Read Ebook: Matkustus Argentinassa ja Uruguayssa Tietoja näiden la Platan tasavaltain oloista by Donner Arno

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 272 lines and 39941 words, and 6 pages

MATKUSTUS ARGENTIINASSA JA URUGUAYSSA

Tietoja n?iden La Platan tasavaltojen oloista

Kokoelleet

ARNO JA OSSI DONNER

Helsingiss? 1891, K. E. Holm'in kustannuksella.

ESIPUHE.

Syd?ny?n aikana Syyskuun 19 p:n? 1888 menimme D?beln laivalle, alottaaksemme pitk?? matkaamme Etel?-Amerikkaan ja Yhdysvaltoihin. Oli ihana kuutamo-ilta. Helsinkimme n?ytti niin kauniilta, hiljaiselta ja rauhalliselta, levollisesti uinaillen t?ysikuun valossa. -- Tukholman ja G?teborgin kautta k?vi matka. Viimeksi mainitussa paikassa menimme jotenkin vanhalle ja likaiselle Vilson-h?yrylaivalle "Malm?" ja jatkoimme sill? matkaamme ulos Pohjanmerelle. Kahden p?iv?n matkustuksen per?st? saimme n?kyviin Flamborough Head'in, Hull'in pohjoispuolella, ja pari tuntia sen j?lkeen olimme Humber-joen suussa. Sitte purjehdittuamme viel? noin kolme tuntia pitkin rupaista Humber-jokea, saavuimme Hull'in edustalle, laskimme ankkurin ja tulimme maalle. Seuraavana aamuna, Syyskuun 28 p:n?, j?timme savuisen Hullin ja saapua hujahdimme 4 1/2 tunnissa Lontoosen. Kiidimme hurmaavaa vauhtia. Kaikkialla oli hirve?sti savua, joka peitti kaikki et??mp?n? olevat esineet ja supisti n?k?alan. Savua, savua, savua joka taholla! Lontoossa pys?hdyimme muutamiksi p?iviksi, k?vimme museoissa, taulukallereissa y.m. joskus harrastuksesta, toisinaan velvollisuuden tunteesta. Kuuluuhan asiaan suuressa kaupungissa katsoa "katsottavinta", ainakin sit?, mill? on kaksi tahi kolme t?hte? Baedekeriss?. Er??n? p?iv?n?, kun sumu verhosi Lontoota niin sakeana, ett? kaasun t?ytyi olla sytytettyn? viel? puolenp?iv?nkin aikana, nousimme j?lleen junaan, ja silloin mentiin huimaavaa vauhtia, sill? kertaa l?nteen p?in. Muutaman tuntisen rautatie-matkustuksen j?lest?, jolla ajalla olimme menneet Severn'in pitk?n ja pime?n tunnelin l?pi, saavuimme Cardiff'iin, jossa astuimme ulos junasta. Cardiff on verrattomasti suurin hiilen ulosvientipaikka Englannissa ja siis my?skin koko maailmassa. Pitkiss? riveiss? oli siin? h?yry- ja purjelaivoja, kaikki lastaten "mustia timantteja". H?yryveturit liikkuivat ?hkien edes ja takaisin rannoilla ja varvien v?liss? vet?en per?ss??n hiilivaunujonoa, hinaajalaivat siirteliv?t laivoja paikasta toiseen, ulos ja sis??n; joka paikassa on eloa ja kuumeentapaista liikett?. Siin? tapasimme laivamme, joka oli tuleva olemaan meid?n kotinamme monena seuraavana kuukautena, joka oli viev? meid?t toiseen maanosaan, toiseen maahan, tuhannen penikulmaa t??lt?. Se oli fregatti "Vanadis", Pietarsaaresta kotoisin, lastattuna ja valmiina ensimm?isell? sopivalla tuulella l?htem??n pitk?lle matkalleen merten ylitse. Eriskummallisilla tunteilla astuu laivaan, alkaakseen pitk?? matkaa. Eip? tied? kuinka pitk? aika tulee kulumaan, ennenkuin taas saa astua maalle, vaan viikoiksi ja kuukausiksi saa varustautua olemaan eroitettuna kaiken muun maailman yhteydest?, paitsi itsens? ja niiden, jotka laivalla ovat. Mimmoiseksi saattanee matka tulla? Nopea ja onnellinen, vaiko myrskyinen ja vaikea? Vaan sit? ei nyt ole aikaa mietiskell?. Hinaajalaiva on valjastettu ja vet?? meit? vauhdilla ulos Cardiff Bute Dock'ista ahtaan varvin portin l?pi sataman suun edustalle tuonne pime??n iltaan. V?hitellen katoavat kaupungista n?kyv?t valot, yksi ja toinen majakka viel? n?kyy, mutta pian sammuvat nekin, ja raisun vihurin puhaltaessa laskemme Bristolin kanavaa Atlantille. -- Atlantti! muutamia vuosia on vierinyt siit?, kun viimeksi n?imme sinua. Ne eiv?t ole menneet meihin vaikuttamatta, mutta sin? olet nyt sama kuin silloinkin; sama kuin Columbus'en aikana ja sama aina vuosisadat t?m?n j?lkeen. Aina yht? hurmaava hymyilless?si, kuin hirvitt?v? vihassasi.

Oli ilta Lokakuun 6 p:n?, kun purjehdimme Cardiffista. Heti seuraavana aamuna saimme tuntea merimatkan vastenmielisyytt? siin?, ett? laiva vaarui kovasti, synnytt?en meritautia. Meid?n t?ytyi pysy? koko p?iv? sis?ll? kojuissamme. Kuitenkin hyv?ll? tahdolla taistellen pahaa vastaan p??simme pian taas entiseen kuntoon, ja kun parin p?iv?n kuluttua saimme paremman s??n, unhotimme mielipahan ja nautimme sit? l?mmint? ja p?iv?npaisteista ilmaa, jonka olimme saaneet Englannin kylmyyden ja kolkkouden sijaan. Kumminkin on tuskin mit??n vaihettelevampaa, kuin matkustus purjelaivalla. Juuri kun n?ytt?? ment?v?n oikein reippaasti eteenp?in, kun tuuli on parhaaksi vinha ja vet?v?, meri raitis, ja kaikki k?y tahdon mukaan, niin esiintyy v?liin jotakin odottamatonta, joka kerrassaan muuttaa asiain tilan. Niinp? nytkin. Viikon purjehdittuamme taukosi Lissabonin yl?puolella vet?v? tuuli ja sitte seurasi oikullisia tuulahduksia sek? vihdoin tyvent?. Muuttuipa mielialakin. Entinen hyv? mieli, joka syntyi ripe?st? vauhdista, selke?st? ilmasta, auringon paisteesta ja vaahtoavista sinisist? laineista, muuttui nyre?ksi alakuloisuudeksi. Purjeet retkottelevat mastoja ja k?ysi? vasten, aurinko paistaa kuumasti ilman raikasta vilppautta, synnytt?en painustavan kuumuuden ja torroksissa olon. Tuntee itsens? niin raskaaksi ja veltoksi, laiskaksi liikkumaan enemm?n kuin mit? v?ltt?m?tt?m?sti tarvitsee; tuskin jaksaa lukeakaan. Kun ei vain olisi niin kuuma! Y?t p?iv?t kest?? sama hikisauna. Niin liukuilimme v?hitellen edelleen etel??np?in Madeiran ja Kanarian saarien ohitse, kunnes vihdoin saavutimme pasaadituulen. Sep? oli iloinen p?iv?. Eteenp?in taasen hyv?? vauhtia, oikein tunsi virkoavansa uuteen eloon. J?lleen valkovaahtoisia aaltoja, kaikki purjeet lev?ll??n ja vauhti hyv?. P?iv?ntasaajan l?heisyydess?, miss? koillinen pasaadi loppuu ja ennenkuin kaakkoinen alkaa, tapaa tavallisesti tyvenen vy?n, s.o. seudun, jossa on heikot, vaihtelevat tuulet. Kuitenkin tapahtuu joskus, ett? pasaadituuli sadekuuron mukaan k??ntyy koillisesta kaakkoiseen. T?ytyyk? meid?n kauankin viipy? aloillamme tyveness?, vai kohtaako meit? onni? Se kysymys esiintyi meille sit? j?nnitt?v?mp?n?, kuta l?hemm?ksi arveluttavaa valtamerta saavuimme. Meill? oli onni. Muutamia asteita pohjoisleveytt? k??ntyi tuuli ?killisesti sadekuuron vaikutuksesta koillisesta kaakkoon ja niin saimme kaakkois-pasaadituulen. Mentiin j?lleen eteenp?in, raakapurjeet k??nnettyin? tuimalle laitatuulelle. Marraskuun 8 p:?n illalla olimme p?iv?ntasaajalla. Muutamia p?ivi? aikaisemmin oli pohjant?hti kadonnut pohjoisen n?k?piirin sumuihin, kuten vanha tuttavamme Otavakin. Etel?isen taivaan t?hdet nousivat y? y?lt? yh? korkeammalle. Tuolla heloittaa Canopust?hti yksin?isess? loistossaan, tuolla on iso ja pieni pilvi, vaaleita pilkkuja pime?ll? taivaalla ja viimein nousee my?skin Etel?n risti n?k?piiriin. Olimme odottaneet saavamme n?hd? tavattoman kauniin t?htisiker?n, vaan petyimmep?, kuten tavallisesti, milloin itsellemme kuvailemme semmoista, jota emme ole koskaan n?hneet. Se ei ollenkaan ansaitse mainettansa, Ristin t?hdet ovat ylip??t??n pienemm?t kuin otavan, ja p??lliseksi se on aivan vino.

Er??n? pime?n? iltana, Marraskuun 23:na p:n?, Rion kohdalla, kun kuljimme t?ysin purjein jotenkin heikolla tuulella, huomasimme edess?p?in rankan sadekuuron. Tuskin kerkesimme laivan kannelle kun se jo oli saavuttanut meid?t. Olipa se ankara puuska! Purjeet liepehtim??n, komennushuutoja, juoksua edestakaisin, jalusten j?nnityst?, purjeiden kokoon k??rimist?, huutoa ja kiljumista. Tuuli parkui vinhasti taklauksissa ja k?ysiss?, sade valui virtanaan, aallot s?h?hteliv?t ja nousivat yh? korkeammiksi. Parin tunnin kuluttua oli meill? melkein kaikki purjeet alas otettuina ja levollisesti saatoimme vartoa tuulen tyyntymist?. Aamupuolella se tyyntyikin, mutta silloin olikin meid?n hyv? pasaadimme loppunut. Ankara maininki oli kaikki, mit? meill? vihurinpuuskasta en?? oli j?lell? seuraavana p?iv?n?, muuten p?iv?npaistetta, kirkas, sininen taivas, mutta pahaksi onneksi -- tyynt?.

Viel? pari viikkoa kest?neen risteilyksen per?st?, vastahakoisten olojen, enimmiten heikkojen ja vaihtelevien tuulten vallitessa, kuului vihdoinkin odotettu huuto: "maata n?kyviss?". Niin, se todellakin oli manner. Matala, hietainen rannikko n?kyi edest?p?in oikealta selviten yh? selvemm?ksi, kuta l?hemm?ksi sit? tulimme. Siten purjehdimme koko p?iv?n, Uruguayn etel?rannikko n?kyviss?, La Plata-joen suulle. Illalla ankkuroimme Montevideon majakkain n?kyviss?. Seuraavana aamuna, Joulukuun 5 p:n?, n?kyi et??lt? kaupungista kirkontornit ja huoneet, laivat sataman suulla, ja kaikkein takamaisimpana El Cerro, vuori, jonka mukaan Montevideo on saanut nimens?. Ankkuri nostettiin ja hyv?ll? vauhdilla purjehdimme p??m??r??mme kohti. Pari tuntia sen j?lkeen ankkuroitsimme j?lleen, sill? kertaa kuitenkin muitten laivojen keskelle, ja niin oli purjehduksemme siksi kerraksi p??ttynyt. Kahden kuukauden purjehdusajan j?lkeen valtamerell? saavuimme ensimm?iselle asemalle pitk?ll? matkallamme. --

On luonnollista, ett? kuta suuremmaksi liikav?est? ja siit? syntynyt ty?n puute on Euroopassa tullut, sit? suurempia t?ytyy olla niiden siirtolaislaumojen, jotka vuosittain hakevat itselleen uutta ty?alaa ja uutta is?nmaata Euroopan ulkopuolella. Jo vuosikymmeni? on eurooppalaisia laumoittain virrannut Yhdysvaltoihin, hankkiakseen siell? toimeentulon, mink? oma maa on heilt? kielt?nyt. Sitte kuin siell?kin on ty?npuute alkanut tuntua, ovat nuo aina lis??ntyv?t siirtolaisparvet olleet pakoitetut siirtym??n toisille ty?markkinoille. Vuosi vuodelta on siit? syyst? siirtolaisuus Euroopasta La Plataan ollut kasvamassa, kunnes viimeisin? vuosina ihmisi? on muuttanut suurempi m??r? n?ihin maihin, kuin Yhdysvaltoihin. Uusien voimain runsas maahan-virtaaminen on her?tt?nyt eloon ennen aavistamatonta toimeliaisuutta La Platan rannikoilla, ja muutamissa vuosissa ovat nuoret La Platan tasavallat kohonneet entisest? kokonaan syrj?isest? asemastansa niiden maiden arvoisiksi, joilla on oikeus vaatia sivistyneen maailman huomiota.

Moniviikkoisen siell? olomme ajalla, jolloin my?skin k?vimme Buenos-Ayres'issa, koetimme niin paljon kuin mahdollista oppia tuntemaan n?it? kaukaisia maita. Seuraavassa on koetettu esitt?? tutkimuksiemme tulokset Argentinan ja Uruguayn luonnosta, kansasta, el?m?noloista ja muista suhteista.

La Platan valtioiksi sanotaan niit? kolmea tasavaltaa, Argentina, Uruguay ja Paraguay, jotka t?ytt?v?t Etel?-Amerikan koko etel?osan, Brasiliasta ja Boliviasta pohjoisessa, Andes-vuorista l?nness?, Atlantista id?ss? ja Etel?-j??merest? etel?ss?. Niill? on nimens? siit? mahtavasta virrasta, joka, oikeastaan muodostuen Paran?'n ja Uruguay'n yhteenvirtaamisesta, on etel?isen Etel?-Amerikan t?rkein yhdistystie, ja joka kaikilla haarautumisillaan sek? lis?jo'illaan kastelee ja saattaa hedelm?llisiksi n?m? maat. La Plata-virta, joka paremmin n?ytt?? suunnattomalta meren lahdekkeelta, kuin virralta, on vesim??r??ns? n?hden l?hinn? Amazon-virtaa suurin maailmassa. Sen veden paljous on noin 1 1/2 kertaa niin suuri kuin Mississippin, yli 4 kertaa niin suuri kuin Ganges'en ja 13 kertaa suurempi kuin Rhein-virran. T?t? suunnatonta veden m??r?? edustaa Paran? noin 4/5 ja Uruguay 1/5. Laskusuultaan La Plata-virta on noin 30 Ruotsin penikulmaa leve?, Paran?'n ja Uruguay'n yhtym?paikalta, jossa se on kapein, 4 penikulmaa. Pituus on my?skin noin 30 penikulmaa. Syvyys v?hitellen v?henee 17 ja 18 sylest? suulla 3:een ja 4:??n virran latvapuolella. Mataltuminen ei kuitenkaan ole aivan tasaista, sill? on joukko hietas?rkki?, joista suurin, Banco Ingl?s, on Montevideon kaakkoispuolella. Veden syvyys t?ll? s?rk?ll? on ainoastaan 1-2 sylt?.

Nimens?, Rio de la Plata eli hopeavirta, sai se espanjalaisilta l?yt?jilt?ns?, jotka n?kiv?t virran rannalla olevilla asujamilla hopeaisia koristeita y.m. esineit?. Siit? he p??tteliv?t vasta l?ydetyn maan olevan rikkaan t?st? jalometallista; arvelu, joka per?st?p?in kyll? huomattiin erehdykseksi. Todenn?k?isesti hopea oli Perusta taikka Andes-vuorista, nykyisist? Argentinan l?nsi- tahi luoteismaakunnista kotoisin.

Paran?-virta, jonka pituus on noin 300 Ruotsin penikulmaa, saa alkunsa Goyaz-vuorista Brasiliassa. Se on l?pi vuoden purjehduskelpoinen Corrientes'iin asti Paraguay'n purkautuessa siihen noin 100 penikulmaa suusta, s.o. sen yhtymisest? Uruguay'hin. Virran keskileveys sill? osalla on 7,200 jalkaa eli 2 virstaa, ja keskiv?yl?n keskisyvyys noin 90 jalkaa. Corrientes'ist? siihen kohtaan Paran?'ta, jossa lis?joki Yguaz? laskee siihen eli noin 73 Ruotsin penikulmaa, on se purjehdittava ainoastaan tulvaveden aikana, sill? Apip?-putoukset, noin 25 penikulmaa Corrientes'in yl?puolella, ovat muulloin mahdottomat kulkea l?pi muilla aluksilla kuin veneill?. Virran keskileveys viimeksi mainitulla osalla on 3,600-4,500 jalkaa. Yguaz?'sta Guayr?'n putouksiin Brasiliassa, noin 31 penikulmaa, on Paran? purjehduskelpoinen pienill? aluksilla ja kanooteilla, ylemp?n? se sit? vastoin on liikenteelle kelpaamaton. Viime vuosisadalla on Guayr?-putouksilla k?yty ainoastaan 3 kertaa. Kapteeni Azara, joka siell? k?vi 1788, sanoo niist? seuraavaa.

-- "Putouksen kohdalta on Paran? 4,600 yardia leve?, jonka j?lkeen se yht?kki? muodostuu kapeaksi kanavaksi, noin 60 yardin leveydell?, sis?lt?en vett? melkein yht? paljon kuin kaikki Euroopan virrat yhteens? sek? sy?ksyen eteenp?in selitt?m?tt?m?ll? raivoudella. Putous ei ole pystysuora, vaan muodostaa tasapinnan viidenkymmenen asteen kaltevuudella. Kohina kuuluu 20 miles'in p??h?n ja vaahto kohoaa yl?s kolonneissa, jotka n?kyv?t monen miles'in matkalle. Itse maakin tuntuu vapisevan veden voimallisista sys?yksist?".

Veden pinnan korkeuden eroitus putouksen yli- ja alipuolen v?lill? on noin 100 jalkaa ja veden paljous lasketaan olevan kaksi kertaa yht? suuri kuin Niagaran.

Paran?'n etevin lis?joki on Paraguay, jolla on 176 R. penikulman pituus, josta matkasta 144 p. on purjehduskelpoista pienille h?yryaluksille. Sen vesim??r? on noin 1/20 Paran?sta, keskileveys noin 1,000 jalkaa ja keskisyvyys virtav?yl?ss? noin 20 jalkaa. Paraguay saa l?nnest? nuot kaksi suurta lis?jokea, Pilcomayo ja Vermejo, joilla molemmilla on l?hteens? Boliviassa, mutta jotka kuitenkin suurimmalta osalta pituuttaan ovat Gran Chacon aluskunnassa Argentinassa.

Uruguay, jonka pituus on yli 140 penikulmaa, on alajuoksultaan purjehduskelpoinen ymp?ri vuoden Salto'on asti, 40 penikulmaa suusta, mutta purjelaivoille ainoastaan Paysand?'hun. Heti Salto'n pohjoispuolella ovat Salto Grande'n putoukset, josta seuraa, ett? virran ylemm?ll? osalla ei ole kaupalle suurempaa merkityst?, koska v?lill? olevat putoukset est?v?t liikenteen jatkumisen alemmasta osasta. Salto'sta suuhun on virran keskileveys noin 4,800 jalkaa.

Siit? syyst?, ett? n?m? virrat er?in? vuodenaikoina kuitenkin ovat purjehduskelpoiset satoja penikulmia sis?maahan, on La Platan virtaj?rjest?ll? niin suuri merkitys maailman kaupassa. Ne suuret rikkaudet jalometalleja, jotka ovat Argentinan luoteisissa maakunnissa sek? Boliviassa ja Perussa, voidaan mukavammin kuljettaa merelle pitkin Paran?'a ja sen mahtavia lis?jokia, Paraguay'ta, Vermejo'a ja Pilcomayo'a, kuin Andes-vuorien luoksep??sem?tt?mien vuoriharjanteiden ja ahtaiden solien yli, jotka, vaikka l?hell? k??nnepiiri?, suuren korkeutensa t?hden ovat ikuisen lumen peitossa. Jotenkin runsaasti haaroittunut rautatieverkko koettaa my?skin parastansa kootessaan n?iden, luonnon niin rikkaasti varustamien maiden tuotteita ja viedess??n niit? purjehduskelpoisille virroille. Sitte kuin Andes-vuorien takainen rautatie nyt on valmistunut Mendoza'sta Uspallata-vuorisolan yli S:t Rosa'an Chile'ss?. tulee luultavasti, niin pian kuin t?m?n linjan suuret edut ovat tulleet yleisemmin huomatuiksi ja arvostetuiksi, suurempi osa Chile'n kauppaa Euroopan kanssa kulkemaan pitkin t?t? uutta rataa La Plata'an, ja siten viel?kin enemm?n lis??m??n t?m?n virran ja sen varrella olevien suurten kauppapaikkojen merkityst? maailman kaupassa.

Edellisten aikojen politilliset olot ovat vaikuttaneet sen, etteiv?t La Plata-valtioiden viime aikoina tekem?t suuret edistykset ole kehittyneet viel?kin korkeammalle. Koko sen ajan, eli noin kolmesataa vuotta, kuin n?m? kolme valtiota olivat espanjalaisina kolonioina, pysytettiin niiden henkinen niin hyvin kuin aineellinenkin kehitys alhaisena. Ne suljettiin, niin paljon kuin mahdollista, muiden maiden yhteydest?. Siten em?maa Espanja oli pid?tt?nyt itselleen kauppamonopoolin uusissa valtioissa. Itsen?isesti ne eiv?t saaneet k?yd? kauppaa ulkomaiden kanssa eik? omassakaan keskuudessaan. Kun koloniat kasvoivat, ja t?m? niiden kehittymisen este alkoi tuntua kovin raskaalta, puhkesi vapautussota v. 1810. Vaikka Argentina sodan onnellisesti p??tytty? p??si itsen?iseksi valtioksi, ei sen kauppa kuitenkaan saattanut edisty? entist? enemm?n, sill? Espanja piti edelleen Montevideon ja La Plata-virran suun miehitettyn? siten katkaisten kaiken kauppayhteyden uuden vapaavallan ja ulkomaiden kesken. Kun Argentina ja Uruguay viimeinkin irroittivat itsens? Espanjan ikeest?, seurasi h?vitt?vi? sis?llisi? sotia ja sittemmin, v. 1835-1852, kenraali Juan Manuel de Rosan diktaattorina olo, jolla ajalla h?nen riitaisuuksistansa eurooppalaisten merivaltojen kanssa syntyi vuosia kest?v? Buenos-Ayres'in ja Montevideon piiritys. Vasta h?nen kukistumisensa j?lkeen, vuodesta 1852, ovat n?m? maat saaneet vapaasti edisty?, ja siit? ajasta alkaen on La Plata-valtioiden kaikenpuolinen nopea kehittyminen luettava.

La Plata-valtiot sijaitsevat suurimmaksi osaksi etel?isess? lauhkeassa vy?hykkeess?, ainoastaan joku osa maakuntia Jujuy ja Salto sek? Gran Chaco'n alue Argentinassa kuin my?skin Paraguay'n pohjoisosa on kuumassa vy?hykkeess?. Kuitenkin kasvaa Argentinan pohjoisemmissa maakunnissa useampia troopillisen ilmanalan t?rkeimpi? tuotteita, niinkuin sokuria, pumpulia, riisi?, v?h?n kahvia ja troopillisia hedelmi?, banaaneja, ananaksia, kokosp?hkin?it? y.m. Paraguay, josta, kuten jo sanottiin, ainoastaan pohjois-osat ovat kuumassa vy?hykkeess?, kuuluu sen ilmanalaan ja kasvikuntaan n?hden kokonaisuudessaan troopillisiin maihin, j?tt?en sek? Brasilian ett? my?skin L?nsi-Indian tuottamisvoimassa kauas j?lelleen. Sen tuotteita vied??n Paran?-jokea my?ten Buenos-Ayres'iin, joka niin sanoaksemme on koko Paraguay'n yhteinen satamakaupunki. Argentinan keskimaakunnissa, samoin kuin koko Uruguay'ssa on maa hyvin hedelm?llist?. Varsinaiset troopilliset kasvit eiv?t siell? oikein menesty, mutta puolitroopillisia ja lauhkean vy?hykkeen tuotteita viljell??n menestyksell?. Maissi ja nisu sek? hedelm?t ja viinit ovat viljelyksen etevimpin? esinein?. N?iden seutujen etel?puolella ovat pampakset, ??rett?m?n avarat ruohokent?t, jotka penikulmittain ulottuvat ilman pienimpi?k??n kohennuksia tahi syvennyksi? ja jotka hyvin soveltuvat maanviljelykselle. Toistaiseksi on kuitenkin suurin osa niit? viljelem?tt?min?. Pampas rajoittuu etel?ss? Rio Chubut'iin, noin 42 asteella etel?ist? leveytt?. Siin? alkaa taas Patagonia, viel? hyvin v?h?n tunnettu maa, jossa enimm?kseen kasvaa vain pensaita ja pienempi? mets?puita. Kau'impana etel?ss? on Tulimaa, joka on viel?kin v?hemmin tunnettu, kuin Patagonia. Siell? asuu yksinomaisesti indiaaneja. Koko l?ntisen Argentinan l?pi pohjoisesta etel??n ulottuu Andes-vuorien mahtava jono monine lumipeitteisille vuorihuippuineen, joista koko 19 on korkeampia kuin Mont Blanc. Andes-vuoret ovat hyvin metallirikkaat, etup??ss? kuparista ja hopeasta. Maakunnat Catamarca, La Rioja, San Juan ja Mendoza ovat t?ss? suhteessa enimm?n huomattavat. Andes-vuorista maa v?hitellen alenee it??n p?in. Argentinan keskiosa viel? on jotenkin korkeaa, etenkin San Luis'issa ja C?rdoba'ssa, mutta kauempana id?ss? ja etel?ss? k?y se yh? matalammaksi. Keskikorkeus San Luis'issa on noin 2,500 jalkaa ja C?rdoba'ssa 1,400 jalkaa meren pinnasta. Buenos-Ayres, joka on Argentinan it?isin maakunta, ja koko Uruguay sit? vastaan ovat mataloita tasankomaita.

Suuria metsi? t?ynn? kalliita puulajia on Argentinan l?ntisiss? ja pohjoisissa maakunnissa, Gran Chaco'n ja Misiones'in aluskunnissa, samaa valtiota, sek? Paraguay'ssa. Uruguay, Argentinan etel?iset maakunnat ja pampas sit? vastoin ovat melkein mets?tt?m?t. Pienempi? metsikk?j? ja puuryhmi? siell? ja t??ll? kyll? on osaksi istuttamattomina ja osaksi, etenkin kaupungeissa ja kyliss?, istutettuna. Enimm?kseen n?m? La Plata-valtioiden osat kuitenkin ovat ruohoa kasvavaa, hiukan m?kist? maata. Aloeta ja kaktusta siell? kasvaa hyvin runsaasti.

On kielt?m?t?n tosiasia, ett? jos La Plata-valtiot saavat h?iritsem?tt? kehitty?, ne saavuttavat korkean edistyksen asteen. Ne suuret edistykset, joita n?m? maat ovat tehneet sitte vuoden 1852, jolloin valtiolliset olot alkoivat sallia asukkaiden entist? enemm?n ja jakamattomammin uhrata voimansa maansa vaurastuttamiseen, ovat takuuna siihen. Hyv?, lauhkea, ei liian kuuma eik? liiaksi kylm? ilmanala, maan suuri hedelm?llisyys ja sit? paitsi sen rikkaat luonnolliset apul?hteet ovat, sik?li kuin v?kiluku lis??ntyy, kohottavat La Plata-valtioita ja suurentavat niiden merkityst? maailman kaupassa. Suurempi v?est?n lis?ys on ainoa, mit? n?m? kolme tasavaltaa nyky??n parhaiten tarvitsevat, ja se onkin jo paraikaa toteutumaisillaan sitte kuin siirtolaisuus Euroopasta viime vuosina niin suuressa m??r?ss? on lis??ntynyt. T?rkeimmin tarvitaan uusia nuoria voimia raivaamaan metsi?, kynt?m??n ja viljelem??n noita laajoja, melkein ??rett?mi?, hedelm?llisi? tasankoja ja vuorista raastamaan niiden rikkaita mineraalisia aarteita; sit? tarvitsevat La Plata-valtiot, niinkuin kaikki muutkin nuoret edistyv?iset maat.

Aikomuksemme on seuraavilla sivuilla antaa kuvaus siit? edistyskannasta, niill? La Plata-valtiot nyky??n ovat.

ARGENTINA.

Historia.

Buenos-Ayres kuului t?h?n aikaan Perun sijaiskuninkaan hallitukseen. Sill? oli kuitenkin oma kuvern??ri. Kaupungin kauppa ja varallisuus edistyi niin, ett? se her?tti my?skin Sevillan porvarien kateutta, ja heid?n onnistui hankkia Buenos-Ayres'ille kielto maahan tuonnista muualta kuin Perun kautta; vienti samoin rajoitettiin 16,000 busheliin nisuja, 25 tonniin lihaa sek? samaan m??r??n talia. N?m? kiellot kuitenkin antoivat aihetta hyvin laajaan salakauppaan. Sit? edist??kseen portugalilaiset v. 1680 perustivat Colonia de San Sacramento'n Buenos-Ayres'ia vastap??t? virran toiselle puolelle. Mainittakoon t?ss? my?skin, ett? englantilaiset Utrecht'in rauhanteossa saivat monopooliksensa tuoda neekeriorjia La Plataan, jonka j?lkeen pieni kukoistava kolonia nousi Buenos-Ayres'issa.

Kun asiat n?in olivat selvinneet, saatettiin menestyksell? alkaa tehd? velji? Chiless? ja Perussa osallisiksi vapauden eduista. Kenraali San Martin, joka tuli ylip??llik?ksi Belgrano'n j?lest?, kulki v. 1818 sotajoukkoineen Andes-vuorien yli ja saavutti voitoillaan Chacobuco'n ja Mayp?'n luona Chilelle vapauden. Hein?kuun 3 p?iv?n? 1821 miehitti h?n Perun p??kaupungin Liman, jolloin Espanjan valta Etel?-Amerikassa tuli kokonaan murretuksi. Pyh? allianssi, joka samaan aikaan melkein kaikkialla Euroopan mannermaalla menestyksell? puolusti perint?laillisuuden asiaa, kyll? aikoi sinne l?hett?? sotajoukon ja laivaston saadakseen my?skin t??ll? "oikeudenmukaisen" monarkillisen vallan entiseen kuntoon, mutta Englanti esti sen siit?.

Hallitusmuoto.

Argentina on tasavalta-yhdistys, johon kuuluu 14 yhdysvaltiota eli maakuntaa ja 4 yhdys-aluskuntaa. T?m?n yhdystasavallan p??henkil? on presidentti, jonka tulee olla syntyper?inen argentinalainen, ja joka aina valitaan kuudeksi vuodeksi. H?nt? ei saa n?iden kuuden vuoden kuluttua valita j?lleen, vaan vasta kuuden vuoden v?liajan per?st?. Nykyinen presidentti toht. Miguel Juarez Celman valittiin virkaansa Lokakuun 12 p?iv?n? 1886. Argentinan perustuslaki on vapaamielisin koko maailmassa, ei edes Yhdysvaltoja pois lukematta, vaikka n?m? ovat Argentinan hallintoj?rjestelm?n esikuvana. Useita m??r?yksi? on t??ll? n?et uudestaan sepitetty viel?kin vapaamielisemp??n suuntaan.

Hallitusneuvostossa on kuusi vastuunalaista ministeri?, nimitt?in: sis?-, ulko-, finanssi-, opetus-, sota- ja maanviljelys-asiain ministeri. Viel? aivan ?skett?in oli niit? ainoastaan viisi, mutta 1870-luvulla muodostettiin kuudes, maanviljelysministerin toimi, maanviljelyksen eduksi. Jokaisella n?ill? ministereill? on 9,000 doll. palkkaa. He eiv?t saa olla kongressin j?senin?, mutta ovat oikeutetut olemaan l?sn? kongressin keskusteluissa ja ottamaan osaa niihin, vaan heill? ei ole ??nestysoikeutta. T?m? on hyv? seikka, sill? siten kongressi saa itse hallituksen j?senilt? kuulla heid?n mielipiteens? kaikista kysymyksess? olevista asioista, ja j?lkimm?iset, siin? tapauksessa, ett? nurinaa syntyisi hallitusta vastaan, ovat heti tilaisuudessa puolustaa itse??n sek? esitt?? perussyyllisi? ehdotuksiaan kysymyksess? oleviin kohtiin. Siten voipi esty? mahdollisia v??rin ymm?rt?misi? ja turhaa ajanhukkaa.

Ministereill? on toimena huolentaa juoksevia asioita ja allekirjoituksellaan vahvistaa presidentin toimeenpanot. Ilman t?t? allekirjoitusta ei presidentin p??t?ksill? ole laillista voimaansa. Jokainen ministeri on vastuunalainen toimenpiteist??n, jotka h?n allekirjoituksellaan vahvistaa, samoin kuin niist?kin, joita koko ministeri? yhteisesti p??tt??. Yhdell? ministerill? yksin?isen? on oikeus p??tt?? ainoastaan silloin, kuin asia koskee h?nen johdettavansa ministeriviraston sis?llist? hallintoa. Kongressin alkaessa tulee ministerien joka vuosi antaa yhteisesti lavea selitys koko maan tilasta, ja jokaisen erityisesti siit? hallinnon osasta, jota h?n hoitaa. Ministerit eiv?t saa t?m?n virkansa ohessa olla senaatin eik? edustajakammarin j?senin?.

Kongressissa, joka kokoontuu Buenos-Ayres'iin joka vuosi Toukokuun 1:st? Syyskuun 30 p?iv??n, on kaksi kammaria, senaatti ja edustuskammari. Senaatissa on 30 j?sent?, jotka valitaan yhdeks?ksi vuodeksi. Buenos-Ayres-maakunta ottaa t?h?n osaa nelj?ll? senaattorilla, joista kaksi on maaseudulta ja kaksi p??kaupungista, ja muut maakunnat itsekukin kahdella. N?iden tulee olla v?hint?kin 30 vuoden ik?isi? ja asuneet v?hint??n kuusi vuotta siin? maakunnassa, josta ovat valitut. Edustajakammarissa taas on 86 j?sent?, joista Buenos-Ayres l?hett?? 25, C?rdoba 11, Santiago del Estero ja Entre Rios kumpikin 7, Corrientes 6, Tucuman 5, Santa F?, Catamarca ja Salto kukin 4, San Luis, Mendoza ja San Juan kukin 3 sek? La Rioja ja Jujuy kumpikin 2 edustajaa. N?m?t valitaan nelj?ksi vuodeksi. Heid?n tulee olla viidenkolmatta vuoden ik?isi? ja asuneet maakunnassaan v?hint??n kaksi vuotta ennen vaalia. Sek? senaattorit ett? edusmiehet nauttivat valtiolta 4,000 dollarin vuotuista palkkaa. Ulkomaalaiset voivat, oltuaan yht? mittaa kaksi vuotta Argentinassa, p??st? tasavallan kansalaisiksi ja ovat silloin vaalikelpoiset kongressiin. T?m? kahden vuoden aika saattaa erityisiss? tapauksissa tulla lyhennetyksi, jos kysymyksess? oleva henkil? nimitt?in on tehnyt maalle jonkun hyv?n ty?n tahi jos h?nen arvellaan vastaisuudessa tulevan erityisesti hy?dylliseksi. -- Senaattoreja eroaa joka kolmantena vuotena kolmasosa arvalla, ja heid?n paikkansa t?ytet??n uusilla vaaleilla niist? maakunnista, joista eronneet j?senet olivat. Edustajakammarin j?senet taasen eroavat kahden vuoden kuluttua puoliksi, samoin arvalla, ja heid?n paikkansa t?ytet??n samalla tavalla kuin senaattorienkin. Tasavallan varapresidentti on my?skin senaatin puheenjohtaja, mutta h?nell? on ??nestysoikeus ainoastaan silloin, kuin kahta erilaista mielipidett? kannatetaan yht? suurella ??nim??r?ll?. Jos tasavallan presidentti sairauden tahi muun oikeutetun syyn t?hden on toimestansa estettyn? ja varapresidentti hoitaa h?nen tointansa, t?ytyy senaatin valita siksi aikaa v?liaikainen puheenjohtaja.

Ei ket??n kongressin j?sent? voida milloinkaan syytt?? tahi oikeudessa kuulustaa siit? mielipiteest?, mink? h?n on virkaansa toimittaessa lausunut, tahi puheesta, jonka h?n on pit?nyt. Ei my?sk??n voida senaattoria tahi edusmiest? vangita mist??n rikoksesta, lukien siit? ajasta, jolloin h?net valittiin, siihen saakka, kuin h?nen toimensa kongressin j?senen? kest??, ennenkuin se kammari, johon h?n kuuluu, on tutkinut h?nt? vastaan tehdyn syyt?ksen ja, siin? tapauksessa, jos se huomataan h?p?isev?ksi ja kuolemanrangaistuksen arvoiseksi, on h?net virasta erottanut.

Hallitus puoltaa roomalaiskatolilaista kirkkoa valtiokirkkona, mutta jokainen kansalainen on oikeutettu kuulumaan mihin muuhun kirkkoon hyv?ns? ja vapaasti harjoittamaan sen kirkon tunnustusta. Valtiokirkon piispat ja papit ovat vaalikelpoiset kongressiin, joka sit? vastoin on suljettu munkeilta.

Koko tasavallan valtiomenot maksaa liittohallitus niill? varoilla, joita se kantaa, valtion maatilojen ja Kansallispankin tuloilla, tuonti- ja vientitullin tuloilla j.m.s. Valtiovelka nousi vuoden 1888 lopussa tuohon tavattoman suureen summaan 555,205,228 dollaria eli yli 2 3/4 miljaardia Suomen markkaa, josta ulkomaalaisia lainoja on 336,807,355 dollaria ja kotimaisia 218,397,873. Naiden lainojen korko nousee yhteisesti yli 5 prosentin -- niiss? on lainoja 7:kin prosentin korolla -- ja kaikki ovat tehdyt melkoisella p??oman alennuksella. Kun kaikkien lainain korko on luonnollisesti suoritettava kullassa, samoin kuin maksut kaikista maahan tuoduista tavaroista sek? niiden kuljetuksesta, niin lis??ntyv?t siit? menot ja samoin kasvaa vuosittain valtiokassan vailinkikin, jota vuosi vuodelta koetetaan peitt?? uusilla, sopimattomin ehdoin tehdyill? lainoilla. Viime vuosina neuvottelivat kaikki tasavallan maakunnat, paitsi Jujuy, uusista lainoista, yhteens? yli 100 milj. dollaria. Siit? otti Buenos-Ayres'in maakunta yksin??n 17 milj. ja kaupunki Buenos-Ayres 10 milj. dollarin lainan. -- Luonnollisesti ei t?mm?inen rahapolitiikki pitk?lt? kannata, josta v?ltt?m?tt?m?sti seuraa valtion vararikko. Sanomalehdist?ss? on kyll? ollut varoittavia ??ni? n?it? alituisia uusia, suuria lainantekoja vastaan, ja tulevat varoitukset yh? useammiksi kuta vastahakoisempia eurooppalaiset lainanantajat ja pankkiirit ovat uusien lainojen antamiseen.

Mit??n tullirajaa yksityisten yhdysvaltioiden v?lill? ei ole, ja muita tullihuoneita kuin liittohallituksen ei saa olla olemassa.

Yhdysvaltioilla on kullakin oma tasavaltaisessa hengess? laadittu hallitusmuotonsa ja hallitaan eduskuntaisen tasavallan alkuperusteiden mukaan, mutta ne eiv?t kuitenkaan voi tehd? politillisia sopimuksia, eiv?tk? my?sk??n sis?- tahi ulkokauppaa koskevia sopimuksia, eiv?t saa ly?d? rahaa eiv?tk? perustaa setelien antamiseen oikeutettuja pankkeja ilman liittohallituksen my?ntymyst?. Ne eiv?t my?sk??n saa asettaa sotajoukkoja eiv?tk? varustaa sotalaivoja, ellei ulkoap?in hy?kk??v? vaara ole niin suuri, ett'ei mit??n apua enn?t? liittohallitukselta pyyt?? tahi saada. Eri yhdysvaltioiden korkein p??llysmies on kuvern??ri, jonka jokainen valtio itse valitsee. H?n ei saa olla kongressin j?sen. Liittohallituksella on oikeus sekaantua yksityisten valtioiden sis?lliseen hallitukseen ainoastaan silloin, kuin on kysymyksess? suojella tasavaltaista hallitusmuotoa, varjella sit? loukkauksilta, ja siin? tapauksessa, ett? se kapinan tahi jonkin muun liittovaltion hy?kk?yksen t?hden tulisi h?vitetyksi, palauttaa ne j?lleen j?rjestykseen. Jos is?nmaa tahi laki on vaarassa, on jokaisen argentinalaisen porvarin velvollisuus tarttua aseihin niit? suojellaksensa. Kun ulkomaalaiselle annetaan kansalaisoikeudet, saa h?n itse m??r?t?, tahtooko ensimm?isen? kymmenen? vuotena ottaa t?m?n velvoituksen tahi ei; mutta mainitun kymmenen vuoden ajan kuluttua on h?n siihen pakoitettu, niinkuin jokainen muukin kansalainen. -- Mik??n maakunta ei saa julistaa sotaa toistansa vastaan, vaan jos riitaisuuksia syntyy, ratkaisee ne liittohallitus.

Jokainen kansalainen nauttii my?skin kaikissa muissa maakunnissa samoja vapautuksia ja oikeuksia, kuin siin? maakunnassa, jonka varsinainen kansalainen h?n on. Ulkomaalaiset, jotka asuvat maassa, vaan eiv?t ole varsinaisia kansalaisia, nauttivat samoja kansalaisoikeuksia, kuin maan omatkin asukkaat. He voivat harjoittaa mit? ammattia hyv?ns? sek? pit?? mit? kauppaa ja teollisuusliikett? vain haluavat. He voivat my?skin omistaa maatilan sek? vapaasti ostaa ja myyd? sen, ilman erityist? lupaa siihen hankkimatta. On jo ennen mainittu, ett? he my?skin voivat, valtion asiaan sekaantumatta, harjoittaa mit? uskontoa tahtovat. He eiv?t my?sk??n ole pakoitetut m??r?ttyjen vuosien kuluessa hankkimaan itselleen kansalaisoikeuksia, vaan voivat muukalaisina oleskella maassa m??r?tt?m?n ajan, jos nimitt?in katsovat sen paremmaksi kuin ruveta maan kansalaisiksi. Heid?n ei my?sk??n muukalaisina tarvitse suorittaa suurempia veroja, kuin maan omien alammaistenkaan.

Laivakulku sisemmiss? jo'issa on vapaa kaikille kansoille ja lipuille, kun vaan noudatetaan niit? s??d?ksi?, jotka t?t? laivakulkua varten ovat k?yt?nn?ss?. Laivan, joka on m??r?tty menem??n toisesta maakunnasta toiseen, ei tarvitse poiketa v?lill? oleviin satamiin suorittaakseen mink??nlaisia maksuja eik? mit??n kauttakulkutullia niist? tavaroista, joita se kuljettaa jonkun maakunnan l?pi. Tasavallassa ei saa ensink??n olla orjia. Jokainen sopimus ihmisten kaupasta pidet??n rikoksena ja rangaistaan sen mukaan; siten ei ainoastaan orjan ostaja, vaan my?skin myyj? samoin kuin se notarius tai virkamies, joka kauppakontrahdin vahvistaa pidet??n rikollisena. Orja, joka tavalla tahi toisella on maahan tullut, on vapaa heti kun vain on Argentinaan astunut.

Aatelistoa ei ole, eik? my?sk??n ole olemassa mit??n etuoikeutta syntyper?n taikka arvonimen kannalta. T?ydellinen yhdenarvoisuus vallitsee t?ss? suhteessa kaikkien kansalaisten v?lill?, ja ainoastaan persoonallinen kyky ja etevyys on m??r??v?n? kaikkia valtion virkamiehi? asetettaessa. Kaikkien yht?l?isyys on my?skin veroituksen perusteena.

Jokainen tasavallan kansalainen saa vapaasti hoitaa omaisuuttaan, ja maan pakkoluovutus, miss? se yleiseksi hyv?ksi katsotaan tarpeelliseksi, on luvallista ainoastaan kongressin nimenomaisella suostumuksella. Ainoastaan kongressi voipi kantaa veroja ja m??r?t? tullimaksut.

Jokainen kirjailija ja keksij? on yksin??n teoksensa tahi keksint?ns? omistaja, ja t?m? h?nen oikeutensa voidaan h?nelt? saada ainoastaan laillisella kaupalla. Omaisuuden takavarikkoon ottaminen rangaistusm??r?yksen? on ainaiseksi poistettu.

Jos perustuslain muutoksia katsotaan tarpeellisiksi, niin voi kongressi niit? tehd? ainoastaan kahden kolmanneksen ??nten enemmist?ll?.

Toimeenpanevaa valtaa k?ytt??, kuten jo on mainittu, kuudeksi vuodeksi valittu presidentti. H?nt? auttaa varapresidentti ja kammareille vastuunalaiset ministerit. Sek? presidentin ett? varapresidentin tulee olla syntyper?isi? argentinalaisia tahi ainakin syntyper?isist? argentinalaisista vanhemmista, jos ovat syntyneet Argentinan ulkopuolella ja muutoin t?ytt?? samat ehdot, kuin mit? senaattorinkin vaaliin kelpaavalta vaaditaan. Presidentti samoin kuin varapresidenttik??n ei saa t?m?n virkansa ohessa toimittaa mit??n muuta virkaa. He eiv?t my?sk??n ole oikeutetut ottamaan mink??nlaisia palkintoja yksityisilt? maakunnilta enemp?? kuin koko kansaltakaan. Presidentin samoin kuin varapresidentinkin vaalissa menetell??n siten, ett? p??kaupunki niinkuin maakunnatkin valitsevat kukin valitsijoita, kaksi kertaa niin monta kuin he l?hett?v?t senaattoreja ja edustajia kongressiin. Valitsijat kirjoittavat joka maakunnassa vaaliluettelot sek? allekirjoittavat ne, vahvistavat sinetill??n ja l?hett?v?t senaatin puheenjohtajalle. Kun kaikki vaaliluettelot ovat saapuneet, avaa ne h?n ja yksi senaattori sek? joku edustajakammarin j?sen, jotka molemmatkin kongressi arvalla valitsee t?h?n toimeen. Vaalin p??t?s ilmoitetaan v?litt?m?sti ja vasta valitut huudetaan heti sen j?lkeen Argentinan tasavallan presidentiksi ja varapresidentiksi.

Sen lakis??nn?n, joka on Argentinan tasavallan perustuslakina ja sen vapauden ja itsen?isyyden takeena, vahvisti kansalliskonventti Santa F?'ss? Syyskuun 25 p:n? 1860.

Jokainen asekuntoinen tasavallan mies on 17 ja 45 ik?vuotensa v?lill? velvollinen kuulumaan kansalliskaartiin, joka on niin hyvin sodan kuin rauhankin aikana jaettu jalka-, ratsu- ja tykkiv?keen, ja jossa v. 1876, majuri Melchert'in antamien tietojen mukaan, oli 236,000 miest?. 45-60 ik?vuoteen kuuluu jokainen semmoinen asekuntoinen mies kansalliskaartin reserviin, jota k?ytet??n linnapalvelukseen ja jossa, saman majuri Melchertin ilmoituksen mukaan, v. 1876 oli 68,000 miest?.

Sit? paitsi on s??nn?llist? armeijaa l?hes 7,000 miest? sek? noin 3,000 v?rv?tty? indiaania, jotka palvelevat ep?s??nn?llisin? ratsujoukkoina eri rajapiireiss?.

Sotalaivastossa on, Mr Mulhall'in Handbook of the River Plate'n mukaan, 30 laivaa, niiss? yhteens? 55 kanuunaa ja 2,200 miehinen v?est?. Niiss? on 3 pansarilaivaa, 6 kanuuna- ja 7 torpedovenhett?.

Linnoituksia on ainoastaan yksi, nimitt?in Martin Garcia-saarella, Paran?'n ja Uruguay'n yhtym?paikan luona. T?m?n linnoituksen tarkoituksena on vallita kulkureitti? molempiin virtoihin, mutta toistaiseksi on se eurooppalaisten mielest? hyvin v?h?p?t?inen.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet