Read Ebook: Novice by Schmitz James H Schoenherr John Illustrator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 122 lines and 12337 words, and 3 pages
Valtakunnan merkitys. -- Ihmisluokkia, joiden mielt? se kiinnitt??. -- Luokkia, jotka ovat vihamielisi? sit? kohtaan, ja miksi he ovat sill? kannalla. -- Valtakunnan l?heisyys. -- Sen taivaallinen ihanuus. -- Sen nykyinen pystytt?minen.
Kaikki, jotka empim?tt? luottavat sen rukouksen t?yttymiseen, jonka Herramme itse opetti meid?t rukoilemaan -- "Tulkoon valtakuntasi, tapahtukoon tahtosi maan p??ll? niinkuin se tapahtuu taivaassa" -- tuntevat vilkkainta mielenkiintoa pyynt?ns? t?yttymiseen n?hden, jos vain ovat rukoilleet syd?mest?, hengess? ja totuudessa.
Saatamme n?hd?, ett? maailmakin, jos se vaan saattaisi k?sitt?? t?m?n valtakunnan oikean luonteen, kohta lausuisi sen tervetulleeksi, mink? se lopulta tekeekin, kauvan etsittyn? siunauksena, joka tuo mukanaan tuon kultaisen tuhatvuotiskauden kalliit edut, joita niin kauvan on toivottu.
Er?s yleinen luokka voisi mahdollisesti kumminkin asettua t?t? vanhurskauden hallitusta vastaan. T?m? luokka k?sitt?? kaikki, jotka eiv?t rakasta rakkauden kultaista s??nt?? ja jotka sen sijaan, ett? rakastaisivat toisia niinkuin itse??n, ovat taipuvaiset n?kem??n toiset poljettuina, sorrettuina ja heid?n oikeutensa ja vaivansa kohtuullisen palkan ja hedelm?n heilt? kiellettyn?, voidaksensa itse el?? loistavassa tuhlaavaisuudessa, "hekumassa" enemm?n kuin syd?n saattaa toivoa tai kohtuullisuus vaatia. N?m? pit?v?t kiinni nykyisest? yhteiskunta-j?rjestyksest? ik??nkuin henki siit? riippuisi, ja n?ytt?v?t vaistomaisesti kauhistuvan luvattua Messias-valtakuntaa. Ja heiss? yll?pit?? toivo sit? ajatusta, ettei se koskaan tulisi, niinkuin David sanoi: "Heid?n syd?mens? ajatus on, ett? heid?n huoneensa pit?? ijankaikkisesti pysym?n, ja heid?n majansa suvusta sukuhun, ja heid?n nimens? kuuluisaksi tuleman maan p??ll?... T?m? heid?n tiens? on sula hulluus; kuitenkin heid?n j?lkeentulevaisensa sit? suullansa kiitt?v?t." -- Ps. 49: 12--14.
Omituista on -- p?iv?nselv?ss? ristiriidassa siihen asemaan n?hden, jolle monet, jotka v?itt?v?t olevansa Jumalan lapsia, asettuvat -- ett? usein tapaa moniaita sosialisteja ja muita, jotka hylk??v?t kaiken kirkollisen, ja sen kanssa liiankin usein Raamatun ja kaiken uskon ilmotettuun uskontoon, mutta kumminkin todella k?sitt?v?t muutamia vanhurskauden periaatteita, tunnustaen ihmisten yhteisen veljeyden, j.n.e. kuten muutamat heid?n kirjoistaan mit? kauniimmin osottavat. He n?ytt?v?t odottavan ja tavottelevan sit? yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja niit? yleisesti suotuisia olosuhteita, joita uudelleen ja uudelleen luvataan Raamatussa tuloksena Kristuksen valtakunnan pystytt?misest? ihmisten keskuuteen, kun Jumalan tahto on tapahtuva maan p??ll?. Ja kumminkin, sosialisti raukat, n?ytt?? pikemmin silt? kuin heid?n taistelullansa tasa-arvoisuuden puolesta suureksi osaksi olisi juurensa heid?n k?yhyydess?ns? ja tietoisuudessaan tavallisten mukavuuksien ja etujen puuttumisesta kuin periaatteiden perustuksella; sill? annapas jonkun heist? peri? tahi ansaita suuri rikkaus, niin saattaa olla melkein varma, ett? h?n hylk?? sosialistiset oppinsa.
Hyvin varoen on niiden pyhien vaellettava, jotka rukoilevat: "Tulkoon valtakuntasi, tapahtukoon tahtosi", jotteiv?t heid?n rukouksensa olisi ainoastaan huulien h?pin??, johon heid?n syd?mens? ja el?m?ns? ei ollenkaan yhdy. "Oman suusi mukaan olen tuomitseva sinut" on er?s mit? enimmin syd?nt? tutkiva ja ankara nuhde, jonka tuomari tulee lausumaan muutamille, jotka ovat tunnustaneet olevansa h?nen palvelijoitansa ja ik?v?iv?t h?nen rakkaudesta rikasta ja oikeudenmukaista valtakuntaansa. Asettakoot siis kaikki, jotka siten rukoilevat ja uskovat tulevaa vanhurskasta hallitusta, nyt jo tekonsa ja sanansa sen oikeudellisten s??d?sten mukaisesti, niin paljon kuin heid?n vallassaan on.
Seuraavat luvut tulevat esitt?m??n ennustuksia, jotka osottavat eri asteita nimikristityn seurakunnan ja maailman valmistuksessa valtakuntaa varten, ja kiinnitt?v?t huomion muutamiin merkitsevimpiin muutoksiin, joita on ennustettu tapahtuvan sen pystytt?misen aikana. Mik??n ei saata olla t?rke?mp?? tahi her?tt?? syvemp?? mielenkiintoa nyky??n el?viss? pyhiss?, jotka ik?v?iv?t perint?-osaa t?ss? valtakunnassa, ja etsiv?t yhteistoimintaa Mestarin, P??elonkorjaajan ja Kuninkaan kanssa siin? ty?ss?, jonka aika nyt on tullut ja joka nyt on tapahtumaisillansa.
TY?H?N.
Ty?h?n vain! ty?h?n vain! Ty? on koht' p??ttynyt. J?ljiss' Mestarin astuos innolla nyt. H?np? neuvollaan johtaa ja voimia suo, Kun teet ty?t?, min Herra sun tiellesi tuo. Kest? ain', kest? ain'! Toivoen, valvoen, Kunnes ty?si jo loppuu vain.
Ty?h?n vain! ty?h?n vain! Kenp? n??ntyv? lie, Sille l?hteelle el?m?n n?ytt??s tie. Risti, lippumme voittoisa taisteluss' on, Kun me saarnaamme: l?hde on ehtym?t?n. Kest? ain', kest? ain'! Toivoen, valvoen, Kunnes ty?si jo loppuu vain.
Ty?h?n vain! ty?h?n vain! Paikka kullekin on. Eksytysten jo valta koht' kaatunut on. Nimi Herran se korkeuksiin saa kaikumaan, Kun k?y siunausten l?hteet nyt pulppuamaan. Kest? ain', kest? ain'! Toivoen, valvoen, Kunnes ty?si jo loppuu vain.
Ty?h?n vain! ty?h?n vain! Herran voimassa n?in. Katso kasvonsa k??ntynyt on meihin p?in. Kohta kunnian pappeina, herroina maan K?ymme l?hteest? kaikille juottamaan vaan. Kest? ain', kest? ain'! Toivoen, valvoen, Kunnes ty?si jo loppuu vain.
TOINEN LUKU.
"LOPUN AIKA", ELI "H?NEN VALMISTUKSENSA P?IV?".
Lopun aika. -- Sen alku, vuonna 1799 j.K. -- Sen loppu 1914 j.K. -- Mit? on valmistettava, ja mik? on tarkotus. -- Maailman historiaa seurattu ennustuksen mukaisesti sen etevimpiin hallitsijoihin n?hden. -- Vuodesta 405 e.K. t?h?n valmistusp?iv??n asti. -- Lopun ajan alku m??r?tyll? tavalla ilmaistu, kumminkin ilman nimi? ja vuosilukua.
"Lopun aika" sadan viidentoista vuoden ajanjakso, vuodesta 1799 vuoteen 1914 j.K., on selv?sti ilmaistu Raamatussa. "H?nen valmistuksensa p?iv?" on toinen nimi, joka annetaan t?lle ajanjaksolle, koska sin? aikana yleinen tiedon lis?ys johtaa l?yt?ihin ja keksint?ihin, j.n.e., tasottaen tiet? tulevan Tuhatvuotiskauden suosiolle valmistamalla koneellisia apuneuvoja, jotka tulevat s??st?m??n ty?t? ja ylip??ns? tuottamaan maailmalle aikaa ja mukavuuksia, jotka Kristuksen oikeudenmukaisen hallituksen aikana tulevat siunaukseksi kaikille ja ovat avullisina t?ytt?m??n maata tiedolla Herrasta. Ja toisessakin tarkotuksessa se on valmistuksen p?iv? tahi aikakausi; sill? joukkojen keskuudessa lis??ntyv?n tiedon kautta, t?m?n antaessa kaikille hitusen vapauden ja ylellisyyden makua ennenkuin Kristuksen valtakunta pystytet??n j?rjest?m??n maailmaa oikealla tavalla, tulevat n?m? siunaukset v?hitellen olemaan nostovipuina luokkavallalle ja johtamaan joukot kapinaan ja kukistamaan yhti?renkaat j.n.e., joiden kanssa maan kaikki nykyiset valtakunnat, porvarilliset ja kirkolliset, tulevat kaatumaan. Ja siten on nykyinen aika valmistuksen p?iv? Jumalan valtakunnan maailman vallalle, jota niin kauan on rukoiltu.
Danielin ennustuksen yhdestoista luku on omistettu niille merkillisille tapahtumille, jotka johtavat t?h?n ajanjaksoon, lopun aikaan, kahdennentoista luvun johtaessa siit? eteenp?in loppuun tahi elonaikaan. Ennustusten tutkijat huomannevat sen omituisen tavan, jolla vuosiluku lopun ajan alkamiselle ilmaistaan -- erinomainen tapa, jonka kautta vuosiluku t?sm?lleen m??r?t??n, mutta samalla my?skin salataan siihen m??r?ttyyn aikaan asti, jolloin tulisi aika sen ymm?rt?miselle. Ja sitten kun t?m? ajankohta on omituisella tavalla ilmaistu yhdenness?toista luvussa mainitsematta nime? tai vuosilukua, antaa kahdestoista luku meille kolme ajanjaksoa, 1260, 1290, ja 1335 profetallista p?iv??, jotka todistavat ja vahvistavat mit? yhdenness?toista luvussa on opetettu, nimitt?in, ett? lopun ajan alku oli vuonna 1799.
V?itet??n, ett? Antiokus Epifanes, er?s syyrialainen kuningas t?ytti t?m?n ennustuksen silloin, kun h?n v?kivallalla tunkeutui Jerusalemiin, lakkautti uhraamisen Jumalalle temppeliss? ja asetti temppeliin Jupiter Olympoksen kuvan.
Me toivomme, ett? ne todistukset, joita on esitetty edellisess? osassa, ovat selvitt?neet sen tosiasian, ett? suuri paavilaisj?rjestelm? on h?vityksen kauhistus, joka vuosisatojen kuluessa on ry?st?nyt sek? maailmaa ett? seurakuntaa Kristuksen valtakunnan nimess?. Se on todellakin kauvan "seisonut pyh?ss? paikassa" -- Jumalan temppeliss?, kristillisess? seurakunnassa. Jumalalle olkoon kiitos armostansa, ett? saamme n?hd? sen kauhistuttavat luonteenominaisuudet yh? selvemmin, voidaksemme paeta kaikkia sen eksytyksi?. Jumalalle olkoon kiitos, ett? sen p?iv?t ovat luetut, ja ett? puhdistettu pyh?kk? pian tulee korotettavaksi ja t?ytett?v?ksi Jumalan kirkkaudella.
T?m?n johdannon j?lkeen siirrymme tutkimaan Danielin yhdett?toista lukua j?rjestyksess?.
Mahtava kuningas kolmannessa v?rssyss? on Kreikan Aleksanteri Suuri. H?nt? koskeva kappale Villardin maailmanhistoriasta luettanee mielenkiinnolla. H?n sanoo: --
Vaikka Aleksanteri voitti maailman tuona lyhyen? 13 vuoden aikana, ei valtakunta h?nen kuoltuansa kokonaisena siirtynyt h?nen perheelleen, vaan h?nen nelj? sotap??llikk??ns? jakoivat sen kesken??n ja se hajosi ylip??ns? pirstaleiksi kuten nelj?nness? v?rssyss? ilmoitetaan.
V?rssyst? 18:n alkaen luvun loppuun asti jatkavat ne, jotka v?itt?v?t, ett? 31 v?rssy tarkottaa Antiokus Epifanesta, ennustuksen sovelluttamista pieniin riitaisuuksiin ja kahakoihin Seleukon, Filopaterin, Antiokus Epifanen ja Ptolemeus Filometorin v?lill?, kuten juutalaisetkin n?ht?v?sti olivat tottuneet sit? sovittamaan. Jatkamalla t?t? tulkitsemista 12:teen lukuun asti, on selv??, ett? juutalaisilla olisi ollut vahvat syyt odottaa piakkoin pelastusta Messiaksen kautta; ja siten luemmekin, ett? Herramme syntymisen aikana "kaikki odottivat" h?nt? ja h?nen kauttaan vapautusta roomalaisten ikeest?. Mutta 18:sta v?rssyst? alkain erottaudumme me, jotka n?emme todellisen "kauhistuksen", heist? k?sitt?en, ett? ennustus ainoastaan koskettelee huomattavia henkil?it? aina paavikuntaan asti, ja kosketeltuaan ja todennettuaan t?m?n, jatkaa yh? edelleen seuraten sit? sen vainoomisvallan loppuun asti, ilmaisten t?m?n vuosiluvun seikkaper?isell? selostuksella er??st? maailmanhistorian merkillisimm?st? henkil?st? -- Napoleon Bonapartesta.
Mutta kysytt?nee: Mist? johtuu se, ett? on tehty muutos edellisten v?rssyjen kertomistavasta, ja siirrytty koskettelemaan ainoastaan historian huomattavimpia piirteit?? Me vastaamme Jumalan menettelytapaan kuuluneen m.m. t?ten sinetill? lukita ja sulkea ennustus. Toiselta puolen oli kaikki niin j?rjestetty ennustuksessa, ettei Israel loukkaantuisi siihen ensim?isess? tulemisessa. Jos kahdenkymmenen vuosisadan pieni? tapahtumia ja yksityisseikkoja olisi kerrottu niin laajasti kuin t?m?n luvun 3--17 v?rssyiss? oleva ennustus on kerrottu, olisi se k?ynyt pitk?veteiseksi, v?sytt?v?ksi ja mahdottomaksi ymm?rt??; ja se olisi antanut juutalaisille ja ensim?iselle kristitylle seurakunnalle jonkunlaisen k?sityksen siit? ajanpituudesta, mik? tulisi kulumaan, ennenkuin Jumalan valtakunta tulisi; mutta se ei ollut Jumalan tarkotus.
Luemme edelleen t?st? etev?st? hallitsijasta: "Muutamissa p?iviss? h?n s?rjet??n, ei kuitenkaan vihan eik? sodan kautta". Augustus Caesarista on mainittu, ett? h?n kuoli rauhallisen kuoleman, kun sen sijaan h?nen edelt?j?ns? ja h?nen seitsem?n seuraajaansa keisarinvallassa saivat v?kivaltaisen lopun. H?n kuoli muutama vuosi senj?lkeen kun oli saavuttanut valtansa huipun ja antanut "veronkantajan matkustaa valtakunnan ihanan maan l?pi."
White sanoo:
Villard sanoo:
"Ja siit? asti kun h?n teki liiton h?nen kanssansa, harjottaa h?n petosta ja menee yl?s ja voimistuu v?h?ll? v?ell?. Keskell? rauhaa tulee h?n maakunnan lihavimpiin paikkoihin ja tekee, mit? ei h?nen is?ns? eik? h?nen is?ins? is?t tehneet: ry?st?? ja saalista ja rikkautta h?n heille jakelee, ja linnoja vastaan h?n juoniansa aikoo, mutta ainoasti ajaksi." -- V?rssyt 23, 24.
On muistettava, ett? vaikka ennustus on mennyt seikkaper?isyyksiin kertomuksessaan ja Augustukseen ja Tiberiukseen n?hden melkeinp? henkil?kohtaisunksiin, on t?m? ainoastaan ollut keino er?st? tarkotusta varten. Sen tarkotuksena on ilmaista aika maailman-vallan muuttamiselle Kreikasta Roomaan, Aleksanteri Suuren nelj?lt? sotap??llik?lt?, jotka edustavat h?nen valtakuntansa nelj?? osaa , roomalaiselle vallalle, joka sin? aikana ja sit? ennen oli osa Kreikasta. N?m? nelj? sotap??llikk??, jotka seurasivat Aleksanteri Suurta, ovat esitetyt yht? selv?sti historiassa kuin ennustuksessakin. Historiankirjottaja sanoo: --
K?sitt?en ennustuksen sis?llyksen ja tarkotuksen, emme saa odottaa henkil?kohtaisia, yksityisseikkoihin menevi? selostuksia n?iden valtakuntain ruhtinaista, vaan "pohjan kuninkaalla" ymm?rr?mme Roomalaisen valtakunnan edustajaa, ja "etel?n kuninkaalla" Egyptin valtakunnan edustajaa. T?m?n selityksen j?lkeen menemme eteenp?in ennustuksen tutkimisessa.
V?rssy 25: "Ja h?n yllytt?? voimansa ja syd?mmens? etel?n kuningasta vastaan suurilla sotajoukoilla. Ja etel?n kuningas l?htee sotaan suurella ja aivan v?kev?ll? sotajoukolla; mutta h?n ei kest?, sill? he neuvottelevat juonia h?nt? vastaan."
Vuodesta 30 e.K. jolloin Augustus Caesar teki Egyptin roomalaiseksi maakunnaksi, ei mit??n vihamielisyytt? vallinnut n?iden kahden maan v?lill?, kunnes kuningatar Zenobia, er?s Kleopatran j?lkel?isist?, noin 269 j.K. vaati Egypti? hallittavakseen ja hallitsikin sit? jonkun aikaa. H?nen hallituskautensa oli kumminkin lyhyt. Rooman keisari, Aurelianus, voitti h?net v. 372 j.K. Historiankirjottaja sanoo: "Syyria, Egypti ja V?h?-Aasia tunnustivat Palmyran kuningattaren, Zenobian hallitsijakseen. Mutta h?nen t?ytyi taistella keisarikunnan ylivoimaisia joukkoja ja aikakauden etevint? ja taitavinta sotap??llikk?? vastaan." Kumminkin kirjottaa Aurelianus h?nest?: "Rooman kansa puhuu ylenkatseella sodasta, jota min? k?yn naista vastaan. He eiv?t tunne Zenobian luonnetta eik? mainetta. On aivan mahdotonta kuvailla h?nen sotaisia varustuksiansa ja h?nen hurjaa rohkeuttansa." Firmus, Zenobian liittolainen Egyptiss?, voitettiin ja tapettiin pian, ja Aurelianus palasi Roomaan suuresti kunnioitettuna, suuret aarteet mukanaan, niinkuin 28 v?rssyss? kuvataan -- "Ja h?n palajaa omalle maallensa suurella tavaralla, ja h?nen syd?mens? on pyh?? liittoa vastaan; ja jotakin h?n toimittaa ja palajaa maallensa."
Todistukseksi siit?, mink?laisia rikkauksia h?n oli ker?nnyt, huomattakoon seuraava ote, mink? Gibbon kertoo, Aurelianuksen voittokulusta pitkin Rooman katuja. H?n sanoo: --
"Aasian aarteet, voitettujen kansojen aseet ja sotamerkit sek? syrialaisen kuningattaren mainio p?yt?kalusto ja vaatevarasto olivat asetetut tarkkaan j?rjestykseen tai pikemmin sanoen taiteelliseen ep?j?rjestykseen... Zenobian ihana vartalo oli kahlehdittu kultaisilla kahleilla; orja kannatti kultaketjua, joka oli k??ritty h?nen kaulaansa h?nen melkein vaipuessaan jalokivien siet?m?tt?m?n painon alla. H?n k?veli jalkaisin niiden vaunujen edell?, joissa h?n oli toivonut kerran saavansa ajaa voittajana Roomaan."
Mit? profetan tiedonantoon tulee, ett? palatessaan h?nen syd?mens? tulisi olemaan pyh?? liittoa vastaan, sanoo Mosheim: --
"Vaikkakin Aurelianus oli ylenm??rin ep?jumalisuuteen menev?, ja vaikka h?nell? oli suuri vastenmielisyys kristittyj? kohtaan, ei h?n kumminkaan ryhtynyt mink??nlaisiin vastustaviin toimenpiteisiin nelj?n vuoden aikana. Mutta hallituksensa viidenten? vuonna, lieneek? se sitten johtunut h?nen omasta tai toisten taikauskosta, alkoi h?n tehd? valmistuksia vainotaksensa heit?; ja niin julma ja petomainen oli h?nen luonteensa, ja siihen m??rin oli h?n pappien ja jumalien ihailijoiden vaikutuksen alaisena, ett?, jos h?n olisi saanut el??, olisi h?nen vainonsa tullut kaikkia edellisi? vainoja kauheammaksi. Mutta ennenkuin h?nen uudet k?skykirjeens? olivat ehtineet kaikkiin maakuntiin, kuoli h?n salamurhaajan k?den kautta; ja sent?hden ainoastaan harvat kristityt saivat k?rsi? hurskautensa t?hden h?nen aikanaan."
V?rssy 26: "Ja ne jotka sy?v?t h?nen herkkujansa, ne h?nt? h?vitt?v?t, ja h?nen sotajoukkonsa hajoo, ja monta kaatuu surmattuna." Aurelianuksen omat sotap??llik?t salamurhasivat h?net. Menestys seurasi h?nen sotajoukkoansa, vaikka monet siin? kaatuivat.
V?rssyt 34, 35: "Mutta kaatuessansa saavat he v?h?n apua." Vainoojan vallan t?ysi ajanjakso, 1260 vuotta, ei tulisi p??ttym??n ennenkuin 1799; mutta ennen sen loppua salli Jumala pienen avun uskonpuhdistusliikkeen kautta, joka, vaikkakin alussa pikemmin enensi vainoa, j?lkeenp?in soi hiukan lohdutusta ja suojaa niille, jotka kaatuivat uskollisuutensa t?hden Jumalan sanalle. Uskonpuhdistus esti totuuden t?ydellisen h?vitt?misen maailmasta. Mutta oi, pienen avun kanssa tulivat "liehakoitsijat" j?lleen. Niin pian kuin vainot alkoivat v?het?, tarttui vastustaja samoihin keinoihin, joilla sen oli onnistunut johtaa seurakuntaa uskottomuuteen ja alennukseen, voittaakseen uskonpuhdistusliikkeetkin. Kuninkaat ja ruhtinaat alkoivat antaa kunniapaikkoja protestanteille ja liittyiv?t protestantismiin; ja t?m? johti vakaviin, huonoihin seurauksiin ja liitosta poikkeamisiin, kuten luemme: "Ja useat liittyiv?t heihin liehakoitsemalla. Ja ymm?rt?v?isi? kaatuu; ett? he koeteltaisiin ja puhdistettaisiin ja puhtaiksi tulisivat."
"H?n antoi k?skyn kenraali Viktorille hy?k?t? paavin alueille. H?n hajotti paavin sotajoukon kuin akanat tuuleen, ja levitti yleist? kauhua kirkkovaltioissa... Kun 'H?nen Pyhyytens?' huomasi, ettei Pyh? Pietari auttanutkaan h?nt? t?ss? ahdingossa... l?hetti h?n valtuutettuja Bonaparten luokse anomaan rauhaa. Rauha saatiin, mutta kyllin n?yryytt?vill? ehdoilla: paitsi sit?, ett? paavin oli noudatettava aikaisemmin tehty?, v?liaikaista liittoa, jonka h?n oli rikkonut, oli h?nen luovutettava osa alueestansa ja maksettava noin kolmeenkymmeneen miljoonaan ranskalaiseen livreen nouseva summa sovitukseksi viimeksi tehdyn liittosopimuksen rikkomisesta."
T?m? kaikki teki ensim?isen verotuksen kanssa yhteens? yli viisikymment? miljoonaa Smk, mik? paavin oli maksettava Ranskalle kullassa ja hopeassa; sit? paitsi oli h?nen annettava muita arvoesineit? -- veistokuvia, maalauksia, y.m. Roomalaiskatolinen kirjailija kertoo "n?iden ehtojen t?ytt?misen saattaneen paavin perikadon partaalle." T?m? sopimus p??tettiin 19 p. helmikuuta 1797.
V?rssy 37: "Ja h?n ei v?lit? is?ins? jumalista , eik? huoli vaimojen rakkaudesta, eik? yhdest?k??n jumalasta , sill? kaiken ylitse h?n korottaa itsens?."
Ei siin? kyllin, ettei Napoleon kunnioittanut is?ins? jumalaa, paavikuntaa, vaan ei h?n sen enemmin suosinut mit??n protestanttistakaan lahkoa, jotka t?ss? mainitaan vaimoina. Sanalla sanoen, ei mik??n muu, kuin h?nen oma henkil?kohtainen kunnianhimonsa m??r?nnyt h?nen k?yt?st?ns?.
V?rssy 38: "Mutta linnojen jumalaa h?n paikallansa kunnioittaa; sit? jumalaa, jota ei h?nen is?ns? tunteneet, on h?n kunnioittava kullalla ja hopealla, kalleilla kivill? ja kalleuksilla."
V?rssy 39: "Ja niin on h?n tekev? vahvoille linnoille muukalaisen jumalan avulla; joka h?nt? kunnioittaa, sille h?n suuren kunnian antaa ja panee h?net monien hallitsijaksi ja jakaa h?nelle maata palkaksi."
"Napoleonin kunnianhimoiset ajatukset tulivat yh? ilmeisimmiksi. Hollannista oli edellisen? vuonna muodostettu kuningaskunta, jonka kuninkaaksi tehtiin h?nen veljens?, Louis Bonaparte. Neapeli annettiin nyt Josef Bonapartelle, vanhemmalle veljelle, joka nimitettiin my?skin molempain Sisiliain kuninkaaksi. Useita maakuntia tehtiin herttuakunniksi tai valtakunnan l??nityksiksi ja annettiin niit? keisarin sukulaisille ja suosikeille. H?nen sisarestaan, Paulinasta, tehtiin Guastellan ruhtinatar, h?nen langostansa, Murasta, Berg'in ja Kleven suuriherttua; kun taas h?nen puolisonsa Josefinan poika edellisest? avioliitosta, Eugene Beauharnais l?hetettiin varakuninkaaksi Italiaan. Nelj?toista maakuntaa etel?- ja l?nsi-Saksassa muodostettiin Reinin-liitoksi. N?m? maakunnat erotettiin saksalaisesta valtioruumiista ja he tunnustivat Napoleonin p??miehekseen, protektorin arvonimell?... Sveitsi alistettiin my?s Ranskan vallan alle Napoleonin selitt?ess? olevansa sen 'mediatori'."
Napoleonin politiikka johti h?net perustamaan kaikellaisia kunnia-t?hdist?j? upseerien ja sotilasten keskuudessa, kuten esim. "kunnia-legionan t?hdist?", "rautakruunun-t?hdist?", j.n.e., j.n.e.
Historia ilmottaa meille, ett? Egyptil?inen sotajoukko Murad Beyn johtamana eritt?in ankaran taistelun j?lkeen voitettiin; ranskalaisten menestys levitti kauhua kauas Aasiaan ja Afrikaan; ja ymp?rill? olevat heimot antautuivat voittajalle... Mutta l?hell? oli, ettei onni valmistanut h?nelle kauheaa taka-iskua. Englantilainen amiraali Nelson, joka kauan oli vaaninut ranskalaista laivastoa, mihin kuului kolmetoista linjalaivaa paitsi frekatteja, tapasi laivaston Abukir-lahdessa ja hy?kk?si sen kimppuun illalla elokuun 1 p?iv?n? 1798 sellaisella voimalla ja reippaudella , jommoista ei viel? koskaan ole osotettu meritaistelussa.
V?rssyt 41--43: "Ja h?n tulee ihanaan maahan , ja moni kaatuu, mutta n?m? pelastuvat h?nen k?dest?ns?: Edom ja Moab ja Ammonin lasten etevimm?t. Ja h?n ojentaa k?tens? maakuntiin, eik? Egyptin maakaan ole pelastuva. Ja h?n anastaa aarteet, kullan ja hopean ja kaikki Egyptin kalleudet; ja libyalaiset ja etiopialaiset ovat h?nen seurassansa."
V?rssyt 44--45: "Ja h?n panee komean majansa merten v?lille ihanan pyh?n vuoren eteen." T?m? ilmotus saattaa tarkottaa toista kahdesta vuoresta -- Taborin tai Siinain vuori -- joita kumpaakin saattaa sanoa ihanaksi ja pyh?ksi. Taborin vuorelle, ihana ja pyh? paikka, jolla Herramme kirkastettiin, ja jota Pietari kutsui "pyh?ksi vuoreksi", pystytettiin Napoleonin teltat, ja siell? taisteltiin er?s h?nen t?rkeimmist? taisteluistaan. Siinain vuorella, pyh?ll? ja ihanalla paikalla, jolla lakibe it. Once they've tipped their hand all the way, you'll have about thirty seconds left to make the right move. I hope you remember that!"
He cleared his throat. "I--"
"NOW!" Telzey said.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page