Read Ebook: Uudesta Maailmasta: Hajanaisia matkakuvia Amerikasta by Gripenberg Alexandra Friherrinna Asp Hilda Maria Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 417 lines and 34750 words, and 9 pages
marruksilla ja liukkailla sanoilla. Tietysti koetettiin j?lkimm?ist? keinoa, sill? niinkauan kuin naisilla ei ole ??nestys-oikeutta saavat he olla kavalia. Mutta apua ei siit?k??n l?htenyt. Vihdoin tunkeusi meit? p?in paksu, vaaleanverinen herrasmies, jonka vaaleat liivit vaativat mahtavan, py?re?n tilan.
-- Ooh, tuolla tulee Bob, -- huokasi miss Anthony. -- Nyt ei ole h?t??. H?n kyll? p??st?? meid?t sis?lle.
Bob oli itse Robert Ingersoll. H?n talutti k?sivarressaan suloista nuorta tytt?? ja ny?kk?si, viittoeli ja huusi jo kaukaa tungoksesta meille:
-- Hauska n?hd? teit?, miss Anthony. Mitenk?s tuumanne onnistuvat? Niin-niin, min? teen mit? voin asianne hyv?ksi. Vai ei teill? ole p??sylippuja? No, saadaan n?hd?, saadaan n?hd?.
P??sty??n meid?n luoksemme esitteli h?n tytt?rens?.
-- Hyv?? p?iv??, Bob. Miten voitte? -- sanoi miss Anthony. -- Hauskaa on n?hd? teid?n tytt?ri?nne.
Tyt?t kumarsivat hymyillen.
-- Lapset -- sanoi is?, -- tied?ttek?, ett? nyt puhuttelette Susan B:t??
-- Ooh, "Susant?ti" -- huudahtivat tyt?t, sill? miss Anthony on nuorten suuri lemmikki, vaikka eiv?t olisi h?nt? koskaan n?hneetk??n. Ameriikan suuri vapaa-ajattelija, kaunopuhuja, kirjailija oli kovin palavissaan ja pyyhkieli tuon tuostakin rumia mutta rohkeita ja varmapiirteisi? kasvojaan.
-- Kuinka suloista ja viile?t? teill? mahtaa olla Suomessa! -- sanoi h?n. -- Minun t?ytyy muuttaa sinne. T??ll? on niin kurjaa, kaikki tyyni. Koko ihmiskunta on erehdys. Paras alkaa alusta. Palata h?nt??n ja kokkosp?hkin?ihin.
H?n vilkutti hassun-aikaisesti silmi??n, suuteli j??hyv?isiksi rouvaansa, joka sill? aikaa oli tullut paikalle, tytt?ri?ns? ja paria kolmea tyt?rtens? nais-yst?v?? -- sit? tapaansa h?n ei milloinkaan laiminly? -- ja vakuutti: -- miss Anthony, te p??sette sis??n, sen min? takaan. Tied?tteh?n ett? olen nais-asian yst?v?, miss Anthony. Sanoitteko, ett? teill? pit?isi olla sananvalta kokouksessa? Niin-niin, tietysti teill? pit?isi olla. Se on h?pe?, ett? teill? ei ole. Mutta, niinkuin sanoin, koko ihmiskunnan olo on erehdys, tyhm?, kurja erehdys.
H?n vilkui meihin nauraen ja poistui. Heti senj?lkeen tuli luoksemme punaisella j?rjestysmiehen merkill? koristettu herra ja saattoi meid?t sis??n.
Ensi silm?yksell? huomasi vaan aaltoelevan meren ihmisp?it?, viuhkoja ja nen?liinoja. 8,000 ihmist? istui sullottuna t?h?n j?ttil?ism?iseen huoneeseen, joka oikeimmin oli vastainen teaatterisali, vaikka nyt vaan v?liaikaisesti valmistettu. Keskell? oli kukkasilla kaunistettu puhujalava ja sill? seisoi jo kokouksen puheenjohtaja, mr Estee Kaliforniasta. H?nen ymp?rill?ns? oli rivitt?in sanomalehtimiesten p?yti? ja niiden v?liss? puikahteli s?hk?sanomain-kantajia ja painopoikia. Sali oli koristettu eri valtioiden lipuilla ja vaakunoilla; melkein kaikilla kuulijoilla oli sen lis?ksi pieni? "uniooni-lippuja", joita pienimm?st?kin syyst? heiluteltiin.
Kokous alkoi, niinkuin kaikki kokoukset Ameriikassa, rukouksella. Kun veisattiin "Oi, Herra, sua l?hemm?ks'", lausui naapurini s??liv?isest?, n?ytt?en valtiollisen kiihkon tulistuttamia kasvoja ymp?rill?mme: -- raukat, he tarvitsevat todellakin t?t? virtt?. Kun he tulisivatkin H?nt? l?hemm?ksi.
Valmistavat puheet eri ehdokkaiden hyv?ksi oli pidetty kolmena edellisen? p?iv?n?. Nyt piti huudon tapahtua: valtioiden vaalitulokset oli ilmotettavat. Sihteeri, jyrisev?ll? ??nell? varustettu mies, huusi jokaisen valtion nimen ja ??nien m??r?n. Valtion l?hetyst?n puheenjohtaja karjasi takaisin, kuinka monta niist? oli tullut kunkin ehdokkaan osalle. Mutta t?t? 8,000 ihmishengen suuruista joukkoa ei ollut helppo johtaa.
Se kihisi ja kuohui puoluekiihkosta. Heti, kun jonkun ehdokkaan nimi mainittiin, remahti hurrahuuto. Puheenjohtajan nuija kolahti tuon tuostakin p?yt??n. Tuon tuostakin h?n yrme?sti vaati hiljaisuutta. L?hetyst?jen rivist? alhaalla salissa huudettiin v?h?n v?li?: -- puheenjohtaja tyhjent?k?? yl?lehterit! Ulos v?ki sielt?! Me emme kuule mit??n t?ss? melussa. -- T?llaisiin kehotuksiin vastattiin lehterilt?: -- heitt?k?? se ulos! El?k??n Blaine! -- Blaine oli ensi p?iv?n? lehterien lemmikki. Kun kuultiin Kalifornian antaneen kaikki 16 ??nt??n h?nelle, syntyi salissa ainakin 6 minuuttia kest?v? pauhu. Puheenjohtaja varotti ankarasti yleis??, uhaten paikalla raivauttaa lehterit tyhjiksi ja v?hitellen joukot tyyntyiv?t. Mutta jos joku l?hetyst?jen j?sen oli niin varomaton, ett? huusi jonkun ehdokkaan nimen kovemmalla, huomiota her?tt?v?ll? ??nell?, kuin muiden, hui! sulku oli puhki ja entinen pauhu alkoi uudestaan.
Heeejjj! Hi-i-i-ih! El?k??n Blaine! El?k??n Kalifornia! Huhhu-uuh! Hi-i-i-i -- vinguttiin ja ulvottiin ymp?rill?mme. Miehill?, naisilla ja lapsillakin oli rinnallaan punaisessa, sinisess? tai sinipunervassa nauhassa eri ehdokasten kuva. Lippuja liehutettiin, nen?liinat ja viuhkat l?yhyiv?t.
-- Katsokaa, -- sanoi miss Anthony, -- noin me luomme Yhdysvalloille presidentin.
Kahteen kertaan luettiin vaalien tulokset. Turhaan. Ei yhdell?k??n ehdokkaalla ollut m??r?tty? enemmist??, 500 ??nt? . Hikisen? ja n?lk?isen? palasi kukin kotiinsa; l?hetyst?t pit??kseen sovittelukokouksia ja koettaakseen saada yksimielisyytt? toimeen. Hotellin nostokoneessa kysyi miss Anthony er??lt? untuvahuuliselta edustajalta, Etel?st? l?hetetylt? neekerilt?: kenen luulette tulevanne valitsemaan?
-- Blainen me tietysti valitsemme, -- vastasi nuorukainen kopeasti. -- Blaine on kansan mies ja Blainen on kansa valitsevakin.
Tuntui kummalliselta katsella miss Anthony?, etev??, nerokasta, hienosti sivistynytt? naista tuon taitamattoman ja rehvastelevan neekerin rinnalla. Edellisell? ei ollut ??nestys-oikeutta, j?lkimm?inen kopeana ylv?steli oikeudellaan. Ameriikassa on tuon tuostakin tilaisuus samanlaisiin vertauksiin. T??ll?, jossa vapaus on ilmana, jossa joka mies voi pyrki? hallituksen ohjaajaksi, t??ll? tuntuu hullutukselta, ett? naiset ovat pakotetut mykiksi sek? yhteiskunnallisella ett? valtiollisella alalla.
Ei illan kokouksessakaan mihink??n p??t?kseen p??sty. Shermanilla oli enin ??ni?, Harrisonilla ja Greshamilla sen j?lkeen enin. Muilla, Algeria lukuun ottamatta, oli vaan joitakuita ??ni?. Sen sijaan olivat kuvern??ri Mac Gilney ja Abraham Lincoln nuorempi, presidentin poika, alkaneet kohota. He olivat ehdokkaita, joita joka puolue olisi voinut valita. Usealla kuulijalla oli muistikirja mukanaan, vaalitulosten merkitsemist? varten. Yht?l?ist? r?yhy?, hurrahuutoja, ahdinkoa, kuumuutta. Kun ei mit??n p??t?st? kuulunut, alkoi yleis? huutaa lemmikkej??n: kuvern??ri Forakeria ja "Bob'ia". Tuskaantuneena kysyi puheenjohtaja vihdoin: -- mit? kokous tahtoo?
-- Ingersoll! -- ulvoivat joukot.
Ja Ingersoll tuli. Isona ja mahtavana h?n seisoi muita ylemp?n? puhelavalla. Mahtavaa ja tyynt? oli alussa h?nen kaunopuheisuutensakkin, joka lievent?v?n ?ljyn tavalla hiveli ?rtyneit? mieli? tyynemmiksi. Mutta h?n oli itse liian innostunut vaalista, h?nell?kin oli oma toiveensa vaalin tuloksista. H?n k?ytt?ytyi varomattomasti. Kuvattuansa, millainen valtiollinen asema parast'aikaa oli, kuvasi h?n millaista miest? valtion johdossa tarvittiin. Sitten h?n vaikeni, ojensi k?sivartensa, katsahti lehtereit? pitkin ja kysyi mahtipontisesti:
-- Kuka on sellainen mies?
-- Gres-ham! r?yh?siv?t lehterit. Ja nyt oli j?rki ja j?rjestys tiess??n. 11 minuuttia koetti Ingersoll taas saada puheenvuoroa. Turhaan. Omalla varomattomuudellaan h?n sen oli menett?nyt, eik? saanut sit? en?? takaisin. Vihasta kalpeana, hammasta purren h?n istui paikalleen. Tavallisia hiljent?miskeinoja koetettiin, mutta muutamaan minuuttiin niist? ei ollut mit??n apua. Kokous hajaantui v?hitellen. Lauvantai, viides kokousp?iv? valkeni, mutta turhat olivat kummatkin istunnot. Puolueet puskeskelivat, mutta ei yhdenk??n sarvet katkenneet, taistelua siis jatkettiin.
Sunnuntai kului ulkopuolisesti hiljaa, mutta sis?llisten intohimojen riehuessa. Johtajat pitiv?t yksityisi? sovittelukokouksia.
Vihdoin p??stiin maanantaihin. Useimmat olivat tuskaantuneet jupakasta, ja halusivat vaan kotiinp??sy?. Ensimm?isess? huudossa saatiin samat tulokset kuin lauvantain istunnossa, Gresham vaan oli Ingersollin puheen takia menett?nyt kaikki toiveet ja Alger voittanut monta ??nt?. Heti ensimm?isen huudon j?lkeen nousi Allison-puolueen johtaja, jonka ehdokas lauvantaina oli voittanut useita ??ni? ja ilmotti saaneensa k?skyn j?tt?? ehdokkaansa pois kilpailusta. Yleis? ilmaisi yst?v?llisell? ja kest?v?ll? ulvonnalla olevansa kiitollinen t?st? ratkaisuavusta. Ja nyt kohosi j?nnitys kest?v?ksi. Ken tulee presidentiksi? Algerko, jonka kaikki voisivat valita, jos vaan tahtoisivat? Shermanko, joka kielt?m?tt? olisi ollut oikea mies virkaan, mutta jota muutamat valtiot er??n veroriidan takia vastustivat? Harrisonko, tuo yleisesti suosittu, hyv?nluontoinen presbyterik?, samannimisen presidentin pojanpoika?
Toisessa huudossa Alger nousi, Sherman laski ja Harrison voitti. Kolmannessa huudossa j?i Alger alemmaksi, Sherman yh? laski ja Harrison p??si ensimm?iseksi.
Nyt oli yleis? tullut niin ?rtyneeksi ja k?rsim?tt?m?ksi, ett? siit? kasvoi hirmuhaltias. Yhten??n kaikui huutoja: -- hiljaa siell?! Hattu pois p??st?! j.n.e. Ennen nelj?tt? huutoa pyysiv?t muutamat valtiot miettimis-aikaa. -- Ei! -- kirkuivat lehterit.
VAALIKOKOUS CHICAGOSSA.
Viisi minuuttia saivat ep?r?iv?t vakaantumis-aikaa ja sitten alkoi nelj?s huuto. Heti alussa n?kyi, ett? Harrisonin vaaka oli k?ynyt raskaammaksi. Kalifornia ja Maine olivat t?h?n asti uskollisesti kannattaneet Blainea, vaikka h?n muista valtioista vaan oli saanut haja??ni?. Nyt ne antoivat kaikki ??nens? Harrisonille. Pensylvania 72 ??ninens? luopui Shermanista ja liittyi Harrisoniin. Sitten alkoivat pikku valtiot ja alueet 2 tai 4 ??nineen tipahdella Harrisonin puolelle, ja yleis? ulvoi kiitollisuudesta jokaiselle lis?lle. Vihdoin kl. 2 oli huuto p??ttynyt ja Harrisonin voitto varma. Yleis? nousi seisomaan kuin yksi mies. Voittajan kuvaa heilutettiin lavalla, liput, viuhkat, nen?liinat ja hatut olivat vimmatussa liikkeess?. Huone myrskysi suosion-osotuksista. Sama yleis?, joka kolmea p?iv?? ennemmin oli ihastuksesta hihkunut, kun vaan Blainen nimikin mainittiin, riehui nyt Harrison-riemussa. Usea puhuja ylisteli h?nen avujaan ja kiitteli kansan viisasta vaalia. S?hk?sanoma-sade levitti ymp?ri maata tiedon p??t?ksest?. Kanoonanlaukaukset kumisivat. Kaduilla kierteli juhlakulkueita.
Yhdysvaltojen republikaaninen presidentin ehdokas oli syntynyt.
"Kristillinen tiede."
Er??ss? edellisess? luvussa on jo mainittu, ett? ehdoton uskonnonvapaus Ameriikassa on synnytt?nyt koko joukon uskonnonmuotoja. Vaikka vieraan t?ytyy kunnioittaa sit? el?v?? intoa, jolla ameriikkalaiset ryhtyv?t uskonnollisiin kysymyksiin, n?kee h?n kuitenkin samalla Ameriikan ajatuksenvapauden varjopuolenkin: kansa rakastaa niin kiihke?sti t?t? vapauttansa, ett? se usein on valmis omistamaan uutta ja koettelematonta, sen sijaan ett? koettaisi s?ilytt?? ja kehitt?? jo taattua totuutta.
Sama on laita tieteellisten kysymysten, emmek? mahtane liioitella, jos sanomme, ett? ameriikkalaiset ovat taipuvaisemmat pit?m??n otaksumaa perustotuutena, kuin ahkerasti tutkimaan tieteen hiljaisissa pajoissa. Siit? syyst? Ameriikassa lentelee tieteellisi? puolitotuuksia kuin kiilt?vi? tulik?rp?si?, houkutellen useita mukanaan ja anastaen ansaitsematonta arvoa ja luottamusta. Niill? saattaa olla merkityksens? renkaina ihmiskunnan kehityksess?, mutta sit? korkeata tieteen sijaa, jolle ne ovat kimmonneet, ei niille pit?isi antaa.
Sellainen tieteenpukuun puettu puolitotuus on n.s. "kristillinen tiedekkin" joka v?h?ss? ajassa on voittanut uskomattomasti paljon tunnustajia Ameriikassa. Kun se on omituinen ilmi? alallansa ja sill? jo on mahtava vaikutus, kerromme siit? t?ss? lyhyk?isesti. Teemme sen t?ll? kohdalla, koska Chicago on yksi "kristillisen tieteen" p??pesist? ja me siell? tutustuimme sen tunnustajiin.
Tapahtui, ett? er??n? iltana valitimme v?symyst? ja pahonvointia. Kummaksemme huomasimme, ett? n?m? jokap?iv?iset sanat her?ttiv?t h?mm?styst? perheess?, jossa oleskelimme; tuntui silt? kuin kaikki olisivat olleet h?peill??n siit?, ett? tunnustimme niin alentavaa asiaa. Kun my?hemmin asiata tiedustelimme, kerrottiin meille, ett? perhe kuului "kristillisen tieteen" tunnustajoihin.
-- Mit? yhteytt? on sill? ja meid?n pahonvoinnillamme?
T?m? selitys on kuitenkin vaillinainen, sill? se koskee vaan kristillisen tieteen yht? puolta. Sen mukaan, mit? me olemme kirjoista tai keskusteluissa "Christian scientistien" kanssa saaneet tiet?? mainitusta "tieteest?" on sen sis?llys p??piirteilt??n seuraava:
Kristillisell? tieteell? tarkotetaan Kristuksen tiedett?, eli sit? tietoa, joka Kristuksella oli. Se sis?lt?? ikivanhoja totuuksia, jotka ovat olleet kunkin ihmisen sieluun k?tketyt, niin kauvan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Se ei ole nykyaikainen keksint?, vaan se her?tt?? eloon Kristuksen opettamia totuuksia, joita se kehitt?? ja selitt?? ihmiskunnan nykyisen kehitys- ja n?k?kannan mukaisiksi. Se, joka tahtoo tutkia kristillist? tiedett?, saa j?tt?? kaikki entiset perus-aatteensa ja mielipiteens?. Hylj?tt?v?t ovat kaikki tieteelliset ja kirkolliset perus-aatteet, Darwin kehitys-oppineen. Herbert Spencer yhteiskunnallisine viisauksineen, Buddhan opit, valtiokirkot, sosialismit ja humanismit. T?ytyy kokonaan antautua kristilliselle tieteelle; vastusteleva henki ei sille kelpaa. My?hemmin voi palata entisten mielipiteittens? pariin ja tutkia niit? uuden tietonsa valossa. Kristillinen tiede opettaa jokaiselle perusteensa, jotka ovat niin yksinkertaiset, ett? kaiken tiedon ydin niiss? piilee, mutta oppivan t?ytyy avoimin korvin ja mielin, ilman vastustelemishalua kuunnella niit?.
Ihmiset tekev?t synti?, ovat surullisia, sairastavat ja kuolevat, koska he uskovat pahan olemiseen ja pelk??v?t sit?. Kristillinen tiede opettaa heille, ett? heid?n, jos tahtovat tulla tyytyv?isiksi ja onnellisiksi, t?ytyy taistella t?t? pelkoansa vastaan; se opettaa my?s mill? tavalla heid?n tulee taistella. Ihmiset luulevat, ett? heill? ei ole valtaa pahan ylitse ja se synnytt?? heid?n pelkonsa. Kristillinen tiede opettaa heille: 1) ett? heid?n pelkonsa esine on hairaus ja 2) ett? heill? on valta karkottaa se pelko. Mik? on t?m? valta?
Sana, ajateltu tai puhuttu, on v?likappale, jolla me huudamme hyv?n avuksemme. Kristillinen tiede opettaa meille sit? varten kaksi eri lausumismuotoa, eli lauselmaa, joista toinen on kielt?v?, toinen vakuuttava. Kielt?v? lauselma kuuluu: "Pahaa ei ole. Ainetta ei ole. Niill? ei ole valtaa minuun". Vakuuttava lauselma kuuluu: "Jumala on kaikki, Jumala on hyv? ja Jumala on henki. Kaikki on hyv??, kaikki on henke?. Jumala on rakkaus, el?m?, oleminen, voima, tieto, ymm?rrys, kaikkialla l?sn?olevaisuus. Min? olen Jumalasta l?htenyt aate, Kaikki-hyv?n erityinen ajatus. Hyv?ss? min? el?n, liikun ja menestyn. Niinkuin Jumala ja Hyv?, olen min?kin henki, minussa on voima, pyhyys ja viisaus. Min? tottelen Jumalan lakeja, jotka antavat minulle rakkautta ja viisautta, niin ett? min? tied?n, mit? minun tulee tehd? ja olen onnellinen tiet?iss?ni, ett? sen teen. Min? en ensink??n pelk?? hairausta enk? sen seurauksia, sairautta ja kuolemaa. Min? olen henki. Henki ei pelk??. Jumala vaikuttaa minun kauttani, niin ett? min? tahdon hyv?? ja tied?n, mit? minun tulee tehd?."
Kristuksen teht?v? oli kansalaistuttaa totuutta, s.o. levitt?? sit? niin monelle kuin mahdollista on. H?nen oppinsa oli kaikkia, oppineita ja oppimattomia varten. Samoin on kristillinen tiede kaikkia varten. Kukaan ei ole niin oppimaton, ettei voisi sit? k?sitt??. Sill? jokainen, joka ei ole tyls?mielinen, voi omistaa itsellens? n?m? siunausta tuottavat totuudet: Jumala on Hyv?, Jumala on Kaikki, Jumala on Henki, kaikki on hyv??, kaikki on henke?, siis ei ole mit??n pahaa, ainetta ei ole.
Sen, joka tahtoo hyv?ksens? k?ytt?? kristillisen tieteen oppia, t?ytyy alkaa kasvattaa itse?ns? mainitulla kahdella lauselmalla .
Kielt?v?? tulee niiden k?ytt??, joille el?m? hymyilee, joille kaikki menestyy, joita arvostellaan yli arvonsa, sek? kaikkein kovaluontoisten, suvaitsemattomien, ahdas-uskosten, kerskailevien, Jumalankielt?jien. Vakuuttavaa muotoa k?ytt?k??t kaikki heikot, kaikki ep?ilev?t, arkatuntoset, vastuunalaisuuden painamat, ep?varmoissa oloissa tai alammaisen tilassa el?v?t, jalomieliset ja huikentelevaiset, kainot ja pelk??v?t, onnen hylkim?t, lapset ja nuoret. Kun tahtoo k?ytt?? jompaa kumpaa n?ist? lauselmista, on paras alkaa illalla maata pantuaan, kun kaikki on hiljaista ymp?rill?. Jos p??si on t?ynn? muita ajatuksia, jos olet tavallista kiihke?mpi, v?synyt tai pahoillasi, ?l? silloin niihin ryhdy. ?l? pakota ?l?k? kiihota itse?si, ole vaan tyyni ja luonnollinen. Koeta olla hetkinen mit??n ajattelematta, tyhjenn? syd?minesi. Lue sitten hitaasti kumpikin lauselma, joko ??neen tai ajatuksissasi. Ei kukaan voi oppia t?t? toiselta, jokaisen t?ytyy itse opetella se. V?hitellen voit kasvattaa ajatuksesi niin herk?ksi, ett? se keskell? ihmisvilin??kin voi irtautua ymp?rist?st??n ja kertoa lauselmat. Mutta sit? varten ei saa kiusata itse?ns?, pit?? vaan koettaa pysy? tyynen?. Jos muutamaan kertaan luet kielt?v?n lauselman, tulee mielesi rauhallisemmaksi.
N?m? eri lauselmat karkottavat kaikenlaisia hairauksia n.k. sairauden ja surun esim. pit?? vaan lis?t? niihin, mit? tilaisuus vaatii. Jos sinulla esim. on nuhaa ja ysk??, niin tulee sinun sanoa itsellesi: "Min? v?it?n, ett? minua ei vaivaa mik??n. Min? en pelk?? mit??n. Tuulessa istuminen ei voi synnytt?? nuhaa. P??ni ei ole sairas, silmi?ni ei kirvele, nen?ni ei ole punainen, min? en ole raihnainen enk? ?re?. P??t?ni ei kivist?, kukaan ei ole minua suututtanut, ty?ni eiv?t ole j??neet takapajulle, min? enn?t?n aivan hyvin toimittaa k?sill? olevat ty?ni. Nuhani ei tartu, min? en pelk?? perheeni saavan sit? minulta. Min? v?it?n ett'ei se tarttunut muista minuun. Ei mill??n ole voimaa kylmetytt?? minua ja saattaa minulle nuhaa. Nuhaa ei ole olemassa. Ainetta ei ole. Kaikki on henke?. Min? olen osa Kaikesta, s.o. hengest?. Min? olen tyyni ja onnellinen. Min? olen osa Kaikki-hyv?st?. Min? lep??n Kaikki-hyv?ss?, s.o. Jumalassa. Kaikki-hyv? tulee minulle H?nest?. Minua ei vaivaa mik??n."
Pid? sitten n?m? ajatukset mieless?si, anna niiden usein p?iv?n kuluessa valua sieluusi, mutta ?l? kiusaa itse?si pit?m??n niist? koneentapaisesti kiini.
Jos olet k?yh? ja puutteessa, niin lis?? seuraavat sanat: "Jumala on el?m?ni. Muuta el?m?? ei ole. Jumala ei ole k?yh?. Min? en voi tulla k?yh?ksi. Jumala on ymm?rrykseni. Min? voin selv?sti k?sitt?? itse?ni koskevat asiat. Jumala on viisauteni ja tahtoni: Min? tied?n mit? minun tulee tehd?, min? tahdon sen tehd?, ja min? teen vaan sen. Jumala on rakkaus. Minun tieni on riemullinen. Mik??n teko ei ole tuottanut minulle k?yhyytt?. Meid?n teoillamme ei ole sellaista valtaa. Me olemme kaikki ainoastaan yhden ainoan lain alaiset ja se on Kaikki-hyv?n laki.
"P?iv?n kuluessa t?ytyy sinun yht? mittaa ja joka paikassa ajatella: Jumala on hyv?, Jumala on kaikki, Jumala on henki. Kaikki on hyv??, kaikki on henke?. Kaikki mik? ei ole henke?, eik? ole hyv??, ei ole olemassa. Sin? olet osa kaikesta, sin? olet henki. Lukemattomia kertoja p?iv?ss? t?ytyy sinun hiljaa itseksesi lausua: 'ei, se ei ole totta', ja aina siten kielt?? synnin ja sairauden oleminen.
"Ajatelkaamme esim., ett? joku ?iti kertoo sinulle pitk?n jutun pienokaisensa sairaudesta, joka sai alkunsa siit?, ett? maidonmyyj? erehdyksest? antoi sinulle toisen lehm?n maitoa kuin ennen. ?iti kertoo viel?, ett? pienokainen oli kuolemaisillaan , mutta ett? kotil??k?rin l??kkeet pelastivat h?nen " j.n.e.
Add to tbrJar First Page Next Page