Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Der Totentanz by Ganz Hans Editor Holbein Hans Illustrator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 807 lines and 21044 words, and 17 pages
Kaasuliekit tuikuttivat likaisissa lyhdyiss??n keltasen harmaina, ja esplanaadikaduilla kauppapuotien s?hk?aurinkojen rinnalla ne olivat kuin m?kkil?isen joulutalikynttil? kristallikruunujen valojen rinnalla. Uusi teaatteri loisteli koko komeudessaan ja kadulle kuului ihastuneiden katsojain k?sientaputukset. Siell? kai taas joku ulkolainen hurmasi p??kaupungin hienoa yleis??.
Puran kookas vartalo k??ntyi yhdest? ristist? toiseen ja jotenkin kiivaasti h?n k?veli. H?n aikoi viel? t?n? iltana jouduttaa kirjeen postiin tuonne Pohjanmaalle ja sent?hden piti joutua.
Kun h?n tuli asuntoonsa, kirjoitti h?n sukkelaan haluavansa tulla tuonne Pohjanmaalle. Ei h?n pannut mit??n palkkaehtoja. H?n tahtoi vaikka halvemmallakin tehd? ty?t? tuolla maaseuduilla kuin t??ll? Helsingiss?, johonka h?n nyt yht'?kki? oli kokonaan tuskautunut. H?n pani kirjeen kuoreen ja l?hti viem??n sit? postilaatikkoon.
Viety??n postiin kirjeen, valvoi Pura viel? kauvan ja mietti. Millaista lienee tuolla toisessa paikassa? Totta varmaan siell? on jotain uutta ja ihmiset erilaisia kuin t??ll?... Ty?mies se on kuin lintu oksalla: l?yt?? jyv?n, niin nokasee. Niin min?kin. Ja t?ss? maailmassa on pikkulintuja, jos haukkojakin...
Pura oli p??ssyt konepajaan, johon h?n oli halunnut. H?n laittautui matkalle, kokosi kampsunsa, ja ne mahtuivatkin pieneen matka-arkkuun. Mit?p? sit? yksin?isell? miehell? on paljon rihkamia, varsinkaan ty?miehell?! Parin p?iv?n takaa nopeata rautatiematkaa oli h?n perill?.
Hiljalleen solui juna kaupungin asemalle; k?ytt?v? kanki vain vitkaan liikkui. Asemalla oli ihmisjoukko ??neti odottavaisena, ja kun juna p??si seisahtamaan, alkoi joukossa synty? ristivirtoja. Mik? haki omaistaan, mik? mit?kin. Koreapontanen hotellinmies t?yt?si heti toisen luokan vaunujen eteen ja sinne se solui hienompi joukko.
Kaupunki n?ytti ik?v?lt?, jotta Puraa alkoi mietitytt?? tulonsa. Ihmiset, joilta h?n kyseli asuntoa, olivat ynseit?. Pakkanen tuntui kirvelev?lle, ja p??kaupungissa tehty ohut palttoo tunnusti p??st?v?n l?pitsens? puhaltamaan Pohjan hyisen viiman. Kylm? v?ristys karsi ruumista, puistautti aina v?liin. Mielikin tuntui lannistuvan Puralla tuossa oudossa ihmisjoukossa.
Juna viel? liikahteli ja puhvertit lonkkuivat toisiaan vasten. Veturi vihelt?? vihkasi ja j?tti vaununsa. Minne lie mennytk??n, joko y?teloille. Y?sijaa se mietti Purakin, mist? saisi. H?n meni asemahuoneeseen. Siell? oli poliiseja, ja Pura mietti, ett? noiltahan sit? saa tiet?? y?sijapaikkoja. H?n meni poliisin luo, mik? juuri avasi asemahuoneen ovea muutamalle lihavalle herrasmiehelle. H?n n?ytti siis toimittavan asemahuoneen ovenvartijan virkaa.
Pura l?heni poliisia ja mietti alkaa kyselem??n, kun taas muuan vallass??tyl?inen keskeytti h?nen tuumansa, sill? poliisin t?ytyi osottaa palvelustaan h?nelle. Nyt hy?kk?si Pura esiin ja k??ntyi poliisin puoleen. Mutta poliisi ei n?ytt?nyt h?nest? v?litt?v?n. Mik?h?n kis?lli-lurjus tuokin lienee, ajatteli poliisi. Pian t?ytyi poliisin taas ryhty? avaamaan ovea muutamalle herrasperheelle, mik? j?lkel?isineen ty?ntyi mahtavana ovesta.
Puraa suututti. Eik? h?n ole ihminen niinkuin nuokin? Eik? poliisi ole niin h?nen palveluksessaan kuin noidenkin? Heill? on kotinsa, l?mpim?t huoneensa varmassa tiedossa, viel?p? h?yry?v? teesamovaarikin odottaa heit? siell?, mutta h?nell? taas j??kylm?ss? pakkasessa ei ole kattoa p??n p??ll?....
Viimein h?n k??ntyi muutaman kaupunkilaiselta n?ytt?v?n herrasmiehen puoleen. Herran hyv?s?vyisist? kasvoista oli h?n saanut toisen k?sityksen kuin tuon poliisin matelevasta naamasta.
-- Voitteko, hyv? herra, neuvoa minulle y?sijaa?
-- Kyll?. Kievarissa sen varmaan saatte.
-- En min? pid? ravintoloista. Sen kyll? tied?n, ett? niit? kaupungissa on.
-- Muuta keinoa en min? tied?.
-- Tottapa t?ytyy menn? sitte kestikievariin. Kiitos sanomisestanne!
Puraa oudosti l?hte? mihink??n hotelliin. H?n tiesi, ett'eiv?t ne olleet ty?miest? varten. Mutta mit?p? nyt teki?
Pura otti matka-arkkunsa ja huusi ajurin. Ajuri tuli, ja kohta lipui reki pitkin katua, mik? oli matalarakennuksista ja pime??.
T?m? teki Puraan, p??kaupunkilaiseen, oudon vaikutuksen. Ei nimeksik??n kivimuuria, kaikki niin hiljaista ja rauhallista. Ensin tuntui jonkunlainen halveksimisen tunne pakkauvan rintaan, mutta se h?lveni, kuta enemm?n ajettiin, ja Purasta tuntui jo, ett? t?llaista hiljaista el?m?? h?n on juuri kaivannut.
Jonkunlainen esplanaadintapainen menn? vilahti silm?in ohi; hevosen kavioin alla t?misi, jotta tuntui olevan silta alla. Yht'?kki? reki t?ks?hti suureen lumihankeen, ja nyt oltiin perill?.
Pura kohousi reest? ja ty?ntyi sis?lle. Paitahihasia herroja hy?ri biljaardip?yd?n ??ress?. Huoneessa oli juojia, kaikki herrasmiehi?. Joku k?ski ruotsinkielell? bufettineiti? toisesta huoneesta.
Pura ei h?mm?stynyt, vaan meni rohkeasti neiti? kohti ja kysyi huonetta. Neidin kalpeat kasvot unelijaine silmineen olivat Purasta ilke?t n?hd?, h?nen melkein koko otsan peitt?v?, k?herretty etutukkansa ei juuri kaunistanut h?nen imeli? ja velttoja kasvojaan, mitk? olivat maidonkarvaiset, mutta poskilla maalipilkut kuin verit?pl?t lumihangella. Ei h?n ymm?rt?nyt Puran kysymyst?. Mutta pian tuli muuan herroista avuksi ja selitti Puran tahtovan huonetta. Neiti tarkasti Puraa tai paremmin h?nen vaatteitaan. Pitk?t korkosaappaan varret housunlahkeiden p??ll? eiv?t n?ytt?neet neiti? miellytt?v?n, ja h?n vet?si sieramiaan ik??nkuin tutkiakseen tulijan hajua.
Puraa alkoi t?m? tarkastelu suututtaa. H?n kyll? ymm?rsi, mik? merkitys sill? oli.
Neiti selitti herralle, ett'ei tuolle anneta t??ll? y?sijaa.
Herra oli hiukan kohtelijaampi sanoessaan Puralle, ett'ei ole huonetta saatavissa.
-- Kestikievarissa tulee olla huoneita matkustaville, sanoi Pura ?k?sell? ??nell? ja loukkauneena.
Herra k??nsi neidille Puran sanat. Neiti katsoi vihaisesti Puraan ja puhui taas ruotsiksi, mutta kiivaammasti kuin ?sken herralle.
-- Neiti sanoo, ett'ei ole tyhj?? huonetta.
Pura ymm?rsi ysk?n. H?n painoi lakin p??h?ns? ja l?hti. Mutta mihin? Ei h?n sit? nyt niin v?litt?nyt. H?nen sappensa kiehui, kun h?nt? oli tuolla tavalla kohdeltu. Oliko h?n luotu t?nne kaikkien ylenkatseen esineeksi!...
Vaan siin? kadulla k?velless??n mietti h?n, ett? asian laita ei ole noin ainoastaan h?nen kanssaan, vaan koko h?nen s??tyns?. Ty?miest? luulevat he saavansa kohdella kuin elukkaa!...
Viima yltyi ja lumi kuivana kitisi jaloissa. Luihin ja ytimiin tuntui j?inen tuuli ottavan. Selk?rankaa karsi ja ruumista v?risti Puralla. Hyi, ??nsiv?t h?nen lokattamaan pakkauvat huulensa.
H?n mitteli katua ja kulki tiet?m?tt? minne. H?nt? mietitytti, ett? rupeaako pyrkim??n y?ksi johonkin yksityiseen taloon. Ei suinkaan h?n kadullekaan voi j??d? paleltumaan...
H?n katseli jo taloja, mihin sopisi koettaa p??st?. Suurempiin, pulskilla akuttimilla varustettuihin taloihin ei h?n miettinytk??n pyrki?. H?n tiesi, ett'ei siell? ollut y?sijaa h?nelle. Tuossa h?n kanteli pikkuista matka-arkkuaan ja tarkasteli kuin rosvo taloja.
Ei h?n l?yt?nyt mielest??n sopivaa, mihin olisi pyrkinyt. Ihmisetki jo olivat h?lvenneet kadulta, sill? kello oli piakkoin yksitoista. Ei ollut ket??n, jolta olisi kysynytk??n. Alkoi tuulla kohista ja yh? useampia t?hti? ilmestyi puolipime?lle taivaalle. Luntakin alkoi ry?ppy?m??n ja pakkasen kevent?m?n? l?hti se helposti tuulen muassa lentelem??n pitkin katuja ja kinostumaan, miss? sopiva kolo ja suoja ilmestyi.
Puran tuossa mieless? pahoillessa alkoi jo yksi tuli toisensa j?lkeen sammumaan. Mietitytti h?nt?, ett? pitik?h?n j??d? y?nselk??n tuiskuun ja pyryyn. H?n katseli, eik? n?kyisi kapakoita, jotta olisi niihink??n p??ssyt. Ja h?neen iski halu, ett? jos tuossa olisi kapakka, niin h?n heti sinne menisi ja ly?tt?ytyisi muiden vierasten joukkoon, tilaisi ja -- joisi. Viett?isi siten t?m?n y?n, kun ei n?y saavan parempaa y?sijaa.
Mutta kapakan n?k?ist? ei n?kynyt, sill? ne olivat jo kiini. Ne suljettiin kaupungissa varhain illasta, mutta aamusta taasen olivat aikasin auki.
Purasta tuntui niin ik?v?lt?, niin kolkolta. H?nen syd?nt?ns? kaiveli, ett? oli melkein itkun v?reit? kurkussa. Mutta autio ja kolkko oli katu. Yhten? pitk?n? linjana se l?hti Puran silmist? ja p??ttyi h?m?ryyteen ja lumituiskun sakeampaan p?ll?kk??n. Kuinka kauvas sit? kesti, sit? ei Pura erottanut. Toisilta kaduilta kuului joku yksin?isen kulkusen kilin?. V?liin se kuulusti tulevan likemm?ksi, musta h?ipyi sitte kauvas kuulumattomiin. Se eteni, sen muassa meni pikkusen aikaa Puran ajatukset, mutta kun ??ni kuoli, niin h?nenkin ajatuksensa pys?htyiv?t, mutta kohta taas kiertyiv?t samaan: miten t?ss? k?ynee?
H?n tuli muutamalle portille ja huomasi takakartanolla yksinkertaisen, pienen rakennuksen.
H?n mietti l?hte? kysym??n sielt? y?sijaa. Mutta kun h?n siin? tarkasteli taloa, kuului jalan kapsetta ja pienenl?nt? mies tuli n?kyviin.
Pura heti miehelt? tiedustamaan majapaikkaa ja kertoi olevansa outo kaupungissa, vasta ensi iltaa. Kadulle h?n j?isi y?ksi, jos ei joku armollinen ihminen h?nt? ottaisi asuntoonsa...
Mies tarkasti Puraa ja h?nen matka-arkkuaan.
-- No, jos niin lie asia, niin eik?p? lie sitte hyv?, ett? min? annan y?sijan. Mit? miehi? te ootte?
-- Min? olen rautaty?ntekij?it?. Olen ollut nuoresta pojasta Helsingin konepajassa ja olen tullut t?nne nyt. T?nne kun on perustettu uusi konepaja.
-- Onhan se perustettu. T??ll? se on minun asuntoni, kun l?het??n t?nne p?in.
-- Te kai olette my?s ty?mies? Mink? ty?n tekij??
-- Enp? min? oo muu kuin j?tk?. Teen sit? ty?t?, mit? milloinkin saan. Olen min? ollut tuolla nahkatehtaalla, mutta syksyll? sielt?kin l?ys?ttiin suuri miesjoukko pois. Tehtailija sanoi silloin, ett? kun pelj?t??n sotaa tulevaksi, niin ei saata j?tt?? kovin paljo varastoon nahkoja.
Pura kertoi, miten h?nelle oli k?ynyt kestikievarissa.
-- Eih?n ne ty?miest? kohtele ihmisen?k??n semmoisissa paikoissa, tuumi mies.
-- Eiv?t kohtele! Hyvin kyll? olisin heid?n viilaan j??nyt kadulle paleltumaan.
-- Lienee ne ty?miehet siell? Helsingiss? kuitenkin v?h?n paremmassa arvossa kuin t??ll?? Niin min? sen luulen.
-- En tunne n?it? oloja. Viel?h?n ne ty?miesparat ovat huonolla puolen kaikkialla... yli koko maailman.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page