Read Ebook: Matkustus Argentinassa ja Uruguayssa Tietoja näiden la Platan tasavaltain oloista by Donner Arno

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 272 lines and 39941 words, and 6 pages

Linnoituksia on ainoastaan yksi, nimitt?in Martin Garcia-saarella, Paran?'n ja Uruguay'n yhtym?paikan luona. T?m?n linnoituksen tarkoituksena on vallita kulkureitti? molempiin virtoihin, mutta toistaiseksi on se eurooppalaisten mielest? hyvin v?h?p?t?inen.

Ilmanala.

Kun Argentina on niin avara maa, ett? sen pohjoisimmat osat ovat tropiikkien sis?puolella ja sen etel?iset osat ulottuvat aina l?hes pohjanper?ist? vastassa olevaan vy?hykkeesen, niin on luonnollista, ett? ilmanalan t?ytyy olla hyvin erilainen maan eri osissa. Kun edelliset voivat iloita yht?mittaisesta kes?st?, on j?lkimm?isill? sit? vastaan suurin osa vuotta kylm??, ja, melkein saattaisi sanoa, alituista syksy?. Kes?t tuovat muassaan t??ll?kin suuremman l?mpim?n, mutta myrskyt ja sateet ovat ymp?ri vuoden niin tavallisia ilmauksia, ett? sivunime? "syksym?inen" voi n?ist? seuduista oikeudella k?ytt??. Suurin osa Argentinaa on n?iden molempien ??rimm?isyyksien v?lill?. Siin? on ilmanala yleisesti lauhkeaa, v?h?n l?mpim?mp?? pohjoisemmissa ja it?isemmiss? osissa, vilppaampaa taas etel?isemmiss? ja l?ntisemmiss? seuduissa. Suuren korkeutensa vuoksi on ilmanala l?ntisiss? osissa melkoista kylmempi kuin yleens? muissa samalla leveys-asteella olevissa maissa. My?skin kauas it??np?in sis?maahan tuntuu korkeiden, lumipeitteisten Andes-vuorien olemassa olo niist? vilppaista l?nsituulista, jotka sielt? aika ajoin puhaltavat. Jos ei ota lukuun Pampas-aluetta, Patagoniaa ja Tulimaata, joissa l?mp?m??r? yleens? on alhaisempi, ja joissa ei ole tehty t?ydellisi? meteoroloogisia havaintoja, sek? pohjoisimpia osia, etenkin v?h?n tunnettua, melkein troopillista Gran Chacoa, jossa ei my?sk??n ole tarkkoja havaintoja tehty, vaihtelee vuoden keskil?mp? +16:sta asteesta C. Bahia Blanca'ssa ja C?rdoba'ssa +22:een asteesen C. Corrientes'iss?. N?m? ovat jotenkin korkeita numeroita ja vastaavat, edellinen vuoden keskil?mp?m??r?? Genuassa, Roomassa ja Lissabonissa, j?lkimm?inen Kairossa. Korkein tunnettu kuukauden keskil?mp? on Pilcicao'lla Catamarcan maakunnassa +22,38? C. Joulu- ja Tammikuulla. Hein?kuun keskil?mp? samalla paikalla on ainoastaan +8,52? C. Siis on l?mp?m??r?n eroitus jotenkin suuri kes?ll? ja talvella. Korkein l?mp?m??r?, mist? v. 1874 havainto tehtiin Pilcicaossa, oli +43? C. ja alhaisin +5,5? C?rdobassa olevan meteoroloogisen Central Bureau'sen samana vuonna julkaisemain tietojen mukaan. P??kaupungissa, Buenos-Ayres'issa, on vuoden keskil?mm?n m??r? v?h?n yli +17? C., mutta kes?t ovat jotenkin kuumia. Etenkin Tammikuulla on kuumuus suuri. T?m?n kuukauden keskil?mm?n m??r? on nimitt?in +24,25? C. Terveyden suhteet Buenos-Ayres'issa eiv?t ole lainkaan hyv?t. Kun kaupunki perustettiin, sai se nimens? Buenos-Ayres eli hyv? ilma eritt?in raittiista ilmastansa. Ilman oma puhtaus on luonnollisesti viel? j?lell?, ja paikka olisi ep?ilem?tt? koko maan raittiin ja terveellisin, ellei ilmaa olisi kurjalla siisteyden pidolla kokonaan saastutettu. Ainakin muukalaiselle, joka ei ole siihen tottunut, on kes?n aikana melkein siet?m?t?nt? l?yhk?, mik? syntyy siit?, ett? huoneista nakataan lian paljouksia kaduille, jonne se saa j??d? m?t?nem??n. Viime vuosina kuitenkin on alettu tehd? suuria muutoksia puhtauden pidossa -- siit? syyst? on vaikea kuvailla millainen se ennen on ollut -- mutta varmaa on, ett? hirve?n paljon on viel? siihen suuntaan teht?v?. ?skett?in kaupunki on Englannista ottanut suuren lainan hankkiakseen uuden katuvesityslaitoksen, ja Buenos-Ayres'issa on sen vaikutuksiin kiinnitetty suuria toiveita. Joulukuulla 1888 sanottiin kaupungin hospitaaleissa makaavan 15,000 sairasta, vaikkei silloin raivonnut mik??n kulkutauti. Jos koleera tahi muu semmoinen tarttuva tauti olisi silloin yht'?kki? puhennut, olisi kaikki hospitaalit pian olleet liiaksi t?ynn?. Samaan aikaan kyll? liikkui huhuja, ett? koleera raivosi Bahia Blanca'ssa ja p?iv? p?iv?lt? l?heni p??kaupunkia, ja moni niit? uskoikin, vaikka sanomalehdet innokkaasti v?ittiv?t ne valheiksi. Onneksi huomattiin n?m? huhut, monen p?iv?n levottomuuden ja ep?tietoisuuden j?lest?, per?tt?miksi, ja kaupunki v?lttyi sill? kertaa vaarasta. Silloin vallitsevassa suuressa kuumuudessa -- l?mp?mittari n?ytti joka p?iv? monta astetta yli kolmenkymmenen varjossa -- olisi rutto varmaan tehnyt hirveit? tuhoja, jos se olisi levinnyt Buenos-Ayres'essa. Siihen katsoen, ett? sairaloisuus todellakin on v?hentynyt, on terveyssuhteissa t?ytynyt tapahtua suuria muutoksia parempaan p?in. Niin ei ole esim. keltakuumetta ollut t??ll? sitte vuoden 1871, jolloin se Buenos-Ayres'in maakunnassa ja kaupungissa yhteens? anasti 14,000 uhria. Koleera sit? vastoin liikkuu edelleen useimpana vuotena. Siunaukseksi ovat ne rajut pamperos eli kylm?t kaakkoistuulet, jotka kaikkina vuodenaikoina silloin t?ll?in pampastasangoilta puhaltavat, tuoden muassaan kaupunkiin puhtaampaa ja tarttumisaineista vapaampaa ilmaa. Pari vuosikymment? sitte, kun Buenos-Ayres'in terveysolojen hyv?ksi oli tehty v?hemm?n kuin melkein kaikissa pienimmiss?kin Euroopan kaupungeissa, olisi kaupunki ilman n?it? puhdistavia tuulia ollut oikea ruton pes?.

Jos koko maan ilmanalasuhteita tuomittaisiin sen mukaan, mimmoiset ne ovat p??kaupungissa, niin luonnollisesti teht?isiin ik?v? erehdys. Argentinassa on ilmanala ylimalkaan hyv?, muutamissa seuduissa oikein mainiokin, vaikkapa, paitsi p??kaupunkia, maassa onkin semmoisia osia, joissa se on huonompi. Siin? suhteessa on Buenos-Ayres kaikkein onnettomin. Bahia Blancassa, sen etel?osassa ja yleens? melkein koko maakunnassa ovat koleera ja rokkotauti hyvin tavallisia ja ilmaantuvat useampana vuotena Joulukuusta Helmikuuhun. Sis?- ja pohjoismaakunnissa sit? vastoin on, kuten jo sanottiin, hyv?, osaksi mainio ilmanala. Eritt?in mainittava siin? suhteessa on C?rdoba'n maakunta. Maakunnan l?pi virtaavan Sierra de C?rdoba'n ?yr?ille voisi mihin paikkaan hyv?ns? mainiolla menestyksell? perustaa sanatorioita sairaita varten. Semmoisia laitoksia onkin jo parissa paikassa ja pidet??n auttavana, etenkin rintatautisille. Joulu- ja Tammikuut kuitenkin t??ll?kin ovat kuumat, jonka vuoksi sanatoriot niin? kuukausina ovat melkein tyhj?t.

Maan muodostus ja p??asiallisesti suojelevien vuorten puute sek? pohjoista ett? etel?? vastaan tekee sen, ett? Argentina on hyvin altis pikaisille l?mp?m??r?n vaihteluille. Kun l?mmin, joskus kuumakin, pohjoistuuli ?kki? vaihtuu kylm?ksi etel?iseksi tahi lounaiseksi, tapahtuu pikainen l?mp?m??r?n alentuminen, mik? usein vaikuttaa vahingollisesti eurooppalaisiin siirtolaisiin ja matkustajiin, jos vaan eiv?t ole tienneet varustautua sopivilla pukineilla suojellaksensa itse??n n?iden ?kkin?isten l?mp?m??r?n vaihtelujen seurauksia vastaan. Paras keino t?ten syntyv?? vilustusta ja muita ik?vi? kohtauksia vastaan on kokonaisen villavaatetuksen k?ytt?minen ihoa vastaan. Samaa keinoa pit?isi noudattaa kaikissakin l?mpimiss? maissa, etup??ss? kuitenkin kuumassa vy?hykkeess?, sill? se synnytt?? samalla paljoa mieluisemman tunteen kuin puuvilla- ja liinavaatteiden k?ytt?minen. Toinen seikka, joka my?skin on terveydelle eduksi, ja jota alkuasukkaat yleisesti noudattavatkin, on se, ett? varotaan, ainakin keskip?iv?ll?, sekoittamattoman viinin juontia aterioidessa, se kun nostaa veren p??h?n, jolloin voisi helposti saada auringon pistoksia.

Sateen m??r? on hyvin erilainen maan eri osissa; muutamilla seuduilla jotenkin suuri, esim. Tucuman'issa, jossa se on 42 tuumaa, Rosario'ssa 39,2 ja Buenos-Ayres'issa 34,6 tuumaa vuotta kohti, toisissa paikoissa taas jotenkin v?h?inen, esim. Mendoza'ssa, jossa sade tekee 8 tuumaa, ja San Juanissa, jossa se on ainoastaan 5,5 tuumaa vuoteensa. Yleens? voi kuitenkin sanoa, ett? se on suurempi etel?isess? ja my?skin keskiosassa maata kuin pohjoisessa. Patagoniassa, josta m??r?ttyj? numerotietoja kuitenkin puuttuu, on sade niin muodoin yleisesti jotenkin runsas: etup??ss? koskee t?m? aluskunnan etel?ist? osaa samoin kuin my?skin Tulimaata, jossa sataa hyvin paljon kaikkina vuoden aikoina. Yleisesti sataa enimm?n kes?ll?, kev??ll? ja syksyll?, jota vastoin talvikuukausina useimmissa paikoissa sataa tuskin ollenkaan. Poikkeuksena t?st? ovat pampasseudut, joissa sade my?skin talvella on hyvin tavallista. -- Vertailun vuoksi mainittakoon, ett? vuotuinen sateen m??r? Helsingiss? on 18-19 tuumaa, Tukholmassa 20, Lontoossa 25, Manchesterissa 36, Florensissa 41 ja Bergeniss? 70 tuumaa.

Kasvi- ja el?inkunta.

Kasvikuntansa suhteen ovat Argentinan eri osat varsin paljon toisistaan eroavia. T?m? ei perustu ainoastaan ilmanalan eroavaisuuksiin, jonka vaikuttaa kunkin paikan et?isyys ekvaatorista t?ss? laajassa maassa, vaan my?skin itse maaper?n laatuun. Onhan luonnollista, ett? pohjoisissa koko- ja puolitroopillisissa osissa, korkeilla l?mp?asteilla, ei kasvikunta voi olla samanlainen kuin esim. etel?isiss? lauhkeissa ja melkein kylmiss? seuduissa, samoin kuin sen t?ytyy my?skin olla kokonaan toisenlainen mahdottoman suurten Andes-vuorien rinteill? kuin lakeilla tasangoilla ja pampaksella.

Usein on sanottu Argentinan olevan melkein kokonaan mets?t?n maa, mutta ne, jotka sit? v?itt?v?t, ovat n?ht?v?sti tunteneet vaan Buenos-Ayres-maakunnan ja p??telleet t?m?n ainoan maakunnan olojen mukaan, vaikka se niin monessa suhteessa on asetettava maan nelj?ntoista maakunnan viimeisimm?ksi. He ovat suuresti erehtyneet, sill? vaikka Argentinan keskiosat ovatkin puuttomia, niin sit? vastoin pohjoisemmissa on suuriakin metsi?. Niin on esim. koko suunnaton Gran Chaco-alue t?ynn? mahdottoman suuria, melkein l?pip??sem?tt?mi? troopillisia aarniometsi?, joissa monin paikoin voi ainoastaan suurimmilla ponnistuksilla p??st? kulkemaan. Aluskunta Misiones samoin kuin Corrientes-maakunta ja Entre Rios'in pohjoinen osa ovat my?skin t?ynn? metsi?. N?m? mets?t, joita suurimmaksi osaksi t?ytyy pit?? puolitroopillisina, saavat maan pohjoisemmissa osissa t?ydellisen troopillisen luonteen. Siell? rehottaa koko troopillisen vy?hykkeen rikas kasvimaailma ja suuri moninaisuus puita, pensaita, k?ynn?skasveja ja istutuksia, jotka peitt?v?t maan sek? rehevyytens? ja tiheytens? vuoksi tekev?t kulkemisen siell? melkein mahdottomaksi. Kuitenkin ainoastaan kaikkein pohjoisimmat osat Argentinaa, etup??ss? Gran Chaco'n ja Misiones'in pohjoisseudut, varsinaisesti kuuluvat tropiikkeihin. N?iden seutujen etel?puolella olevilla maakunnilla, aina pampaskenttien rajaan saakka, on sit? vastoin puolitroopillinen kasvimaailma. Rikas moninaisuus korkeita, muhkeita puita on my?skin t??ll? ihmetelt?v?. Rungot nousevat usein suorina ja oksattomina 60-70 jalan korkeuteen, siten muodostaen ik??nkuin mahtavia pylv?it?, jotka kannattavat paksua, viheri?t? lehtikattoa, jonka l?pi tuskin ainoakaan auringon s?de voi tunkeutua. Rehevi? k?ynn?skasveja ja pitki? liaaneja on kietoutunut puiden runkojen ymp?ri ja v?litse, samalla kuin suurilehtiset viidakot ja mahdottoman suuret saniaiset muodostavat paksuja lehtiruhoja, jotka melkein kaikkialla verhoavat maan n?kym?tt?m?ksi. Kev??ll?, kun kaikki n?m? k?ynn?skasvit ovat t?ynn? sateenkaaren jokaista v?ri? vastaavia kukkia, semmoinen rehev? puolitroopillinen mets? n?ytt?nee erinomaisen kauniilta ja miellytt?v?lt?.

Maan pohjoisemmissa osissa on useita mets?puita, jotka antavat arvokkaita, eri tarkoituksiin sopivia k?yt?llisi? aineita. Yleisimm?t ovat: algarrobo, mimosa, akaasia, quebraolio, magnolia, saksanp?hkin?puu, labacho, poppeli ja yerbapuu. Er?s laji akaasiata, jota indiaanit nimitt?v?t ?andubeyksi, on pieni puu, jonka hedelmist? saadaan er?st? mustaa v?riainetta, ja jonka kova ja raskas puu on erinomaista polttoainetta, kun se palaa hitaasti, mutta synnytt?? samalla ankaran kuumuuden. Taas er?s laji quebracho'a, jolla on erinomaisen kova puuaine, k?ytet??n puupiirroksiin ja on vientitavarana t?t? tarkoitusta varten. M?te, josta melkein koko Etel?-Amerikassa niin erinomaisen paljon pidet??n, saadaan yerbapuun lehdist? pikaisella kuivaamisella eli paahtamisella.

Maan keskiosissa on cha?arpensas hyvin yleinen. Sill? on imel?, hyv?nmakuinen hedelm? ja kova puuaine sek? kasvaa etemp?n? pohjoisessa, Argentinan kuumimmassa osassa puuna, ei kuitenkaan koskaan korkeana ja suorana, vaan aina koukkuisena ja oksaisena. Et??mp?n? etel?ss? on suuria puita niukemmin, kunnes ne kokonaan vaihtuvat pienemmiksi puiksi ja pensaskasveiksi. Sellaista kasvistoa tavataan Entre Rion keski- ja etel?osissa, Santiago del Estero'ssa, Santa F?'ss? ja C?rdobassa. Kahden viimeksi mainitun maakunnan etel?osassa esiintyy kasvistossa v?hitellen yh? t?ydellisempi pampasluonne. Pampastasangot, jotka pohjois- ja l?nsiosissa ovat v?h?n kupevia , mutta etel?- ja it?osissa t?ydellisesti tasaisia, kasvavat etup??ss? kuivakasta, karheaa, korkeata hein??, jossa kaikkialla on seassa kaktus- ja aloepensaita sek? ??rett?m?n paljon ohdakkeita. Kaikki n?m? piikkiset kasvit er?in? vuodenaikoina vaikeuttavat liikenneyhteytt? laajojen tasangoiden yli vievill? teill? ja helpottavat indiaanien piileskely? enemm?n kuin muulloin.

Keskisiss?, samoin kuin pohjoismaakuntien niukempimets?isiss? osissa on persikkapuu-istutuksia hyvin yleisesti. Sit? kasvatetaan sek? hedelmien vuoksi, ett? viel?kin enemm?n sen polttoaineen t?hden, mit? asukkaat saavat sen rungosta ja oksista. Persikkapuut kasvavat nimitt?in erinomaisen nopeasti ja tuottavat siten polttoainetta, joka n?iss? mets?st? k?yhiss? seuduissa muuten on jotensakin harvinaista.

Etel?ss?, noin Rio Chubut'in kohdalla, pampas muuttuu Patagonian kiviper?isiksi, mets?? ja pensaita kasvaviksi asumattomiksi tienoiksi. Virrat, jotka sen l?pi kulkevat, ovat aikojen kuluessa kaivaneet itselleen syvi? vakoja, joissa ne syv?ll? maan tasapinnasta pit?v?t tiet?ns? mereen. N?iden virtojen rannoilla, syviss? virtalaaksoissa ja virran suilla, joissa maa on kosteampaa, on kasvullisuuskin rehev?mp?? ja n?ytt?? hyvin lauhkeain vy?hykkeiden kasvistolta maan muissa osissa, mutta kuivilla, kivisill? yl?tasangoilla se on niukempi. Paitsi jotakuta m??r?? pensaskasvia on t??ll? my?skin hein?? kasvavia tasangoita, mutta n?iden keskess? on usein alastomia ja kuivia pilkkuja, joissa ei mink??nlainen kasvisto verhoa alastonta maata. Patagonian etel?osassa muuttuu maa v?hitellen mets?? kasvavaksi. Siell? alkaa olla havupuita suuremmassa m??r?ss?. Kasvisto t?ss? osassa maata vastaa melkein lauhkean ja antarktisen vy?hykkeen rajaseutuja. Sek? kuusi ett? m?nty kasvaa t??ll?, vaikkapa lajit ovatkin toisia kuin meill?. T?m? maan luonne esiintyy aina Magellan salmen rannoille saakka. Salmen toisella puolella, s.o. Tulimaassa, on kasvillisuus l?hes samanlaista kuin pohjoispuolella, vaikka v?h?n niukempaa. Monin paikoin alastomat kalliot kuitenkin ovat anastaneet alan, tehden melkein kaikkien kasvien menestyksen mahdottomaksi. Samoin ne ankarat tuulet ja rankat sateet, jotka kaikkina vuoden aikoma pieks?v?t Tulimaan autioita vuoriselki? ja yksin?isi? kallionhuippuja, suuressa m??r?ss? est?v?t rikkaamman kasvullisuuden versontoa n?ill? k?yhill? seuduilla.

Argentinan el?inmaailma on jotenkin rikas eri suvuista ja lajeista, niin hyvin nelijalkaisista ja linnuista kuin kaloistakin. Varsinkin pohjoisissa suurissa metsiss?, samoin kuin tasangoilla id?ss? ja vuoriseuduilla l?nness?, on erinomaisen paljon kaikkia el?inlajia. Mets?st?j? saa t??ll? mainion tilaisuuden toimensa harjoittamiseen, joko tahtoo koettaa onneansa suurten villiel?inten ajossa metsiss? tahi pysyttelee v?hemmin vaarallisilla, vaikka riistasta k?yhemmill? tasangoilla. Petoel?imi? on niin hyvin kissan kuin koirankin sukuisia. Edellisi? on monta eri lajia panttereita, niinkuin jaguaari, kuguaari ja puniani. Indiaanit nimitt?v?t niit? -- ihan v??rin -- leijoniksi ja tiikereiksi. Leijonaa enemp?? kuin tiikeri?k??n ei esiinny Argentinassa, eik? muuallakaan Etel?-Amerikassa. Nuo monet eri pantterilajit asuvat p??asiallisesti suurissa metsiss?, vaikkapa niit? tavataan etemp?n? etel?ss?kin, miss? mets?t jo alkavat v?het?. Niinmuodoin eiv?t ne ole harvinaisia C?rdoba'ssa ja sen l?heisiss? maakunnissa. Koiran sukuisia el?imi? on maan it?osassa suurien virtojen rannoilla n.k. argentinalainen susi, meid?n tavallisen suden sukuinen el?in, sek? my?skin er?s jonkunlainen kettu. T?t? viimeksi mainittua el?int? tavataan ainoastaan Entre Rio'ssa. Karhuja on kahta lajia, joista toinen on koko maassa yleinen, toinen sit? vastoin ainoastaan kauimpana id?ss?.

Apinoita, jotka t??ll? ylimalkaan ovat pieni?, tavataan ainoastaan Paran?- ja Uruguay-virtojen sek? niiden lis?jokien rannikoilla kuin my?skin maan koiilis-osassa ja Bolivian rajaseuduissa.

Ne el?imet, jotka yleens? asustavat tasangoilla ja pampaskentill?, ollen siell? sek? indiaanien ett? valkoihoisten mets?styksen esinein?, ovat etup??ss? hirvi ja strutsi. Gamania eli pampashirvi? on viel? runsaasti tasangoilla, vaikka niit? on kiihke?sti mets?stetty. Strutsia on my?skin paljon sek? villin? ett? alkuasukkaiden kesytt?min?. Niit? pidet??n h?yheniens? vuoksi. Etel?-amerikkalainen strutsi on v?h?n pienempi kuin afrikalainen, eiv?tk? sen h?yhenetk??n ole niin kauniita ja kalliita. V?rilt??n se on ruskeanharmaa. -- Muita el?imi? on t??ll? pampaskaniini hyvin yleinen. Se kaivaa itselleen pitki? maanalaisia k?yt?vi? ja luo niiden p?ihin pieni? multakasoja aukon ymp?rille. Kuten Pohjois-Amerikan prairioilla, n?kee pampastasangoillakin kaikkialla n?it? pieni? multakasoja, jotka ilmaisevat pampaskaniinien olopaikat. Pampaskaniinin uskollinen seuralainen on er?s p?ll?laji, lechuza, kuten sit? Argentinassa nimitet??n. Se tavallisesti laskeutuu kaniinien tekemille multakasoille ja pysytteleiksen alituisesti niiden l?heisyydess?.

Maan luoteis-osassa, joka jo on enemm?n vuorista, asustaa kaksi laamalajia . Tavallinen laama, guanaco, kuten argentinalaiset sit? nimitt?v?t, on helppo kesytt??, ja asukkaat pit?v?t sit? villojen t?hden. Toinen laji, vicu?a, joka el?? villin? pieniss? laumoissa, on h?vi?m?isill??n, kun se kalliin villansa vuoksi on ollut asukkaiden innokkaan mets?styksen esineen?. Kesyn? se sit? vastoin on Catamarca'n maakunnassa, jossa se nyky??n on lain suojeluksessa. Sen hienosta, kauniista villasta tehd??n noita kalliimpia ponchos- ja muita pukineita.

Paksunahkaisia Argentinassa tavataan ainoastaan er?s sikasuku, joka tavataan Sierra de C?rdoba'n pohjois-osassa, ja tapiiri, joka on ainoastaan virtalaaksoissa ja siell?kin vaan harvoin.

Paitsi t?ss? lueteltuja nelijalkaisia selk?rankaisia el?imi?, on viel? monta muuta v?hemm?n arvoista. N?it? erilaisia el?imi? ei kuitenkaan ole niin monta eri sukua ja lajia kuin lintuja. Lintuja Argentinassa on kaikenkokoisia ja muotoisia, aina jo mainitusta strutsista ja korkealla Andes-vuorien huipuilla elustelevasta kondorikotkasta pieneen, sateenkaaren v?rilt? vivahtavaan kolibriin saakka. N?iden et?isyyksien v?lill? on melkein m??r?t?n paljous lintusukujen muunnoksia. Esim. kotkia ja haukkoja maassa on kaikkialla. P?ll?j? my?skin on suurilukuisesti. Ne oleskelevat p??asiallisesti pampaskentill?, miss? niit? onkin jotenkin runsaasti. Tulimaan ja Patagonian rannikoilla on paljon penguinia, lokkia ja muita merilintuja. Mahtava, majesteetillinen albatrossi my?skin viehkuroitsee kallioilla ulkona meress?, eik? sit? ole miss??n niin runsaasti kuin myrskyisen Cap Hornin luona, jossa sill? on asuntonsa autioilla luodoilla.

Rannikkojen l?heisyydess?, mutta etenkin La Plata-virran suulla, on paljon hylkeit?. Viimeksi mainitussa paikassa niit? voi n?hd? sadottain makaavan kohoutuneina kallioille ja kivisille rannoille, siten saattaen eloisemmiksi noita muutoin ensi silm?yksell? autioilta n?ytt?vi? La Platan maita.

Matelijoita Argentinassa on jotenkin monta eri lajia. Kilpikonnia tavataan pampastasangoilla, maakilpikonnia ja sis?vesien kilpikonnia muutamissa isommissa jo'issa sek? merikilpikonnia meress? ulkorannikoilla. Kaikkien niiden lihaa pidet??n herkkuna, kun sit? vastaan ainoastaan viimeksi mainitun lajin kuorella on v?h?n suurempi arvo.

K??rmeit? my?skin on, vaikka ne ylimalkaan ovat jotenkin pieni?. Isompia on vaan v?hemm?ss? m??r?ss?. My?skin j?ttil?isk??rme, boa constrictor, on tavattu.

Lopuksi on mainittava se kalanpaljous, mik? on olemassa sek? ulkorannikoilla meress? ett? virroissa ja sis?vesiss?. Niit? on monta eri lajia, vaikka ne toistaiseksi ovat hyvin v?h?n tunnettuja, kun yksik??n tiedemies ei viel? liene omistanut ty?t?ns? niiden tutkimiseen. Eik? koko Argentinassa ole yht??n museota, mihin n?iden el?inten eri lajit olisivat kootut.

Asukkaat.

Argentinan alkuasukkaat olivat indiaanit. He vallitsivat ennen koko maan, mutta ovat v?hitellen tulleet tungetuiksi yh? kauemmas er?maihin, aina sen mukaan kuin sivistyksen etuvartijat ja eurooppalaiset siirtolaiset ovat edentyneet sis?maahan p?in, aivan uusille, viljelem?tt?mille aloille, kunnes indiaanit nyky??n asustelevat ainoastaan laajoilla pampastasangoilla eli n.s. Pampas-alueella ja Patagonian tutkimattomissa metsiss? ja louhikoissa sek? Gran Chaco'n mahdottoman suurissa troopillisissa metsiss?, joita ei viel? kukaan sivistynyt ihminen ole t?ydellisesti vaeltanut l?pi.

Indiaaneja on mahdoton sivistytt??, ja sen yhteyteen tultuaan he kuolevat ja h?vi?v?t pois, siin? vanha vakaantunut aksiomi. Kenties todellakin asianlaita lienee semmoinen, tahi kukaties, ja uskottavammin ovat eurooppalaiset heti alusta alkaen k?sitt?neet v??rin n?it? er?maan lapsia. Katsoen indiaania heti kohta luonnollisiksi vihollisiksi, ovat ne, jotka itse??n nimittiv?t sivistyksen levitt?jiksi, vainonneet ja ajaneet heit? takaa, ja ihmisen tavallisella taipumuksella oppia helpommin pahaa kuin hyv??, ovat he sivistytt?jilt?ns? omistaneet ainoastaan edellisen. Niinp? oli ensimm?isi? opetuksia, mit? valkoihoiset indiaaneille antoivat, paloviinan k?ytt?minen, jota pidettiin vaihtotavarana. Pian huomattiinkin t?m?n h?vitt?v?n aineen vaikutukset luonnonlapsiin. He kuolivat tukuttain ylellisest? myrkyn k?ytt?misest?, ja t?m? seikka pidettiin sitte heti luonnollisena todistuksena siit?, etteiv?t indiaanit kykene sivistyst? omistamaan, vaan kuolevat niin pian kuin tulevat sen yhteyteen. Todellakin oivallista sivistyksen levitt?mist?, ja mainio todistus vanhan mielipiteen oikeellisuudesta! Miten lieneekin, tosiasia vaan on, ett'eiv?t indiaanit viihdy yksiss? valkoihoisten kanssa, vaan pakenevat heit? yh? edelleen, kuta pitemm?lle viljelys edistyy, tungettaviksi yh? kauemmaksi syrj??n, kunnes he viimein kokonaan lakkaavat olemasta erityisen? kansana. Joitakuita yksil?it? voipi saada n?hd? suurissa kaupungeissakin. He ovat sellaisia, jotka ovat puoliksi sulautuneet uusiin asukkaisin ja jotka ovat voineet tottua maanviljelykseen ja el?m??n samalla tavalla kuin maahan muuttaneetkin. He tulevat joskus kaupunkeihin my?d?kseen tuotteitansa ja palautuvat j?lleen, hyvin toimitetun askareen per?st?, ulkona kentill? oleviin majoihinsa. Vaikka n?m? puolisivistyneet indiaanit eiv?t miss??n suhteessa eroa maakylien muista asukkaista puvussa tahi k?yt?ksess??n, niin voidaan heid?t kuitenkin helposti tuntea kasvontyypist?, ruskeista, v?h?n villeist? silmist?, leveist? kasvoista ter?vine poskiluineen ja mustista, suorrukkeisista, melkein jouhimaisista hiuksistaan.

Pampas-indiaanit, kuten yhdell? sanalla voi nimitt?? kaikkia niit? indiaanisukuja, jotka Pampas-aluskunnassa asustelevat, ovat oikeastaan monta heimoa, joista suurin, Puel-ches, lukee noin 3,000 sotakuntoista miest? ja asuu aluskunnan keskiosassa. Yhteens? indiaanein lukum??r? t?ss? aluskunnassa nousee noin 24,000 henkil??n. Joku osa heit? on hyv?ss? sovussa Argentinan hallituksen kanssa ja pit?? jonkunlaista sotilastointa Buenos-Ayres-maakunnan rajalla, suojellakseen sit? villimmilt? ja ry?st?nhaluisemmilta veljilt??n, jotka asuvat aluskunnan sisemmiss? osissa. Yksi osa t??ll? asuvia indiaaneja on viel?kin valmis sopivassa tilaisuudessa karkaamaan kauimpana rajalla olevien uudisasutusten kimppuun, vaikka heid?n hy?kk?yksens? ovat viime aikoina harventuneet. Vaikka n?m? indiaanit ovat niin v?h?lukuiset, eiv?t valkoihoiset kuitenkaan ole voineet kokonaan karkoittaa ja sortaa heit?, sill? ne ??rett?m?t kent?t, joissa heill? on tyyssijansa, ovat viel? niin v?h?n tunnetulta, etteiv?t takaa ajavat uutisasukkaat ole milloinkaan uskaltaneet seurata heit? kauemmas heid?n asuinpaikoillensa. Semmoinen ajo ei paljoa hy?dytt?isik??n, kun indiaanit, jotka tarkoin tuntevat seudut, nopeilla hevosillaan aina p??sev?t pakoon valkoihoisten aseellisen voiman edest? ja siten j?tt?v?t n?m? kohtalonsa varaan, eksynein? keskelle avaraa pampasta. Siit? seuraakin, ett? indiaanit viel? t?n? p?iv?n? el?v?t siell? kokonaan itsen?ist? el?m??, eiv?tk? tied? muista hallitsijoista, kuin omista p??llik?ist??n, eik? muista laista, kuin niist?, joita n?m? heille s??t?v?t.

Viljeltyjen ja asuttujen alojen suojelemiseksi indiaanein ry?st?ilt? ja h?vityksilt?, on pampaksen rajalle laitettu varsinainen suojelusrivi. Siin? riviss? on pieni? varustettuja asemia, joilla kullakin on v?h?inen karnisooni. Aina v?h?n pitemm?n v?limatkan p??ss? on hieman suurempia varustuksia, liikuntojen tukikohtina. N?iss? viimeksi mainituissa on suurempi miehist?kin. Joka p?iv? tutkitaan koko matka eri asemien v?lill?, ja jos huomataan indiaanein ylimenon j?lki? jossakin paikassa linjalla, annetaan h?t?laukauksella merkki l?himp??n asemaan. Viipym?tt? silloin l?hetet??n aseellinen voima ajamaan indiaaneja, jotka silloin jo tavallisesti ovat enn?tt?neet h?vitt?? jollekin estansialle eli karjafarmille kuuluvia laumoja. Usein heid?t saavutetaan ja ajetaan jonkun matkaa j?lest? pampakselle sek? otetaan takaisin mahdollisimman suuri osa ry?st?saaliista. Veriset taistelut semmoisissa tapauksissa eiv?t ole lainkaan harvinaisia. Jos ajajat enn?tt?v?t vasta niin my?h??n, ett? indiaanit ovat kerinneet jo kauas ja p??sseet itse aukeille kentille, niin on hy?dyt?n koettaakaan saavuttaa heit? sill? kertaa. Mahdotonta on kuitenkin nyky??n saada aikoihin t?ydellist? turvallisuutta indiaaneja vastaan rajaseudulla, kun rajalinja on niin ??rett?m?n pitk?, mutta aina sen mukaan, kuin maan uudisasutus ja viljelys edistyy, tulevat kesytt?m?t indiaaniheimot tungetuiksi yh? kauemmas l?nteen, kunnes he viimein tulevat aivan kokonaan karkoitetuiksi siit? maasta, jonka omistajia kerran olivat. Tulee kuitenkin kulumaan viel? monta vuotta, ennenkuin n?m? laajat, hedelm?lliset kent?t kerki?v?t tulla viljellyiksi ja indiaanit ainaiseksi kotiseudultaan karkoitetuiksi. Kerran kuitenkin on niin tapahtuva. Sen voi p??tt?? siit?, ett? vuosi vuodelta on anastettu viljelykselle ja uudisasukkaiden rauhallisille karjalaumoille yh? uusia maanpaikkoja, joissa ennen on kaikunut ainoastaan indiaanein villit huudot.

Pampas-indiaanista eroavat paljon Patagonian ja Tulimaan indiaanisuvut sek? el?m?ntapojen ett? luonnonlaadunkin puolesta. Kun edelliset ovat sotaisia, ry?st?nhimoisia ja el?v?t alituisessa riidassa l?heisten valkoihoisten kanssa, ovat j?lkimm?iset rauhallisia ja hyv?ss? sovussa niiden harvojen siirtolaisten kanssa, jotka heid?n rannikoillansa asuvat. Ainoastaan omassa keskuudessaan heill? usein on riitaisuuksia. Patagonian ja Tulimaan indiaanit, joita nyky??n lienee ainoastaan noin 30,000 henkil??, ovat hajallaan, pienin? heimoina, joilla on ainoastaan v?h?p?t?isi? eroavaisuuksia toisistansa kielen ja el?m?ntapojen suhteen. Patagonian indiaanit el?v?t enimm?kseen mets?styksell? ja retkeilev?t siit? syyst? maan kaikille suunnille. Jos silloin tapaavat jonkin toisen suvun, joka tavalla tahi toisella n?ytt?? olevan heid?n tiell?ns?, syntyy helposti riitoja. Niinmuodoin he el?v?t t?ydellist? paimentolaisel?m?? ja ovat sen vuoksi sivistyksen alimmalla asteella. Tulimaan indiaanit taas el?v?t melkein yksinomaan kalastuksella ja pit?v?t rauhallista vaihtokauppaa l?hinn? Magellan-salmen takana olevien patagonialaisten indiaanisukujen kanssa, ja menev?t t?m?n kaupan harjoittamiseen usein pienill? kanooteillaan salmen ylitse.

Rauhallisimman luonnonlaatunsa t?hden voipi toivoa, ett? Patagonian indiaanit pikemmin, kuin villit pampas-indiaanit, tulevat korkeamman kehityksen osallisuuteen. My?skin rauhallinen seurustelu valkoihoisten kanssa vaikuttanee v?hitellen sen, ett? he luopuvat paimentolaisel?m?st?ns? ja alkavat viljell? maata sek? siten yh? enemm?n kohoutuvat alkuper?isest? tilastansa.

Tulimaan indiaaneja tunnetaan hyvin v?h?n, kun eurooppalaiset ovat ainoastaan pari kertaa siell? k?yneet. Muinoin merenkulkijat valittivat, ett? he kulkeissaan Magellan-salmella usein tulivat levottomiksi, kun villit asukkaat kanooteissansa ollen saarsivat laivan, mutta viime aikoina ei ole kuultu semmoista tapahtuneen. Ainoastaan tuotteittensa, kalan ja hedelmien kaupittelua varten he usein tyynell? ilmalla tulevat ohi purjehtiviin laivoihin, saadakseen samalla vaihtokaupassa tupakkaa, veitsi? ja muita semmoisia tavaroita, joita haluavat.

Gran Chaco'n aluskunnassa asustelevat indiaanit ovat monessa suhteessa jotenkin erilaisia kuin sek? Pampaksen ett? Patagonian indiaanit. Eroavaisuuksia on jo ruumiinrakennuksessa. Kun viimeksi mainitut ovat kookkaita, vartaloltaan korkeakasvuisia -- patagonialaisia pidet??n maailman pisimp?n? kansana -- ovat Gran Chaco'n indiaanit pieni? ja heikkoja. He eiv?t my?sk??n muodosta mit??n suurempia heimokuntia, jotka asuisivat yksiss?, saman p??llik?n johdannossa, vaan jokainen perhe, tahi joskus moniaat perheet, muodostavat erityisen pienen heimon itsekseen. He el?v?t sek? mets?styksell? ett? kalastuksella sek? my?skin niill? hedelmill?, joita heid?n kotimaansa suuret troopilliset mets?t heille runsaasti lahjoittavat. He eiv?t my?sk??n ole sotaisia niinkuin pampas-indiaanit, vaan niin pian kuin tulevat huomanneiksi valkoihoisten suuren etev?mmyyden ja voiman, antautuvat he tavallisesti tehty??n ainoastaan v?h?n aikaa vastarintaa. Sen johdosta el??kin suuri osa Gran Chacon intiaaneja, jotka ovat Argentinan eri indiaanikansoista lukuisammat, eli noin 45,000, rauhan kannalla valkoihoisten kanssa. He eiv?t kuitenkaan ole ollenkaan muuttuneet el?m?ntavoiltansa, vaan el?v?t edelleen samassa yksinkertaisessa luonnontilassa, kun milloin eurooppalaiset ensiksi alkoivat asettua heid?n maansa rajoille. Valkoihoisten kanssa on n?ill? indiaaneilla usein paikoin jotenkin vilkkaita, mit? rauhallisimman laatuisia kauppayhdistyksi?. Vilkkain on liike indiaanien ja siirtolaisten kesken Corrientes'in luona, l?hell? Paraguay-joen laskua Paran?'an. Indiaanit kuljettavat virran yli kanooteillaan vuotia, el?vi? el?imi?, hedelmi? y.m., joita sitte my?v?t tahi vaihtavat muihin tavaroihin. My?skin ty?miehin? p?iv?palkalla k?ytt?v?t heit? siirtolaiset Corrientes'in seudussa sek? saladeros'issa ett? my?skin hedelm?in poimimiseen puista. Aluskunnan it?osien indiaanit kuitenkin yleens? ovat laiskoja, likaisia, huolimattomia ja huonosti puettuja. Ahkerampia, hy?dyllisempi? ja my?skin puhtaampia sit? vastoin ovat ne indiaanit, jotka asustelevat aluskunnan l?ntisiss? ja luoteisissa osissa, Salto-maakunnan rajaa vasten. Siirtolaiset k?ytt?v?t heit? paljon maanviljelyst?ihin ja sokeriaineiden kasvattamiseen, ja ilman t?t? huokeahintaista ty?voimaa tuskin olisikaan sokerinviljelys saavuttanut niin korkeata kehityst?, kuin mihin se nyky??n v?h?ss? ajassa on ehtinyt.

L?hiseudun viljeltyjen ymp?rist?jen suojelemiseksi indiaanein hy?kk?yksilt?, jos he mahdollisesti tahtoisivat h?irit? maaseutulaisia rajamaakunnissa, on my?skin t??ll?, samoin kuin Pampaksen rajalla, tehty suojeluslinja pienine varustettuine asemineen ja joukkueineen. Kuten jo mainittiin, ovat indiaanit t??ll? yleens? rauhallisia ja hiljaisia. Siell?, miss? voivat, he kyll? mielell??n varastavat jonkun hevosen tahi muulin, saadakseen mukavamman kulkuneuvon, kuin mit? omat jalat tarjoavat, mutta suuria, j?rjestettyj? ry?st?retki? ei tapahdu melkein koskaan.

Misiones-aluskunnassa on noin 3,000 indiaania, jotka tapojen ja luonnonlaadun puolesta ovat l?hell? Gran Chaco'n indiaaneja. He el?v?t p??asiallisesti mets?styksell? ja metsien hedelm?lahjoista sek? ovat yst?v?llisess? suhteessa siirtolaisasukkaiden kanssa. T?m?n alueen indiaanit ovat kauan olleet jesuittien k??nnytyskokeiden esinein?. K??nnytys alkoi jo menesty?kin, kunnes espanjalaiset karkoittivat jesuitit. Sittemmin he ovat el?neet itsekseen jotenkin h?iritsem?tt?m?sti luonnon erinomaisen rikkaasti varustamassa maassa, sill? maahan muuttaneet siirtokunnat ovat ainoastaan v?h?p?t?isi?.

Yhteens? on siis Argentinan indiaaniasukkaiden luku ainoastaan v?h?n yli 100,000 henkil??, jotka el?v?t hajallaan siell? ja t??ll? laajoilla aloilla ja suurimmaksi osaksi viett?v?t paimentolaisel?m??. Tasavallan koko asukasluvun pit?isi nyky??n nousta noin 3 1/2 miljoonaan, mutta oikeita tarkkoja tietoja on mahdoton saada, kun mit??n yleist? v?enlaskua ei ole toimitettu sitte vuoden 1883. Mainittuna vuonna oli koko tasavallan asukasm??r? 2,900,000, joten lis??ntyminen sen mukaan olisi tehnyt l?hes 3 % vuosittain. Suurin on lis??ntyminen ollut rannikkomaakunnissa ja suurten virtojen luona. Poikkeuksena muusta sis?maasta on kuitenkin Tucuman-maakunta, jonka erinomaisen suuret luonnonrikkaudet mahtavana vetovoimana houkuttelevat siirtolaisia sinne, ja joka sen vuoksi on v?kilukunsa puolesta edistynyt maan muihin osiin n?hden melkein verrattoman pikaisesti.

Ensimm?iset Argentinaan asuttuneet eurooppalaiset olivat espanjalaisia. N?iden j?lkel?iset, sekoittuneina alkuper?isesti maassa asuneiden indiaanein ja niiden neekerien kanssa, jotka orjina noin miespolvi sitte tuotiin maahan, muodostavat varsinaisten syntyper?isten argentiinalaisten kantasuvun. Viimeksi kuluneina kolmena vuosikymmenen?, eli tarkemmin sanoen vuodesta 1857, on v?kiluku alituisesti lis??ntynyt useammista eurooppalaisista maista sinne muuttaneista siirtolaisista. Suurin m??r? on italialaisia siirtolaisia, viime vuosina noin 60 %, heit? l?hinn? espanjalaisia, 19 %, ranskalaisia noin 13 %. V?hemm?ss? m??r?ss? on belgialaisia, schweitzil?isi?, englantilaisia, saksalaisia, portugalilaisia, it?valtalaisia ja melkein kaikkia eurooppalaisia kansallisuuksia. Merkitt?v?? on, ett? irlantilaisia, joita niin suuressa m??r?ss? siirt?? Yhdysvaltoihin, on aivan v?h?n La Plata-valtioissa. Todenmukaisesti ilmanala t??ll? on heist? liiaksi kuuma, kun sit? vastaan pohjoisvaltioiden ilmasto on paremmin sopusoinnussa heid?n kotimaansa kanssa. Pohjolaisia on t??ll? hyvin v?h?n. Ne, mit? on, ovat enimm?kseen norjalaisia ja tanskalaisia. -- Muuten on siirtolaisuus, kuten jo sanottiin, ollut alituisesti lis??ntym?ss?. Kun se vuosien 1857 ja 1860 v?lill? teki ainoastaan 4-6,000 vuosittain, on se sittemmin noussut niin, ett? siirtolaisten m??r? jo v. 1870 teki noin 40,000, v. 1883 63,000 ja viime vuonna tuon suunnattoman summan 154,297 henkil??, Suurin oli maahan muuttajien tulva Marras- ja Joulukuulla. Edellisen? kuukautena nousi maalle 20-25,000 siirtolaista ja j?lkimm?isen? 25,500, kaikki Euroopasta, Buenos-Ayres'iin. N?ist? siirtolaisista oli noin 3/4 miespuolisia ja ainoastaan 1/4 naisia. -- Kuten t?st? n?kee, on siirtolaistulva Argentinaan mahdottoman suurin m??rin lis??ntynyt, ja paitsi Yhdysvaltoja ei sit? t?ss? katsannossa yksik??n muu maa t?t? nyky? voita. Ne suuret edut, joita eurooppalaisille siirtolaisille Argentinassa tarjotaan, ovat valtavasti vaikuttaneet siirtolaisten houkuttelemiseksi sinne. Matka Buenos-Ayres'iin, jonka kaupungin kautta kaikki siirtolaiset Euroopasta kulkevat, on tosin koko joukon pitempi, kuin New-Yorkiin, joten merimatkan kulujenkin t?ytyy nousta kappaleen matkaa suuremmiksi, vaan se tulee t?ydellisesti korvatuksi niin pian kuin siirtolainen on saapunut Buenos-Ayres'iin, kun h?nelle n?et maan hallituksen toimesta annetaan ensiksikin muutaman p?iv?n maksuton elanto ja asunto sek? sitte my?skin vapaa kyyditys mihin maan paikkakuntaan hyv?ns?, jonne siirtolainen aikoo asettua elustamaan; kun sit? vastoin New-Yorkiin saapunut siirtolainen heti j?? yksikseen, oman onnensa nojaan, ja on silloin yhden tahi toisen, enemm?n taikka v?hemm?n tunnottoman siirtolaisasioitsijan nylkemisten esineen?, kunnes t?m? kalliilla hinnoilla kevent??, ellei t?ydellisesti tyhjenn?kin, jo muutoinkin pitk?st? matkustuksesta k?rsineen siirtolaisen kukkaroa, ennenkuin saattaa h?net m??r?paikkaansa.

Vaikka siirtolaistulva n?in jo useampia vuosia on ollut hyvin suuri, eiv?t maan ty?voimat siit? kuitenkaan ole saaneet sit? etua, mit? t?ydell? syyll? odotettiin. Syyn? siihen on ollut se, ett? liian suuri m??r? Euroopasta muuttaneita siirtolaisia on ollut kaupungin asujamia, joilla ei ole alkuakaan k?sityst? maanviljelyksest?. Sen vuoksi he my?skin ovat uudessa maassa asettuneet kaupunkeihin, etup??ss? Buenos-Ayres'im, ja siell? el?v?t samalla tavalla kuin Euroopassakin, s.o. el?v?t p?ivitt?in saadusta ty?st? tahi paremmassa tapauksessa ehk? harjoittavat jotakin ammattia. Enimm?n maata hy?dytt?v?t ne siirtolaiset, jotka ymm?rt?v?t maanviljelyst? ja asettuvat sis?maakuntiin. Siell? he voivat ahkeruudella ja toimeliaisuudella piankin saavuttaa tarpeenmukaisen toimeentulon, viel?p? taloudellisesti itsen?isen aseman ja siten, samalla kuin hankkivat itselleen huolettoman el?m?n, hy?dytt?v?t my?skin maata.

Kuten kaikkialla l?mpimiss? maissa, ihmiset t??ll?kin kehittyv?t aikaisin, mutta vanhentuvat my?skin nopeasti. Siten joutuvat miespuolet jo nuorella i?ll? julkisen el?m?n aloille, samoin kuin naisetkin jo varhain ottavat osaa seurael?m??n, miss? semmoista tarjoutuu, nimitt?in kaupungeissa. Kansallisena pukuna on valkea paita, sen yli heitetty poncho, mustat, leve?t housut, vy?t?isilt? sidotut pitk?ll?, leve?ll? vy?ll?, joka k??rit??n monin kerroin vartalon ymp?ri, ja vihdoin sukat sek? keng?t. Sit? k?ytet??n yleisesti maaseudulla ja se on my?skin tavallinen Uruguay-tasavallassa, jonka asukkaat ovat samaa syntyper?? kuin Argentinankin. -- Leve?lierinen olki- tahi huopahattu p??tt?? vihdoin tuon enemm?n omituisen kuin kauniin puvun. Poncho on kokonaan Etel?-amerikkalainen pukine, jota tuskin k?ytet??n miss??n muualla maailmassa. Se on pienoinen saali, keskell? reik?, josta p?? pistet??n, ja riippuu suoraltaan, olkap?ill? lev?ten, alas sek? edess? ett? takana. Tavallisesti se on vaaleanruskea v?rilt??n, samanv?risill? tummemmilla juovilla sek? aina rimsut molemmissa p?iss?. Semmoinen on miesten puku. Naisten puku on enemm?n tavallinen , eriskummallisempi on vaan p??hineliina, jonka he kiert?v?t p??n ymp?ri turbaanin tapaisesti. Usein heill? on saali olkap?ill? eurooppalaiseen tapaan eik? niinkuin poncho.

Argentinalaiset tuskin sanottavasti eroavat tavoiltaan ja k?yt?kselt??n etel?eurooppalaisista, paitsi mit? erilaisuuksia ilmanala ja maan laatu vaativat. Niin he esim. saavat lapsuudesta saakka harjaantua pitkiin ratsastuksiin, kun heid?n usein t?ytyy matkustaa penikulmittain tullakseen toisesta maakartanosta toiseen taikka suurten kenttien yli l?heisimp??n kaupunkiin siell? tuotteitansa myyd?ksens?.

Kahvin ja teen k?ytt?minen maaseudulla on melkein v?h?isempi kuin Euroopassa, kun kansallisjuoma m?te ne syrj?ytt??. T?m? juoma, jota keitet??n ?kki? kuivatuista yerbapuun lehdist? -- jota puuta kasvaa pohjoismaakunnissa, etenkin Misiones'issa, hyvin paljon. Se on indiaanien keksim?. Sit? alkuasukkaat k?ytt?v?t hyvin paljon, ja sit? juodaan atrioiden v?lill? pitkin p?iv??. Juoma, jonka sanotaan olevan kiihoittavaa, vaikka v?hemmin kuin kahvi ja tee ja maistuu enemm?n j?lkimm?iselt?, imet??n metallipillill? jonkunlaisesta ontosta hedelm?nkuori-kupista, joka usein on hyvinkin taidokkaasti leikkaeltu.

Vaikka vieraat kansallisuudet nopeasti sulautuvat maan syntyper?isiin asukkaihin, niin on kuitenkin ulkomaalaisten vilkkaan maahan muuton vuoksi heit? joku m??r? s?ilynyt sekoittumattomina. Jos pid?mme jokaisen maassa syntyneen henkil?n varsinaisena argentinalaisena, vaikkapa h?nen molemmat vanhempansa olisivatkin ulkomaalaisia, niin on kuitenkin noin 17 % puhtaita ulkomaalaisia. Se on hyvin korkea m??r?. Vastaava numero Yhdysvalloissa on 13 %, Schweitz'iss? 8 %, Ranskassa 2 % ja Englannissa ainoastaan 1 %. Koko v?est?st? asui v. 1885 14 % kaupungeissa ja 86 % maalla. Suomessa on suhde 11 ja 89, Saksassa 16 ja 84, Ranskassa ja Yhdysvalloissa 18 ja 82, Australiassa 25 ja 75 sek? Englannissa 44 ja 56.

Elinkeinot.

Ensimm?iset elinkeinot Argentinassa, kuten kaikissakin maissa, olivat mets?stys ja kalastus, ja n?it? elinkeinoja harjoittavat viel?kin melkein yksinomaisena alkuasukkaiden j?lkel?iset, indiaanit. Ensiksi kun eurooppalaiset asettuivat maahan, he toivat muassaan sarvikarjaa, hevosia ja lampaita, siten alottaen karjanhoidon. Siten tuli karjanhoito siirtolaisten ensimm?iseksi elinkeinoksi. Se on edelleenkin ollut Argentinan etevin elinkeino, ja sen harjoittamisessa viel?kin suurin osa asukkaita askaroitsee. Siihen maan suuret hein?rikkaat kent?t erinomaisen hyvin soveltuvatkin. Mutta asutuksen tihentyess?, v?est?n lis??ntyess?, t?ytyy karjanhoidon kuitenkin yh? enemm?n v?isty? maanviljelyksen tielt?. Sill? vaikka maa kuinkakin hyvin soveltuisi karjanhoitoon, niin on suurten karjalaumojen vihdoin mahdoton saada tarpeeksi laidunta. Siit? syyst? ei tihe?mpi v?kiluku voi koskaan miss??n maassa el?? yksinomaan karjanhoidolla. Siksip? onkin aivan luonnollista, ett? maanviljelys v?est?n lis??ntyess? on tullut yh? t?rke?mm?ksi. Aura on valloittanut yh? suurempia aloja, yh? uusia vainioita, joilla ennen ainoastaan karjalaumat maleksivat. Uudisasukas, yksi toisensa per?st?, on perustanut asuinsijansa laajoille kentille, tunkien viljelyksill??n karjanhoitoa syrj??n, niin ett? nyky??n jo useassa maakunnassa el?? maanviljelyksell? suurempi osa asukkaita, kuin karjanhoidolla. Kuitenkin maa yht? hyvin soveltuu molemmillekin elinkeinoille; niin, ja harvoissa muissa maissa voipikaan maanviljelyst? harjoittaa niin hyv?ll? menestyksell? kuin Argentinassa. Maan luonnollinen viljavuus on monin paikoin niin suuri, ett? ilman mink??nmoista lannoitusta voidaan samasta paikasta ottaa sato sadon per?st?, maan tuottamisvoiman huomattavasti v?hentym?tt?. Viljalajeista viljell??n varsinaisimmasti maissia ja nisua, mutta my?skin muita. Vaan ei ainoastaan viljan kasvatusta yksinomaan harjoiteta. Viljava maa helposti antaa muitakin tuotteita. Niinp? on esim. pohjoisissa maakunnissa pumpulin viljelys tullut viime vuosina yh? yleisemm?ksi. My?skin kahvin viljelyskokeita on parissa paikassa hyv?ll? menestyksell? tehty. Sokerinviljelys, joka vasta muutamia vuosia sitte sai yleisemm?n merkityksen, on sittemmin synnytt?nyt vilkkaan toiminnan ja harjoitetaan sit? nyt jotenkin yleisesti pohjois-osissa sek? saadaan hyvi? tuloksia. Maanviljelyksen yhteydess? harjoitetaan my?skin hedelm?nviljelyst?, johon maa ja ilmanala mainiosti soveltuukin. Hedelm?nviljelyst? harjoitetaan melkein kaikkialla maassa, miss? maanviljelyst?kin. Appelsiineja, sitruuneja, persikoita, aprikoita, p??ryni?, luumuja ja muita hedelmi? kasvaa kaikkialla. Ne ovat yleens? imel?mpi?, etenkin appelsiinit, kuin samat pohjoisella pallonpuoliskolla kasvaneet hedelm?t. Se ominaisuus kuitenkaan ei ole omituista yksinomaan Argentinassa eli La Platan maissa, vaan lienee v?h?n yhteist? kaikille etel?isen pallonpuoliskon maille. -- Pohjoisimmissa maakunnissa, esim. Tucuman'issa, joka viljavuudessa on etevin, viljell??n my?skin useita tropiikkien hedelmi?, etenkin banaaneja ja ananaksia suurin m??rin ja laadultaan varsin erinomaisia. -- Hedelm?nviljelys on vuosi vuodelta lis??ntynyt ja on jo ottanut t?rke?n sijan maalaisasujainten elinkeinoissa.

Hedelm?nviljelyksen l?heisess? yhteydess? on viininviljelys, joka on hyvin kehittynyt; ja etenkin pohjoisissa ja l?ntisiss? osissa on se suurenmoinen. Muuten yleens? se viini, mit? t??ll? kasvaa, on ainoastaan yksinkertaista hapanta maalaisviini?. Vaan parempiakin lajeja on jo paikoitellen alettu viljell?, etenkin Tucuman'issa.

Elinkeino, joka Argentinassa jo itsest??n on luonnollinen, on vuoriviljelys. L?ntisten maakuntien l?pi menev?t Andes-vuoret ovat nimitt?in erinomaisen rikkaat jalometalleista. Etenkin ne sis?lt?v?t hopeata runsaasti. Vaan on niiss? my?skin kuparia y.m. metalleja. Kivihiili? on my?skin l?ydetty, vaikka viel? ei tunneta varaston laajuutta. Kaikissa tapauksissa on varmaa, ett? vuorijonossa on tavaton metallirikkaus k?tkettyn?. Nyky??n kuitenkin ainoastaan muutamassa paikassa harjoitetaan vuoriviljelyst? t?ydellisesti, perusteellisella tavalla, joten se on vaan sivuammattina. Syyn? on se, ett? maa Argentinassa on enimm?ksi osaksi niin hedelm?llist?. Sen voi verraten v?hill? vaivoilla pakoittaa antamaan monenlaatuisia rikkaita satoja. Sit? vastaan ty? kaivoksissa on vaivaloisempi eik? siis ole voinut viekoitella suurempaa m??r?? ty?ntekij?it? k?ytt?m??n kaikkea ty?voimaansa niihin. Asukkaiden lis??ntyess? kuitenkin luonnollisesti el?m?n ehdotkin k?yv?t vaikeammiksi ja varsinkin runsaan toimeentulon hankinta ahtaammaksi, ja silloin todenmukaisesti k??ntyy huomio yh? enemm?n vuoriviljelykseen, joka kyll? vaatii ankaraa ty?t?, vaan antaa sit? runsaamman voitonkin.

Elinkeino, jolla on varma merkityksens? it?pohjaisissa maakunnissa ja osittain my?skin Gran Chaco'n aluskunnan rajaseuduissa, on mets?nhakkaus. Joku m??r? asukkaita askaroitsee siin? suurten virtojen rannoilla. He kaatavat puut ja uittavat ne sitte alas Paran?'a ja sen lis?jokia my?ten rantaseuduille, enimm?kseen Buenos-Ayres'in ymp?rist??n, jossa ne sahataan ja k?ytet??n rakennustarpeiksi. Mit??n puutavarain vienti? ei kuitenkaan harjoiteta. P?invastoin niit? tuodaan Yhdysvalloista sek? Skandinaviasta.

Mit? vihdoin tulee Argentinan kauppaan ja teollisuuteen, niin ne ovat noudattaneet maan muutenkin vilkasta edistyst?. Etenkin kauppa on suuresti edistynyt. Suurimman osan Argentinan kauppaa, niin hyvin vienti? kuin tuontiakin, v?litt?? p??kaupunki, vaikka tosin muutkin paikkakunnat, etup??ss? Rosario, pit?v?t jotenkin huomattavaa kauppaliikett?. Teollisuus on luultavasti toistaiseksi maan v?himmin nopeasti kehittynyt elinkeino. Mit??n varsinaisia tehtaita tuskin on olemassa, paitsi joku m??r? sahoja puunpuhdistusta varten sek? siell? ja t??ll? muuan pienempi teollinen laitos.

Seuraavilla sivuilla tulee v?h?n laajemmin esitett?viksi ne eri elinkeinolajit, joita maassa harjoitetaan.

Argentinassa hoidetaan villan t?hden my?skin laamael?int?. Se oli alkuper?isesti villin? Etel?-Amerikan etel?- ja keskiosissa, vaan on mets?stetty niin sukupuuttoon, ett? sit? nyky??n ani harvoin tavataan Argentinassa villiss? tilassa. Kesyin? niit? sit? vastoin on noin 16,000 Jujuy'ssa, jossa niit? pidet??n tasan lampaiden kanssa. -- Vicu?a, erinomaisen hieno- ja kallis villainen el?in, oli ennen jotenkin yleinen Catamarcassa, mutta juuri kallisarvoisen villansa vuoksi sit? niin innokkaasti mets?stettiin, ett? se melkein sukupuuttoon h?visi. Nyt vihdoinkin on julistettu kielto sen tappamisesta, joten voipi toivoa, ett? j?lelle j??neet t?m?n hy?dyllisen el?insuvun edustajat saavat el??. N?iden el?inten villasta valmistetaan ne mahdottoman kallisarvoiset vicu?akankaat, joista toisessa paikassa mainitaan.

Vuohien hoitoon Argentinassa pannaan jotenkin suuri huomio. Eri seutujen vuohilla on erilaisia ominaisuuksia, samoin kuin niiden villakin on laadultaan erilaista. Parhaimmat vuohet ovat Tucumanissa, n.s. Aconquijavuohi, jonka villa hienoudessa nousee melkein tuon ylistetyn Angoravuohen rinnalle ja v?rin kauneudessa voittaakin sen. L?hinn? Tucumania on Corrientes'issa parhaat vuohet. Muissa maakunnissa esiintyv?t lajit sit? vastaan ovat jotensakin tavallisia laatua. Yleens? vuohien m??r? Argentinassa nousee noin 3:een miljoonaan.

Sarvikarjaa oli maassa vuonna 1884 noin 16 miljoonaa kappaletta, joista noin 5 miljoonaa yksist??n Buenos-Ayres-maakunnassa. Vaikka jalorotuista sarvikarjaa tuotiin Englannista, niin ei nykyist? kotimaista rotua kuitenkaan voi sanoa hyv?ksi. My?skin t?ss? tapauksessa samoin kuin lampaidenkin suhteen lienee seikka semmoinen, ett? rotu on huonontunut. Ylimalkaan el?imet ovat pieni? ja laihoja. Tuotteet, joita ne antavat, ovat vuotia, talia, lihaa ja luita. Maito, voi ja juusto ovat melkein tuntemattomia. Hyvin suuretkaan karjafarmit, joissa on 10-20,000 lehm??, eiv?t voi antaa mit??n voita tahi juustoa. My?skin maitoa t??ll? on vaikea saada, kun el?imet eiv?t melkein koskaan sit? anna. Voita ja juustoa tuodaan Euroopasta -- ja ollaan ilman maitoa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet