Read Ebook: Matkustus Brasiliassa: Kuvaus luonnosta ja kansoista Brasiliasta by Vainio Edv A Edvard August

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 767 lines and 57371 words, and 16 pages

"Kaksituhatta", "yksituhatta" -- kuuluu joukosta toisintoina.

"Tahdotteko huonetta l?hell? satamaa?" -- kysyi franskan kielell? er?s nuori siistinn?k?inen mies l?heisyydess?ni. "Soudosta rantaan ei makseta kuin 500 reissi? , mutta huonetta ei herra saa kaupungissa v?hemm?ll? kuin 3 tai 2,5 tuhatta reissi? vuorokaudelta. Jos tahdotte, niin saatan teid?t hotelliimme".

Saatuani viel? tiet??, ett? hotellissa puhuttiin sek? saksan ett? franskan kieli?, suostuin tarjoumukseen ja menin sinne h?nen kanssaan.

Perille saavuttuamme, huomasin oitis, ett? olin joutunut nelj?nnen luokan hotelliin, vaan katsoin kuitenkin viisaimmaksi j??d? sinne, ainakin niin pitk?ksi aikaa, ett? saatoin katsoa ymp?rilleni kaupungissa ja p??tt?? minne minun oli meneminen. V?h?n tingitty?ni, sain huoneen huonointa lajia katon rajalla, ainoan, jota sanottiin vapaaksi, viidest? markasta vuorokaudelta.

Vaikka hinnat yleens? ovat Rio de Janeirossa paljoa kalliimmat kuin Euroopassa, ei huoneiden hyyryt siell? kuitenkaan ole niin tavattoman suuria, vaan olin min? joutunut veijarien kanssa asioihin, maan tavoille ja oloille vallan vieras kun olin.

Muutoin kohtaakin siell? joka askeleella senkalttaisia asioitsijoita, astukoon paraimpaan kauppapuotiin tai etsik??n tavarainkantajan eli ajomiehen apua. Asioitsemis-tapa on nimitt?in siell? senkalttainen, varsinkin kun on ainoastaan satunnaisissa asioissa jonkun kanssa, ett? tavaran hinta riippuu yksinomaisesti siit?, kuinka paljon kukin ostaja saadaan siit? maksamaan. Jos h?nell? ei ole tilaisuutta tai kyky? sit? hankkia helpommasta hinnasta muualta, niin syytt?k??n h?n siit? itse??n, sellainen tapaus on ainoastaan edullinen konjunktuuri, jota my?j?n on oikeus k?ytt?? hy?dykseen. T?m? kovin demoraliseeraavaa kauppatapa, joka ei jyrk?sti eroa sivistyneen maan lainkaan rankaisemasta petollisuudesta ja ajanpitk??n useimmissa tapauksissa tulee harjoittajalleenkin vahingolliseksi karkoittamalla h?nelt? ostajat rehellisten asioitsijain puoleen, on Brasiliassa viel? t?ydess? kukoistuksessa.

Lukittuani tavarani huoneeseni, menin kaupungille toimittamaan asioitani, p??st?kseni -- niinkuin varovaisuus vaati -- niin pian kuin mahdollista sis?maahan Rio de Janeiron troopillisesta ilmanlaadusta, joka vastatulleelle Euroopalaiselle varsinkin on sangen myrkyllist?.

Miten h?mm?stytt?v?ll? tavalla kaikki, jota silm?ni kohtasi, erosi siit?, mit? Euroopassa olin tottunut n?kem??n! Kaikki mit? ymp?rill?ni huomasin, muistutti ja osoitti minulle, mik? ??ret?n matka minut eroitti kotimaastani.

Mik? luonto! Mik? ihmetelt?v? kasvullisuus, joka uutuudellaan niin ihastutti mielt?ni. -- Ja ihmiset! Kuinka kummallisia ja oudonn?k?isi?!

Olin suuressa kuuman ilmanalan kaupungissa, jolla on kaikki sellaisen omituisuudet ja edut. Tarkastakaamme sit? l?hemmin.

Erinomaisen vieh?tt?v? on Rio de Janeiro asemansa puolesta, rakennettuna, niinkuin muinainen Rooma, seitsem?lle kukkulalle, kaunis-rantaisen merenlahden ja sit? kiert?v?n suuremmoisen vuoriston v?liin.

Vaan kauniin aseman etuihin yhdistyy siell? monessa paikoin ja varsinkin kaupungin ymp?ryst?ll? sit? uhkeata loistoa, joka on omituinen kuuman ilmanalan kasvullisuudelle. Etel?n ihanimmat ja komeimmat puut sek? loistavimmilla kukilla koristetut kasvit rehoittavat Rio de Janeiron puistoissa rinnakkain. Ja mit? kaupungin ymp?ryst?ll? oleviin huviloihin tulee, niin ne ovat usein ik??nkuin satujen maailmasta esiin lumottuja kuvia. Se, joka pohjaisissa maassa on kehitt?nyt mielikuvituksensa, voipi tuskin unelmissaankaan haaveksia sellaista asuntoa, jota tropiikin asujan verrattain v?h?ll? tuhlauksella voipi hankkia itselleen.

Rio de Janeirossa on 12 julkista puistoa, joista 6 on pienemp?? ja seuraavat 6 isompia:

Mit? itse p??osaan kaupunkia tulee, niin sen rakennukset eiv?t ole eritt?in merkillisi?, vaan ovat enimmiten v?h?isi? ja ainoastaan kaksinkertaisia. Alimman kerroksen ikkunat ovat niin matalalla ett? kadulta n?kee huoneiden sis??n, ja ylemm?ss? kerroksessa ne aukeavat ovina kapeaan balkongiin.

Kaupungissa on noin 30,000 taloa, joista 18,000 ovat yhdenkertaisia, , 7,500 kaksi tai kolmikertaisia ja 3,500 monikertaisia. Niiden vuokra-arvo on virallisen arvostelun mukaan noin 72 miljoonaa markkaa, ja vero, joka niist? kannetaan, nousee 5,800,000 markkaan. Suurella joukolla niist?, etenkin syrj?isemmiss? kaupunginosissa, on puutarha, jossa kasvaa varsinkin palmupuita.

Muutamilla kaupungin korkeista m?kil?ist? on isoja ja hyvin rakennettuja luostareita.

Suuremmoinen on kaupungin p??vesijohto, johon vesi ker?ytyy l?hteist? Corcovadon vuorella ja pitk?? erinomaisen korkeaa kivisiltaa my?ten johdatetaan kaupungin l?pi Santa Theresa'n vuorelta Morro de Santo Antonio'n kukkulalle.

Toreja on Rio de Janeirossa yhteens? 54.

Pitkin kadun pituutta melkein joka talossa on kauppapuoteja ja kahviloita. Edellisiss? my?d??n enimm?kseen euroopalaista tavaraa v?hint?in toista vertaa kalliimpiin hintoihin, kuin Euroopassa, ja sit? paitse t?ytyy tuntemattoman ostajan ensin tinki? pois puolet pyydetyst? hinnasta, ennenkuin kaupasta voipi vakavaa keskustelua synty?. Kahviloissa my?d??n sen sijaan helppoon hintaa pieniss? kupeissa kahvia, joka Rio de Janeiron yht?mittaisessa kuumuudessa on eritt?in virkist?v??.

Tiedot kaupungin v?kiluvusta eiv?t ole tarkkoja eik? varmoja, sill? v?enlaskua ei siell? ole toimitettu vuoden 1872 j?lkeen. Silloinen v?enlasku osoitti siell? olevan 229,000 henke?, jonkavuoksi 10 procentin lis?yksell? todenn?k?isten erhetysten korjaukseksi v?kiluku arvattiin noin 252,000 hengeksi. Vuoden 1884 lopulla arvattiin Rio de Janeirossa oleksivan 310,000 tai 320,000 henke?, toisten arvion mukaan 350,000 tai yli 400,000.

My?skin tiedot kaupungissa syntyneist? ovat ep?tarkkoja, sill? niist? ei ilmoiteta millek??n virastolle. Ainoastaan kastetuista on papistolta saatu tarkempia tietoja, vaan niiden luku on luonnollisesti pienempi kuin syntyneitten. Paroni de Lavradio, "Junta de hygiene'n" p??llikk?, on arvannut kuolleitten ja syntyneitten luvun seuraavalla tavalla:

Syntyneit? Kuolleita

N?m?t nelj? vuotta olivat kuitenkin tavallista v?hemmin edullisia, sill? niiden ajalla raivosi kaksi keltakuume-epidemiaa. T?ss? mainitut numerot osoittavat kuitenkin, ett? Rio de Janeirossa on suuri ep?suhde olemassa, mit? syntyneiden ja kuolleiden lukuun tulee.

V?est?n eneneminen vuoden 1872 j?lkeen perustuu siis yksinomaisesti sis??nmuuttoon, orjain muuttoon valtakunnan eri osista ja varsinkin euroopalaiseen immigratsiooniin. Vuotuinen lis??ntyminen on mainittuina vuosina arvattu noin 1,600 ja my?hemmin 3,000 hengeksi.

Mit? eri sukupuolten lukuisuuteen tulee, niin ovat kotoper?isess? brasilialaisessa v?est?ss? molemmat sukupuolet melkein yht? lukuisia, pienell? enemmist?ll? kuitenkin miesten puolella. V?est?? kokonaisuudessaan huomioon ottaessa, on miesten luku kuitenkin paljoa suurempi, kuin naisten, niin ett? 1,000 miehelle tulee ainoastaan 704 naista. Siihen ep?suhteesen on syyn? muukalainen v?est?, johon kuuluu nelj? vertaa enemm?n miehi?, kuin naisia.

Rio de Janeiro onkin kosmopoliitti kaupunki, jossa muukalaisuudella on suuri sija.

Sek? lukuisuutensa ett? rikkautensa puolesta ovat muukalaisista Portugalilaiset t?rkeimm?t, ja heit? on noin 14 tai 12 prosenttia kaupungin v?est?st?. Heid?n j?lkeen on muukalaisista enimmin Franskalaisia, vaan ei t?yteen 1 prosentti v?est?st?. Hiukan v?hemm?n on Hispanialaisia ja Saksalaisia, sek? viel? v?hemm?n Englantilaisia. Italialaisia on vasta my?hempin? aikoina muuttanut suuremmassa m??rin Brasiliaan, jonkavuoksi niiden luvusta ei ole tarkempia tietoja. V?h?inen prosentti on my?s Pohjaisamerikalaisia, Hispano-Amerikalaisia ja Kiinalaisia.

Valkoisia on kuitenkin Brasilialaistenkin kanssa ainoastaan kolmas osa kaupungin asukkaista. Yht? paljon lienee siell? my?skin Neekerej?, ja loput eli noin kolmas osa v?est?st? Mulatteja eli sekoitusta Valkoisista ja Neekereist?.

Kolmas luku.

Vanhimmat tiedot Rio de Janeirosta.

Guanabaran lahti. -- Sen l?yt?. -- Kertomukset 16:nen vuosisadan Indiaaneista. -- Tupinambain tavat. -- Tupi-kieli. -- Indiaaneilta lainattuja sanoja Euroopan kieliss?. -- Antarktinen Franska. -- Villegaignon'in retki. -- Franskalaisten ja Portugalilaisten taistelu Brasiliassa. -- Portugalilaiset Guanabarassa. -- Rio de Janeiron perustus. -- Indiaani Ararigboia. -- Franskan vallan loppu Brasiliassa.

Sen l?ysi 1:sen? p?iv?n? tammikuuta 1502 portugalilainen retkikunta, jonka laivan-per?miehen? oli Americo Vespucio. Sen l?yt?j?t luulivat sit? ison virran suvannoksi ja nimitt?v?t sit? l?yt?p?iv?n mukaan "Tammikuun virraksi", Rio de Janeiro.

Siell? pys?htyi kuitenkin jo useampain eurooppalaisten kansain laivoja noutamaan brasilian puuta , kauppatavaraa, jolla siihen aikaan oli niin suuri arvo, ett? sen mukaan koko t?m? ??ret?n portugalilainen siirtomaa on saanut nimens?. N?iden muukalaisten joukossa ovat etusijassa mainittavat Normannit Normandian ja Bretagnen rannoilta sek? muut franskalaiset merenpurjehtijat, jotka asettuivat Guanabaran l?hist??n asumaan ja voittivat siell? majailevain Indianein yst?vyyden sek? olivat heid?n kanssa liitossa kilpailijoitaan Portugalilaisia vastaan.

Kaksi Eurooppalaista matkustajaa ovat silt? ajalta j?tt?neet tietoja Guanabarasta. Toinen oli Saksalainen Hans Staden ja toinen Franskalainen Jean de L?ry.

Heid?n kyli??n oli useampia molemmin puolin lahtea ja saarissa. Ne olivat joukko isoja m?kkej?, joita usein muutettiin paikasta toiseen.

Tupimambat olivat vaskenv?risi? ja vartaloltaan keskikokoisia. He olivat voimakasta ja karaistua v?ke?, joka ei paljon tiet?nyt taudeista, ja eliv?t usein hyvin vanhoiksi.

Miehet ja naiset k?viv?t kokonaan alastomina, ja ainoastaan suurella vaivalla saattoi Villegaignon pakoittaa Indiaanilaisia naisorjiaan k?ytt?m??n vaatteita. Heill? oli tapana uida monta kertaa p?iv?ss?, ja liian vaivaloista olisi ollut -- sanoivat he -- joka kerta riisua vaatteitaan.

Naiset kantoivat suuria korvarenkaita tai korva-ripustimia ja luisia rannerenkaita, sek? maalailivat kasvojaan. Heid?n hiuksensa olivat pitki? ja hyvin hoidettuja, joskus palmikoittujakin.

He olivat ihmissy?ji? ja s?iv?t juhlissaan vankiensa lihaa. K?sivarsien ja s??rien luista valmistivat he huiluja, joita he pitiv?t voittomerkkein?. Samallainen on tapa viel? nytkin Amazonin luona asuvilla Indiaaneilla, ja Rio de Janeiron kansallis-museossa s?ilytet??n useita senkalttaisia huiluja.

Ev?iksi sotaretki??n ja matkojaan varten savustivat he lihaa ja kuivasivat kalaa, jonka he survoivat jauhoksi. My?skin suolan tunsivat he, ja valmistivat sit? kuivaamalla meren vett? kuopissa.

Yhdistetyiss? sanoissa on sanain j?rjestys melkein niinkuin suomen kieless?.

Adjektiivi seuraa substantiivin j?ljess? ja on taipumaton.

Useita partikkeleja k?ytet??n sek? substantiivien ett? verbien merkityksen vaihteluttamiseksi.

Yhdistyksiss? vaihtuvat usein konsonantit, esim. P B:ksi ja T R:ksi, sek? p?invastoin.

Sen kielioppi on yksinkertainen ja helppo senkinvuoksi ett? varsinaista deklinatsioonia ja konjugatsioonia ei tupi-kieless? ole.

Ensim?isi? tietoja t?st? kielest? julkaisivat Jesuiitat, jotka kauan aikaa olivat ainoat tieteiden edustajat Etel?-Amerikassa ja alati valvoivat Indiaanein etuja. Kauan aikaa laiminly?tiin sitten Brasilian kielten tutkimista, kunnes se viimeisin? kolmena vuosi-kymmenen? on varsinkin Saksassa ja Brasiliassa uudestaan tullut arvoon.

Liit?mme t?h?n luettelon muutamista sanoista, joita yleisemmin tavataan yhdistyksiss? paikkain ja virtain nimiss? Brasiliassa:

Nomineja:

Adjektiiveja:

Partikkeleja:

Franskalaisten purjehtijain kertomukset Guanabaran lahdesta ja Brasilian rikkauksista saivat aikaan ett? Franskasta l?hetettiin retkikunta Villegaignon'in johdolla, jonka tuli perustaa Etel?-Amerikassa "Antarktinen Franska".

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet