Read Ebook: Zur Geschichte der Theorie der Elliptischen Transcendenten In den Jahren 1826-29 by Koenigsberger Leo
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 1661 lines and 23436 words, and 34 pages
PUNAINEN LESKI
Romaani
Kirj.
STEIN RIVERTON
Suomennos
Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Otava, 1915.
SIS?LLYS:
Falkenberg.
Einar Falkenberg, tukkukauppias, Sandwich-saarten konsuli, kolmekymment?kaksivuotias, huvilanomistaja, astui salonkiinsa.
H?n veti taskustaan umpinaisen kultakellon, napsautti kuoren auki, murahti tyytym?tt?m?sti ja meni peilin ??reen tarkastelemaan asuansa.
Kello oli jo kymmenen minuuttia yli seitsem?n.
Konsuli oli juhlapuvussa. Katseltuaan parisen minuuttia muhkeata muotoaan peilin vihre?ss? syvyydess?, keksim?tt? mit??n muistutettavaa vartalossaan, viiksiss??n tai puvussaan, h?n pisti tyytyv?isen? k?tens? taskuun, veti esille hopeisen paperossikotelon ja sytytti hyv?nhajuisen egyptil?isen savukkeen.
H?n asteli hitaasti ymp?ri salia, katseli hajamielisesti tauluja, otti p?yd?lt? joitakuita k?yntikortteja, heitti ne j?lleen takaisin.
Sitten h?n pys?htyi ?kki?. Jotain oli juolahtanut h?nen mieleens?. H?n siirsi ty?nt?ovet syrj??n, astui parin kamarin l?pi ja saapui ty?huoneeseensa.
T?m?kin huone oli varsin ylellisesti sisustettu.
Pehme? matto verhosi koko lattiaa, sein?t olivat suorastaan peitetyt tauluilla, mutta n?iden kehykset olivat tummanv?riset. Joukossa oli useita melkein sysimustia eebenholtsikehyksi?. Huone teki siten kokonaisuudessaan raskaan ja synk?npuoleisen vaikutuksen. Suuri kirjoitusp?yt? oli jotain harvinaista ulkomaista sinert?v?? puulajia, runsaasti koristeltu leikkauksilla. P?yd?ll? oli joku Rodinin pystykuvanen; sen yl?puolella riippui komeissa leveiss? kehyksiss? Englannin amiraalikunnan toimittama Sandwich-saarten kartta. Paperikori oli pikku mestariteos, l?ht?isin sen saariryhm?n alkuasukkaiden k?sist?, jota tukkukauppias Einar Falkenbergilla oli kunnia edustaa Norjan p??kaupungissa.
Konsuli meni kirjoituskaapille; t?m?n vanhan, arvokkaan huonekalun h?n oli perinyt isois?lt??n, joka oli sen ostanut huutokaupasta, miss? myytiin jonkun ranskalaisen kreivi-vainaan irtaimistoa. H?n avasi er??n laatikon ja otti esiin ihka uudenaikaisen ter?ksisen rahalippaan. Sitten h?n tarkasteli kirjainlukkoa, kopautti pari kertaa kanteen, pani lippaan takaisin paikalleen ja sulki kaapin mutisten puoli??neen:
-- Ei, tiesinh?n min?. En ollut unohtanut lukita lipasta.
Sitten h?n taas ?kki? katsoo kelloaan. H?nen ajatuksensa ovat saaneet uuden suunnan. H?n on k?ynyt maltittomaksi.
-- Mit? lempoa h?n viivyttelee? sanoo h?n. -- T?m?p? merkillist? hitautta.
H?n soittaa kelloa. Kuluu hetki, ja vanha palvelija astuu sis??n. Konsuli osoittaa kysyv?sti sormellaan kattoa.
-- On, vastaa ukko, joka on niin vanha, ett? puhuu miltei kuiskaamalla. -- Herra maalari on pian valmis. Vastik??n kuulin h?nen siell? kiroilevan, ettei l?yd? hansikkaitaan.
-- Hyv?. Onko vaunu esill??
-- On, herra konsuli. Hevoset ovat valjaissa.
-- Mit? sanot? Emmek? saa automobiilia?
Vanha palvelija meni ilmeisesti hyvin h?milleen. H?n ?nkytti joitakin k?sitt?m?tt?mi? sanoja, jotka saivat Falkenbergin kivahtamaan tiukasti:
-- Mit?!
-- Niin, koska herra konsuli tahtoo sen tiet??, sanoi palvelija, niin pelk??n, ett? automobiili on nyt kokonaan kadonnut.
-- Mit? hittoa! kiivastui Falkenberg. -- Onko veljeni automobiili poissa?
-- Konsulin veli, herra taiteilija, ajoi viimeksi automobiililla nelj? p?iv?? sitten, kun konsuli oli K??penhaminassa.
-- No sitten h?n kai tiet?? minne se on joutunut. Ehk? se on korjattavana?
Palvelija kakisteli kurkkuaan. Falkenberg k?vi yh? tarkkaavaisemmaksi.
-- Sanoppa minulle, kysyi h?n katsoen palvelijaan, -- yksink? veljeni oli l?htiess??n automobiililla?
-- Ei, h?nen seurassaan oli er?s nainen.
Konsuli ny?kk?si ja virkkoi nopeasti:
-- Hyv?. Sano veljelleni ett? odotan.
Vanha palvelija oli jo aukaissut oven l?hte?kseen, mutta is?nt?, joka oli k?ynyt ep?varmaksi ja kuumeisen levottomaksi, pys?ytti h?net kysym?ll?:
-- Tunsitko naisen?
Palvelija j?i seisomaan paikalleen.
-- Tunsin, vastasi h?n.
-- Sulje ovi!
Palvelija sulki oven.
-- Oliko se h?n? kysyi Falkenberg.
-- Oli, vastasi vanhus.
-- Hyv? on. K?y sanomassa veljelleni, ett? ellei h?n tuossa paikassa tule, niin l?hden yksin.
Palvelija meni.
Mutta nyt Falkenbergin hyv? tuuli oli tiess??n. Sen sijalle oli h?neen tullut jotain ?rtyis?? ja kiihtynytt?. H?n kiroili hiljakseen.
Hetken kuluttua h?n avasi oven ja ?rj?isi:
-- Takkini!
Joku palvelija lenn?tti juoksujalassa p??llystakin, jonka tukkukauppias kiireesti vet?isi ylleen.
H?n oli jo l?htem?isill??n vaunuihin, kun h?net pys?ytti reipas ??ni:
Add to tbrJar First Page Next Page