Read Ebook: The Secret Trails by Roberts Charles G D Sir

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 409 lines and 36653 words, and 9 pages

Joka kohdassa, miss? olen Saimaan ja P?ij?nteen laajojen vesist?itten varsia kulkenut, samoin ik??n N?sij?rven vesijakson puolella, olen puhutellut asiantuntevia henkil?it?, ja kaikkialla kuuluu tukkipuista tulleen hintaa noin 5:dest? 50:neen penniin kannolta, kun on summassa my?ty mets?lohkoja, joka tapa t?h?n saakka on ollut aivan yleinen. Paikoin on hinta mennyt alle 5:kin pennin. Sama hinta on k?yp? nytkin viel?, jos kohta puut ovat pienenneet, sill? samoja metsi? on my?ty useaan kertaan. Ensin takavuosina suurimmat puut ja sitten yh? pienempi?. Nyt myyd??n jo 6 tuumaisia ja paljon siit?kin alle. Rahat ovat monelta menneet yht? helposti kuin ovat tulleetkin. Viimeisess? h?d?ss? tulevat apuun massatehtaat ja propsien ostajat ja tekev?t h?vityksen t?ydelliseksi, j?tt?en is?nn?lle nahkan kouraan talostansa. Jonkun ajan kuluttua kynsii h?n p??t??n, valittaa ettei talonpito kannata -- ja l?htee sahayhti?itten tukinajoon.

Esimerkkej? ylen surkeista mets?kaupoista ja suorista peijauksista voisi luetella loppumattomiin. Tavallisesti niist? puhutaan julkisuudessa hyvin v?h?n. Usea myyj? ei ollenkaan itse tied? pettyneens?, luulee saaneensa hyv?n hinnan ja koettaa kaikin tavoin pit?? salassa saantejaan, ett'eiv?t muka p??sisi kunnallisessa taksoituksessa tarpeettomasti veroittamaan mets?tuloista. Toinen taas kyll? huomaa erehdyksens?, mutta se huomio tulee liian my?h??n. H?n ei ilke? h?pe?n vuoksi puhua asiasta mit??n, valittaa vaan rahan puutetta ja mets?ns? huonontumista, ja on siksi kateellinen, ett'ei sent??n varoita naapureitaankaan, vaikka huomaisi heid?nkin tekev?n yht? tyhmi? kauppoja.

T?ss? muutamia hyvin tavallisia esimerkkej?:

Kes?lahden pit?j?n Marjaniemest? on aivan nykysitt?in myyty er?s mets?palsta 1,200 markasta. Siit? on ostaja kaatanut noin 40,000 tukkipuuta.

Ilomantsissa on etel?kulmalla pit?j?? Eimisj?rven kyl?, jossa on 18 talonumeroa, yhteens? 5 manttaalia. Arvioltani on heill?, paikkakunnan jyvityksen mukaan, kovaa maata noin 10 ? 12,000 hehtaaria. Ei kovinkaan monta vuotta sitten p??ttiv?t is?nn?t myyd? koko kyl?n mets?n yhteisesti ja ottaa siit? rahaa. Ostaja oli heit? tietysti jo kauvan kierrellyt ja kun vihdoin sai heid?t kaikki samaan apajaan, maksaa rumahutti ukoille 7,200 mk., s.o. 400 mk. mieheen, ja sai siten hakkuu-oikeuden koko kyl?kunnan maahan ja vallan ottaa kaikki puut 8 tuumaisiin saakka, miss? niit? vaan l?ytyi.

Iisalmen Nissil?n kyl?ss? on er?s is?nt? myynyt niinik??n mets?lohon 500 markalla. Siit? mets?st? on sahayhti? uittanut noin 30,000 puuta. "H?t?inen hullu, n?lk?inen raivo", sanoi t?st? samasta kaupasta puhuttaissa muuan iisalmelainen, mutta t?llainen hulluushan olisi suorastaan rangaistava, ja moni pienempi hullu on holhun alaisena.

Pihtiputaan kirkonkyl?ss? oli muuan k?yh? mies myynyt 200 markasta hakkuuoikeuden mets??ns? 20 vuodeksi er??lle sahayhti?lle. Kaupasta syntyi sent??n rettel?, mets? tuli arvioitavaksi ja siin? ilmeni sen oikea arvo. Se arvioitiin paikkakunnan hinnan mukaan puuluvulla 12000 markaksi! Eiv?tk? arviomiesten hinnat siell? p?in ole eritt?in korkeita, keskim??rin noin 50 ? 70 penni? puulle.

T?llaiset kaupat ovat t?t? nyky? viel? ihan tavallisia, vaikka kuten mainittu, niist? ei tavallisesti puhuta.

Ja vanhemmat kaupat, sen aikuiset, jolloin moni pohatta laski perustuksen nykyisille miljoonilleen, olivat viel? ihmeellisempi?, muistuttaen melkein espanjalaisten tuloa Ameriikkaan, jossa he lasihelmill? vaihtoivat itselleen laivalastittain kultaa. Niinp? osti Rautavaaran pit?j?ss? muuankin mets?keinottelija, jolla oli hyv?t lahjat p??st? miljon??riksi, hakkuuoikeuden er??n is?nn?n koko mets??n kymmeneksi vuodeksi 3:lla jauhos?kill? -- talossa oli tietysti ankara leiv?n puute silloin. H?n hakkuutti ja m?i sitten 10 vuotta tuosta ostamastaan mets?st? pelkki? suuria puita ensin -- puheitten mukaan yhten?kin ainoana vuonna er??lle sahayhti?lle 60,000 tukkia -- vaan kun pienemm?tkin puut alkoivat jo kelvata uitettaviksi eik? h?n m??r?aikana ehtinyt niit? kaikkia myyd?, jatkoi h?n kauppakirjaa is?nn?n kanssa viel? 10 vuodeksi ja oli jo silloin niin jalomielinen, ett? maksoi tuosta uudesta hakkuuoikeudestaan rahassa -- 350 markkaa!

Samallaiset jauhokuli-kaupat olivat ennen, varsinkin Karjalan puolella, hyvin tavallisia, ja satumaisen kallista leip?? niill? on h?d?n lievitykseksi lunastettu. On sy?ty muutamissa viikoissa suuret salot, komeat mets?t, joilla oikein k?ytettyn? olisi eletty monta sukupolvea. Ja t?llaisen leiv?n sy?tt?j?t ovat miljoonainsa nojalla korkeassa asemassa t?ss? meid?n yhteiskunnassamme, vaan kansa ja hallitus miettiv?t monasti p??ns? ymp?ri keksi?kseen h?t?apukeinoja, kun jotakuta paikkakuntaa uhkaa leiv?n puute.

Sellaiset kaupat eiv?t liioin kuulu harvinaisuuksiin, joissa kauppakirjan teossa petkutetaan myyji?.

Sulkavan pit?j?ss? omisti muuan is?nt? kauniin m?nnikk?niemen aivan laivav?yl?n varrella. Sit? tulivat er??n sahayhti?n miehet h?nelt? ostelemaan. H?n ei aluksi ollut taipuvainen my?m??n sit?, mutta m?i sent??n, kun sai mielest??n hyv?n hinnan. Kauppakirja tehtiin siten, ett? yhti?ll? oli oikeus ottaa niemest? kaikki kelvolliset puut. Ukko ymm?rsi kelvollisilla puilla sahatukkeja, ja oli hyvill??n kaupastaan, sill? j?isih?n h?nen niemeens? viel? hyv?, kasvava mets? j?lelle. Mutta yhti? k?sitti asian toisin, sill? kelvollista puutahan ne ovat halotkin, joita kelpaa kes?ll? ottaa niemen nen?st? hinaajalaivain l?mmitysaineeksi -- ja niin paljastettiin niemi pienimpiin n?reihin saakka.

Kauppakirjojen suhteen yleens? olisi paljon puhumista. T?t? nyky?, kun joku mets?nomistaja on jo sen verran viisastunut, ett? tahtoo myyd? mets?ns? kantokaupalla, tehd??n kauppakirja tavallisesti sellainen, ett? ostaja sen nojalla voi tehd? "raakkipuita" melkein niin paljon kuin tahtoo.

H?n sitoutuu kyll? maksamaan m??r?tyn hinnan m??r?tyn paksuuden t?ytt?vist?, t?ysin kelvollisista puista, vaan kun ne sitten kaadettua vasta lopullisesti lasketaan ja tarkastetaan, l?ytyykin niist? usein suuri osa v??ri? y.m. kelvottomia. "Mit? min? niill??" tuumii ostaja. "No mit? min?k??n", arvelee myyj?. Mutta kun ne nyt kerran ovat kaadetut, tarjoo ostaja my?j?lle niist? jonkun verran palkkiota, mit? itse parhaaksi n?kee, ja uittaa ne sahalle, jossa niist? l?htee kyll?kin suoraa tavaraa. T?ten on moni mets?n my?j? pettynyt niin, ett? on kantoluvulla saanut viel?kin huonomman hinnan, kuin mit? h?nelle ensin on summakaupalla tarjottu.

Ja p??tarkoitus t?ss? lieneekin tietysti ollut pel?tt?? myyji? lukemasta puitaan.

Paljon vehkeill??n my?s alamittaisten puitten suhteen, ja rettel?it? sellaisista tapauksista kuulee yhten??n, vaan useimmin niiss? ostajat tavalla tai toisella j??v?t voitolle. Uukuniemell? on esim. er?s ostaja maksattanut alamittaiset puut kaato- ja ajomiehill? syytt?in heit? huolimattomuudesta, vaan on pit?nyt kuitenkin puut itse, huolimatta siit?, ett? h?n kumminkin oli saanut summakaupassa t?ysimittaisetkin puut noin 20 pennill? kappaleen.

Pielisj?rvell? kerrotaan er??n yhti?n ty?njohtajain k?ytt?neen sellaisia keinoja, ett? kaatoivat puita juurineen saadakseen niihin enemm?n mittaa ja hakkasivat suutteita tukkien latvap?ihin saadakseen ne paksummiksi.

Kaikista t?llaisista tapauksista on tietysti myyjille paljon oppia, mutta usein se oppi tulee liian kalliiksi pitkien rettel?imisten ja k?r?j?imisten kautta.

Jos joku taas aikoo kaataa puunsa itse ja my?d? ne "leverantiin", tarjotaan h?nelle niin pieni? hintoja, ett'ei sek??n kannata, sill? sahayhti?itten kesken on kilpailu kovin pieni. Mink? yksi tarjoo, sit? ei toinen mielell??n mene ylent?m??n.

Tarjotaan tavallisista tukeista markkaa, tai puoltatoista uittov?yl?lle ajettuna, joka kyll? monasti sittenkin voisi olla etuisampaa, kuin summamyynti, jos vaan tiet?isi varmaan, mik? puu kelpaa, mik? "raakataan".

Muuten ovat sahalaisten laskut metsi? ostaissaan tuiki omituisia . Niiden perustalla menev?t pienemm?t, esim. 7 tuumaiset puut myyj?lt? johdonmukaisesti ihan ilmaiseen.

He laskevat hinnan puiden suuruuden mukaan seuraavasti: esim. puulle, joka 8 metrin p??st? t?ytt?? 16 cm, laskevat he hintaa alavesiin, sahauspaikoille uitettuna 70 penni? . Mutta nyt tiedet??n, ja sen he sanovat itsekin, ett? hakkuu- ja uittokustannukset esim. Pohjois-Savon vesilt? alavesiin tekev?t keskim??rin 80 penni? tukille -- siis tulisi heille t?m?n laskun mukaan jokaisesta sellaisesta puusta 10 pennin vahinko, ellei sen arvo sahauspaikalla todellakaan ole muuta kuin 70 penni?. Suuremmille puille lasketaan tietysti korkeampi hinta mets?? arvosteltaessa, mutta siin? laskussa on tappio noista pienemmist? puista vedett?v? isompien hinnasta pois, ja kun suuria puita en?? on ani harvassa, laskee siis mets?n hinta tavattoman alhaalle, vaikka puitten lukum??r? silt? saattaa olla hyvinkin suuri. T?st? on seurauksena, ett? keskiarvoa otettaissa sek? suurille ett? pienille puille, kantorahaksi puuta kohti usein tulee vaan muutama penni.

Kuinka t?llaiset laskut pit?v?t paikkansa, on vaikea k?sitt??, ja tukkimiesten salaisuuksiin kuuluu se seikka, ett? heid?n kumminkin pitkilt?kin uittomatkoilta ja pelkist? pienist?kin puista kannattaa sent??n jotain maksaa ja niit? uittaa, viel?p? niit? pieni?kin pienempi? niin kiihke?sti tavoitella, ett? niit? suutteilla paksuntavat. Mikseiv?t he jumalan nimess? j?t? niit? kasvamaan, jos he niist? tappiota saavat, ja tyydy sahaamaan vaan isompia puita, joista saavat jotain hy?ty??

Mutta jos hiukan nostetaan sit? salaisuuden verhoa, johon he salokulmalaisilta koettavat asioitaan peitt??, niin huomataan, ett? he sent??n kaikkein pienimm?st?kin tavarasta esim. t?t? nyky? saavat Kotkassa laivaan lastattuna noin 80 penni? englannin kuutiojalasta ja 14 ctm. 8 metrisest? puusta pit?isi sellaista tavaraa tuleman ainakin 4 ? 5 kuutiojalkaa, jotka numerot eiv?t luullakseni ole liian korkeiksi arvattuja; sahaus- y.m. pienemm?t kustannukset eiv?t voi nousta moniinkaan penneihin puuta kohti, kun uitto on pois laskettu.

Niin itsepintaisesti tahtovat he ylimalkaan pysy? yksinoikeutettuina mets?in hinnanm??r??jin?, ett? ovat kihlakunnanoikeuksiinkin tuoneet toisten yhti?itten miehi? asiantuntijoina arvioimaan puille hintaa, kun joskus ovat laittomien hakkuitten vuoksi joutuneet vastaamaan t?ist?ns?, ja silloin ovat t?llaiset arviomiehet panneet niin alhaisen hinnan puille, ettei sit? oikeuskaan ole voinut ottaa oikein uskoakseen todeksi. Ja niin on sattunut ainakin yhden kerran, Keski-Suomen puolella, pulpahtamaan totuus ilmi niinkuin tapaturmassa: "heid?n t?ytyy tehd? sill? tavoin oman asiansa vuoksi, ett'eiv?t talonpojat, jotka metsi??n myyv?t, saisi tietoonsa puitten todellista arvoa!"

Mutta eik?h?n olisi sent??n hyv? saattaa myyj?inkin tiedoksi puutavaran todellinen arvo, esim. siten, ett? sanomalehdet ottaisivat julaistakseen hiukan kansantajuisempia noteerauksia sen tavaran hinnoista, joka ainakin viel? on meid?n suurin ja t?rkein vientitavaramme. Mainitaan vaan silloin t?ll?in jotain standerteista ja Englannin punnista, joka on jotensakin samaa kuin panisi kirjan lapsen eteen, joka ei viel? tunne kirjaimia. Puhuttakoon edes kuutiojaloista tai metreist? ja Suomen markoista, tai viel? parempi, jos joskus mainittaisiin ja ihmisten mieliin teroitettaisiin, ett? esim. 25 ctm vahvuisesta 7 1/2 metrin pituisesta tukista tulee noin 7 ? 8 englannin kuutiojalkaa karkeampaa sahatavaraa, josta nykyisin saadaan ainakin 2 markkaa, ell'ei enemm?n kuutiojalasta, ja sitten viel? pient? kaikellaista pintapuusta kaupanp??lle. T?llaisistakin puista, honkaisista, tarjovat yhti?t sis?vesien varsilla t?t? nyky? j??lle ajettuina ja valmiiksi kuorittuina vaan 3 ? 4 markkaa kappaleelta, ja sittenkin ovat he t?llaisissa leveranssikaupoissa, kuten jo kerran ennen olen maininut, niin ??rett?m?n tarkkoja, mit? puitten hyvyyteen tulee, ett? on mahdotonta tiet??, mik? puu heille kelpaa mik? ei.

Mutta ylisummaan on kanto- ja puuluvulla myynti rahvaan keskuudessa viel? niin harvinaista, ett? se kuuluu poikkeustapauksiin. Kaikki myyv?t mets?ns? summassa vaan ja antavat tavallisesti viel? ostajille niin pitki? hakkuu-aikoja, 10-20 vuotta, ett? heid?n mets?ns? jo sen kest?ess? tuottaa enemm?n lis?kasvua, kuin mit? siit? saatu hinta korkoineen p?ivineen tekee.

Niin ovat meid?n parhaat mets?mme menneet, menev?t viel? ehk? loputkin, ja hauska olisi tiet??, mit? niitten alkuper?iset omistajat todellisuudessa ovat niist? saaneet.

Nelj?n, eli p??asiassa kolmen viimeisen vuosikymmenen kuluessa on maastamme tilastollisten tietojen mukaan viety puutavaroita ulkomaille noin 1,500 miljoonan markan arvosta. Onhan siin? jo rahaa, ja on sit? otaksuttavasti tullut paljo enemm?nkin, jos voitaisiin ihan tarkoin tiet??, mit? kukin saha t?m?n ajan kuluessa on saanut. Ja kun tulo valtionmetsist? tekee mit?tt?m?n pienen osan t?st? summasta, on siis suurin osa siit? tullut yksityisten k?siin. Jos nyt kaikki t?m? raha olisi k?ytetty aineellisen ja henkisen tilamme parantamiseksi, niin olisimme varmaan kummassakin suhteessa korkeammalla kannalla kuin mit? todella olemme. Asian laita on kuitenkin se, ett? siit? summasta on ainoastaan pieni, vallan turhan pieni osa tullut mets?nmyyjien hyv?ksi ja ett? viel? siit?kin pienest? osasta on suurin puoli mennyt kaikkeen muuhun, vaan ei viljelysten parantamiseen.

Olisi todella hauska tiet?? kuinka suuri osa noista miljoonista on j??nyt metsien entisten omistajain kukkaroihin ja mik? osa niist? on mennyt ty?palkkoihin ja saha- ja tehdasyhti?itten voitoksi. Sen ainakin osapuille huomaa, mit? niist? on j??nyt maanomistajain hyv?ksi, kun alkaa kulkea tukkimiesten j?lki? pitkin vesist?j?mme ja ottaa selkoa heid?n valloituksistaan. Maanomistajain puolella ei n?e suurtakaan j?lke? niist? rahoista. Ulkokuori on kyll? paikoin muuttunut ja konjakin k?yt?nt? lis??ntynyt. N?kee monessa kohden upeita, puoleksi tyhjin? seisovia rakennuksia, mutta mets?t ovat paljastetut, peltoja ei ole lis?tty -- ja puutetta valitetaan yleens? kaikkialla. Ty?miehill? -- niiden joukossa my?s tukinajossa olevilla tilallisilla -- on ollut ja on varsinkin t?t? nyky? ansiota runsaasti, mutta se menee kiireell? k?dest? suuhun j?tt?m?tt? mit??n j?lke? -- sill? aikaa kun pelto huutaa lannan vet?j??. N?kyvimm?n j?len niist? miljoonista on sahayhti?itten osa j?tt?nyt, sill? heid?n joukossaan l?ytyy sellaisiakin, jotka vastaisen varalle, mets?nkasvatusta varten, ovat t?ydell? omistusoikeudella pohjineen kaikkineen haltuunsa ottaneet jo monia satoja maatiloja ja ottavat yh? lis?? mink? enn?tt?v?t.

Olkoon t?ss? mainittu er?s tuore ja kuvaava esimerkki, joka selv?sti n?ytt??, mihin suuntaan olot k??ntyv?t sellaisissa mets?seuduissa, joissa kansa viel? ei ole tarpeeksi kypsynyt antamaan arvoa terveelle kehitykselle tai ajattelemaan vastaista hyvinvointiaan ja suremaan huomista p?iv??. Hiljattain annettiin korpiselk?l?isiile Viipurin l??niss? perint?-oikeudet maihinsa, jotka, kuten tiedet??n, ovat entisi? valtion lunastamia lahjoitusmaita. He saivat k?siins? ??rett?m?t mets?maat ja niit? he nyky??n k?ytt?v?t -- luvalla sanoen -- niinkuin pieni lapsi kallisarvoista leikkikalua, jonka arvoa h?n ei ymm?rr?, vaan jonka h?n heti k?siins? saatuaan s?rkee tai antaa toiselle, ja tahtoo itselleen uutta. Halvempi lelu olisi h?nelle ollut saman arvoinen ja yht? hy?dyllinen.

Monilla juonilla ja vehkeill? on koetettu p??st? k?siksi Korpisel?n ukkojen metsiin jo ennen kuin heill? oli edes t?ytt? omistusoikeutta niihin, ja nyt, paperit saatuaan, m?iv?t he heti osan niist? yksiss? tuumin ja saivatkin niist?, kumma kyll?, It?-Suomen mets?kauppoihin n?hden ennen kuulumattoman hinnan, niin ett? heid?n kuntansa taitaa nyky??n olla rahasta rikkaimpia koko Suomenniemell?. Mutta paljonko noista rahoista on siunausta? Konjakkinassakat ja hienot ulkomaiset viinit kulkevat sinne Viipurista ja aina Helsingist? saakka. Vietet??n hauskoja p?ivi? juomatavarain kera ja sytytell??n kymmenmarkkasilla sikaareja, molemmat tapoja, jotka olivat varsin yleisi? Keski- ja L?nsi-Suomessakin mets?huijauksen kulta-aikoina, vaan joiden j?let siell? sent??n ovat miten kuten peittyneet yleens? edistyneempien olojen vaikutuksesta. Sill? menolla eiv?t tuhannet pitk?lt?k??n kest?, ja kun ne ovat menneet, otetaan mets?st? uusia ja vihdoin my?d??n koko pohja, jolla on asuttu, sill? poika, v?kijuomain h?yryss? kasvaen, ei saa tietysti parempaa halua s??nn?llisiin viljelyst?ihin kuin mit? is?ll?k??n on ollut.

Varsin hauskoja ja kuvaavia poikkeuksia on kyll? joukossa: joku on kuullut, ett? suosta ja korpimaastakin voi raivata peltoa ja saada jotain tuloa. H?n on my?s kuullut, ett? sellaisia toimia varten l?ytyy erityinen valtionvirkamies. H?n pyyt?? agronoomia tilalleen, t?m? punnitsee maat ja suunnittelee sarat, maa saattaa olla hyvinkin hyv??, eik? siis muuta kuin lapio ja kuokka kouraan. -- "Ka antaneehan se ruunu rahat t?h?n raatamiseen?" on silloin ensimm?inen kysymys. Kun kuullaan, ett? se on omin neuvoin teht?v?, j?? se usein tekem?tt?, sill? "rahoille l?ytyy parempia l?pi?."

Olen kuullut monen ymm?rt?v?mm?n Karjalan miehen ennustavan, ett? jos asiat t?t? menoaan menev?t, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua on Korpisel?n kulma taas k?yhimpi? sopukoita Suomessa, kenties sahayhti?itten omana, ja kaikki kauniit puheet ja toivomukset siit? itsen?isest?, vapaasta ja tarmokkaasta maata viljelev?st? v?est?st?, jonka piti kohota entisten lahjoitusmaitten alueilta, ovat menneet turhaan: on "ymp?ri k?yty ja yhteen tultu".

Niin ovat asiat. Jos on metsist? itsess??nkin jo v?h?n saatu, niin siit?kin v?h?st? on viel? suuri osa k?ytetty v??rin. Ei ole siis sill? hyv?, ett? me opimme panemaan mets?llemme t?yden arvon, meid?n pit?? my?s oppiman oikein k?ytt?m??n sen antimia, k?ytt?m??n niit? siten, ett? niist? olisi aina apua, ja varsinkin silloin, kun pelto pett??.

Saha- ja tehdasyhti?itten maa-anastuksista.

Viime aikoina on maassamme tullut eritt?in polttavaksi kysymykseksi irtolaisv?est?n tilan parantaminen, ja yhdeksi tehokkaimmista keinoista sill? alalla on harkittu sen kiinnitt?minen "omaan maahan." Sille koetetaan hankkia maata, jolla se pysyv?isesti asuisi ja jota se t?ydell? ja vapaalla omistusoikeudella viljelisi. T?m? olisi erinomaisen hyv?, oikeastaan ainoa tepsiv? keino, kunhan sen vaan voisi toteuttaa, ja kummaltakin puolelta sen pit?isi soveltua yhteen niinkuin kaksi astian laitaa. Sill? maatahan meill? juuri on jos mit??n, ja luulisi olevan sen viljelij?it?kin, koska pienempi osa v?est?st?mme vasta on p??ssyt sit? pysyv?isesti viljelem??n. Mutta meid?n kansalla on oikeastaan v?hemm?n halua maanviljelykseen kuin mik? olisi suotavaa ja menestyksellemme tarpeellista. Ja toisekseen, juuri kun meill? yhdelt? puolelta innostuksella ja suurilla ponnistuksilla koetetaan toteuttaa t?t? hyv?? aatetta, s.o. hankkia maanviljelyksess? itsen?ist?, vapaata ja kannattavaa ty?alaa niille, joilla sit? ei viel? ole, niin juuri samalla hetkell? koetetaan toiselta puolelta repi? t?t? hyv?? yrityst? rikki, koetetaan irroittaa maasta sellaisiakin, joilla sit? jo ennest??n on ollut, ja lis?t? yh? niitten lukum??r??, joilla sit? ei ole, sek? pienent?? sen turpeen pinta-alaa, jota kannattaisi leiv?n kasvulle k??nt??.

Ja t?m? nurja puoli, t?m? vastustava ja rikkirepiv? puoli on nyky??n useilla seuduilla voimallisempi kuin tuo tasoittava ja yhdist?v?, se on viettelev?mpi, sill? se kiilt?? ja kangastaa kullalta, sill? on miljoonat ja taas miljoonat p??ominaan, jotka sokaisevat meik?l?isten, varsinkin syd?nmaalaisten, maanviljelyksen ja todellisen pellon raatamisen suhteen jo ennest??nkin v?h?n?k?iset silm?t.

Ne ovat juuri sahayhti?itten miljoonat, p??asiassa meid?n omista metsist? kootut suuret p??omat, jotka ovat alkaneet vaikeuttaa edell?mainittua, yhteiskunnallemme terveellist? toimenpidett?. T?ss? on v?h? v?h?lt? voitettu ase meid?n omasta k?dest?mme ja k??nnetty meit? itse?mme vastaan.

Sadat, tuhannet maanomistajat luopuvat rahan huimaavasta vaikutuksesta ja "herrasp?ivien" toivossa maastaan, heitt?en sen sahayhti?ille ja osasta muillekin teollisuuslaitoksille mets?nkasvuun. Ja ne maat voi pit?? maanviljelykselt? ainaiseksi mennein?, ainakin niinkauvaksi kuin puutavaraa maailmassa tarvitaan. Vai luuleeko joku, ett? sahayhti?t, puumassa- ja lankarullatehtaat y.m. puunjalostuslaitokset ostelevat itselleen tiloja el??kseen niitten maanviljelyksell? -- meill? Suomessa! Kaukana siit?. Suurempia korkoja he vaativat rahoilleen, ja kuten tuonnempana n?emme, on heid?n harrastuksensa hyvin kaukana maanviljelyksest?.

T?m? outo ja uusi liike meill? on yksi mets?huijauksen suoria seurauksia, ja miss? se on ollut suurin, niinkuin etup??ss? hyvien uittov?ylien varsilla sis?maassa, siell? on t?m? maasta luopuminenkin yleisint?, tarttuen paikoitellen miehest? mieheen niinkuin kulkutauti, aivan kuin tuo toisin paikoin maatamme raivoava "ameriikan kuume", jonka kanssa se luonteeltaan onkin hyvin l?heisess? sukulaissuhteessa.

Yksityisi? tiloja on sahalaitoksilla ja muillakin tehtailla kyll? hallussaan miltei joka pit?j?ss? kautta koko maan, miss? vaan metsi? viel? on j?lell?, sill? metsien t?hden he ostelevat niit? t??ll? meill?, koska ei ole pienint?k??n toivoa, ett? t??ll? kultasuonia l?ydett?isiin maasta. Mutta l?ytyy seutuja, joissa kokonaiset kyl?kunnat, puolet suurista pit?jist? ovat joutuneet heid?n k?siins?. Sellaisia ovat etup??ss? koko it?inen ja pohjoinen osa Kuopion l??ni? sek? Vaasan l??niss? Larikaan kihlakunta, siis juuri seudut, jotka ovat olleet mets?rikkaimpia maassamme ja joissa itse mets?n kasvukin, niinkuin esim. koko Laukaan kihlakunnassa, on tavattoman hyv?. Paljon on yhti?tiloja nyky??n jo alkanut ilmesty? Oulunkin l??nin puolelle, mutta niist? en t?ss? voi tehd? selkoa, koska matkani ei ulottunut sinne saakka.

Mikkelin l??niss? on etup??ss? mainittava yksi kohta, nim. Sulkavan pit?j?, jossa my?skin on jo v?ltt?v? m??r? n?it? "uusia r?lssi?", niinkuin kansa niit? sattuvasti nimitt??. Siin? on yksi sahayhti?itten p??linnoituksista Etel?-Savossa, k?sitt?en 22 eri tilaa ja tilan osaa, yhteens? 9 manttaalia. Kun koko Sulkavan pit?j?ss? on 52 manttaalia, on siis l?hes viides osa pit?j?? jo joutunut pois maanviljelyksen k?sist?. Ne ovat n?m? Sulkavan tilat useimmat olleet hyvin viljeltyj? suurtiloja laajoine torppari-alueineen ja nyt niiden omistajina ovat, paria lukuunottamatta, kotkalaiset sahayhti?t Gutzeit & C:o sek? Hallan yhti?.

Muissa Etel?-Savon pit?jiss? on samallaisia suurtiloja joutunut samoihin k?siin, vaikk'ei toki niin suuressa m??r?ss? kuin Sulkavalla, mutta jonkun niit? aina kohtaa joka pit?j?ss?. Niinp? on S??mingiss? aivan nykyisin myyty suuri Niittylahden hovi, joka t?h?n saakka on ollut eritt?in hyv?ss? viljelyskunnossa. Samoin Kerim?ell? Turtianniemen hovi, y.m.m. muissa paikoissa. Ja tuntuu silt?, ett? enimm?t Savon suurtilat tulevat menem??n samaa tiet?, sill? niiss? seuduissa ei pientilallisilla ole en?? ollenkaan metsi?. Niit? on kaskettu ja niit? on myyty niin hurjasti, ett? l?ytyy paikkoja, niinkuin esim. Simpalan kulma Kerim?en pit?j?ss?, jossa tilallisten jo t?ytyy ostaa polttopuuta -- jos on mist? ostaa.

Mutta jos nyt siirrymme Kuopion l??niin ja alamme kulkea sen it?ist? osaa, Karjalan puolta, etel?st? pohjoiseen, niin on ensimm?isen? vastassamme Tohmaj?rven pit?j?. Siin? on yhti?tiloja 24, yhteens? 5,50 manttaalia. N?m? ovat V?rtsil?n tehtaan omia ja jo vanhempaa omistusoikeutta, mutta metsien vuoksi n?m?kin tietysti ovat aikoinaan ostetut. Nyky??n siell? ei en?? mik??n sahayhti? osta tiloja, sill? yksityisten mets?t ovat miltei viimeiseen kalikkaan saakka poltetut hiiliksi mainittuun tehtaaseen.

Seuraa sitten laaja Ilomantsin pit?j?. Siell? on perint?maata pohjineen joutunut yksityisilt? maanviljelij?ilt? yhti?itten haltuun huikean paljon. Heill? ei ole hoteissaan enemp?? eik? v?hemp?? kuin 174 eri tilaa, joiden yhteenlaskettu ala on 35,50 manttaalia. Koko Ilomantsin pit?j?ss? on manttaalin luku 127, siis on heill? runsas nelj?s osa koko pit?j?n veroa kantavasta maasta. Jos jyvitys olisi ollut samanlainen koko Ilomantsissa, tekisi yhti?itten osa siit? ainakin 1,200 neli?kilometri?, mutta todellisuudessa on se luullakseni paljoa suurempi, sill? se k?sitt?? etup??ss? pit?j?n it?- ja pohjois-osat, joissa maa on ollut halvemmassa arvossa.

Suurin osa t?st? alueesta on V?rtsil?n tehdas-osakeyhti?ll?, joka kyll? ei itse harjoita sahaliikett?, vaan jonka tiloja silti ei voi pit?? miss??n muussa asemassa kuin saha-yhti?ittenk??n tiloja. Metsien vuoksi ne on ostettu ja mets?? niill? kasvatetaan. Enimm?t tilat ovat joutuneet mainitun tehtaan omiksi jo useita vuosikymmeni? sitten. Silloiset omistajat ovat myyneet omistusoikeutensa niihin enimm?kseen n?lk?hinnoista sellaisilla ehdoilla, ett? ovat saaneet oikeuden asua ja viljell? niit? m??r?tyn ajan, tavallisesti 50 vuotta, tarvitsematta suorittaa ostajalle mit??n arenti-veroa, kunhan ovat sitoutuneet maksamaan tiloista suoritettavat ulosteot. Siten omistaa nyt V?rtsil?n yhti? Ilomantsin it?kulmalla monta kyl?? kokonaan, niinkuin esim. Kuolismaan, Lutikkavaaran ja Ontronvaaran kyl?t, joista viimeksimainitussa yksin??n on 23 talonumeroa. Kaikki ne seudut ovat hyvin karuluontoista maata, seassa suuria rimpisoita, ja oikeastaan p??asiassa juuri mets?nkasvuun soveliaita. Mutta on siell? silt? aina joku kohta viljelyskelpoistakin alaa, kunhan vaan tulisi viljellyksi, mutta siit? ei ole nykyisiss? oloissa paljoakaan toivoa.

Jommoinenkin osa n?ist? Ilomantsin yhti?tiloista, etup??ss? Koitereen j?rven ymp?rist?ll? olevat, kuuluvat parille joensuulaiselle sahayhti?lle.

Sitten kulkee Koitereesta alkaen Ven?j?n rajalla olevien kruunun metsien ja asutumpain Pielisen vesist?n rantamaitten v?lill? laaja vy?hyke, joka melkein yht?jaksoisesti on samain joensuunlaisten sahayhti?itten omaa. Siihen kuuluu jo Enon pit?j?n it?isess? osassa, pitkin Ilomantsin rajaa, suuria alueita, ja siit? se jatkuu pohjoiseen p?in Jonkeriin saakka Oulun l??nin rajalle.

Enossa, joka on aivan pieni seurakunta Ilomantsiin verraten ja jossa asutus sek? viljelys yleens? ovat paljoa paremmat, on sent??n sahayhti?ill? -- ja juuri yksinomaan niill? -- 7,8 manttaalia, k?sitt?en 82 eri tilaa ja tilan osaa. Koko pit?j? on 34,32 manttaalia. Suurin osa niist? on Utra Wood C:on omaa, saman englantilaisen yhti?n, jolla on koko Koitereen puoli Ilomantsin pit?j??kin. He omistavat Enossa Luhtapohjan suuren kyl?n kokonaan, paitse yht? numeroa. Kyl?ss? on 61 eri tilanosaa, yhteens? 5,28 manttaalia. Se on r?lssiluontoista maata ja lampuotiviljelys on siell? jo vanha ja tulee tietysti yh? vanhenemaan, sill? jos kohta lampuodeilla on ollutkin hiukan toivoa saada tilansa lunastetuksi perinn?ksi, niin siit? ei en?? synny mit??n, sill? yhti? ei luovu pienill? rahoilla hyvist? metsist??n.

Muissa pit?jiss? Pielisen vesist?ss? on tilankauppoja mets?nviljelyst? varten tehty p??asiassa vasta viimeisen kymmenluvun loppupuoliskolla ja tehd??n yh? parasta aikaakin, vaikka on siell? yhti?ill? joukossa vanhempaakin omistusta.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet