Read Ebook: 雲形紋章 by Falkner John Meade Hayashi Kiyotoshi Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 625 lines and 19650 words, and 13 pages

-- Kuinka? h?n on ihanin kaikista kuninkaista ja meid?n t?ytyy juoda h?nen maljansa.

-- Kovin kernaasti, hyv?t herrat, sanoi Candide ja joi.

-- Se riitt??, sanottiin h?nelle, nyt olette te bulgarien tuki ja turva, puoltaja ja sankari; teid?n onnenne on taattu ja kunnian tie viittaa teille.

H?nelle pantiin sitten heti raudat jalkoihin ja h?net vietiin rykmenttiin.

T??ll? h?nt? komennettiin k??ntym??n oikeaan ja vasempaan, nostamaan kiv??ri? olalle ja laskemaan jalalle, t?ht??m??n, ampumaan, kulkemaan juoksumarssissa; ja h?nelle annettiin kolmekymment? kepinly?nti?. Seuraavana p?iv?n? h?n teki harjoitukset jo v?h?n v?hemm?n huonosti ja sai ainoastaan kaksi kymment? ly?nti?; sit? seuraavana p?iv?n? h?nelle annettiin ainoastaan kymmenen ja toverit katsovat h?nt? kuin ihme-el?int?.

Candide oli itse viel? aivan h?mm?styksiss??n eik? lainkaan selvill? omasta sankaruudestaan. Er??n? kauniina kev?tp?iv?n? pisti h?nen p??h?ns? l?hte? k?velylle ja h?n alkoi kulkea suoraan eteenp?in ollen siin? uskossa, ett? ihmisill? samoin kuin el?imill?kin oli t?ysi oikeus mielin m??rin k?ytt?? jalkojaan. H?n ei ollut viel? k?vellyt kahta peninkulmaakaan, kun jo nelj? muuta kuusi jalkaa pitk?? sankaria saavutti h?net, sitoi h?net ja vei h?net tyrm??n.

H?nelt? kysyttiin lain mukaisessa j?rjestyksess?, mist? h?n piti enemm?n: juosta kolmekymment? kuusi kertaa kujaa koko rykmentin l?pi tai saada yht'aikaa kaksitoista lyijykuulaa aivoihinsa. Turhaan vetosi h?n ihmisen vapaaseen tahtoon, selitt?en, ettei h?n tahtonut kumpaakaan. H?nen t?ytyi tehd? valintansa; ja sen Jumalan lahjan voimalla, jota nimitet??n vapaudeksi, h?n vihdoin p??tti juosta kujaa kolmekymment?kuusi kertaa; h?n teki sen kaksi kertaa. Rykmentiss? oli kaksi tuhatta miest?, joten h?n siis silloin yhteens? jo oli saanut nelj? tuhatta raipan iskua, jotka niskasta per?pakaroihin asti raatelivat h?nen hermojaan ja lihaksiaan. Kun kolmannen kujanjuoksun piti alkaa, niin Candide, joka ei en?? kest?nyt enemp??, pyysi sit? armoa, ett? h?nelt? hyv?ntahtoisesti suvaittaisiin katkaista kaula. H?nelle my?nnettiinkin t?m? suosionosoitus, h?nen silm?ns? sidottiin ja h?nen k?skettiin laskeutua polvilleen.

T?ll? hetkell? juuri sattui bulgarien kuningas kulkemaan siit? ohitse; h?n kyseli rikoksen laatua ja kun t?ll? kuninkaalla oli suuret ?lyn lahjat, -- ymm?rsi h?n siit? kaikesta, mit? h?n sai kuulla, ett? Candide oli nuori metafyysikko, joka ei juuri mit??n tiennyt maailman menosta, ja h?n armahti h?net jalomielisesti, joka teko ansaitsee tulla ylistetyksi kaikissa sanomalehdiss? ja kaikkina aikoina.

Er?s kelpo haaval??k?ri paransi Candiden kolmessa viikossa Dioskorideen keksimill? lievikkeill?.

H?nell? oli jo v?h?n nahkaa ja h?n osasi k?vell?, kun sota syttyi bulgarialaisten ja arabialaisten kuninkaiden v?lill?.

KOLMAS LUKU.

Kuinka Candide pelastautui bulgarialaisten k?sist? ja mit? h?nelle sitten tapahtui.

On mahdotonta kuvitellakaan mit??n sen kauniimpaa, sorjempaa, loistavampaa ja paremmin j?rjestetty? kuin nuo molemmat sotajoukot, joiden torvet, pillit, oboet, rummut, kanuunat saivat aikaan sellaisen yhteissoinnun, ett? sen vertaista ei ole kuultu ikin? edes helvetiss?k??n. Kanuunat kaatoivat ensin noin kuusi tuhatta miest? kummaltakin puolen; senj?lkeen riisti muskettituli noin yhdeks?n tai kymmenen tuhatta veijaria pois t?st? maailmasta, joka on parhain kaikista ja jonka pintaa he olivat olemuksellaan saastuttaneet; pistin muodosti my?skin riitt?v?n syyn muutamien tuhansien ihmisten kuolemaan. Koko saavutus saattoi nousta noin kolmeenkymmeneen tuhanteen sieluun.

Candide, joka vapisi niinkuin filosofi, pid?ttelihe parhaimpansa mukaan piilossa t?m?n sankarillisen teurastuksen aikana.

H?n raivasi itselleen tien kuolleiden ja kuolevien ylitse ja p??si t?ten ensiksi er??seen naapurikyl??n; se oli tuhkana. Se oli arabialais-kyl?, jonka bulgarialaiset olivat polttaneet kansan parasta valvovien lakien mukaisesti. T??ll? makasi joka paikassa pistimien ja luotien l?vist?mi? vanhuksia sek? heid?n vierell??n kuolevia vaimoja, jotka puhkaistuin kurkuin piteliv?t lapsiaan rinnoillaan, tytt?j?, joilta oli vatsat halaistu ja jotka viruivat henkitoreissaan tyydytetty??n ensin muutamien sankarien luonnollisia tarpeita; toiset rukoilivat puolipalaneina, ett? heid?t lopetettaisiin kokonaan. Ulos valuneita aivoja n?kyi maassa katkottujen k?sien ja jalkojen seassa.

Candide pakeni kiireimm?n kautta toiseen kyl??n: se kuului bulgarialaisille ja arabialaiset sankarit olivat menetelleet siell? aivan samoin. Candide jatkoi yh? matkaansa kuolonkamppailussa nytk?htelevien j?senten ja suitsevien raunioiden poikki ja saapui siten vihdoin sotan?ytt?m?n ulkopuolelle kantaen haarapussissaan v?h?isi? ev?it??n ja muistellen lakkaamatta Kunigundaa.

Kun h?n saapui Hollantiin, olivat h?nen ruokavaransa lopussa, mutta koska h?n oli kuullut kerrottavan, ett? kaikki ihmiset olivat rikkaita t?ss? maassa ja lis?ksi viel? kristittyj?, ei h?n ollenkaan ep?illyt, etteik? h?nt? kohdeltaisi t??ll? yht? hyvin kuin h?nt? oli kohdeltu herra paroonin linnassa, ennenkuin h?n siell? oli tullut poisajetuksi neiti Kunigundan kauniiden silmien takia.

H?n anoi almua useilta arvokkailta ja vakavilta henkil?ilt?, jotka vastasivat h?nelle, ett? jos h?n viel? edelleen jatkaisi t?m?n elinkeinon harjoittamista, suljettaisiin h?net kuritushuoneeseen oppimaan el?misen taitoa.

H?n k??ntyi sitten er??n miehen puoleen, joka juuri oli kokonaisen tunnin yht?mittaa suuren kuulijakunnan edess? puhunut hyv?ntekev?isyydest?. T?m? saarnaaja katsoi h?neen ja sanoi:

-- Mist? syyst? te t??ll? olette? Oletteko kenties hyv?n asian vuoksi?

Ei ole mit??n seurausta ilman syyt?, vastasi Candide vaatimattomasti; kaikki on v?ltt?m?tt?myyden ketjussa ja parhain p?in j?rjestetty; on ollut v?ltt?m?t?nt?, ett? olen tullut poisajetuksi neiti Kunigundan luota, ett? olen suorittanut kujanjuoksun, ja on v?ltt?m?t?nt?, ett? kerj??n leip?ni siihen asti, kunnes voin sit? ansaita; kaikki t?m? ei voisi olla toisin.

-- Yst?v?ni, sanoi puhuja, uskotteko, ett? paavi on antikristus?

-- En ole ennen kuullut sit?, vastasi Candide; mutta oli h?n sit? tai t?t?, niin p??asia on, ett? olen leiv?n puutteessa.

-- Et ansaitse saadakaan leip??, sanoi puhuja; mene tiehesi lurjus, ?l?k? ikin? en?? tule silmieni eteen!

Puhujan vaimo oli t?ll? v?lin pist?nyt p??ns? ulos ikkunasta ja saatuaan selville, ett? siell? oli mies, joka ep?ili, olikohan paavi antikristus, kumosi h?n h?nen p??h?ns? t?ysin?isen... Oi taivas, kuinka korkealle naisten uskonnollinen innostus voikaan kohota!

Er?s mies, jota ei koskaan oltu kastettu, er?s kunnon anabaptisti, nimelt? Jacques, n?ki t?m?n julman ja arvottoman tavan, jolla yht? h?nen velje??n kohdeltiin, olentoa, jolla kuitenkin oli kaksi h?yhenet?nt? jalkaa ja kuolematon sielu ja h?n vei h?net kotiinsa, puhdisti h?net, antoi h?nelle leip?? ja olutta, lahjoitti h?nelle kaksi floriinia ja tahtoipa viel? lis?ksi opettaa h?nt? valmistamaan persialaisia kankaitakin, jotka kuuluivat h?nen erikoisalaansa ja jotka, kuten tunnettua, tehd??n kaikki Hollannissa.

Candide, joka melkein olisi tahtonut langeta polvilleen h?nen eteens?, huudahti:

-- Mestari Pangloss oli totta tosiaan oikeassa sanoessaan, ett? kaikki t?ss? maailmassa on mahdollisimman hyvin; sill? minua liikuttaa ??rett?m?n paljon enemm?n teid?n erinomainen jalomielisyytenne, kuin se kovuus, joka tuli minun osakseni tuon mustamekkoisen herran ja h?nen rouva puolisonsa puolelta.

Seuraavana p?iv?n? h?n k?velyll??n kohtasi er??n kerj?l?isen, joka ylt'yleens? oli paiseiden peitossa. H?nen silm?ns? olivat elottomat, nen?np?? pois tipahtanut, suu vinossa, hampaat mustat, h?n puhui k?he?sti korahdellen ja sai tavantakaa ankaria ysk?kohtauksia ja joka kohtauksella sylk?isi h?n suustaan hampaan.

NELJ?S LUKU.

Kuinka Candide tapasi vanhan filosofian opettajansa, tohtori Panglossin ja mit? sitten tapahtui.

Candide, joka tunsi viel? enemm?n s??li? kuin inhoa tuota kauhistuttavaa kerj?l?ist? kohtaan, -- antoi h?nelle ne kaksi floriinia, jotka h?n oli saanut tuolta kunnon Jacques-anabaptistilta. Aave tuijotti h?neen kiinte?sti, purskahti itkuun ja lankesi h?nen kaulaansa.

Candide per?ytyi pel?styneen?.

-- Voi, sanoi tuo kurja raukka toiselle kurjalle, ettek? en?? tunne rakasta Panglossianne?

-- Mit? kuulenkaan, tek? se olettekin, rakas mestarini, ja t?ss? surkuteltavassa tilassa! Mik? onnettomuus onkaan teit? kohdannut? Mink?t?hden ette en?? ole tuossa kauneimmassa kaikista linnoista? Ja miten on k?ynyt neiti Kunigundan, tuon helmen neitsyeitten joukossa, tuon luonnon mestariteoksen?

-- Menehdyn t?h?n paikkaan, huokasi Pangloss.

Heti vei Candide h?net anabaptistin talliin, jossa h?n antoi h?nelle v?h?n leip?? ja kun Pangloss hiukan oli tointunut, kysyi h?n t?lt? uudestaan:

-- Ent? Kunigunda, miten on h?nen laitansa?

-- H?n on kuollut, vastasi toinen.

T?m?n kuullessaan Candide py?rtyi: h?nen yst?v?ns? virvoitteli h?nt? huonolla etikalla, jota sattumalta l?ytyi tilkkanen tallissa; vihdoin avasi Candide j?lleen silm?ns?.

-- Kunigunda on kuollut! Voi sinua, sin? paras kaikista maailmoista, minne h?ivytk??n silmist?ni! Mihin tautiin h?n kuoli? Tai kenties h?n kuolikin sen johdosta, ett? h?n n?ki, miten h?nen herra is?ns? ankarilla potkuilla ajoi minut pois kauniista linnastaan?

-- Ei, sanoi Pangloss, bulgarialaiset sotilaat, halkaisivat h?nen vatsansa tehty??n h?nelle ensin v?kivaltaa niin paljon kuin yleens? naiselle voi tehd?. He l?iv?t my?skin kallon puhki herra paroonilta, joka tahtoi h?nt? suojella. Rouva paroonitar silvottiin palasiksi, ja minun holhokkiraukkani joutui aivan saman kohtelun alaiseksi kuin h?nen sisarensakin, ja mit? itse linnaan tulee, niin siit? ei j??nyt kive? kiven p??lle, ei ainoatakaan latoa, ei lammasta, ankkaa eik? puuta; mutta meid?t on hyvin kostettu, sill? arabialaiset menetteliv?t aivan samoin er??ss? naapuri-linnassa, joka kuului muutamalle bulgarialaiselle paroonille.

T?m?n selostuksen aikana Candide py?rtyi uudestaan, mutta tultuaan j?lleen tajuihinsa ja sanottuaan kaikki, mit? h?nen t?ss? tapauksessa tuli sanoa, alkoi h?n pohtia syyt? ja seurausta ja sit? riitt?v?? aihetta, joka oli saattanut Panglossin noin surkuteltavaan tilaan.

-- Voi, sanoi Pangloss, se on rakkaus, rakkaus, tuo ihmissuvun lohduttaja, maailmojen yll?pit?j?, kaikkien tuntevien olentojen sielu, hell? rakkaus.

-- Voi, niin, sanoi Candide, my?skin min? olen tuntenut t?m?n rakkauden, tuon syd?nten hallitsijan, tuon sielun meid?n sielussamme; se ei ole tosin minulle koskaan tuottanut muuta kuin yhden suudelman ja parikymment? potkua takapuoleen. Kuinka on t?m? kaunis syy voinut aiheuttaa niin kammottavan seurauksen?

Pangloss vastasi seuraavasti:

-- Oi rakas Candideni, teh?n tunsitte Paquetten, tuon kunnianarvoisen paroonittaremme soman seuranaisen; h?nen syliss??n olen saanut maistaa niit? paratiisin iloja, jotka ovat aiheuttaneet n?m? helvetin vaivat, jotka nyt minua j?yt?v?t; h?n oli tuon sairauden saastuttama, ja on ehk? nyt jo kuollutkin siihen. Paquette oli saanut t?m?n lahjan er??lt? hyvin oppineelta fransiskaani-munkilta, joka oli sen ammentanut suoraan alkul?hteest?, sill? h?n oli saanut sen er??lt? vanhalta kreivitt?relt?, joka oli saanut sen er??lt? ratsuv?en kapteenilta, joka taas sai kiitt?? siit? er?st? markiisitarta, joka oli vuorostaan siit? velassa er??lle hovipojalle, joka oli saanut sen er??lt? jesuiitalta, joka ollen noviisi oli vastaanottanut sen suoraan alenevassa polvessa er??lt? Kristoffer Kolumbuksen seuralaiselta. Mit? minuun tulee, niin en en?? tartuta sit? keneenk??n, sill? olen mennytt? miest?.

-- Oi, Pangloss, huudahti Candide, onpa tuo omituinen sukutaulu. Perkele itse taitaa sitten olla sen kanta-is?, vai kuinka?

-- Ei ollenkaan, vastasi tuo suuri mies, se oli vallan v?ltt?m?t?n asia, tuiki tarpeellinen aines t?ss? parhaimmassa kaikista maailmoista; sill? jollei Kolumbus er??ll? Amerikan saarella olisi saanut t?t? tautia, joka myrkytt?? luomisen l?hteen, joka usein suorastaan ehk?isee siki?misen ja ilmeisesti on ristiriidassa luonnon suuren tarkoitusper?n kanssa, ei meill? olisi suklaatia eik? kosinellia; viel? lis?ksi on huomattava, ett? t?h?n p?iv??n asti t?m? tauti on j??nyt tunnusmerkilliseksi yksinomaan meid?n maanosallemme samoin kuin oppiriidatkin. Turkkilaiset, intialaiset, persialaiset, kiinalaiset, siamilaiset, japanilaiset eiv?t tunne sit? viel?; mutta on olemassa kyll? riitt?v? syy otaksua, ett? hekin vuorostaan joidenkin vuosisatojen kuluttua tulevat sen tuntemaan. Toistaiseksi se on tehnyt ihailtavia edistysaskelia meid?n keskuudessamme ja etenkin noissa suurissa, hyvinkasvatetuista ja kunniallisista palkkasotureista muodostetuissa armeijoissa, jotka m??r??v?t valtioiden kohtalot; saa olla varma siit?, ett? kun kolmekymment? tuhatta miest? seisoo sotarintamassa yht? suurta vastustajajoukkoa vastassa, niin on kummallakin puolen noin kaksikymment? tuhatta kuppatautista.

-- Onpa tuo todellakin ihailtavaa, sanoi Candide, mutta nyt meid?n t?ytyy saada teid?t terveeksi.

-- Kuinka se olisi mahdollista, sanoi Pangloss; minulla ei ole killinki?k??n, rakas yst?v?, ja koko maapallollamme ei ole ainoatakaan paikkaa, jossa voisi saada suoneniskua ja per?ruisketta ilmaiseksi.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet