Read Ebook: Kalulu: prinssi kuningas ja orja. Kertomus Keski-Afrikasta by Stanley Henry M Henry Morton Krohn Helmi Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 341 lines and 14232 words, and 7 pages
an olivat tappaneet nuoren puhvelilehm?n.
He viettiv?t y?n leiriss? suoden itselleen hiukan lepoa viime p?ivien vaivojen ja vastusten j?lkeen.
Kun he seuraavana aamuna auringon noustessa jatkoivat matkaansa, pysytteliv?t he rannan l?heisyydess?, jota he saattoivat nyt tarkemmin t?hystell?. He n?kiv?t laineiden hyrskyv?n kallioita vasten, jotka kohosivat korkealle heid?n p??ns? yl?puolelle tai kisaillen hyv?iliv?t hiekkarantoja. He n?kiv?t puroja, jotka hiekkaisen maan l?pi juoksivat j?rveen, ja suuria jokia, jotka laskivat vetens? kaislikkojen ja ruohokasvien lomitse t?h?n suureen sis?maanmereen. He ihailivat j?ttil?iskorkuista kaislikkoa, jonka miekanmuotoiset lehdet kahisivat tuulessa ja loistivat kuin hienoin silkki, ja jonka varret seisoivat niin tiheiss? riveiss?, ett? niiden juurella vallitsi t?ydellinen pimeys. Mutta he kuulivat jalkojen t?min?? sek? lintujen viserryst? ja h?t?isi? huutoja.
He kulkivat niemien ja alankojen ohi, joilla kasvoi villej? banaanipuita, ?ljypalmuja, tamarindeja, varjoisia sykomoreja ja monihaaraisia mimosoja, ja kaikki n?m? kummut ja laaksot, niemet ja lahdet, joissa virtahevot leikitteliv?t ja krokotiilit laiskoina ojentelivat suunnattomassa pituudessaan, olivat kauniit katsoa.
Sitten j?rvi kapeni. Molemmat rannat tulivat l?hemm?ksi toisiaan, ja kova virta kuljetti heit? pohjoiseen p?in viel?kin suuremmalla j?rvell?. He jatkoivat matkaa sen oikeaa rantaa pitkin iloiten siit?, ett? he nyt olivat saapuneet Ujijij?rvelle. Silloin t?ll?in he soutivat kylien ohi, ja ?isin he lep?siv?t syv?ll? kaislikossa tai jossakin yksin?isess? saaressa kaukana ihmisasunnoista. P?iv?n toisensa j?lkeen he jatkoivat matkaansa h?iri?tt?, ja kaikki luulivat, ett? he p??sisiv?t seikkailuitta Usowaan.
Mutta kuudentena p?iv?n? sen j?lkeen, kun he olivat saapuneet suurelle j?rvelle, nousi myrsky ja ukkonen. Aallot vy?ryiv?t valkovaahtoisina, niin ett? kanootti, joka niin kauan oli kantanut heit?, viskautui sinne ja t?nne kunnes he luulivat menehtyv?ns?. Simba ja Moto tekiv?t ankarasti ty?t? airoineen ja koettivat suunnata kulkunsa rantaan, mutta vahva tuuli teki kaikki heid?n ponnistuksensa tyhjiksi ja ajoi veneen yh? kauemmaksi ulapalle, ja laineet vuoroin nostivat sen vaahtop?isille harjoilleen, vuoroin sy?ksiv?t sen suoraan syvyyteen. Salamat leimahtelivat joka suunnalla ukkosenjyrin? oli r?j?hytt?? taivaan halki, ja sade virtasi tulvinaan. Tuuli ja aallot ajoivat puoleksi vajonnutta venett? minne halusivat, eik? ollut paljonkaan apua siit?, ett? poika parat ammensivat siit? vett? voimainsa takaa. Kanootti ajautui nyt kaikista ponnistuksista huolimatta sumun ja sakean sateen l?pi asuttua rantaa kohti, ja kun ilma hetkeksi kirkastui, huomasivat matkamiehemme joukon ihmisi?, jotka olivat ker??ntyneet rantaan katsomaan heid?n kulkuaan.
Pel?styneet pakolaisemme ihmetteliv?t ket? nuo ihmiset saattoivat olla ja miten he ottaisivat heid?t vastaan. Mutta he eiv?t enn?tt?neet ajatella sen enemp??, ennenkuin j?ttil?isaalto heitti Simban k?dest? airon ja py?r?hytti veneen ymp?ri, niin ett? seuraava laine sattui siihen sivulta, nosti sen korkealle ilmaan ja heitti sen yl?s alaisin. Kolmas aalto viskasi sek? veneen ett? sen miehist?n rannalle, miss? hetkeksi typertyneet miehet heti joutuivat rannalla seisovien vangeiksi. Ne olivat wazavila- eli niinkuin arabialaiset sanovat wazavira-kansaan kuuluvia paimentolaisia, jotka rakentavat majansa Liemban rannoille, aina Usowasta Ututan rajoilla asti. Jos pakolaisemme olisivat saaneet matkata rauhassa viel? kolme p?iv??, olisivat he saapuneet Utowan yst?v?llisten asukkaiden pariin, mutta melkein t?m?n alueen kynnyksell? he joutuivat huonomaineisten wazavila-rosvojen k?siin.
Simba taisteli hurjasti vastaan, mutta h?n enemp?? kuin toisetkaan ei voinut vastustaa ylivoimaa. Heid?t sidottiin jaloista ja k?sist? ja kuljetettiin vajaan, miss? arabialaisten valkeat ruumiit her?ttiv?t yht? paljon h?mm?styst? kuin watutainkin parissa.
N?iden rosvojen p??llikk? oli nimelt??n Casema. H?nen heimonsa lukum??r?, naiset ja lapset mukaanluettuina, teki kolmesataa. Noin nelj? kuukautta aikaisemmin he olivat l?hteneet Benzanista, joka sijaitsee Rungwa-joen pohjois- ja Usowan it?puolella, ja sinne he aikoivat nyt palata vankeinensa.
Simba ja Moto p??siv?t t?st? perille p??llik?n neuvotellessa v?kens? kanssa, ja he olivat varmat siit?, ett? saattaisivat p??st? pakoon, kunhan k?ytt?ytyisiv?t vain viisaasti ja varovaisesti. Itse he kyll? saattoivat hillit? itsens?, mutta he eiv?t olleet varmat kiivaasta Kalulusta, joka varmaankin voisi tehd? jotain ajattelematonta, tai ylpeist? arabialaispojista, jotka helposti saattoivat joutua ep?toivoon. Niani paran puolesta ei kenenk??n tarvinnut pel?t?, h?n oli syntynyt orjana ja saattoi helposti tulla j?lleen tyls?ksi kuin orja, jolla ei ole mit??n tulevaisuudentoivetta.
Taivas kirkastui pian, tuuli hiljeni ja laineet asettuivat. Voittajat tulivat l?hemm?ksi tarkastamaan vankejaan. Pel?ten ett? he voisivat saada apua j?rvelt? k?sin, p??ttiv?t n?m? viel? samana iltana l?hte? matkaan ja kulkivat sis?maahan sidottuaan ensin vankiparat vahvoilla nahkahihnoilla toisiinsa.
He kulkivat it?? kohti, mutta niin perinpohjin mutkitellen, ett? Moto vain vaivalla saattoi pysy? matkan suunnasta selvill?.
P?iv?llisen aikana he pys?htyiv?t syv?ll? mets?ss?, ja sotilaita asetettiin vahtimaan vankeja, vaikka n?m? olivat niin v?syneet p?iv?n vaivoista, ettei mit??n vartioimista olisi tarvittu. He vaipuivat pian uneen, vaikka hihnat hankasivat heid?n kaulaansa ja ranteitaan.
NELJ?STOISTA LUKU.
Orjanmets?st?j?t suunnittelevat hy?kk?yst?. -- Todenmukainen kuva orjakaupasta. -- Tulvan vallassa oleva tasanko. -- Hirve? loppukohtaus. -- Vapauden riemu. -- Simba taistelee leopardin kanssa. -- Kuinka mtutap??llikk? taistelee. -- Kalulu voittaa. -- Miten oikea mets?npoika toimii. -- Mit? Kalulu l?ysi arabialaisten leiriss?. -- Alhainen teko.
Onnettomat vangit her?tettiin auringon noustessa ep?yst?v?llisin keih??nt?yt?yksin. Kalulu oli v?h?ll? p??st?? harminsa valloilleen, mutta kun Moto n?ki, kuinka h?nen silm?ns? leimahtivat, pyysi h?n, ettei Kalulu ?rsytt?isi heid?n herrojaan viel?kin pahempiin v?kivallan tekoihin.
Pian he olivat taas matkalla, sill? villit ja orjat eiv?t tarvitse suuresti valmistuksia. Heid?n marssittuaan hetken aikaa kuuli Moto muutamien sotilaitten puhuvan hy?kk?yksest?, jonka Casema oli p??tt?nyt tehd? y?ll? er??seen kyl??n, josta useimmat taistelukelpoiset miehet olivat poistuneet. N?m? olivat l?hteneet mets?stysretkelle etel??np?in ja j?tt?neet vain muutamia miehi? puolustamaan naisia ja lapsia. Kyl? kuului er??lle erill??n el?v?lle wabemda-heimolle.
Kun p?iv? kallistui ehtooseen, k?ski Casema pys?hty? tihe??n lehtoon, mutta kun ei saatu tehd? tulta, oli pakko sy?d? maissia paahtamatta, mik? on varsin vaikea teht?v? kaikkein vahvimmillekin leuoille. Sotilaat teroittivat keih?it??n ja tarkastivat joustensa j?nteit? ja valmistautuivat kaikella tavalla hy?kk?ykseen kyl??n, joka siis sijaitsi l?hiseudulla.
Kolme tuntia sen j?lkeen, kun oli tullut pime?, l?hti sataviisikymment? wazavila-soturia matkaan ja vain parikymment? j?i vartioimaan vankeja.
Vaikka Selim, Kalulu ja heid?n yst?v?ns? koettivat kuunnella tarkasti, kuuluisiko mist??n sodan melskett?, ei heid?n korvansa voineet erottaa mit??n melua. Mutta parin tunnin kuluttua he n?kiv?t tulen loimua etel?n puolella puitten latvojen yl?puolella, ja arvasivat, ett? tuo ilke? ty? oli suoritettu. Keskiy?n aikana palasivat miehet mukanaan kaksisataaviisikymment? naista ja lasta sek? muutamia ukkoja -- nuoremmat olivat kaatuneet viimeist? miest? my?ten puolustaessaan kyl??ns?. Marssik?sky annettiin ja wazavilamiehet ajoivat keih?ill??n orjiaan eteenp?in poluttomassa viidakossa, jotta he p??siv?t turvaan ennenkuin ?rtyneet wahembalaiset enn?tt?isiv?t ajaa heit? takaa.
Aamun sarastaessa he marssivat yh? koillista kohti, ja matkan varrella Selim ja Abdullah saivat n?hd? mit? hirveimpi? n?kyj?, jotka eiv?t kuitenkaan olleet Kalululle, Simballe eik? Motolle mit??n uutta.
L?hes kahden viikon kuluessa nuo molemmat arabialaispojat n?kiv?t Afrikan kirouksen silmiens? edess? ja k?sittiv?t t?ydellisesti sen synnin koko laajuuden, johon wazavilarosvot olivat antautuneet. He olivat hy?k?nneet rauhallisen kyl?n kimppuun, saattaneet sen asukkaat kurjuuteen ja orjuuteen ja polttaneet heid?n kotinsa. Kek?leiden ja tuhan keskell? lep?siv?t niiden ruumiit, jotka olivat koettaneet puolustaa itse??n ja kyl?l?isi??n rosvoja vastaan.
Loppumattoman mets?n ja tihe?n viidakon l?pi kulkivat orjaparat laahustavin askelin kostuttaen maata verensekaisella hiell??n, ja p??stiv?t surunsa ja tuskansa ilmoille kyynelin ja valituksin, mink? johdosta armottomat voittajat rankaisivat heit? iskuin ja ly?nnein. Joka p?iv? j?tettiin jokin rintalapsi, joka siihen saakka oli ollut t?ysin terve, kylm?n? ja kuolleena tien viereen, kun ?iti ei jaksanut en?? pit?? sit? hengiss? ja usein onneton ?iti itsekin vaipui n?lk??n kuolleen lapsensa viereen. Ja viel?kin surkeampaa oli, kun ?iti raukka ravinnon puutteessa ensiksi kuoli ja lapsi parka h?nen rinnoillaan j?i ihmetellen katsomaan poistuvan karavaanin j?lkeen vaistomaisesti pel?ten mets?n kaameaa hiljaisuutta. Ei kukaan j?ljellej??nyt surrut n?it? onnettomia, vain valittava tuuli lauloi yksitoikkoista kuolinlaulua, kunnes ahnas hyeena ja n?lk?inen sakaali tuli jakamaan saalista.
Ei mik??n olisi sen paremmin voinut parantaa Selimin ja Abdullahin halua ansaita rahaa orjakaupalla kuin t?m? matka, vaikkapa heid?n oma onneton kohtalonsa ei olisikaan opettanut heit? ymm?rt?m??n "orja" sanan koko kirousta.
Viidenten?toista p?iv?n? matkalle l?hd?n j?lkeen he saapuivat asutulle tasangolle, miss? wazavilalaiset myym?ll? kaksi orjaa saivat viikon ravintoannokset jokaiselle karavaanin j?senelle, ja he lep?siv?t kaksi p?iv??, jotta heid?n ihmiskarjansa hiukan toipuisi. Sataseitsem?nkymment? orjaa oli j?ljell?, sill? yli kahdeksankymment? oli matkan varrella kuollut.
Jatkaessaan matkaa he suuntasivat kulkunsa melkein suoraan pohjoiseen. He olivat nyt satanelj?kymment? penikulmaa Ujiji-j?rven it?puolella, miss? Kalulu ja h?nen yst?v?ns? olivat olleet niin l?hell? kuolemaa. Melkein kaiken aikaa oli satanut, ja tasanko, jota my?ten he kulkivat, oli yhten? j?rven?, lis?ten suuresti matkan vaivoja.
Maa yleni yh?, ja korkeammilta seuduilta virtaava vesi oli ker??ntynyt tasangolle niin, ett? matkamiesten oli pakko kahlata kuuden tuuman syvyisess? ja usein viel?kin syvemm?ss? vedess?. Moto sai kuulla, ett? t?t? osaa tasankoa nimitettiin Rikwaksi, ja yleisest? keskustelusta h?n veti sen johtop??t?ksen, ett? he saapuisivat pian Rungwa nimisen joen partaalle, joka aina sadeaikana tulvi yli ?yr?ittens?.
Wazavilalaiset soivat heille taaskin kahden p?iv?n lepoajan, jotta orjat jaksaisivat vaeltaa t?m?n hirve?n tasangon ja joen poikki, jonka toinen ranta oli korkeampi.
Moto sanoi Simballe, ett? nyt olisi aika yritt?? paeta. Varmaankin he saapuisivat joko y?ll? tai ainakin illan suussa joen rannalle, ja jotta orjat eiv?t hukkuisi, olivat wazavilalaiset pakoitetut vapauttamaan heid?t kahleista. Simba oli samaa mielt? kuin Motokin, ja toisia kehotettiin pit?m??n my?s varansa.
Ne v?h?iset voimat, joita v?syneet naiset ja lapset olivat ker?nneet saadessaan lev?t? kaksi p?iv??, kuluivat j?lleen loppuun heid?n kulkiessaan Rikwatasangon yli. Liejuinen maaper?, joka suuren ihmisjoukon jaloissa pehmeni sitke?ksi mudaksi, vaikeutti suuressa m??r?ss? k?rkijoukon etenemist?, ja joka hetki joku nainen tai lapsi sai taistella henkens? puolesta liejuisessa er?maassa p??sem?tt? koskaan en?? jalkeille. Koko p?iv? kului eik? jokea viel?k??n n?kynyt, ja wazavilalaiset n?yttiv?t varsin levottomilta. Mutta heti auringonlaskun j?lkeen, kun p?iv? nopeasti vaihtui y?ksi, saapui etujoukko vihdoinkin Rungwa-joen kahlaamolle, jossa leve?n ja paisuneen joen vesimassat halkoivat tasankoa.
Pari sotilasta uskalsi astua joen rantaan mittaamaan sen syvyytt? ja virran voimaa. Heid?n oli niin vaikea pysy? pystyss? ja mitata veden syvyytt?, joka paikotellen kohosi heid?n hartioihinsa saakka, ett? helposti saattoi jo edelt?p?in otaksua monen ihmishengen menev?n hukkaan, ennenkuin karavaani p??sisi joen poikki.
Yst?v?mme seisoivat aivan l?hell? rantaa sin? aikana kuin n?it? kokeita tehtiin, ja Moto pyysi er??n sotilaan leikkaamaan poikki h?nen k?ytens?, jotta h?n ei hukkuisi virtaan. Sotilaan mielest? h?nen pyynt?ns? oli kohtuullinen, ja h?n irroitti sek? Moton ett? h?nen seuralaistensa k?det ja leikkasi jalomielisesti poikki my?skin sen k?yden, jolla he olivat kaulastaan sidotut toisiinsa.
Simba astui ensimm?isen? veteen, ja pitk? ja vahva kun oli tarttui h?n sek? Selimi? ett? Abdullahia k?teen kiinni. Moto otti Nianin osalleen, ja Kalulu, joka astui heid?n j?ljess??n, k?ytti Motoa aallonmurtajana ja samalla saattoi olla sek? h?nelle ett? Nianille avuksi. Keskell? jokea oli virta niin vahva, etteiv?t arabialaispojat voineet seisoa en?? pystyss?, yht? v?h?n kuin Nianikaan, ja Kalulunkin oli varsin vaikeaa s?ilytt?? tasapainoaan.
Kovaa ty?t? se oli Simballe ja Motollekin, mutta vihdoin he olivat kaikin joen toisella puolella, jossa he uupuneina vaipuivat maahan.
Heti Simban ja h?nen yst?viens? j?ljess? tuli kaksikymment? sotilasta, kukin kuljettaen naista tai paria lasta k?dest?. Mutta ensimm?isell? sotilaalla oli huono onni, sill? kun nainen, jota h?n talutti, huomasi, ettei h?n voinut vastustaa virtaa, heitt?ytyi h?n huutaen eteenp?in ja painautui sotilasta vastaan, joka seisoi kaulaa my?ten vedess?, ja silloin virta alkoi kuljettaa heit? mukanaan. Sotilas sukelsi veteen p??st?kseen naisesta irti ja p??si uimalla rantaan, jossa kaksi muuta sotilasta auttoi h?net kuivalle.
Uppoavan naisen h?t?huudot saivat hirve?n pakokauhun aikaan niiden naisten ja lasten joukossa, jotka olivat jo vedess?, ja sotilaat, jotka taluttivat heit?, joutuivat siin? m??rin suunniltaan, ett? he horjahtivat ja ajautuivat virran mukana. Heill? oli nyt kyllin ty?t? taistellessaan oman henkens? puolesta, jota vastoin virta vei toiset armotta mukanaan onnettomien huutaessa ja valittaessa surkeasti, kunnes vesi huuhteli heid?n ylitseen ja sai heid?t vaikenemaan.
Casema k?ski nyt sotilaiden kulkea parittain ja taluttaa yht? naista v?lill??n, ja sill? v?lin kun naisten huudoista saattaa p??tt??, ett? t?t? uutta keinoa koetettiin, antoi Simba Motolle merkin olla valmiina ja anastaa itselleen niiden molempien sotilaitten jouset ja nuolet, jotka olivat l?hteneet rantaan auttamaan toisia. Itse h?n aikoi riist?? jousen sen sotilaan k?dest?, joka oli j?tetty heit? vahtimaan. Moto vuorostaan antoi merkin Kalululle ja pojille ja ny?kk?si sitten Simballe merkiksi, ett? kaikki olivat valmiina.
Nopeana kuin salama Simba hy?kk?si yl?s, riisti k?teens? keih??n miehelt?, joka nojautui sit? vasten, heitti h?net korkealle ilmaan ja suoraan jokeen, ennenkuin t?m? enn?tti p??st?? ??nt?k??n. Moto riisti yht? nopeasti kolme jousta ja yht? monta viint?, jotka olivat t?ynn? nuolia, ja sitten kaikki tarttuivat toisiaan k?sist? kiinni ja hypp?siv?t maihin, ennenkuin kukaan oli huomannut heid?n pakoaan.
He olivat enn?tt?neet jo hyv?n matkan p??h?n tasangolle, kun h?t?huudot ilmaisivat, ett? uusi onnettomuus oli tapahtunut kahlaamolla, ja vaikkapa he eiv?t olisi saavuttaneet muuta, kuin ettei heid?n tarvinnut olla n?kem?ss? niit? julmuuksia, joita n?iden ihmisparkojen t?ytyi k?rsi? ennenkuin he p??siv?t joen poikki, olisivat he pit?neet itse??n onnellisina.
Kalulu, joka taasen hengitti vapaasti, oli aivan kevyell? mielell?, mutta Selim ja Abdullah kiittiv?t syd?mess??n Allahia h?nen varjeluksestaan ja rukoilivat h?nen apuaan yh? edelleenkin. Moton ehdotuksesta he alkoivat astua luoteista kohti.
Jo paljoa ennen kuin aamu sarasti, huomasivat he maaper?n vaihtelevaisuudesta, ett? he olivat loitonneet jokialueelta, ja ensimm?isess? p?iv?n valossa he n?kiv?t edess??n mahtavan vuorijonon, joka oli yltyleens? tuoreen vihreyden peitossa.
He valitsivat varovaisuussyist? kaikkein vaivalloisimman tien, ja kiipesiv?t pian yl?s jyrkk?? rinnett?, jossa kasvoi bambupuita. Korkeudestaan he katsoivat alas tasangolle, joka tarjosi mit? suurenmoisimman n?k?alan, ja suuntasivat sitten askeleensa yl?s vuorelle, jossa ei mik??n toistaiseksi viel? uhannut eik? ennustanut onnettomuutta.
Kesti kauan ennenkuin aurinko tuli esille. Oli n?et sadeaika -- rajuilma Ujiji-j?rvell? oli ilmaissut sen tuloa -- ja paksut usvat, jotka ymp?r?iv?t karuja vuorenhuippuja, johtuivat kovista sateista, jotka olivat tulvineet yli koko Rikwatasangon.
P?iv?llisen aikana he lep?siv?t syv?ss? rotkossa ja koettivat purra maissiannoksiaan. Simban mielest? se oli kuitenkin kovin kuivaa ravintoa. Ilman lihaa he eiv?t voineet en?? tulla toimeen, se oli ainoa ruoka, mik? soveltui vapaalle miehelle. Kalulu oli samaa mielt? kuin h?nkin ja oli heti valmis seuraamaan h?nt? mets?stysretkelle -- varmaankin oli t??ll? runsaasti mets?nriistaa. Simba otti keih??ns?, jota h?n kykeni parhaiten k?sittelem??n. Kalulu taas tarttui jouseen ja viiniin.
Moto lupasi pit?? sill? v?lin huolta pojista.
Kalulu, joka astui jousi oikeassa ja kolme nuolta vasemmassa k?dess??n, laskeutui syv?n rotkon kautta ihanaan laaksoon, ja siell? h?n ilokseen varsin pian ?kk?si yksin?isen antiloopin, joka lep?si puun alla m?rehtien.
Simba piiloutui puun taakse sin? aikana kuin Kalulu, notkeana kuin k??rme, hiipi korkeassa ruohikossa kunnes h?n oli kylliksi l?hell? voidakseen lenn?tt?? nuolen el?imen syd?meen, joka pari kertaa kouristuksentapaisesti ojennettuaan j?seni??n kaatui kuolleena kyljelleen.
Kalulu k??ntyi nyt taakseen viitatakseen Simballe, mutta huomasi h?mm?styksekseen t?m?n lyhent?neen keih??ns? varren, riisuneen lannevaatteensa ylt??n ja k??rineen sen vasemman k?sivartensa ymp?rille sek? asettuneen puolustusasentoon.
Kalulu kiiruhti heti yst?v?ns? avuksi ja n?ki samassa leopardin ?k?isesti karjuen hy?kk??v?n Simban p??lle. Pelottomasti h?n pisti nuolen jouseensa ja astui aivan taistelevien luo samassa kun Simba ty?nsi vaatteeseen k??rityn k?tens? leopardin kitaan ja useampaan kertaan pisti keih??ll??n sit? kylkeen.
Pedon kynnet olivat painuneet syv?lle Simban vasempaan lanteeseen ja polveen, joita se raastoi hirvitt?v?sti, mutta leuat eiv?t voineet tehd? mit??n vahinkoa, sill? paksu vaate, jonka Simba oli tunkenut sen kitaan, esti sit? puremasta. Onneksi Simba oli vahva, muuten leopardi olisi ensi hy?kk?yksell??n kaatanut h?net kumoon, ja silloin h?nt? olisi ollut vaikea pelastaa pedon kiilt?vilt? hampailta.
Kalulu teki n?m? havainnot mit? suurimmassa kiireess?, sitten h?n astui askeleen l?hemm?ksi, ampui nuolen leopardin ruumiiseen ja odottamatta sen vaikutusta viel? toisen ja kolmannenkin, sill? v?lin kun Simba lakkaamatta pisti sit? keih??ll??n. Kun h?n tunsi ter?vien kynsien otteen helti?v?n, ponnisti h?n viel? voimiaan, ojensi oikean jalkansa eteenp?in, painoi el?imen p??n taakse ja vet?isi kahdesti ter?v?ll? keih??n ter?ll? sen kurkkua, niin ett? p?? miltei erottautui ruumiista. Silloin vasta pedon t?ytyi alistua ylivoiman ja aseen alle. Se kaatui maahan ja pari kertaa nytk?hdetty??n j?i liikkumattomana makaamaan.
Add to tbrJar First Page Next Page