Read Ebook: This Giddy Globe by Herford Oliver

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 41 lines and 3808 words, and 1 pages

Translator: Eino Voionmaa

EL?M?NI JA TY?NI

Kirj.

Henry Ford

Tekij?n luvalla suomentanut

Porvoossa, Werner S?derstr?m Osakeyhti?, 1923.

SIS?LLYS:

I luku.

JOHDANTO. -- MIK? ON TARKOITUS?

Olemme vasta aloittaneet maamme kehitt?misen. T?h?n saakka emme ole, huolimatta kaikesta, mit? tarinoimme sen ihmeellisest? edistyksest?, saaneet enemp?? aikaan kuin vain raapineet pintaa. Edistysaskelet ovat tosin olleet kyll?kin merkitt?vi?, mutta kun vertaamme sit?, mit? olemme tehneet, siihen, mit? viel? on teht?v?n?, tuntuvat t?h?n saakka saavuttamamme tulokset melkein tyhjilt?. Kun otamme huomioon, ett? maan kynt?miseen yksin k?ytet??n enemm?n voimaa kuin maamme kaikkiin teollisuushaaroihin yhteens?, niin saamme vaikkapa heikonkin aavistuksen siit?, mit? mahdollisuuksia avautuu eteemme; ja juuri nyt, kun niin monet maailman maista ovat kuohumatilassa, on erinomaisen sopiva aika kaiken sen valossa, mit? on tehty, viitata hiukan vastaisiin teht?viimme.

Kun puhutaan kasvavasta voimasta, konevoimasta ja teollisuudesta, tulee tajuntaan kylm?, metallinen maailma, miss? tehtaat karkoittavat tielt??n puut, kukkaset, linnut ja vihre?t niityt, joiden tilalle nousee metallikoneiden ja ihmiskoneiden maailma. Min? en ole sit? mielt?. Min? olen p?invastoin sit? mielt?, ett? me emme saata nauttia puista ja linnuista ja kukkasista ja vihreist? niityist?, ellemme tied? enemp?? koneista ja niiden k?ytt?misest?, ellemme paremmin ymm?rr? el?m?n mekaanista puolta.

Me olemme jo, minun n?hd?kseni, menneet liian pitk?lle el?m?n vieh?tt?v?isyyden karkoittamisessa uskoessamme, ett? el?minen ja el?misen keinojen hankkiminen ovat jotakin vastakohtaista. Me tuhlaamme niin paljon aikaa ja tarmoa, ett? meille ei j?? paljoa nauttiaksemme el?m?st?. Voima ja koneet, raha ja tavarat ovat hy?dyllisi? vain sik?li, mik?li ne vapauttavat meit? el?m??n ihmisarvoisesti. Ne ovat vain keinoja p??m??r?n saavuttamiseksi. En katso esim. niit? koneita, joilla on minun nimeni, ainoastaan koneiksi. Jos siin? olisi kaikki, niin ryhtyisin johonkin muuhun. Min? n?en niiss? kouraantuntuvan todistuksen er??st? liiketeoriasta, joka toivoakseni on jotain enemm?n kuin pelkk? liiketeoria -- nimitt?in teoriasta, jonka tarkoituksena on tehd? auvompi paikka t?st? maailmasta, jonka keskell? el?mme. Sill? seikalla, ett? Ford-yhti?n kauppamenestys on ollut aivan tavaton, on merkityst? vain sik?li, ett? se todistaa tavalla, jonka jokainen ymm?rt??, ett? t?m? teoria on t?h?n saakka ollut oikea. Kun min? siis nyt ainoastaan t?ss? valossa k?yn arvostelemaan vallitsevaa teollisuusj?rjestely? ja voimassaolevaa raha- ja yhteiskuntaj?rjestelm??, niin saatan sen tehd? miehen?, joka itse ei niiden alaisena ole ep?onnistunut.

Jos ajattelisin vain omaa etuani, ei minulla olisi ollenkaan syyt? toivoa mink??nlaista muutosta nykyiseen j?rjestykseen. Jos haluaisin vain rahaa, niin on nykyinen j?rjestelm? t?llaisenaan hyv?; se antaa minulle rahaa runsaasti. Mutta min? ajattelen yleist? hyv??, yhteis?n parasta. Nykyinen j?rjestelm? ei suvaitse yhteis?n parasta palvelemista, se kun edist?? jokaista tuhlaamisen muotoa ja ehk?isee monia saamasta t?ytt? korvausta palveluksistaan. Eik? se vie minnek??n perille. Se kaipaa kerrassaan parempaa suunnittelua ja oikaisemista.

Min? en suinkaan moiti niit?, jotka yleisesti vastustavat uusia aatteita. On parempi olla ep?ilev?inen uuden suhteen ja haluta ensin n?hd? ennenkuin uskoo, kuin taukoamatta sy?ksy? suin p?in jokaisen uuden esityksen per?ss?. Jos ep?ilyksell? tarkoitamme varovaisuutta, niin on se sivistyksen tasapainopy?r?. Useimmat maailman nykyisist? vaikeuksista johtuvat siit?, ett? uusia aatteita omaksutaan tutkimatta ensin, ovatko ne todella hyvi? aatteita. Aate ei ole ehdottomasti hyv? sen vuoksi ett? se on vanha, eik? ehdottomasti huono sen vuoksi ett? se on uusi, mutta jos vanha aate on t?ysin k?ytt?kelpoinen, niin puhuvat kaikki asianhaarat sen eduksi. Aatteet ovat sin?ns? sangen arvokkaita, mutta aate on kuitenkin vain aate. Melkein kuka hyv?ns? voi keksi? jonkin aatteen. Mutta jotakin merkitsee vasta sen muuntaminen k?yt?nn?lliseksi tulokseksi.

Hartaasti haluaisin osoittaa, ett? meid?n toteuttamamme aatteet ovat sovellutettavissa mit? laajimmalti -- ett? ne eiv?t yksinomaan kohdistu automobiileihin ja moottoriauroihin, vaan ett? ne ik??nkuin muodostavat yleisen lain. Min? olen t?ysin vakuutettu, ett? t?m? yleinen laki on luonnollinen laki, ja tahtoisin esitt?? sen niin perusteellisesti, ett? se voitaisiin omaksua, ei uutena aatteena vaan luonnollisena lakina.

Luonnollista on tehd? ty?t? -- tajuta, ett? vauraus ja onni ovat saavutettavissa ainoastaan rehellisell? ty?ll?. Ihmisten sairaudet johtuvat suureksi osaksi siit?, ett? t?t? luonnon j?rjestyst? koetetaan kiert??. Min? en esit? mit??n, mik? ei t?ysin noudattaisi t?t? luonnonperiaatetta. Min? pid?n selvi?n?, ett? meid?n t?ytyy tehd? ty?t?. Kaikki, mit? me olemme aikaansaaneet, on tulosta sen ajatuksen itsep?isest? noudattamisesta, ett? koska meid?n kerta t?ytyy tehd? ty?t?, niin on parempi tehd? sit? ?lykk??sti ja eteens?katsoen, ett? jota paremmin suoritamme ty?mme, sit? paremmin meid?n k?y. Ja kaikki t?m? on minusta vain alkeellista tervett? j?rke?.

En ole mik??n reformaattori. Minun mielest?ni on maailmassa liian paljon reformipyrkimyksi? ja reformaattoreihin kiinnitet??n liian paljon huomiota. Meill? on kahdenlaatuisia reformaattoreita, ja molemmat ne ovat haitallisia. Mies, joka sanoo itse?ns? reformaattoriksi, haluaa kaataa kaikki nurin. H?n on sellainen mies, joka tahtoisi repi? koko paidan rikki sen vuoksi, ett? kauluksennappi ei sovi napinreik??n. H?nen p??h?ns? ei p?lk?hd?, ett? olisi yksinkertaisesti vain suurennettava reik??. Senlaatuisilla reformaattoreilla ei ole milloinkaan selv?? k?sityst? siit?, mit? he tekev?t. Kokemus ja reformi eiv?t k?y yhteen. Reformaattori ei voi pit?? intoansa tulisenkuumana tosiolojen keskell?. H?nen t?ytyy siis heitt?? tosiasiat musukoppaan.

J?lkeen vuoden 1914 ovat hyvin monet ihmiset hankkineet aivan uudet henkiset varukset. Monet alkoivat ensimm?ist? kertaa el?m?ss??n ajatella. Avasivat silm?ns? ja ?kk?siv?t olevansa maailmassa. Ja ?killisen itsen?isyydentunteen v?risytt?min? he tajusivat pystyv?ns? tarkkaamaan maailmaa arvostelevin silmin. He tekiv?t niin ja havaitsivat sen virheelliseksi. Mestaroivasti arvostelevan asenteen omaksuminen yhteiskuntaj?rjestykseen n?hden -- mihin joka miehell? on oikeus -- k?y alussa horjahdellen, ep?suhtaisesti. Ylen nuori arvostelija menee tavallisesti ylen kauas suhdattomuuksiin. H?n on innokas pyyhk?isem??n pois vanhan j?rjestyksen ja voimaanpanemaan uuden. Ven?j?ll? todella onnistuttiin luomaan uusi maailma. Siell? voi maailmanreformaattorien ty?t? parhaiten tarkastaa. Me kuulemme Ven?j?lt?, ett? v?hemmist? siell?, eik? suinkaan enemmist?, suorittaa h?vitystoimen. Me huomaamme my?skin, ett? kun ihmiset saattavat s??t?? yhteiskunnallisia lakeja vastoin luontoa, tekee luonto t?llaisia keinotekoisia lakeja vastaan jyrkemm?n ten?n kuin tsaarit konsanaan. Luonto on pannut vastalauseensa koko neuvostotasavaltaa vastaan. Sill? t?m? yritti kielt?? luontoa. Se kielsi ennen kaikkea oikeuden ty?n hedelmiin. Muutamat sanovat: "Ven?j?n on ruvettava tekem??n ty?t?", mutta t?m? ei selit? tapausta. Asianlaita on se, ett? Ven?j?-parka on ty?ss?, mutta sen ty? ei ole vapaata ty?t?. Yhdysvalloissa on ty?mies ty?ss? kahdeksan tuntia p?iv?ss?, Ven?j?ll? kaksi- jopa nelj?toista. Jos ty?mies Yhdysvalloissa haluaa lev?ht?? p?iv?n tai viikon ja kykenee sen tekem??n, ei mik??n est? h?nt? siit?. Ven?j?ll? t?ytyy ty?miehen neuvostovallan aikana tehd? ty?t?, halusipa tai ei. Kansalaisen vapaus on hukattu vankilamaisen kurin yksitoikkoisuuteen, miss? kaikkia kohdellaan samalla tavoin. T?m? on orjuutta. Vapaus on oikeutta ty?skennell? kohtuullinen aika ja saada siit? s??llinen toimeentulo; tilaisuutta j?rjest?? kaikki pienet persoonalliset yksityisseikat omassa el?m?ss??n. N?iden ja monien muiden vapaudenp??t?sten kokonaissumma se muodostaa suuren, ihanteellisen Vapauden. Vapauden pikku muodot kirkastavat jokap?iv?ist? el?m?? meille kaikille.

Ven?j? ei voinut suoriutua ilman intelligenssin ja kokemuksen apua. Niin pian kuin sen tehtaita alettiin k?ytt?? neuvostojen johdolla, alkoivat asiat menn? perikatoa kohti; oli enemm?n keskusteluja kuin ty?t?. Niin pian kuin koulutettu mies nakattiin ulos, meni tuhansia tonneja kallisarvoista ainetta hukkaan. Intoilijat jouduttivat puhevimmallaan kansan n?l?nh?t??n. Neuvostot tarjoavat nyt insin??reille, j?rjestelij?ille, esimiehille ja liikkeenjohtajille, jotka aikaisemmin oli nakattu ulos, suuria rahasummia, jos he vain suostuisivat tulemaan takaisin. Bolshevismi huutelee nyt avukseen intelligenssi? ja kokemusta, joita se eilen kohteli niin h?ik?ilem?tt?m?sti. Kaikki, mit? "reformi" aikaansai Ven?j?ll?, oli tuotannon tyrehdytt?minen.

Meill? on synke? aines, joka koettaa hiipi? ajattelijain ja suunnittelijain sek? ruumiillisen ty?n tekij?in v?liin. Sama vaikutus, joka karkoitti intelligenssin ja kokemuksen Ven?j?lt?, on nyt innokkaassa toimessa aikaansaadakseen levottomuutta t??ll?kin. Me emme saa siet??, ett? muukalainen, ihmisonnen h?vitt?j? ja vihamies, rikkoo meid?n kansamme. Yksimielisyydess? on t?m?n ja muiden terveiden kansojen voima -- ja vapaus.

Mutta on olemassa my?skin toisenlaatuisia reformaattoreita, jotka tosin eiv?t koskaan sano itse??n sellaisiksi. He ovat kuitenkin hyvin samanlaisia kuin nuo radikaaliset reformaattorit. Rabulistilla ei ole ollut mit??n kokemusta eik? h?n tarvitse sellaista. Toisella "reformaattorien" luokalla taas on ollut paljon kokemusta, mutta se ei heit? lainkaan hy?dyt?. Min? tarkoitan taantumuksellisia -- jotka kummastunevat tullessaan asetetuiksi aivan samaan luokkaan bolsevikkien kanssa. He haluavat palata takaisin johonkin aikaisempaan yhteiskuntatilaan, ei senvuoksi ett? se oli paras, vaan sent?hden ett? he luulevat tuntevansa n?m? entiset olot.

Toinen suunta haluaa k??nt?? nurin koko maailman aikoen rakentaa tilalle uuden. Toinen pit?? maailmaa niin hyv?n?, ett? sen voi vallan hyvin antaa olla sellaisena kuin se on -- ja luhistua. J?lkimm?inen k?sitys syntyy kuten edellinenkin siit?, ett? ei kyet? n?kem??n vaikka on silm?t mill? n?hd?. Ei ole lainkaan mahdotonta ly?d? lysyyn t?t? maailmaa, mutta mahdotonta on rakentaa uutta. On mahdollista ehk?ist? maailmaa menem?st? eteenp?in, mutta ei ole mahdollista ehk?ist? sit? menem?st? taaksep?in, rappeutumasta. On mielet?nt? odottaa, ett? jos kaikki kaadetaan kumoon, jokainen tulee sen kautta edelleen saamaan kolme ateriaansa p?iv?ss?. Tai ett? saadaan kuuden prosentin korko, jos kaikki j?hmettyy. Vika on siin?, ett? niin kumouksen kuin taantumuksenkin miehet sulkevat silm?ns? tosioloilta -- alkuper?isilt? toimintamuodoilta.

Varovaisuus kehoittaa tarkoin katsomaan, ettei taantumusliikett? hairahduta pit?m??n terveen j?rjen palauksena. Me olemme n?hneet kaikenlaatuisia sanahelin?n ilotulituksia ja lukemattomia ihanteellisia tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ne eiv?t johtaneet minnek??n. Ne olivat puhumatilaisuuksia, ei eteenp?inkulkua. Kauniita sanoja sanottiin, mutta kun tulimme kotia, oli valkea sammunut. Taantumuksen miehet ovat usein k?ytt?neet hyv?kseen t?llaisten kausien taantumuspoukahdusta ja lupailleet "vanhoja hyvi? aikoja" -- mik? tavallisesti merkitsee vanhoja v??rink?yt?ksi? -- ja kun t?m?n laadun miehilt? t?ydellisesti puuttuu mielikuvakyky?, pidet??n heit? monesti "k?yt?nn?n miehin?". Heid?n palaamistaan valtaan tervehdit??n usein terveen j?rjen palaamisena.

Ty?t? on yllinkyllin. Liiketoiminta on yksinomaan ty?t?. Keinottelu jo valmiilla tuotteilla ei ole liiketoimintaa. Se on vain enemm?n tai v?hemm?n arvoista liikasilmikoimista. Mutta sellaista ei voida poistaa lakias??t?m?ll?. Lait eiv?t voi toimittaa paljoa. Lait eiv?t tee mit??n rakentavaa. Laista ei voi koskaan tulla muuta kuin poliisipalvelija, ja niinp? on vain ajan tuhlausta odotella, ett? hallitus ja eduskunta kykenev?t aikaansaamaan sellaista, mit? laki ei ole tarkoitettu tekem??n. Niin kauan kuin odotamme, ett? lains??d?nt? poistaa k?yhyyden tai lakkauttaa etuoikeudet, saamme n?hd? k?yhyyden levi?v?n ja etuuksien enenev?n. Meill? on ollut tarpeeksi asti t?llaisia lains??t?ji? -- ei tosin t?ss? maassa niin paljon kuin muualla -- jotka lupailevat lakeja semmoista vastaan, mink? suhteen lait ovat voimattomia.

Kun on onnistuttu uskottelemaan kokonaiselle kansalle -- niinkuin meill? on tapahtunut -- ett? parlamentti on jonkinlainen taivas ja ett? sen pilvien takana asuu kaikkitiet?v?isyys ja kaikkivalta, niin on kansa kahlehdittu tavalla, joka ennustaa pahaa tulevaisuudesta. Apu ei tule lains??d?nt?vallalta, vaan meist? itsest?mme. Meid?n apumme voidaan kuitenkin antaa hallitukselle kuten jonkinlaiseen keskusjakelupaikkaan, jonne kootaan yhteen kaikki meid?n ponnistuksemme yhteiseksi hyv?ksi. Me voimme auttaa hallitusta, mutta se ei kykene auttamaan meit?.

Sananparsi: "v?hemm?n hallitustointa liike-el?m??n ja enemm?n liike-el?m?? hallitustoimeen" on sangen hyv? ei ainoastaan liike-el?m?n ja hallitustoimen vaan kansankin kannalta. Yhdysvaltoja ei perustettu liike-el?m?n vuoksi. Itsen?isyysjulistus ei ole mik??n kauppatoimi, eik? maan perustuslaki mik??n kauppakontrahti. Yhdysvallat -- niiden maa, kansa, hallitus ja liike-el?m? -- ovat ainoastaan menetelm?muotoja, joiden kautta kansan el?m? tulee el?misen arvoiseksi. Hallitus on palvelija eik? sen koskaan pit?isi muuksi tullakaan. Sin? hetken?, jolloin kansasta tulee hallituksen apuri, rupeaa koston laki vaikuttamaan, sill? sellainen suhde on luonnoton, ep?moraalinen ja ep?inhimillinen. Me emme voi el?? ilman liike-el?m??, mutta emme my?sk??n ilman hallitusta. Liiketoiminta ja hallitus orat v?ltt?m?tt?m?t palvelijoina samoin kuin vesi ja vilja, mutta is?ntin? ne kaatavat nurin luonnollisen asiainj?rjestyksen.

Maan menestys koskee meit? kaikkia yksil?in?. N?iden k?siss? tulisi sen olla ja siell? se on turvatuin. Hallitukset voivat luvata koko joukon, mutta eiv?t voi mit??n toimittaa. Ne voivat vehkeill? rahankursseilla, niinkuin ovat Euroopassa tehneet , l?rp?tellen silm?nlumeiksi jos jonkinlaista mahtipontista joutavaa. Mutta ty? se on, ja ty? ainoastaan, joka voi toimittaa tarvetavarat -- ja sen tuntee joka ihminen sisimm?ss??n.

Taloudellinen perustekij? on ty?. Ty? on se inhimillinen elementti, joka tekee maan hedelm?lliset vuodenajat hy?dyllisiksi ihmisille. Ihmisen ty? se sadon tekee siksi, mit? se on. T?m? on taloudellinen perustus: jok'ikinen meist? ty?skentelee aineksilla, joita me emme ole luoneet emmek? kykene luomaan, mutta jotka luonto on meille antanut.

Moraalinen perustekij? on ihmisen oikeus ty?h?ns?. T?t? oikeutta m??ritell??n eri tavoilla. Milloin sit? sanotaan "omistusoikeudeksi". Milloin ilmaistaan se k?skyss?: "?l? varasta". Ihmisen oikeus omaisuuteensa se tekee varkauden rikokseksi. Kun ihminen on ansainnut leip?ns?, niin on h?nell? oikeus t?h?n leip??n. Jos joku toinen varastaa sen, niin tekee h?n enemm?n kuin varastaa leiv?n, h?n loukkaa pyhitetty? ihmisoikeutta.

Ellemme voi tuottaa, niin emme voi omistaa -- mutta muutamat sanovat, ett? meid?n tuottava ty?mme tulee ainoastaan kapitalistien hyv?ksi. Kapitalistit, joista tulee sellaisia sen vuoksi, ett? he aikaansaavat parempia tuotantoehtoja, kuuluvat yhteiskunnan perustuksiin. Heill? ei oikeastaan ole mit??n omaa. He enemm?nkin hoitavat omaisuutta toisten hy?dyksi. Kapitalistit, joista tulee sellaisia rahaliikkeen avulla, ovat toistaiseksi v?ltt?m?t?nt? pahaa. Heid?n ei kuitenkaan tarvitse olla mit??n pahaa, jos heid?n kaikki rahansa menev?t tuotantoon. Jos heid?n rahansa sen sijaan k?ytet??n jakelun vaikeuttamiseen -- esteiden rakentamiseen tuottajain ja kuluttajain v?lille -- silloin he ovat turmiollisia kapitalisteja ja tuomitut h?vi?m??n, kun rahalaitos saadaan paremmin sovelletuksi ty?n vaatimusten mukaan, ja t?m? tulee tapahtumaan niin pian kuin t?ysin oivalletaan, ett? ty?ll? ja yksinomaan ty?ll? voidaan ehdottomasti turvata terveys, vauraus ja onni.

Ei ole mit??n syyt?, miksi ei mies, joka on halukas tekem??n ty?t?, saisi siihen tilaisuutta ja saisi palkakseen my?skin t?ytt? arvoa ty?st??n. Ei ole my?sk??n mit??n syyt?, miksi mies, joka voi mutta ei tahdo tehd? ty?t?, ei saisi palkakseen yhteiskunnalle tekemiens? palvelusten t?ytt? arvoa. H?nen tulisi tietenkin saada ottaa yhteiskunnalta vastaava korvaus siit?, mill? h?n on sit? avustanut. Ellei h?n avusta mill??n, ei h?nen tule my?sk??n saada ottaa mit??n. H?nelle j?isi vain vapaus n?hd? n?lk??. Me emme p??se mihink??n, jos vaadimme, ett? joka miehen pit?? saada enemm?n kuin h?n ansaitsee -- koskapa muutamat saavat enemm?n kuin ansaitsevat saada.

Ei mik??n ole mielett?m?mp?? eik? yhteiskunnalle kokonaisuudessaan voida tehd? huonompaa palvelusta kuin asettua sille kannalle, ett? kaikki ihmiset ovat samanlaisia. Ihmiset eiv?t suinkaan ole samanlaisia, ja jokainen kansanvaltainen k?sitys, joka pyrkii tekem??n kaikkia samanlaisiksi, on esteen? edistykselle. Me emme voi kaikki tehd? samanarvoista ty?t?. Suurikykyisi? ihmisi? on v?hemm?n kuin pienitaitoisia. Joukko pienempi? voi vet?? alas suuremman -- mutta sen kautta he vet?v?t alas my?skin itse?ns?. Suurempi ihminen asettuu yhteiskunnan johtoon ja tekee pienemmille mahdolliseksi el?? pienemmill? ponnistuksilla.

Se kansanvaltainen harhak?sitys, joka t?ht?? kykyjen tasoittamiseen, vaikuttaa h?vitt?v?sti, autioittavasti. Luonnossa ei ole kahta samanlaista asiaa. Me rakennamme automme t?ysin vaihdettaviksi. Kaikki osat ovat miltei yht? samanlaisia kuin kemialliset analyysit, kuin vain mit? hienoimmat koneet ja etevin ammattitaito voivat aikaansaada. Mink??nlaatuista lis?sovittelua ei tarvita, ja pit?isi tosiaankin n?ytt?? silt? kuin olisi kaksi Ford-autoa -- jotka tuossa seisovat rinnakkain, aivan samann?k?isin? muodoltaan ja niin tarkoin yht?l?isiksi tehtyin?, ett? mik? osa tahansa voidaan ottaa toisesta ja sijoittaa toiseen -- todellakin samanlaiset. Mutta niin ei ole. Niill? on erilaiset kulkutavat. Meill? on ajajia, jotka ovat kuljettaneet satoja, jopa muutamat tuhansia Ford-vaunuja, ja he sanovat, ettei ole kahta, jotka aina toimisivat aivan samalla tavalla -- ett? jos he ajaisivat uutta vaunua tunnin tai lyhyemm?nkin aikaa ja jos sitten t?m? vaunu sekoitetaan toisten samanlaatuisten uusien vaunujen joukkoon, niin he, vaikka eiv?t ulkomuodon nojalla saattaisikaan sit? erottaa, kuitenkin tuntisivat sen ajaessaan sill?.

Olen puhunut yleisin sanoin. Katsokaamme asiaa nyt konkreettisemmin. Henkil?n pit?? voida el?? sellaisella tasolla, joka vastaa h?nen tekemi?ns? palveluksia. Voi olla paikallaan puhua t?st? nyt, sill? olemme ?skett?in el?neet aikaa, jolloin palveleminen oli viimeinen asia, mit? useimmat ihmiset ajattelivat. Olimme tulleet siihen, ettei kukaan ajatellut kustannuksia tai korvausta. Tilauksia saatiin vaivattomasti. Kun ennen yleis? suosi kauppiasta ostamalla h?nelt?, muuttuivat olot sellaisiksi, ett? kauppias suosi yleis?? myym?ll?. Se on huonoa liiketointa. Monopoli on huonoa liiketointa. Nylkeminen on vahingollista liike-el?m?lle. Samoin kuin sekin, ettei ole tarvis tehd? ty?t? eteenp?in p??st?kseen. Liike-el?m? on kaikkein terveint? silloin, kun sen niinkuin kananpojan t?ytyy kaaputtaa maata saadakseen mink? saa. Kaikki oli k?ynyt liian helpoksi. Periaate, ett? arvon ja hinnan v?lill? t?ytyy olla kunniallinen suhde, oli syrj?ytetty. Yleis?st? ei tarvinnut en?? v?h??k??n v?litt??. T?m? oli kaikkea muuta kuin hy?dyllist? liike-el?m?lle. Niit? oli, joiden mielest? t?llainen luonnoton tila oli "kukoistusta". Se ei ollut kukoistusta -- se oli vain tarpeetonta rahansaalistamista. Ja rahansaalistaminen ei ole liiketointa.

Ellei pid? m??r?tty? suunnitelmaa visusti muistissaan, on erinomaisen helppo ker?t? kosolta rahaa ja sitten, pyrkiess? hankkimaan yh? enemm?n rahaa, unohtaa myyv?ns? ihmisille sellaista, jota n?m? tarvitsevat. Rahansaalistamiselle perustettu liike on mit? ep?varminta. Se on useimmiten ep?s??nn?llinen ja lyhytik?inen. Liike-el?m?n teht?v? sit?vastoin on tuottaminen kulutusta eik? rahansaalistusta tai keinottelua varten. Tuottaminen kulutusta varten sis?lt?? sen, ett? tuotteen laatu pidet??n ylh??ll? ja hinta alhaalla -- ett? tavara on sellaista, joka hy?dytt?? yleis?? eik? vain tuottajaa. Jos raha-elementti nyk?ist??n irti oikeasta tasostaan, niin nyk?ist??n samalla tuotanto palvelemaan tuottajaa.

Tuottajan menestys on riippuvainen siit?, ett? h?n voi palvella yleis??. H?n saattaa pysy? jaloillaan jonkun ajan palvelemalla itse?ns?, mutta jos n?in k?y, on se satunnaista, ja kun yleis? her?? huomaamaan, ett? sit? ei palvellakaan, on tuottajan loppu n?kyviss?. Sotakonjunktuurien aikana oli tuotanto p??asiallisesti kohdistettu tuottajain itsens? hy?dytt?miseen, ja kun yleis? her?si, meni senvuoksi moni yritys nurin. Sanottiin niiden joutuneen ahdinkotilaan. Asia ei ollut lainkaan niin. Sellaiset tuottajat koettivat yksinkertaisesti korvata tervett? j?rke? j?rjett?myydell?, ja sit? ei koskaan voi tehd? menestyksell?. Rahojen saalistaminen on varmin keino niiden saamattaj??ntiin, mutta jos palvelee palvelemisen vuoksi -- sen tyydytyksen t?hden, ett? tekee jotakin, jonka uskoo olevan oikeaa -- niin rahallinen puoli selvi?? itsest??n.

Rahaa tulee luonnollisesti palveluksen tuloksena. Ja tuottajalle on aivan v?ltt?m?t?nt?, ett? h?nell? on rahaa k?ytett?viss??n. Mutta meid?n ei sovi unohtaa, ett? rahan omistamisen tarkoituksena ei ole joutilaisuus, vaan mahdollisuus tehd? viel? enemm?n hy?ty?. Minun mielest?ni ei mik??n ole inhoittavampaa kuin joutilas el?m?. Ei kell??n meist? ole oikeutta laiskoitella. Sivistyksen piiriss? ei ole sijaa laiskurille. Jokainen suunnitelma rahan lakkauttamiseksi johtaa vain siihen, ett? olot muodostuvat viel? mutkallisemmiksi, sill? meill? t?ytyy olla jokin mittapuu. Ett? nykyinen rahaj?rjestelm?mme olisi tyydytt?v? pohja tavaranvaihdolle, sit? voi hyvinkin vahvasti ep?ill?, ja puhumme siit? enemm?n tuonnempana. P??muistutukseni nykyist? rahalaitosta vastaan on, ett? se pyrkii olemaan oman itsens? tarkoitusper?n? ja ehk?isem??n tuotantoa, sensijaan ett? edist?isi sit?.

Minun pyrkimykseni tarkoittavat yksinkertaistuttamista. Ihmisill? on yleens? niin v?h?n k?ytett?v?n??n ja kaikkein v?ltt?m?tt?mimm?nkin ostaminen maksaa kovin paljon , koskapa melkein kaikki, mit? me valmistamme, on paljon mutkallisempaa kuin sen tarvitsisi olla. Vaatteemme, ravintomme, taloustarpeemme -- kaikki ne voitaisiin tehd? paljoa yksinkertaisempia kuin nyt on laita ja kuitenkin olla paremman n?k?isi?. Ne tehtiin entisin? aikoina m??r?tyll? tavalla ja tuottajat ovat sitten vain jatkaneet samaa latua.

Min? en tarkoita, ett? meid?n olisi ment?v? liiallisuuksiin. Siihen ei ole mit??n tarvetta. Pukumme ei tarvitse olla vain s?kki, jossa on reik? p??t? varten. Sellainen olisi helppo tehd?, mutta vaikea pit??. Ei huopapeitek??n vaadi suurta r??t?linty?t?, mutta kukapa meist? saisi paljoakaan ty?t? tehdyksi, jos kulkisi intiaanien tapaan huopaan k??riytyneen?. Todellinen yksinkertaisuus merkitsee sit?, ett? hankimme parasta ja samalla mukavinta. R?ikeiden reformien onnettomuus on, ett? ne vaativat, ett? ihmisen on muutettava luontoansa voidakseen k?ytt?? vissej? kaavailtuja esineit?. Luulenpa, ett? naisten reformipuvut -- jotka n?ytt?v?t merkitsev?n mauttomia pukuja -- t?ytyy aina olla mauttomien naisten keksimi?, jotka tahtoisivat, ett? kaikki muutkin n?ytt?isiv?t yht? mauttomilta. Se ei ole oikea tapa. Alkakaa kappaleella, joka sopii, ja koettakaa sitten keksi? jotakin keinoa saada pois kaikki ihan tarpeettomat osat. T?m? koskee jokaista k?ytt?esinett? -- kenk??, pukua, taloa, konetta, rautatiet?, h?yrylaivaa, lentokonetta. Mik?li leikkaamme pois hy?dytt?mi? osia ja yksinkertaistutamme v?ltt?m?tt?mi?, sik?li v?henn?mme my?skin valmistuskustannuksia. T?m? on selv?? logiikkaa, mutta kumma kyll? koetetaan yleens? halventaa tuotantoa eik? yksinkertaistuttaa tavaraa. Alku pit?isi tehd? tavaran laadusta: meid?n pit?isi koettaa ottaa selko, onko se niin hyvin tehty kuin sen pit?? olla -- vastaako se tarkoitustaan parhaalla tavalla? Senj?lkeen -- onko aines parasta vaiko vain kalleinta? Ja sitten: voiko sen monimutkaisuutta ja painoa v?hent??? Ja niin edesp?in.

Tarpeeton paino tavarassa ei ole sen j?rjellisemp?? kuin kokardi kuskin lakissa. Eip? edes niink??n j?rjellist?. Sill? kokardi voi auttaa kuskia tuntemaan lakkinsa, kun taas tarpeeton paino vain aiheuttaa voiman tuhlausta. En voi ymm?rt??, mist? semmoinen luulo on syntynyt, ett? paino sis?lt?? voimaa. Se on paikallaan moukariin n?hden, mutta miksi raastaisimme mukanamme raskasta painoa, jos emme aio sill? ket??n nakata? Miksi panna ylim??r?ist? painoa kuljetuskoneisiin? Miksi ei panna sit? kuormaan, jota koneen on m??r? kantaa? Lihavat ihmiset eiv?t voi juosta yht? nopeaan kuin laihat, mutta me rakennamme useimmat kuljetusv?lineemme siten kuin enent?isi raskas painolasti nopeutta. Osa k?yhyydest? johtuu liikanaisten painojen kuljetuksesta.

Kerran me tulemme keksim??n, miten painoa saadaan yh? enemm?n poistetuksi. Otetaan esim. puu. Erin?isiin tarkoituksiin on puu parasta ainetta, mink? tunnemme, mutta puu sis?lt?? suunnatonta tuhlausta. Yhden Ford-auton puuaines sis?lt?? noin 15 kiloa vett?. T?ytyy l?yty? jokin keino aikaansaada jotakin parempaa. T?ytyy l?yty? menetelm?, jonka avulla voimme saavuttaa saman voiman ja joustavuuden tarvitsematta ottaa mukaan hy?dyt?nt? p

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet