Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Anna Hallman: 3-näytöksinen perhekuvaus by Wilkuna Ky Sti
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 263 lines and 6671 words, and 6 pages
ROUVA HALLMAN. Ihmeen painostava ilma t?n??n. Kirkossakin miltei joka toinen torkkui. Tulee varmaan ukonilma.
ANNA. Ukonilma -- niin. Min? olen sen l?henemisen jo kauan vaistoissani tuntenut.
ANNA. Niin.
ROUVA HALLMAN. Kirkossa saatoin min? sen hetkeksi unhottaa, mutta kohta ulos tultuani oli se taas kimpussani. -- Tuliko postissa mit??n uutta?
ANNA. Ei mit??n, ellei sanomalehdiss? jotakin ole. En ole ehtinyt niit? viel? l?pi silm?t?.
ROUVA HALLMAN. Mit?p? niiss?.
ANNA. Patenttiuutinen.
ROUVA HALLMAN. Hm. Kenellek?s t?m? on? Papalleko?
ANNA . Ei, se on minulle. Siin? on Reinon velkakirja.
ROUVA HALLMAN. Velkakirja? Sek? --
ANNA. -- jonka korot h?n on j?tt?nyt maksamatta ja jonka pankki sanoi irti.
ANNA. Ei, vaan -- min?.
ROUVA HALLMAN. Sin?! Kuinka, oletko sin? sen talletusj??nn?ksen uhrannut siihen?
ANNA. Olen. Kunniantuntoni ei sallinut, ett? vieraat ihmiset maksavat veljeni puolesta.
ROUVA HALLMAN. Ja tiet??k? Kaarlo siit? viel? mit??n?
ANNA. Ei minulla ainakaan ole ollut tilaisuutta sit? h?nelle sanoa. H?nh?n matkusti Helsinkiin kohta sen j?lkeen kuin irtisanomisesta tuli ilmoitus.
ROUVA HALLMAN. H?n kuuluu t?n? aamuna palanneen matkaltaan. Tied?tk?, ett? h?n on ollut Helsingiss? juuri tuon laina-asian takia?
ANNA. En. Paha vain, ettei h?n ennen l?ht???n siit? minulle mit??n ilmoittanut. Olisi s??stynyt turhista vaivoista. Sanoiko h?n teille sen takia Helsinkiin menev?ns??
ROUVA HALLMAN. Ei, muilta min? olen sen kuullut.
ANNA. Muilta? Kuinka muilla voi siit? olla tietoa?
ROUVA HALLMAN. Herra ties kuinka! Liek? Kaarlo ennen l?ht???n tullut jollekin maininneeksi ja niin se on suusta suuhun levinnyt. Kuka ne juorujen j?ljet selvitt??. Ja muuten ne kaikesta p??tt?en tiet?v?t Reinon asioista paljon enemm?n kuin me luulemmekaan. Minua ihan puistattaa ajatellessani, ett? joku ajattelematon tai pahansuopa menisi niist? papallekin kertomaan.
ANNA. Senh?n me toki voimme est??, sill? onhan meist? jompikumpi aina papan seurassa.
ROUVA HALLMAN. Niin, niin, mutta siit? huolimatta t?m? on kuin el?mist? miinan p??ll?, joka voi r?j?ht?? milloin hyv?ns?. Usein tulee t?t? yht? ja samaa asiaa seuloessani mieleen ajatus, ett? olisi onnellisinta, kun Herra ajoissa korjaisi papan pois. Vaikka kauhea on sellainenkin toivomus! . Ja sin?kin olet nyt menett?nyt viimeist? my?ten s??st?si. Eik?h?n olisi ollut viisaampaa j?rjest?? se asia jotenkin toisin?
ANNA. Mamma rakas, siin? ei ollut muuta mahdollisuutta. Ellen min? olisi velkakirjaa lunastanut, olisi se peritty takausmiehilt? ja sit? minun kunniantuntoni ei sallinut.
ROUVA HALLMAN. Niin, en ymm?rr?, mik? siin? ja mik? t?ss? yleens?kin olisi viisainta. Pappakin tuntuu siell? jo her?nneen.
ANNA. Mutta mik? papan nyt on uneen saanut? Eih?n h?n ennen ole juuri koskaan p?iv?ll? nukkunut.
ROUVA HALLMAN. H?n oli koko y?n niin levoton eik? nukkunut ollenkaan. H?nen syd?men tilansa on viime p?ivin? huomattavasti heikontunut.
ANNA . T?st? emme luonnollisesti puhu papalle mit??n.
HERRA HALLMAN . Nukuin niin makeasti, etten sellaista muista vuosikausiin ja sitten n?in niin selke?t? unta, ett? her?tty?ni kului ainakin viisi minuuttia, ennenkuin kykenin toden unesta eroittamaan.
ROUVA HALLMAN. No, ja mink?laista unta sin? n?it?
HERRA HALLMAN . Entinen tehtaani oli olevinaan t?ydess? k?ynniss?. Suuri h?yrykone puhkui, remmit vonkuivat ja laklattivat, uudet patenttikoneet olivat paikoillaan ja nauloja, kirkkaita kuin hopeapuikot, tuli ihan satamalla. Minua alkoi jo suorastaan pelottaa se vauhti ja jylin?, ja olin juuri antamaisillani k?skyn seisauttaa koneet, kun vauhtipy?r? samassa hirve?ll? ryskeell? hajosi tuhannen pirstaleiksi. Siihen min? her?sin ja olin v?h?ll? pudota vuoteesta.
ROUVA HALLMAN . Se p??ttyi siis onnettomasti.
HERRA HALLMAN. Uni, niin. Mutta unethan tiet?v?t aina p?invastaista. Mik? unissa s?rkyy, se todellisuudessa eheytyy. Saattepa n?hd?, se py?rii viel? ja ennen pitk??. Mit? uutta sanomalehdet tiet?v?t?
ANNA. En ole ehtinyt niit? viel? katsoa.
ROUVA HALLMAN . Varmaankin Kaarlo tulee pian t??ll? k?ym??n. -- Mit?p?s jos iltap?iv?ll? menisimme kaikki j?rvelle.
HERRA HALLMAN . Mit? -- mit? herran nimess? tuo merkitsee?
ROUVA HALLMAN JA ANNA . Mit?? Mit? siin? on?
HERRA HALLMAN . Patentti nau -- naulakoneen keksinn?st?. Mutta tuo nimi? Katsopas sin?, Anna, n?enk? min? oikein.
ANNA . "Patentti. Teollisuushallitus on insin??ri A. Saarnivaaralle my?nt?nyt patentin keksinn?st?, joka tiet?? suurta parannusta naulateollisuuden alalla."
HERRA HALLMAN. Siis Saarnivaara. Niin min?kin sen luin.
ANNA. Kuinka t?m? voi olla mahdollista?
HERRA HALLMAN .
ROUVA HALLMAN . Pappa, pappa, koskeeko se taas? Ehk? se onkin vain harhauutinen.
ANNA. Niin, siin? t?ytyy olla joko painovirhe, nimierehdys tai joku muu v??rink?sitys.
ROUVA HALLMAN. Ihan varmasti siin? on jotain sellaista!
HERRA HALLMAN . Niin, niin, eih?n juuri hevill? voi ajatella, ett? kaksi henkil?? tekee samaan aikaan samanlaisen keksinn?n. Ei, ei, jotakin sotkosta siin? t?ytyy olla. Mutta kuinka levottomaksi se saikaan syd?meni.
ROUVA HALLMAN. Koeta tyynty?, rakas Eemil. Jos ottaisit niit? tippoja ja menisit hiukan levolle?
HERRA HALLMAN. Juurihan min? nousin levolta. Ei, min? en p??se rauhaan, ennenkuin olen saanut t?yden selvyyden. Minun t?ytyy heti kirjoittaa asiasta sek? Reinolle ett? teollisuushallitukseen -- ja pyyt?? vaikka s?hk?sanomavastaus.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page