiin sovittaa neidon vanhempia maksamalla lunnasrahaa.

T?m?n ohella tavataan ry?st?j?, joilla on fiktivinen ja muodollinen merkitys. Er??ss? Pensan l??nist? olevassa tiedossa mainitaan morsiamen vanhempien usein tiet?v?n ry?st?yrityksest?, vaan ei tekev?n sille esteit?. T?llaisella avioliiton solmimistavalla tahdottiin p??st? suurista kosinta- ja h??kustannuksista. Tavallisissa kosintanaimisissa kuluu nimitt?in paljon kestitysaineita ja avioliittomenoissa on annettava paljon lahjoja. Nizhegorodin l??nin Sergatshin piiriss? alettiin avioliittopuuhat kosinnalla, noudattaen kaikkia sen yhteydess? tavallisia menoja. Kosinnan p??tytty? oli sulhasen kuitenkin ry?stett?v? morsiamensa. T?m? meni sit? varten sovitulle paikalle pellolle tahi joelle, josta sulhanen ik??nkuin v?kisin sieppasi h?net, morsiamen tehdess? ankaraa vastarintaa.

Edell? esitetyt naisenry?st?n muodot, varsinkin v?kivaltainen ja sopimuksellinen, esiintyv?t usein samalla paikkakunnalla rinnatusten, jota paitsi niiden ohella solmittiin avioliittoja rauhallisen kosinnan perustalla. Lepehinin ja Jakovin kertomuksista k?y ilmi v?kivaltaisen ry?st?n rinnalla tapahtuneen kosintanaimisiakin. Samasta puhutaan er??ss? Saratovin l??nist? olevassa tiedossa. Nizhegorodin l??nin Sergatshin piiriss? ry?stettiin morsiamia sek? v?kivaltaisesti ett? sopimuksellisesti, jonka ohella tapahtui kosinta-avioliittojakin.

Edellisest? on jo k?ynyt selville, miten naisenry?st?t joskus johtuvat sopimuksellisen avioliiton alaan kuuluvista syist?. N?ist? on huomattavin halu p??st? suorittamasta naisesta maksettavaa korkeaa lunnasrahaa. Naisenry?st?jen mainitaan lunnasrahan m??r?n kohotessa samassa m??rin k?yneen yleisemmiksi. Toiselta puolen olemme jo edell? havainneet ry?st?n ohella noudatettavan osaksi rauhallisen avioliiton muotoja: vanhempien lepytt?miseksi suoritettiin n?ille lunnasrahaa. Lepehin mainitsee kuitenkin, ettei ry?stett?ess? maksettu t?ytt? lunnasrahaa.

Yll? esiintuodut tiedot mordvalaisten avioliittotavoista oikeuttavat p??tt?m??n, ett? heill? keskin?iseen sopimukseen perustuvan avioliittomuodon ohella on vallinnut anastuksellinen, v?kivaltainen naisen ry?st?, jossa ilmeni v?kivaltaa itse ry?stett?v?? ja h?nen holhojiaan kohtaan. Useat edell? esitetyt seikat ovat osottaneet naisenry?st?n olevan yhteydess? er??n tutkimuksemme alaisten kansojen avioliittotapojen huomattavimman tekij?n, morsiamesta t?m?n suvulle suoritettavan aineellisen korvauksen eli lunnasrahan suorituksen kanssa. Naisenry?st?jen merkitys saakin viimeksimainittujen ilmi?iden selvityksest? paljon lis?valaistusta.

Lunnasrahan suorittamista morsiamesta on pidett?v? mordvalaisten avioliiton oikeudellisena perustana ja se on avioliittotavoissa l?pik?yv?n? piirteen?.

My?hemm?lt? ajalta olevat tiedot puhuvat yksimielisesti lunnasrahasta avioliiton t?rkeimp?n? ehtona. Vastaaviin olosuhteisiin n?hden nousee lunnasraha usein sangen huomattaviin summiin. Rahana suoritetaan jopa kaksikinsataa ruplaa. T?m?n ohella annetaan morsiamen perheelle viljaa, vaatetavaroita sek? ruokatavaroita.

Lunnasraha on mordvalaisilla k?yt?nn?ss? viel? nyky??nkin. Rahana maksetaan paikotellen sataan kahteenkymmeneen ruplaan saakka, jota paitsi morsiamen suvulle toimitetaan sovittu m??r? viinaa.

Morsiamen lunnaista sovitaan kihlajaistilaisuudessa. Lunnasraha maksetaan joskus t?ss? tilaisuudessa, joskus my?hemmin, kuitenkin ennen h?it?.

Lunnasrahan mainitaan usein olevan suhteessa niihin lahjoihin, joita morsiamen h?iden aikana on annettava sulhasen sukulaisille. Joskus pidet??n sit? h?ist? morsiamen suvulle johtuvien menojen korvauksena.

Lahjojen arvo ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa nouse l?hesk??n lunnasrahan m??r??n. T?t? paitsi on rahana suoritettavan lunnasrahan ohella morsiamen suvulle annettavalla viinalla ja ruokatavaroilla tavallisesti nimenomaan h??menojen korvauksen luonne.

Lunnasrahaa ei my?sk??n voida pit?? korvauksena morsiamen mukana annettavista my?t?j?isist?. My?t?j?isill? ei mordvalaisten avioliitossa ole varsinaista merkityst?. Morsiamen mukana annetaan tavallisesti vain h?nen yksityistavaransa, kuten vaatteet ja vuodetarpeet.

Lunnasrahan merkityst? arvosteltaessa on huomioonotettava viel? se seikka, ett? sen m??r? on riippuvainen morsiamen ominaisuuksista, esim. h?nen ij?st??n. Er??n tiedon mukaan maksettiin 20-vuotisesta tyt?st? 70-100 ruplaa, yli 20-vuotisesta v?hemm?n. Toisessa tiedossa mainitaan maksetun sit? korkeampi lunnasraha, mit? nuorempi morsian oli.

Etemp?n? tutkimuksessamme tulemme huomaamaan useiden mordvalaisten avioliittotapojen ilmi?iden osottavan lunnasrahalla olevan varsinaisen morsiamesta t?m?n vanhemmille suoritettavan korvauksen luonteen ja saavan selvityksens? t?st? tosiasiasta.

Ik?suhteista.

Akatemikko Lepehin mainitsee mordvalaisten kihlanneen alaik?isi? kesken??n. Pallas kertoo samaten alaik?isi? naitetun kesken??n, mutta samalla mainitsee h?n poikasia naitetun t?ysikasvuisten neitosten kanssa, tarkoituksella saada perheeseen ty?ntekij?tt?ri?.

Milkovitsh sanoo alaik?isi? kihlatun kesken??n; tytt?? t?llainen kihlaus ei v?ltt?m?tt?m?sti sitonut, mutta nuorukaisen, jos h?n tahtoi menn? toisen kanssa naimisiin, oli maksettava muutamia ruplia korvausta . Tytt?rens? naittoivat mordvalaiset vasta kolmen- tahi nelj?nkymmenen vuotiaina. Arkkimandriitta Makarij mainitsee, ett? is? saattoi ottaa 12-vuotiselle pojalleen vaimoksi t?ysikasvuisen tyt?n, jos perheess? oli ty?voimista puute.

Paitsi varhaisia kihlauksia, joita seurasi odotusaika ennenkuin avioliitto pantiin toimeen, havaitaan siis sellainen ilmi?, ett? alaik?iselle miehen puolelle otettiin vaimoksi t?ysikasvuinen nainen. Useat my?hemm?t tiedot puhuvat saman tapaisista ilmi?ist?, jotka ovat viime aikoihin saakka s?ilyneet mordvalaisten avioliittotavoissa siin? muodossa, ett? mies avioliittoon menness? on naista huomattavasti nuorempi.

Hallitsevan Senaatin Pensan l??nin papistolle kahdeksannentoista vuosisadan viisikymmenluvulla antamassa k?skykirjeess? valitetaan mordvalaisten naittavan alaik?iset poikansa kahdeksan, kymmenen ja kahdentoista vuotisina ja ottavan niille kahdenkymmenen vuotiaita ja vanhempiakin vaimoja. Saratovin l??niss? kosittiin M?nchin mukaan vanhaan aikaan 10--12-vuotiselle pojalle 20-vuotiaita ja vanhempiakin neitoja; ei eritt?in kauan sitten oli 12-vuotinen poika naimisissa 20--25-vuotisen naisen kanssa. Nyky??nkin mordvalaiset naittavat poikansa etup??ss? jo 17-vuotisina, pyyt?en t?h?n kirkon viranomaisilta erikoisen luvan; morsiamet taasen ovat 19--20-vuotiaita. Samaran l??nin Bugulman piiriss? naitettiin pojat viime vuosisadan seitsenkymmenluvulla kahdeksantoista vuotiaina, morsianten ij?n ollessa kahdenkymmenen viiden ja kolmenkymmenen v?lill?. Huolimatta maallisen ja hengellisen vallan kielloista, tapahtui Pensan l??nin mokshalaisilla sellaisia avioliittoja, joissa miehen puoli oli alaik?inen viel? viime vuosisadan 20-luvulla, jolloin miehen alimmaksi naimaij?ksi oli s??dettyn? 15 vuotta.

Mordvan kansan keskuudessa on muisto t?llaisista avioliitoista useissa paikoin s?ilynyt meid?n p?iviimme saakka. Kurninossa muistettiin kertoa vanhasta tavasta naittaa aivan nuoria poikia 25-30 vuoden ik?isten neitojen kanssa. Simbirskin l??nin Afashevossa ja Belyj Klutshissa on t?llainen tapa niinik??n kansan muistossa s?ilynyt.

Tapa naittaa alaik?isi? poikia t?yskasvuisten neitosten kanssa on mordvalaisilla vallinnut yleisen? siit?kin p??tt?en, ett? se on antanut aiheen lukuisille kansanlauluille, jotka kuvaavat niit? traagillisia suhteita, jotka olivat t?llaisten luonnottomien avioliittojen seurauksena.

Nykyaikaiset naimaik?suhteet ovat olojen muuttuessa muodostuneet p??asiassa samanlaisiksi kuin ven?l?isill? vallitsevat. Afashevossa vaihtelee morsiamen ik? 16-20 vuosien v?lill?, nuorukaisen naimaij?n ollessa 18-22 vuotta; samanlaiset ovat suhteet my?s Belyj Klutshissa. Vesinin mukaan on ven?l?isten talonpoikien keskuudessa miehen tavallinen naimaik? 18-24 vuotta, morsiamen ij?n vaihdellessa 16-18 vuosien v?lill?. N?iss? suhteissa on tietysti kirkon ja maallisen vallan s??nn?sten vaikutus n?kyviss?.

Krasnoslobodskin mokshalaisten nykyiset k?sitykset n?ytt?isiv?t viittaavan vanhempaan kantaan. He pit?v?t kahdenkymmenen yhden ik?vuoden yli tullutta nuorta miest? yli-ik?isen?, niin ettei arvokas morsian sellaiselle mielell??n mene. Naiselle sit?vastoin ei kahtakymment? kolmeakaan ik?vuotta pidet? liian korkeana.

Vaalivapaudesta ja aloteoikeudesta.

Vanhempien p??tt?ess? lastensa avioliitosta n?iden viel? kehdossa ollessa tahi yleens? heid?n alaik?isyytens? aikana, ei saattanut olla puhetta naimisiinjoutuvan omasta m??r?ysvallasta. Samoin oli asianlaita silloin, kun alaik?iselle poikalapselle otettiin t?ysikasvuinen neito puolisoksi. N?iss? tapauksissa kuului naimaoikeus alaik?isen holhoojalle.

Vanhempien vallank?yt?st? lastensa avioliitoissa puhuvat nimenomaan jo vanhemmat mordvalaisten tapojen kuvaajat. "Lastensa avioliiton suhteen -- lausuu Lepehin -- on isill? t?ydellinen valta, eiv?tk? he kysy n?ilt? v?hint?k??n heid?n suostumustaan. Kun is? katsoo hyv?ksi naittaa poikansa, alottaa h?n itse kosinnan morsiamen is?n luona." Georgin mukaan n?kee sulhanen morsiamen ensi kertaa vasta h??p?iv?n?, Kosimisen toimittaa sulhasen is? ilman edellisen tietoa asiasta. Milkovitshin tiedon suhteen, ettei vanhempien alaik?isyyden aikana toimittama kihlaus ollut naiseen n?hden sitova ja ett? miehen puolelta siit? voitiin vapautua purkajaisia maksamalla, ei ole varmuutta, kenest? lopullinen p??t?s riippui. Piispa Jakovin mukaan valitsivat morsiamen sulhasen vanhemmat. Sulhanen ei tuntenut eik? koskaan n?hnytk??n morsianta ennen vihkimist?, ei kosinnan aikana eik? j?lkeen.

Useimmat my?h?isemm?lt? ajalta olevat tiedot k?yv?t yll?esitettyjen suuntaan. Samaran l??nin Bugulman piiriss? sanotaan isien pit?neen velvollisuutenaan naittaa poikansa. Sulhaset eiv?t ennen h?it? k?yneet kertaakaan morsiantensa luona. Jos morsian otettiin vieraasta kyl?st?, ei sulhanen h?nt? t?t? ennen tuntenutkaan. Saratovin l??niss? alotti kosinnan sulhasen is? eik? sulhanen itse. Pensan l??nin Narovtshatin ja Krasnoslobodskin piiriss? tapahtui morsiamen valinta vanhempien tahdosta. Pensan ja Simbirskin l??nien mokshalaisilla riippui morsiamen valinta vanhemmista. Naimisiinjoutuvat eiv?t tehneet esteit? vanhempien tahdolle. Kasanin l??nin Tshistopolin ja Spasskin piireiss? oli kosinnan alottaminen sulhasen is?n asia. Simbirskin l??nin Alatyrin piiriss? tapahtui viime vuosisadan loppupuoliskolla avioliittoja harvoin nuorten keskin?isest? taipumuksesta, vaan riippui asia vanhempien p??t?svallasta. Is? valitsi pojalleen morsiamen ja h?nen oli t?h?n tyydytt?v?. Naimisiinjoutuvat eiv?t uskaltaneet papillekaan ilmaista, ett? heit? pakotettiin vastoin tahtoa avioliittoon.

Kaikki t?nnekuuluvat tiedot eiv?t kuitenkaan k?y yht? jyrk?sti t?h?n suuntaan. Sopimuksellisen ry?st?n yhteydess? olemme havainneet naimisiinaikovan nuoren miehen itsens? voivan esiinty? toimivana. Samaran l??niss?, miss? sopimukselliset naisenry?st?t viime vuosisadan loppupuolella olivat tavallisia, alotti er??n tiedon mukaan nuori mies itse naimahankkeensa, antaen niist? tiedon vanhemmillensa. Saratovin l??nin Orkinon kyl?ss? kuului morsiamen valinta ja alotteenteko avioliitossa samoihin aikoihin p??asiallisesti sulhaselle itselleen. Er??n samasta l??nist? olevan aikaisemman tiedon mukaan alotettiin kosinta tavallisesti sulhasen ja morsiamen edelt?k?sin hankitun my?ntymyksen perustalla, mutta toisinaan tapahtui se vastoin morsiamen tahtoa. Saratovin l??nin Hvalynskin piiriss? hankkivat vanhemmat pojalleen morsiamen t?m?n omien osotusten mukaan.

Toimeenpanevana voimana esiintyy n?idenkin my?hemm?lt? ajalta olevien tietojen mukaan vanhempien vallank?ytt?, joskin naimisiinjoutuvan omakin tahto otetaan huomioon. P??asiallisesti t?m?nlaisina esiintyv?tkin nykyaikaiset suhteet, joissa vanha kanta sittenkin usein selv?n? ilmenee. Tapa kihlata alaik?isi? kesken??n on viel? k?yt?nn?ss? Nizhegorodin l??nin Arzamasin piirin ersalaisilla. T??ll? ei ole harvinaista, ett? 10-vuotiaita ja nuorempiakin lapsia kihlataan kesken??n. Avioliitto tapahtuu vasta seitsem?n tahi kahdeksan vuotta kihlauksen j?lkeen. Simbirskin l??nin Buinskin ja Alatyrin piireiss? toimittavat Evsevevin mukaan morsiamen valinnan vanhemmat. Ennen kosintaa kutsutaan kokoon sukulaiset, joille vanhemmat ilmoittavat valinneensa pojalleen morsiamen ja tiedustelevat heid?n mielipidett??n valinnan suhteen. Afashevossa kuuluu aloteoikeus niinik??n varsinaisesti vanhemmille ja suvulle. Asiasta neuvottelemaan kutsuu perheen p?? sukulaisia ja esitt?? n?ille ehdokkaansa. Sopivalla tavalla hankitaan my?skin sulhasen oma mielenlaatu tietoon, sit? h?nelt? kuitenkaan suorastaan kysym?tt?. Belyj Klutshissa tapahtuvat avioliitot suurimmaksi osaksi naimisiinmenij?iden omasta tahdosta ja alotteesta; aikaisemmin kerrotaan vanhempien m??r?ysvallan olleen vallitsevana. Vetshkanovossa kysyv?t vanhemmat pojaltaan, kun h?n on tullut naimaik??n, ket? h?n haluaa vaimokseen. "Se on teid?n vallassanne", on vastaus melkein aina. Vanhemmat valitsevat t?m?n j?lkeen puhemiehen. Kurninon mokshalaisilla tapahtuu avioliittoja sek? naimisiinmenij?iden omasta alotteesta ett? vanhempien alkuunpanosta. J?lkim?isen laatuisten avioliittojen sanotaan olevan yleisempi?.

Useat esiintuoduista tiedoista koskevat etup??ss? naimisiinjoutuvan miehen naimaoikeutta, toiset taasen sek? miehen ett? naisen asemaa puheenaolevan kysymyksen suhteen. Mit? erikoisesti naiseen tulee, edellytt?? jo lunnasrahan suorittaminen naisesta t?m?n perheelle naisen enemm?n tahi v?hemm?n oikeudetonta asemaa. Samasta puhuvat aikaisemmat ja viel? nyky??nkin tavattavat kihlaukset tytt?jen alaik?isyyden aikana.

Kosintatavoissa on huomattava, ett? kosintakeskustelut alotetaan morsiamen is?n kanssa ja ett? naimasuostumusta ennen kaikkea pyydet??n morsiamen vanhemmilta.

My?h?isemp?n? aikana on usein paikoin morsiamen omakin tahto ja toivomus otettu lukuun, vaikka vanhempien vallank?ytt? t?ll?inkin on selv?sti huomattavissa. Kasanin l??nin Tshistopolin ja Spasskin piireiss? kysyiv?t vanhemmat tytt?relt??n, onko h?n halukas menem??n kosivalle nuorukaiselle. Belyj Klutshissa solmitaan nykyisin avioliittoja etup??ss? nuorten oman valinnan perustalla. Kurninossa tapahtuu avioliittoja my?skin nuorten keskin?isest? taipumuksesta. Neito voi joskus asettua vanhempien tahtoa vastaankin ja kielt?yty? menem?st? kosivalle, jolloin h?n k??ntyy papin puoleen pyynn?ll?, ettei t?m? toimittaisi vihkimist?. Vetshkanovossa puhuvat vanhemmat naimaesitykseen suostuttuansa my?skin tytt?rens? kanssa, joka ilmaisee suostumuksensa sanoen: "Niinkuin tahdotte." Jos tytt? taas jyrk?sti kielt?ytyy, niin vanhemmat harvoin pakottavat h?nt?.

N.s. karkausavioliitot ovat toiselta puolelta todistuksena vanhempien vallank?yt?st?, toiselta naimisiinaikovien taipumuksesta itsekohtaisesti m??r?t? kohtalonsa ight and wind and tide were sweeping her on. She might be piled up on either shore at the mouth of the inlet; but from the start I believed she would be shot through the outlet of the harbor into the open sea.

In the cuddy up forward, with my provisions, there were a saw and hammer, and other tools. I could no more get at them than I could get out of the cabin. And although I might be able to do nothing to help myself or my boat if I was free from my prison, I would have felt a whole lot safer just then to have been upon her deck!

The door being nailed so fast, and the deck-hatch bolted tight, it was plain that I would have to smash something in order to get out of the cabin. Had I had anything to use as a battering ram, I would have begun on the door. But there seemed nothing to hand that would help me in that way. I examined the crack where the top of the door and the deck-hatch came together. Had I something to pry with I might tear the bolts holding the hatch out of the wood.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet