Read Ebook: Ο Πατούχας by Kondylakes Ioannes

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 81 lines and 10981 words, and 2 pages

Pietari oli siis hallitsija, mutta eip? h?n itse nytk??n viel? paljon asioita johtanut. H?n oli vasta 17-vuotias, ja hallitustoimet eiv?t h?nt? n?kyneet tarpeeksi viel? huvittavan. Eik? h?n saanut tahtoansa m??r??m??n sellaisissakaan asioissa, joissa h?n olisi hartaasti toivonut. Niinp? esim. v. 1690. jolloin vanha patriarkka Joakim oli kuollut, tahtoi Pietari kohottaa Pihkoovan piispan Marcelluksen patriarkaksi, koska h?n oli sivistynyt ja vapaamielinen mies, sek? oli matkustellut ulkomailla ja oppinut siell? monta kielt?. Mutta Pietarin ?iti Natalja sek? muut hengelliset pelk?siv?t, ett? t?m? mies olisi liian suosiollinen katoolilaisille ja protestanteille; h?nt? itse?ns?kin syytettiin kerettil?isyydest?. He saivatkin aikaan ett? Kasanin piispa Adrian tuli m??r?tyksi. Pietari oli t?st? kyll? pahoillaan ja vet?ytyi maatilalleen vaalin j?lkeen. My?hemmin lausui h?n ivallisesti er??lle Kuurinmaan aatelismiehelle, ett? Ven?l?iset eiv?t tahtoneet patriarkaksi Pihkoovan piispaa, koska h?n puhui barbaarisia kieli? , koska h?nen partansa ei ollut kylliksi pitk?, koska h?nen ajajansa ei istunut hevosen sel?ss?, niinkuin tapa vaati, vaan kuskinpenkill?.

Pietari k?ytti viel? ensimm?iset hallitusvuotensa jatkaakseen omia taipumuksiaan ja mieliteht?vi??n ja valmistaakseen itsens? hallitusteht?viin. Tuo suunta, jota h?n alkoi kulkea, oli jo h?nelle selv?, jospa ei t?ysin varmistunut. H?nen toimensa, k?yt?ksens?, el?m?ns? erosi kokonaan alusta pit?in edellisten hallitsijoiden el?m?st?. Niinkuin edellisess? olemme maininneet olivat tsaarit olleet it?maalaisen katsantotavan mukaan jonkinlaisia puolijumalia, jotka ainoastaan harvoin n?ytt?ytyiv?t julkisuudessa; he pysyiv?t palatsiensa muurien sis?puolella ja ainoastaan harvat henkil?t p??siv?t heid?n puheilleen. Toisin oli Pietari. H?n liikkui ja n?ytt?ytyi kaikkialla niinkuin muutkin ihmiset, seurusteli kaikkien kanssa ja oli alati toimessa. Oppia saadakseen liittyi h?n ulkomaalaisiin, joita Moskoovassa oli, ja p?ivitt?in h?net n?htiin "Saksalaisessa Slobodassa", josta jo enemmin olemme maininneet. Kremlist? Slobodaan oli Ven?j?n tsaari siirtynyt. V?li oli pitk?, ei matkan vuoksi, vaan koko sen erilaisen el?m?n, hengen ja katsantotavan vuoksi, joka n?iss? molemmissa paikoissa vallitsi. Saksalainen esikaupunki oli Pietarilla ensimm?inen askel eurooppalaisuuteen; se oli h?nell? v?litt?j?n? it?maalaisuuden ja l?nnen v?lill?. Kun Pietari siell? oli oppinut n?kem??n ja tuntemaan vapaampia, edistyneempi? oloja, l?hti h?n kauemmaksi l?nteen, perinpohjin oppiakseen itse niiden alkuper?isiss? kotimaissa. Saksalaisessa esikaupungissa h?n jo n?ki toimeliaisuutta, k?tevyytt?, taitoa ja samassa varallisuutta, ja kaikin puolin parempia oloja ven?l?isiin verrattuina. Siell? oli saksalaisia, hollantilaisia, ranskalaisia, englantilaisia y.m. maalaisia sovussa kesken??n, siell? oli katoolisia ja protestantteja toistensa naapureina. Suvaitsevaisuus oli sopusuhdetta yll?pit?m?ss?. Sanomalehti?, kirjallisuutta, joita L?nsi-Euroopasta sinne tuli, viljeltiin. Se oli jonkinlainen pienois-maailma, jossa l?nsimaisuus ilmeni Ven?j?n keskustassa. Paraat yst?v?ns? Pietari hankki saksalaisesta slobodasta. Mist? on varsinkin kaksi paljon h?neen vaikuttanut, joita saattaa pit?? h?nen sek? yst?vin??n ett? opettajinaan. Toinen oli er?s Skotlantilainen Patrick Gordon, toinen Sveitsil?inen Frans Lefort.

Edellinen n?ist?, joka oli 1635 syntynyt, siis 37 vuotta Pietaria vanhempi, kuului varakkaaseen ja arvossa pidettyyn skotlantilaiseen sukuun. Jo nuorena j?tti Gordon kotimaansa ja oli Ruotsin sek? Puolan sotajoukossa palvelemassa kunnes h?n vihdoin saapui Ven?j?lle, jossa h?n niinik??n oli sotapalveluksessa. Matkoillaan oli h?n saanut paljon kokemusta ja oppia, jota h?n viel? kirjallisuutta viljelem?ll? kartutti. H?n pysyi aina yhteydess? L?nsi-Euroopan kanssa, tilasi uusia kirjoja, karttoja, fysikaalisia koneita ja aseita. H?n seurasi niinik??n tarkasti valtiollisia tapahtumia, ollen laajassa kirjevaihdossakin kotimaassa olevien sukulaistensa kanssa. L?hemmin oppi Pietari tuntemaan t?t? miest? 1689, jolloin h?n oli Troitsan luostarissa. Gordon saapui my?skin sinne h?nen puolellensa ja t?m? oli sangen t?rke?, h?n kun oli arvokkaampia miehi? muukalaisten joukossa. Tsaari kiintyi heti h?neen. T?st? l?hin Gordon j?ljesti ja johti Pietarin sotaharjoituksia, h?n puuhasi yhdess? tsaarin kanssa ilotulituksia, joista viime mainittu oli sangen suuresti huvitettu; yhdess? he koettivat uusia kanoonia ja pommia; Gordon lainasi h?nelle tykkilaitosta koskevia kirjoja, n?ytteli h?nelle uudellaisia aseita. Pietarin purjehdusmatkoilla oli h?n aina mukana. Pietari kohteli t?t? ulkomaalaista niinkuin is?llist? yst?v??, Gordon taas puolestaan antoi apua, miss? tarvittiin; h?neen Pietari turvautui usein, kun alakuloinen mieliala p??si h?ness? vallalle.

Viel? l?heisempi, saattaisipa sanoa melkein hell? suhde oli Pietarin ja Lefort'in v?lill?. Lefort oli Pietaria kyll? 19 vuotta vanhempi, mutta mielelt??n ja olennoltaan soveltui h?n hyv?sti h?nen yst?v?kseen. T?ss? olikin persoonallinen taipumus enemm?n vaikuttamassa kuin Gordonin suhteessa. Lefort'illa ei ollut sellaisia vakavia harrastuksia, kuin Gordonilla, eik? sit? kokemusta, mutta h?n oli iloinen mielelt??n, puoleensa vet?v?, hieno k?yt?kselt??n ja itsekkyytt? vailla; h?n antautui kokonaan Pietarille; siin? oli todellista yst?vyytt?; se ilmaantuu niiss? kirjeiss?, joita he vaihtoivat kesken??n erill??n toisistaan ollessaan. Samoissa kirjeiss?, jotka yst?vyytt? hehkuvat, puhutaan my?skin kesteist?, viinilajeista, ja t?llaisissa tilaisuuksissa, joista Pietari sangen paljon piti, oli Lefort mielell??n mukana, h?n kun jo l?nsimailla oli h?mm?stytt?nyt muita juomisellaan. Saksalainen filosoofi Leibnitz kirjoittaa h?nest?, ett? h?n juo kun sankari, jottei kukaan saata h?nelle vertoja vet??, mutta samassa on h?nell? suuri henki. Uskollisuus, jota h?n aina osotti tsaari-yst?v?lleen, vieno olento, mik? h?ness? oli, syd?mmellisyys, olivat ominaisuudet jotka liittiv?t n?m?t miehet toisiinsa. Lefort'in haudalla sanotaan Pietarin lausuneen: "Kehen voin min? nyt luottaa? H?n oli ainoa, joka on minulle uskollinen ollut!"

Ulkomaalaisten avulla rupesi Pietari ensin j?rjest?m??n sotajoukkojaan ja muodostamaan laivastoa.

Jo ennen olemme kertoneet, miten Pietari Preobrashenskissa oli j?rjest?nyt komppaniioja ja niit? harjoittanut. Samaa jatkoi h?n viel?kin, vaikka nuot harjoitukset saivat laajemman ja vakavamman muodon. Sotaharjoitukset olivat my?hemmin sangen suuria ja vaarallisiakin, koska tuliaseitakin niiss? k?ytettiin. Niinp? vuonna 1690 er??ss? harjoituksessa haavoittui itse tsaari tulikuulasta, joka r?j?hti h?nen l?heisyydess??n, Gordon, joka johti ja j?rjesti, haavoittui niinik??n. Er??st? toisesta leikkitaistelusta, jossa muuanta "Pressburg" nimist? linnoitusta piiritettiin ja puolustettiin, sanoo er?s aikalainen, ett? "se p?iv? oli viimeisen tuomion kaltainen". Pietari itse ja h?nen l?heiset yst?v?ns? ottivat kiihke?sti osaa taisteluun. N?iden harjoitusten kautta muuttui Ven?j?n sotalaitos v?hitellen paremmalle kannalle; samaan tapaan ne j?rjestettiin kuin L?nsi-Euroopan joukot, ja etup??ss? se tapahtui ulkomaalaisten upseerien kautta, joita tsaari mielell??n otti armeijaan, vaikkapa ylip??llikkyys ja korkeimmat paikat olivat kotimaan miesten hallussa; kansallisylpeys sen vaati.

Mutta viel? suurempaa harrastusta osotti Pietari meriel?m??n; se muuttui h?ness? melkein kiihkoksi. T?ss? oli suurempia vaikeuksia voitettavana, kuin armeijan j?rjest?misess?. Eih?n Pietari ollut milloinkaan merta n?hnytk??n, ennenkun h?n siihen jo hurmaantui. H?n kertoo itse, ett? h?n er??n vanhemman sukulaisensa tavaravarastosta oli l?yt?nyt englantilaisen veneen, johon h?n heti mielistyi. Sen j?lkeen tutustui h?n er??seen hollantilaiseen laivanrakentajaan Karsten Brantiin, joka kulki h?nen kanssaan huvipurjehduksella ensin pienemmill? j?rvill? l?hell? Moskoovaa. T?rkein oli Perejasslav, , jonka rannalle h?n v. 1689 rakennutti laivaveist?m?n. T??ll? rakennettiin kolme laivaa ?sken mainitun Karsten Brantin johdolla: Pietari itse otti osaa ty?h?n kirves k?dess?. Kun ensimm?inen laiva oli valmiiksi saatu vesille lyk?tt?v?ksi, pidettiin suuria juhlallisuuksia, joihin osaa ottamaan kutsuttiin Pietarin ?iti ja puolisokin.

Kauvan ei h?n tyytynyt n?in ahtaisiin oloihin. H?n tahtoi p??st? itse merta n?kem??n, ja sent?hden h?n matkusti v. 1694 Arkangeliin, sill? Ven?j?ll? ei siihen aikaan toista merisatamaa ollut. T??ll? h?n osotti heti sangen suurta rohkeutta, ja er??ll? matkalla Solovetin luostariin oli laiva, jossa h?n oli, kovassa myrskyss? hukkumaisillaan; er??n ven?l?isen laivamiehen rohkeus ja taitavuus sen pelasti. Arkangelin kirkossa s?ilytet??n viel?kin er?st? risti?, jonka Pietari itse pelastumisensa muistoksi oli veist?nyt. Arkangelissa n?ki h?n suurempia laivoja, etup??ss? hollantilaisia; h?n katseli ja tarkasteli niit?, kyseli laivamiehilt? niiden rakennusta ja johtoa: itse kiipesi h?n mastoihin: h?n tahtoi joka taholla perehty? itsekin asiaan eik? yksin tiedustella ja n?hd?.

T?ten Pietari vietti, ensimm?iset hallitusvuotensa; h?n pysyi erill??n hallitusasiain johdosta, antautuen melkein yksinomaan omiin mieliteht?viins?, mutta samassa valmistellen itse?ns? noita suuria teht?vi? aikaansaadakseen, joita h?n my?hemmin toteutti. H?n oli ahkera, v?sym?t?n, joka paikassa saapuvilla. H?ness? oli alati toimintaa, vaikkei huvituksiakaan puuttunut. Pietari oli liiallinen molemmissa suhteissa. H?n huvittelee itse?ns? yst?vineen v?liin y?kaudet kesteiss?, joissa juominen oli p??asia, mutta niiden t?hden h?n ei koskaan laiminly? teht?vi??n p?iv?ll?. Aamulla on h?n yht? virke? ottamaan kirveen k?teens? laivan laitoja veist??kseen, tai sotaharjoituksiin, tai tiedustellakseen hollantilaisilta kauppasuhteita ja kaupan salaisuuksia. H?nen ruumiinsa oli kest?v? ja h?nen sielunsa j?ntev? suuremmassa m??r?ss?, kuin monen muun.

Pietari oppi tuntemaan eurooppalaisuutta omassa maassaan ik??nkuin toisessa k?dess?. Se ei tyydytt?nyt h?nt?. H?n tahtoi p??st? katsomaan itse niit? maita ja oloja, joista t?m? oli l?htenyt. Sen vuoksi l?hti h?n opintomatkalle L?nsi-Eurooppaan.

Joulukuun 6 p:n? 1696 antoi Pietari virallisen tiedon siit?, ett? h?n tahtoi l?hett?? l?hetyskunnan Saksan keisarin, Englannin ja Tanskan kuninkaiden, paavin, Brandenburgin vaaliruhtinaan luo, Hollantiin, sek? Venetian tasavallan hallitukselle. T?m?n l?hetyskunnan kautta tahtoi Ven?j? liitty? Euroopan l?nsivaltoihin ja tarkoitus olikin sangen yleinen. L?hetyskunnan tuli n?et valmistaa entist? yst?vyytt? n?iden valtojen kanssa yleisi? kristikunnan asioiden edist?mist? varten Turkin sulttaania vastaan. Sotaa Turkkia vastaan k?viv?t t?h?n aikaan sek? Ven?j? ett? It?valta. Sen ajan tapa hallituksien esiintymisess? vaati sangen suurta loistoa ja komeutta, ja sit? t?ytyi Ven?j?nkin osottaa varsinkin kun se nyt ensi kerran esiintyi l?nsimaiden valtojen rinnalla.

Suuri paljous, yli 200 henkil??, t?h?n l?hetyskuntaan liittyi. Frans Lefort oli retkikunnan johtaja; h?n, sivistynyt hovimies, hieno k?yt?kselt??n ja komea ulkomuodoltaan, oli siihen eritt?in sopiva. Itse tsaari otti my?skin osaa l?hetyskuntaan, mutta h?n tahtoi vaan kulkea muiden mukana mit?k??n huomiota her?tt?m?tt?. H?nen tarkoituksensa oli, ett? h?nen olonsa olisi salaisuutena, ja sent?hden h?n kulkikin "Pietari Michailovin" nimell?, mutta v?hitellen se kyll? tuli tiedoksi. L?hdemme nyt kertomaan t?st? merkillisest? matkasta, joka oli ik??nkuin Ven?j?n ensimm?inen vieraissa k?ynti Euroopan muiden kansojen luona.

Maaliskuun 6 p:n? 1697 l?hti Pietari itse Moskoovasta; koko joukko ei n?et kulkenut yhdess?, vaan oli jaettu kolmeen osastoon, eri miesten johdossa kukin. Wieniin h?n ensin aikoi menn?, mutta saatuaan kuulla, ett? keisarin kanssa oli jo tehty sopimus Turkkilaisia vastaan, muutti h?n suunnitelmansa Hollantiin ja Englantiin, saadakseen n?iss? maissa oppia laivan rakentamista, jota h?n etup??ss? halusi. Ven?j?n rajan yli kun oli kuljettu, tultiin ensin Liivinmaalle, joka silloin kuului Ruotsin valtakuntaan; Pietari ei n?et tahtonut kulkea Puolan alueella, kun siell? paraillaan oli kuninkaan vaali, ja silloin tavallisesti syntyi rauhattomuuksia. Riian kaupunki oli ensimm?inen t?rkein paikka, jonne Ven?l?isten joukko saapui. Juhlallisesti otettiin heid?t vastaan, mutta Pietari ei kuitenkaan ollut tyytyv?inen siihen kohteluun, mik? h?nen osaksensa t??ll? tuli. Suuret n?lk?vuodet, jotka Suomessa vv. 1695--97 hirmuisesti maata n??nnyttiv?t, olivat Liiviss?kin tuntuvia: ruokavarat olivat kalliita, ei tahdottu saada tarpeeksi nopeasti hevosia koko suurta seuruetta kuljettamaan. Ja Riian kuvern??ri Erik Dalberg ei tsaarin mielest? osottanut tarpeeksi kohteliaisuutta; ei ollut ilotulituksia eik? sotaleikkej?, joita h?n kaipasi. H?n moittii koko oloa ja el?m?? Liiviss?, ja viel? 13 vuotta my?hemmin Riiaa piiritt?ess??n muistelee h?n t?t? tylyytt?. "Niin suo meille Jumala, ett? saamme kostaa tuolle kirotulle kaupungille", kirjoittaa h?n v. 1700 suositulleen Menschikoville, heitetty??n itse kolme ensimm?ist? kuulaa piirityst? aljettaissa kaupunkiin.

Viikon Riiassa viivytty??n matkusti Pietari Kuurinmaalle, jossa h?nen Libaun kaupungissa t?ytyi pahojen s?iden t?hden oleskella muutamia p?ivi?. T?ll? ajalla seurusteli h?n merimiesten kanssa, kulki heid?n seurassaan ravintoloissa; kukaan ei h?nt? tuntenut; ainoastaan er??lle ven?l?iselle laivakapteenille sanotaan h?nen ilmoittaneen, kuka h?n oli.

K?nigsbergin kaupungissa tapasi Pietan Brandenburgin vaaliruhtinaan Fredrikin. T?m? mies oli eritt?in ulkonaista loistoa ja komeutta rakastava, jonka vuoksi h?n hankki itselleen my?hemmin kuninkaan arvonkin. Pietarille ja h?nen seurueelleen osotettiin kaikellaista kohteliaisuutta ja loistoa: vaaliruhtinas n?ytt?ytyi komeilla hevosillaan, kuskeillaan ja palvelijoillaan; siell? oli musiikia, kanuunan paukkinaa; mets?stysretkill? k?ytiin, komeita pitoja pidettiin j.n.e. Ven?l?iset esiintyiv?t komeissa it?maalaisissa puvuissa, pitkiss? jalokivill? ommelluissa kauhtanoissa. Ven?l?iset her?ttiv?t t??ll? esiintymisell??n huomiota; ei heilt? ollut odotettu niin hienoa ja sivistynytt? k?yt?st?. Tsaari itse kuitenkin n?ytti tuota rajua ja raakaa luontoansa, joka usein puhkesi esille. H?nen nimip?iv?n??n kes?kuun 29 p:n? tuli kaksi ylh?ist? herraa vaaliruhtinaan puolesta h?nelle onnea toivottamaan. P?iv?llisen j?lkeen vet?ytyiv?t n?m?t ulos itse?ns? vilvoittelemaan, ja t?m? suututti Pietaria. Kun he olivat takaisin palanneet, sanoi h?n vihap?iss??n, ett? vaaliruhtinas oli hyv? mies, mutta h?nen neuvosherransa olivat piruja, katsoen samassa vihaisesti toiseen heist?. K?vip? h?n niin pitk?lle, ett? ty?nsi toista kaksi kertaa rintaan ja k?ski heid?t menem??n pois. Sen he tekiv?tkin.

Ei ainoastaan huveissa kulunut aika. Pietari oli jo t??ll? ruvennut opintojaan alkamaan. Er?s etev? sotainsin??ri opetti h?nelle tykkien hoitoa ja siihen kuuluvia asianhaaroja tuntemaan. H?n sai siit? pergamentille kirjoitetun todistuksen, jossa sanotaan, ett? "Pietari Michailov"; on perin pohjin perehtynyt sota-aseiden k?ytt?misess?.

Mutta Hollantiin h?n riensi saadakseen siell? ryhty? varsinaiseen mieliteht?v??ns?, laivanrakennukseen. T??ll? h?n viipyi kauemmin kuin muualla. Ven?l?isten tuloa kaukaiseen l?nteen pidettiin jonkinlaisena kummana; v?ke? ker??ntyi uteliaisuudesta katselemaan n?it? et?isi? vieraita. Muutamassa pikkukaupungissa Hollannin rajalla er?s vaimo tunkeutui niit? l?helle, kysy?kseen olivatko he kristitylt?; huhu n?et oli kertonut, ett? ne v?h?? ennen Clevess? olivat ottaneet kasteen, mutta sit? ennen olleet pakanoita. Se osottaa, kuinka h?m?r? k?sitys Ven?j?n oloista siihen aikaan oli L?nsi-Euroopassa.

Ensin oleskeli Pietari Zaandamissa tuntemattomana, mutta jouduttuaan tappeluihin kaupungin katupoikien kanssa, ilmoittautui h?n pormestarille, ja v?hitellen tuli yleiseksi tiedoksi, ett? Ven?j?n tsaari oli siell?. Uteliasta v?ke? ker??ntyi h?nt? katselemaan: niinp? t?ytyi h?nen kerran er?st? laivaa vesille ty?nnett?iss? piiloittautua, kun ihmisi? tunkeutui niin paljon h?nen ymp?rilleen. Sen vuoksi l?hti h?n Amsterdamiin, jossa h?n ty?skenteli It?-Intian kauppaseuran varvissa. Amsterdamin pormestari, Nikolaus Witsen nimelt??n, oli Pietarille hyv?n? apuna. T?m? mies oli n?et ennen itse ollut Ven?j?ll? Hollantilaisten kauppa-asiamiehen?, ja my?hemmin hankkimiensa tietojen nojassa julaissut kirjoituksiakin It?-Euroopan oloista. Witsen hankki Pietarille tilaisuuden saamaan etevi? opettajia ja edullisia ty?paikkoja.

Eik? Pietarin huomio rajoittunut yksinomaan laivarakennukseen, vaikka se kyll? oli t?rkein: vaan h?n hankki itselleen tietoja luonnontieteiss?, anatomiiassa ja fysiikassa y.m. H?n opiskeli Hollannin etevimpien tiedemiesten johdolla n?it? aineita, k?vi heid?n luentojaan kuulemassa, ty?skenteli laboratooriumeissa. H?n tarkasteli Hollannin taidokkaasti tehtyj? kanavia, jotka h?nt? paljon miellyttiv?t: Amsterdamin rakennustapaa h?n my?hemmin k?ytti Pietaria rakennettaissa. Sit? paitsi liikkui Pietari joka paikassa ja kaikissa tilaisuuksissa h?n oli l?sn?; h?n k?veli satamassa katsellen, miten vipujen avulla tavaroita laivoista nostettiin; markkinoilla h?n torilla suurella mielihyv?ll? tarkasteli kaikellaisten silm?nk??nt?jien temppuja; samoissa tilaisuksissa h?n my?skin n?ki, miten hampaita suusta otettiin, ja opinhaluinen kun oli, tahtoi h?n itsekin t?h?n taitoon harjaantua. Mutta h?n joutui my?skin k?ym??n teaattereissa ja huveissa; ilotulituksia miss? pantiin toimeen, oli h?n saapuvilla. H?n oli l?sn? leikkisodissa, laivaman??vereiss?, joita h?nen kunniakseen pantiin toimeen. Silloin t?ll?in tavattiin h?net kirkossa protestanttista jumalanpalvelusta kuulemassa. Sanalla sanoen h?nen huomionsa k??ntyi kaikkiin el?m?n oloihin. Hollannin pieni, mutta vilkas ja ahkera kansa miellytti h?nt? paljon enemm?n kuin suurenmoinen loisto ja komeus ruhtinasten hoveissa. Tehtailijoiden, insin??rien ja rakennusmestarien seurassa h?n viihtyi paremmin kuin hovimiesten parissa. Hollannin varakas porvaristo oli h?nest? suuriarvoisempi, kuin muiden maiden ylimist?. Amsterdamissa sai Pietari todistuksen mestariltaan Klaus Poolilta, jossa sanotaan, ett? "Pietari Michailov" on Elokuun 30 p:st? 1697 Tammikuun 5 p:??n 1698 laivarakennusmiehen? tehnyt ty?t? h?nen johdollaan, ja on h?n oppinut veist?mist?, osien yhteenliitt?mist?, h?yl??mist?, puraamista j.n.e., on k?ytt?ytynyt niinkuin siivon ja kelpo ty?miehen tulee; my?skin laiva-arkkitehtuuria ja piirustusten tekemist? on h?n harrastanut.

Nelj? kuukautta l?nsimaissa oleskeltuaan palasi Pietari Hollantiin, mutta sielt? matkusti h?n pian Dresdenin kautta Wieniin. N?iss? maissa h?n ei en?? saanut n?hd? samallaisia oloja, eik? h?nen oppinsa, ollut yht? suuri. Sotalaitoksen tutkiminen oli t?rkein; Dresdeniss? oli h?n muun muassa h?mm?stytt?nyt asiantuntevia huomautuksillaan kanuunien virheist?, joita katseltiin. Mutta p??asiallisesti kuluivat p?iv?t komeissa audiensseissa ja pidoissa, seurustelussa hienossa maailmassa soiton ja tanssin mukana. Muun muassa kerrotaan er?iss? iltakesteiss? Dresdeniss?, jossa muiden mukana oli kauneudestaan kuuluisa Aurora K?nigsmark l?sn?, tsaarin olleen niin hyv?ll? tuulella, ett? h?n naisten l?sn?ollessa otti rummun ja l?i sit? niin taitavasti, ett? voitti suuressa m??r?ss? varsinaiset rummunly?j?t.

Wieniss? vietettiin sangen suurella loistolla Pietarin nimip?ivi?; 1,000 henke? oli kutsuttu. Siin? oli musiikia, tanssia, soittoa ja ilotulituksia. Komeissa p?iv?llisiss?, jotka Saksan keisari Leopold my?hemmin piti ven?l?iselle l?hetyst?lle, oli Pietarikin saapuvilla, mutta h?n seisoi aterian aikana Lefort'in tuolin takana; h?n kun kulki tuntemattomana eli "incognito", ei esiintynyt hallitsijana, Lefort kysyi viimeist? viinilasia tarjottaessa, eik? h?n saisi my?skin takana olevalle "yst?v?lleen" sit? antaa, johon tietysti suostuttiin.

Wienist? aikoi tsaari seuroineen matkustaa Italiaan, ensin Venetsiaan, jossa vanhassa kauppakaupungissa h?nell? olisi ollut lis?? oppimista; Venetsiassa jo tehtiin suuria valmistuksia t?t? varten; muun muassa aijottiin tsaarin l?sn?ollessa kuusi suurta kanuunaa valaa, joihin tsaarin ylistyst? koskettelevia kirjoituksia piti piirrett?m?n. Mutta ?kki? h?n muutti mielens?. Kotimaasta tuli ik?vi? uutisia; streltsit olivat alkaneet levottomuuksia ja sent?hden ryhtyi h?n Hein?kuun 19 p:n? 1698 paluumatkalle.

Pietari ei tyytynyt siihen, ett? h?n itse k?vi seurueinensa ulkomailla, vaan h?n tahtoi, ett? sinne my?skin muita matkustaisi ja ett? Ven?j?lle muuttaisi ulkomaalaisia. Mutta t?ss? kohden oli suuria vaikeuksia voitettavana. Yleinen mielipide ven?l?isiss? oli viel? toinen kuin heid?n tsaarillaan. Ulkomaalaisuutta pidettiin jumalattomuutena, sinne matkustaminen oli synti?, kerettil?isyyteen joutuminen oli tarjolla; monet, varsinkin ylh?isten joukossa, halveksivat ulkomaalaisuutta. Ty?tt?m??n el?m??n tottuneet bojaarit eiv?t my?sk??n mielell??n ruvenneet merimiesel?m?n vaivoihin tai muihin raskaisiin t?ihin, jota ulkomailla vaadittiin. L?hteminen oli sent?hden useinkin vastenmielist?. Mutta tsaarin tahto oli ankara. H?n teki matkasuunnitelmat ja opinharjoitukset h?n s??si. Tsaari piti my?skin valvontaa, ett? h?nen m??r?yksens? tulivat noudatetuiksi. Kullakin piti olla palatessaan tyydytt?v? todistus harjoittamastaan opista. Rangaistus seurasi, jos ei tsaarin tahtoa t?ytetty; niskoittelevan tavarat otettiin valtion omaksi. Siin? oli jotenkin paljon ankaruutta, kun ottaa viel? huomioon, ett? asianomaiset tavallisesti omalla kustannuksellaan olivat pakotetut matkansa suorittamaan.

Etup??ss? laivain rakennukseen ja meritoimiin kuuluvia asioita m??r?si Pietari Ven?l?isi? ulkomailla harrastamaan. Venetsiaan, Hollantiin ja Englantiin heit? useimmiten k?sket??n l?htem??n. Niinp? esim. sanotaan er??ss? kreivi Tolstojta varten laaditussa m??r?yksess?, ett? h?nen tuli tutustua maantieteellisiin karttoihin, kompassiin ja muihin merimiehille tarpeellisiin seikkoihin; h?nen tuli niinik??n oppia ohjaamaan laivaa, purjeiden hoitoa ja taklausta; jos mahdollista oli, tulisi h?nen my?s ottaa osaa meritappeluihin ja hankkia todistuksia miten h?n niiss? oli suoriutunut. Mutta my?skin sotalaitosta, rakennustaitoa, astronomiaa, matematiikkaa y.m. k?yt?nn?ss? tarvittavia tietoja piti hankittaman. Useille pantiin m??r?ksi, ett? heid?n tuli hankkia kaksi "mestaria" Ven?j?lle muuttamaan. T?st? valtio korvaisi maksot. Vieraita kieli? oppimaan ja tutkimaan, valtion hallintoj?rjestelm??n perehtym??n ja valtiomiehiksi harjaantuakseen l?hetettiin my?hemmin Ven?l?isi? ulkomaille, mutta ensi aikoina olivat k?yt?nn?lliset tiedot t?rkeimm?t.

Tavallisesti l?hdettiin pakosta ulkomaille, mutta muutamat is?t l?hettiv?t poikiansa vapaaehtoisestikin, ett? heist? muodostuisi hyvi? tsaarin ja valtion palvelijoita. Se oli heill? velvollisuudentuntoa. Olipa sellaisiakin, vaikka harvassa, jotka sivistykselle antoivat arvon ja yksinomaan sent?hden halusivat j?lkel?isilleen sit?. Er?s is? antaa Hollannissa olevalle pojalleen neuvoja, ett? h?nen pit?isi joutohetkin? k?yd? seuroissa, teaattereissa, hankkia "kavalierintapoja", harrastaa ratsastamista, t?t?kin taitoa, jota vanhan ven?l?isen k?sityksen mukaan seurasi ikuinen rangaistus helvetiss?. "Ainoastaan tiedoilla", sanoo sama is?, "saatetaan alkuper?isest? raakuudesta vapautua: luonnollinen ihminen, jollaisena is? ja ?iti h?net maailmaan synnytt??, ei tuo mit??n mukanaan".

Hy?ty ei n?ist? matkustuksista aina ollut sellainen, kuin tsaari tarkoitti. Vastenmielisesti kun moni l?hti, ei oppiminenkaan k?ynyt halulla. Kieli oli vierasta monelle, sivistyskanta oli niin alhainen, etteiv?t kyenneet ymm?rt?m??n l?nsimaiden kehittyneempi? oloja. Pietari itse ei osannut antaa arvoa hienommalle sivistykselle, ei taiteille, eik? hallintokaan silloin viel? h?nen huomiotaan kiinnitt?nyt: H?nen kasvatuksensa oli puutteellinen ollut; ja sivistyst? ei h?n hakenut sen jalostavan voiman vuoksi, joka sill? ihmishenkeen on, vaan k?yt?nn?llisen edun vuoksi. Kuvaavaa on h?nen k?yntins? Lontoossa ollessaan Englannin kuninkaan luona. Linnassa oli paljon komeita tauluja, suurimpien mestarien teoksia; Pietarin huomio ei niihin ollenkaan k??ntynyt; mutta kuninkaan huoneessa n?ki h?n uunin p??ll? er??n pienen koneen, joka osotti tuulen suunnan, ja t?t? h?n suurella uteliaisuudella rupesi tarkastamaan. H?nelle j?i sen vuoksi h?m?r?ksi, k?sitt?m?tt?m?ksi hienompi sivistys. H?nen olentonsa ja tapansa ei muuttunut; h?n pysyi intohimoisena, aistillisuuteen taipuvaisena henkil?n? koko elinaikansa. Mutta monet muut eiv?t saattaneet omistaa itselleen k?yt?nn?llist?k??n puolta l?himainkaan siin? m??r?ss? kuin Pietari. Useat kulkivat paikasta toiseen, mit??n saamatta aikaan, joivat ja kuluttivat rahansa ja panivat kaikellaisia rauhattomuuksia toimeen; he n?yttiv?t kyll? useinkin kotimaansa raakoja tapoja L?nsi-Euroopassa. Hollannissa olivat kaikki siell? oleskelevat Ven?l?iset m??r?tyt er??n ruhtinas Ivan Lvovin valvonnan alle; mutta h?n valittaa tsaarille, ett? opintomatkalla olevat Ven?l?iset el?v?t hurjasti, tekev?t velkoja ja uhkaavat itse h?nenkin, inspehtoorinsa, el?m??. Englannista kirjoittaa siell? oleva valvoja, ettei h?n saata saada mit??n aikaan opintoja varten sinne tulleiden Ven?l?isten kanssa; he eiv?t tahdo menn? oppiin mestarien luo, eik? sitoutua mihink??n toimeen; sit? vastoin tahtovat he p??st? kotiin l?htem??n ilman mit??n aihetta ja vaativat viel? suuria rahasummia paluumatkaa varten; ei pyynn?t eik? uhkaukset ole mit??n vaikuttaneet. Hurjuudessa oli yksi Ven?l?isist? puhkaissut er??n Englantilaisen silm?n, josta viimeksi mainittu vaati 500 puntaa. Samantapaista menettely? kerrotaan muualtakin. Useat arvattavasti palasivat jotenkin samallaisina kotimaahansa kuin olivat sielt? l?hteneetkin.

Harvassa oli sellaisia matkustajien joukossa, jotka osasivat tehd? havaintoja kuulemastaan ja n?kem?st??n. Sellainen oli esim. ?sken mainittu kreivi Tolstoj, joka matkusteli Puolassa, Saksassa ja Italiassa. H?n huomaa eri kansojen luonteet, tavat ja ominaisuudet sek? arvostelee niit?; h?n tarkastelee komeita rakennuksia; oikeudenk?ynniss? h?n on saapuvilla j.n.e.; h?n osasi omistaa ja arvostella sit? mit? h?n n?ki.

Mutta olkoonpa niinkin, ettei kaikilla ollut yht? suurta hy?ty?, ett? etup??ss? k?yt?nn?llinen puoli Euroopan sivistyksest? tuli Ven?j?n hyv?ksi, oli se kuitenkin t?rke?, se oli suuri askel l?hent?m??n sit? Euroopaan. N?iden tietojen kautta Ven?j? saattoi k?ytt?? edukseen omia apul?hteit??n, hankkia aineellisia voimia, joiden avulla se voi kohota suuruuteensa.

Niinkuin jo on mainittu; tahtoi Pietari my?skin saada enemm?n ulkomaalaisia Ven?j?lle, etup??ss? k?yt?nn?llist? v?ke?. H?n oli itse matkoillaan v?rv?nnyt sellaisia henkil?it?. Sinne kutsuttiin arkkitehti?, lakimiehi?, mekaanikkoja Ranskasta, upsieria armeijaan, insin??ri? kanavia kaivamaan, l??k?ri? y.m. Kaikki t?nne tulijat eiv?t olleet varsin kehuttavia miehi?. Onnensa hakijoita ne usein olivat, sellaisia, jotka eiv?t kotimaassaan tulleet toimeen. Ven?j? oli silloin jonkinlainen Amerikka, jonne mentiin rahoja ja etuja hankkimaan; hyvi? palkkoja ja muita etuja n?et luvattiin sinne siirtyville. Mutta eip? se aina niin hyv?? ollut. Ven?l?iset ylip??ns? vihasivat ulkomaalaisia, vehkeiliv?t niit? vastaan, tekiv?t heid?n olonsa tukalaksi; luvattuja etuja eiv?t aina saaneet nauttia; siit? syntyi paljon rettel?it? ja kiistoja, ja moni palasi tyytym?tt?m?n? kotimaahansa takaisin, mutta usea j?i kuitenkin sinne asumaan ja auttamaan taidollaan Ven?j?n kehityst?.

Elokuun 25 p:n? illalla saapui Pietari p??kaupunkiinsa Moskoovaan ja l?hti sielt? heti Preobrashenskiin. Seuraavana aamuna tuli korkeita virkamiehi? h?nen luoksensa onnea toivottamaan hyvin p??ttyneen matkan johdosta. Tsaari oli hyv?ll? tuulella, iloinen ja yst?v?llinen; vanhan ven?l?isen tavan mukaan lankesivat onnittelijat maahan h?nen eteens? ja h?n taas kohotti heid?t yl?s sek? suuteli heit?. Mutta t?m?n it?maalaisen kunnianosotuksen p??tytty? tarttui tsaari saksiin ja leikkasi useammilta l?sn?olevilta parrat pois; muiden muassa menetti sotamarsalkka Schein partansa.

T?m? ensimm?inen hyvinkin mielivaltainen toimi oli ik??nkuin enteen? siit?, ett? uusi aika oli alkamassa. Ennen ulkomaan matkaansa ei Pietari ollut paljon asioihin puuttunut; h?n oli ainoastaan hankkinut oppia itselleen; mutta nyt oppiaika p??ttyy ja h?n rupeaa saamaansa oppia kansansa ja valtionsa eduksi k?ytt?m??n. H?n ryhtyi hallitsemaan ja t?st? l?hin se oli h?n yksin, joka kaikki m??r?si. Pietari esiintyi ik??nkuin muinais-roomalainen diktaattori, joka kaiken vallan valtiossa oli saanut. H?n ei s??st?nyt mit??n; ei valitukset eik? pyynn?t h?neen vaikuttaneet. Sill? h?n katsoi velvollisuutensa vaativan sit? mit? h?n teki. Ven?j?n kansa ei h?nen toimiansa ymm?rt?nyt; se n?ki niiss? vaan mielivaltaisuutta, pyhyyden loukkaamista, uskonnon sokaisemista ja tsaarin oman arvon alentamista. Pietari taas koetti esiinty? kansansa opettajana; valtaistuin oli samassa se paikka, josta tsaari antoi neuvoja kansalleen ik??nkuin alaik?isille holhoteille. Pietarin toimissa ei tosin tavata johdonmukaisuutta; h?nell? ei ollut itsell??n selv?ksi muodostettua suunnitelmaa, jonka mukaan h?n toimi. M??r?ykset, joita h?n antoi, olivat usein ilman mit??n yhteytt? toistensa kanssa. H?nell? ei itsell??n ollut sivistyst? siin? m??r?ss?, ett? h?n olisi

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet