Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Le roman d'un jeune homme pauvre (Novel) by Feuillet Octave
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 1413 lines and 50745 words, and 29 pages
VIRRAN KUMMITUS
Kertomus intiaanimetsist?
Kirj.
EDWARD S. ELLIS
Suomennos
Helsingiss?, Kansanopettajain Osakeyhti? Valistus, 1919.
SIS??LLYS:
Oli l?mmin elokuun iltap?iv? toistasataa vuotta sitten. Aarniomets?n kuuluisat sankarit, erinomainen tiedustelija ja mets?st?j? Siimon Kenton ja mainio opas Taneli Boone, olivat p??tt?neet pit?? neuvotteluja. He olivat kulkeneet avaraa tiet?nt? mets?? yht?suuntaisesti ainoastaan noin viidensadan metrin p??ss? toisistaan ja yhtyiv?t nyt vaellettuaan pari kilometri?. Boone oli hiipinyt varovasti Ohiovirran rantaa it??np?in, Kenton oli pujottautunut Kentuckyn syvien metsien l?pi, kunnes h?n l?hestyv?? vaaraa aavistaen oli poikennut vasempaan ja yhtynyt Booneen virran rannalla.
He istuivat nyt kaatuneen puun rungolla ja haastelivat puoli??neen unohtamatta hetkeksik??n varovaisuutta. He olivat el?neet kylliksi kauan n?iss? vaarallisissa er?maissa muistaakseen, ettei valkoinen mies ole t??ll? hetke?k??n turvattu punaihoisten raivoilta ja viekkailta hy?kk?yksilt?.
-- Taneli, sanoi Kenton, matalalla sointuvalla ??nell??n, t?m? on pulmallisempi juttu kuin mitk??n edelliset.
-- Minulla ei ole oikeastaan mit??n osallisuutta siin? asiassa, Siimon, oikaisi Boone k??nt?en kapeat sile?ksi ajellut kasvonsa yst?v?t??n kohden.
-- Ei viel?, mutta sin? saat tekemist?, kun tapaat ihmisi? hirsipirtin luona.
Boone ny?kk?si k?sitt?en tarkoituksen.
-- Sin?, Taneli, et kai ollut pirtiss?, kun proomu pys?htyi sen luo?
-- En.
-- En min?k??n.
-- En min?k??n; min? samoilin mets?? pyrkien mr. Ashbridgen luo.
H?nh?n se rakennutti pirtin, jonka ohi min? kuljin yhden peninkulman virtaa yl?sp?in?
-- Niin, Norman Ashbridge tahi h?nen poikansa Yrj? -- oikein kelvollinen nuori mies. He saapuivat proomullaan virtaa pitkin viime kev??n? ja pys?htyiv?t mets?n reunaan, peninkulman t?st? alasp?in: ja sinne he rakensivat hauskan pirtin. Muutamia viikkoja sitten is? matkusti noutamaan perhett??n toisella proomulla. Yrj?, poika, v?syi odotukseen ja l?hti heit? vastaan. Me yhdyimme mets?ss? ja meid?n t?ytyi tunkeutua punaisten sy?p?l?isten l?pi, ennenkuin saavutimme proomun. Virtaa pitkin matkustaessa kuumenivat korvat, sill? Pantteri raivosi, mink? suinkin saattoi.
-- Pantteri! huudahti Boone, k??ntyen taas yst?v??ns?. Saatoinhan arvata, ett? h?n oli leikiss? mukana.
-- H?n hiipi eilen illalla alukseen ja luuli voivansa tehd? meid?t kaikki kylm?ksi, mutta h?n joutuikin satimeen. Neekeri Jetro -- tunnethan h?net? sai h?net tassuihinsa, kaatoi kumoon ja piteli lujasti, kunnes me enn?timme h?net sitoa. Ja niin oli suuri Wa-on-mon, Pantteri, vankinamme. Mutta kun me sitten, mr Ashbridge ja Altman ja min?, sousimme kanootilla tavoittamaan toista proomua, jonka shawanoe-intiaanit olivat vallanneet, niin mr Altmanin tyt?r Agnes -- herttainen lapsi, jonka vertaista ei ole koko Ohion ja Kentuckyn alueilla -- alkoi s??li? Pantteria ja leikkasi intiaania sitovat k?ydet poikki. H?n teki silloin suuren virheen, mutta hyv?n syd?mens? vaatimuksesta, eik? sellaisia virheit? tehd? usein t?ss? maailmassa, Taneli. Pantteri aikoi juuri hyp?t? yli proomun reunan, mutta joutui j?lleen neekerin k?siin.
-- Ja kuinka h?nelle silloin k?vi? kysyi Boone. H?n toivoi, ett? t?m? intiaani metsien ja uutisasukkaiden viljelysmaiden raja-alueen hirmu olisi vihdoinkin tuhottu.
Kenton nojasi pitk?n piilukkoisen kiv??rins? puunrunkoa vastaan, puristi raudanlujat k?tens? toisen polven ymp?rille ja katsoa tuijotti ajatuksissaan vastaiseen mets??n. H?n oli siirt?nyt pesukarhunnahkaisen hattunsa takaraivolle, puristi huuliaan ja rypisti kulmiaan ennenkuin vastasi.
-- N?etk?s, Taneli, se ei tapahtunut niinkuin min? olisin tahtonut. Niinkuin tied?t, jatkoi proomu kulkuaan virtaa pitkin, kunnes se t?n? aamuna saavutti mets?nreunan. Ennenkuin me nousimme maihin, huomasimme me, ett? Girty useiden punanahkain keralla oli pirtiss?. He tiesiv?t, ett? me olimme sinne tulossa, ja odottivat voidakseen murhata meid?t kaikki, ja kun me luovimme heid?n ohitsensa haluten johtaa heid?t harhaan, tapahtui merkillinen seikka.
-- N?iss? maan??riss? tapahtuu monta merkillist? seikkaa, Siimon, huomautti Boone kuivasti.
Kaksi shawanoe-intiaania ammuttiin, toinen kuoliaaksi, toinen vaarallisesti ja kumpikin oli neekeri Jetron ty?t?. H?n on pitk? ja vahva mies, vihaa ty?t?, mutta pyssy? k?ytt?? kuin mik?kin.
-- Mutta kuinka k?vi Pantterin? kysyi Boone, pit?en punanahkan kohtaloa neekeri Jetroa t?rke?mp?n?.
Kentonin kasvot synkistyiv?t j?lleen.
-- Pantterin? Min? unohdin kertoa. Sovittiin, ett? h?n ja min? kohtaisimme toisemme metsiss? l?hell? uudisviljelyksille raivattua paikkaa ja ratkaisisimme siell? vanhan kiistamme. Jos min? p??sisin sielt? hengiss?, olisi Girtyn ja punanahkojen poistuttava pirtist?. Ja min? p??sin hengiss?, ja punanahkat poistuivat.
-- Ent? pantteri? Saiko h?n surmansa?
-- Ei; min? olin kohtauspaikalla, mutta Pantteria ei n?kynyt ei kuulunut. En luullut, ett? Wa-on-mon olisi niin pelkuri.
-- Ei h?n j??nytk??n pelosta pois; ?l? sit? kuvittelekaan, Siimon! sanoi Boone merkitsev?sti.
-- No miksi sitten?
-- Kyll? sen tied?t yht? hyvin kuin min?kin.
Se oli totta. Shawanoe-heimon raivo p??llikk? oli j??nyt pois kaksintaistelusta suunnatakseen hirvitt?v?mm?n iskun uutisasukkaita vastaan.
Liikkuessaan mets?ss? raivatun alueen ymp?rill? sill? varjolla, ett? menisi kohtaamaan Kentonia, riensikin Wa-on-mon nopeajalkaisena kuin petoel?in etsim??n suurta intiaanijoukkoa, jonka tiesi sotavarustuksissa parveilevan ymp?rist?ss?. H?n aikoi asettua sen johtajaksi ja murhata kaikki uutisasukkaat, miehet, naiset ja lapset.
Sill? v?lin kantoivat Altman ja Ashbrigde seuralaisineen kaikki tavarat proomusta pirttiin, joka sit? ennen oli pantu j?rjestykseen. He olivat tuskin ty?ns? p??tt?neet, kun Taneli Boone saapui ja toi peloittavia uutisia. H?n kehoitti heit? kuitenkin j??m??n paikoilleen, koska puolustautuminen n?ytti mahdolliselta. Mutta tuskin he olivat p??tt?neet seurata h?nen neuvoaan, kun saapui tiedustelija, joka kertoi, ett? seudun kaikki intiaanit olivat sotajalalla, josta syyst? uutisasukkaiden ei ollut viisasta viipy? hetke?k??n paikkakunnalla. Mik??n muu kuin pikainen pako ei voinut pelastaa heit? t?ss? er?maassa. Ainoastaan l?heisimm?ss? siirtolassa, jossa oli s??nn?llist? sotav?ke?kin, saattoi saada tarpeellista suojaa. Kymmenen peninkulman p??ss? Ohion pohjoisrannalla oli kapteeni Bushwickin hirsipirtti , mutta edell?mainitut perheet tekiv?t sen suuren virheen, etteiv?t pys?ytt?neet suuria tasapohjaisia kuljetusaluksiaan paalumajan kohdalla menn?kseen sinne sis??n l?hempi? tietoja odottamaan.
Taneli Boone ja h?nen seuralaisensa olivat ensin ajatelleet kuljettaa uutisasukkaat takaisin paalumajalle. He olivat taistelussa voittaneet er??n pienen intiaanijoukon. Mutta p??joukko Pantterin johdolla liikuskeli vapaana eik? sen olinpaikkaa tunnettu.
Niinhyvin mr Altman sek? h?nen vaimonsa, tytt?rens? Agnes ja neekeripalvelijansa Jetro kuin mr Ashbrigde puolisonsa, tytt?rens? Mabelin ja poikansa Yrj?n keralla l?htiv?t siis pyrkim??n paalumajalle virran Ohion-puoleisella rannalla. Heid?n aikomuksensa oli pysytell? Kentuckyn puolella, kunnes saapuisivat siirtola-aseman kohdalle, josta heid?t kuljetettaisiin virran yli. Perhekuntien saattajina oli rajavartioita, joita Boone oli t?t? tarkoitusta varten mukaansa ottanut. Heid?n oli pakko j?tt?? kaikki omaisuutensa mainitsemaamme yksin?iseen pirttiin, voimatta toivoa niiden takaisin saamista.
Vaikka he l?htiv?t matkaan p?iv?n aikana, saattoi Pantteri milloin hyv?ns? hy?k?t? heid?n kimppuunsa, sill? h?n vaani heid?n j?lki??n.
Jos he saattoivat karttaa hy?kk?yst? pime??n asti, parantui heid?n asemansa, sill? Taneli ja Kenton tunsivat n?m? mets?seudut niin erinomaisen hyvin, ett? he kyll? osasivat ohjata kulkuetta, vaikka eiv?t olisi n?hneet k?den pituuttakaan eteens?.
Kaikki siis odottivat pime??.
-- Kuule! kuiskasi Kenton Boonelle ja kohotti k?tens? vaatien hiljaisuutta.
Se ei ollut tarpeellista, sill? vanhempi toveri oli jo kuullut ??nen -- kuin variksen heikon raakkumisen jonkun kaukaisen puun latvasta.
He olivat kuulleet t?m?n hiljaisen merkki??nen kolme kertaa. Ja pian yst?v?mme k?sittiv?t, ett? v?ijyv? intiaani siten huomautti toverilleen, ett? h?n nyt oli uutisasukkaiden j?lill?. Intiaanijoukot saattoivat merkki??nien johdolla pian piiritt?? valkoihoiset ja tuhota heid?t.
Kun raakkuna kuului nelj?nnen kerran, istuivat valkoihoiset v?ijyj?t puun rungolla, niinkuin olemme kertoneet, ja katsoivat ??net?nn? toisiinsa.
Vihdoin sanoi Kenton tavallisella varovaisuudellaan:
-- No, mit? arvelet, Taneli?
-- Se merkitsee sit?, ett? shawanoe-intiaanit seuraavat yst?viemme j?lki?, emmek? me voi sit? est??.
-- Kuinka monta punanahkaa sin? luulet olevan v?ijyksiss??
-- Kukaties yksi -- kukaties yksi tusina.
Add to tbrJar First Page Next Page