Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Kokeita suomalaisessa laulannassa by L Nnrot Elias
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 104 lines and 12198 words, and 3 pages
Taas tuossa toinen taivahan. Jo l?hti pois pakenemaan. Sitte ennen iltoa Taas kotihin kulkea. Jo oli lintuset levolla V?synehet veisustaan.
Ainoastansa silloin tulee alkuvaste laulua kaunistamaan, koska se ik?skun itsest?ns? syntyy, jolla tavalla se luontaisilla runoniekoilla syntyykin, sill? tiet?m?tt? koko alkuvasteesta, mit? onkaan, k?ytt?v?t sit? kuitenkin runoissansa, eiv?tk? taida siit? sen parempata selityst? antaa, kun sanain sill? lailla vet?v?n yhden toistansa. Mutta miss? semmoista sananvetoa ei ole, siin? j??pi my?s alkuvaste viljelem?tt?, jonka t?hden parahimmissakin runoissa monta alkuvasteetonta jaksoa lomittain tavataan. Miss? sen noudattaminen tulisi v?h?nk??n esteeksi lauseen luontaisuudelle, siin? on parempi heitt?? koko alkuvaste sillens?, kun ei olekaan alkuvaste laadustansa esteeksi, vaan my?t?isyydeksi lauseelle. Siit? syyst? n?iss?kin suomentamissa kyll? tavataan alkuvasteettomia jaksoja -- ja ep?ilem?tt?kin on mitteen ja murteen tarkka vaarin-otto suuremmasta arvosta laulun soinnulle, kun alkuvaste.
Jonk' on antanut. Pes?si kyll' on pieni. Tok' onni ihmisen. H?n viel' isostelee. On monta, joill' on aitat, Last' ei k?tkyess? s??st?. Siell' ei meit? milloinkaan. Kert' oli h?nell? k?et punaiset, j.n.e.
Mutta my?s ??niketten hupenematta voipi kirjoittaa:
Sy?meni on t?ynn?. Unettomia y?ni. Mit? ajattelenkin. Ik?vi? iloni Jos kuin ylk? itkenee. Siin? itki illan neitokainen. Enn?tt?v? ehk? ennemminkin Orihinsa aioista ylitse, j.n.e.
My?s tapahtuu ??nikkeen huvento tavallisimmasti semmoisissa sanoissa, jotka t?ysin?isin? olivat kaksitavuisia , harvemmin neli-, kuusi- ja muissa paritavuisissa . Kolmi-, viisi- j.n.e. -tavuisissa sanoissa, niinkun my?s ylehens? semmoisissa, joissa se huvettava ??nike seuraa korotonta tavutta , lienee huvento tuskin suattavakaan, eik? koskaan, olkaan sana kuin monitavuinen tahansa, silloin koska loppu??nikett? seuraa puoli-ho...', joko kirjoitettuna eli ilman .
V?- -- h?np? -- tuosta -- kuinka -- ma I- -- k?ni -- m??r?n -- sain.
v, -- v, -- v, -- -- v, -- v, -- v/--, -- v, -- v, -- v, -- v v, -- v, -- v/--, --
Sanat siis laulaissa jakautuvat seuraavaisesti:
M? -- tuota -- toivoin -- aina, Kun -- talvi -- l?hti- -- si. Ki- -- nosten -- kanssa -- ehk? Su- -- lais sy- -- ?me- -- ni.
Tee -- vasta -- kin pe- -- s?si Li- -- ki pi- -- hoa- -- ni, Ja -- tyyty- -- m??n o- -- peta Mua -- my?s o- -- saha- -- ni!
Runomitteen tapaan rakennettuna kuuluvat jaksot:
Mutt' -- aamu- -- hetkin -- heilt? I- -- lo on -- kauka- -- na, Si- -- n? kun -- unen -- p?iv?n A- -- lotat -- laulul- -- la.
Korkojen j?lkeen tehtyn? n?m?t jaksot kuuluisivat n?in:
Mutt' aamuhetkin heilt? On ilo kaukana, Kun sin? uuen p?iv?n Taas alat laululla.
v/-- v, -- v, v/-- v, -- v/-- v, -- v, v/-- v, -- v/-- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, -- v
Sanain jakauminen laulumittoibin:
Sille -- ennen -- ilto- -- a Taas ko- -- tihin -- kulke- -- a, Vaikkap' -- ei e- -- t??ll? -- aivan Viel?- -- kin n?- -- kisin -- laivan.
Siipi? en saanut -- saan Liinan kulmallani vaan, Ehk? kyll? kastuneella, J??hyv?set huiskahella.
v, -- v v, -- v v, -- v v, -- v v, v/-- v, -- v v, -- v v, -- v v, -- v v, --
Jakauminen laulumittoihinsa:
Kun -- huoliki- -- nokset Po- -- vestani -- pois suve- -- aa, Ken -- ties ilo- -- linnut Jo -- taas sian -- siell?kin -- saa.
v/-- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, v/-- v, -- v/-- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, v/-- v, --
jota my?ten sanat jakauvat n?in:
H?nt? -- t?hti -- taiva- -- hainen Kauni- -- histi -- katse- -- li, Mato -- musta -- maan-a- -- lainen N?hty- -- ?ns? -- surma- -- si.
Semmoisista poikkeamisista ensim?isess? mitassa, kun jaksoissa:
Jo oli -- lintu- -- set le- -- volla, Miksi h?n -- syytt? -- surmat- -- tiin,
tavataan, olemma jo edell? sanottavamme sanoneet, ja t?ss? ehk? sopinee lis?t?, kolmilyhyen mitan t?ytteen, eritt?inkin jos on kahdesta erisanasta saatu, v?list? sopivan muissakin mitoissa pitk?lyhyen siaan, niinkun seuraavassa:
Syytt?- -- k? sanoi -- k??rme -- h?llen.
v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v -- v, v v, -- v
jakauttava sanat laulaissa:
Siin? -- itki -- illan -- neito- -- kainen, Itki -- y?nkin; -- t?hti -- taiva- -- hainen Vaali- -- a, va- -- pise- -- vainen -- koitti, Surkun- -- sa o- -- soitti.
Kolmen ensim?isten jaksojen nelj?s mitta ehk? sopinee my?s kaksilyhyeksi.
v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, v/-- v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, v/-- v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v
Laulumittoihin jakauminen:
Liha -- kaikki -- lanki- -- aapi Lailla -- kukka- -- sen, Neito- -- selta -- tempo- -- aapi Surma -- sulha- -- sen, Iki -- vanhal- -- ta- -- va- -- ransa, Ime- -- v?lt' e- -- l?tt?- -- j?ns?; Viepi -- vihki- -- m?isil- -- t??n Neito- -- senkin -- ylj?l- -- t??n.
Emme voine kielt??, ett? jaksoissa:
Tieto, taito tarkoittapi T?yellisyyteen, Tuonne mielemme palapi Pysyv?isyyteen;
v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v
joka on tavallinen runomitta yhden pitk?lyhyen mitan lis??m?ll?. T?m? yhden mitan lis?ksi tulo n?ytt?? vaikuttavan, ett? 4:j?s mitta saanee olla taikka pitk?lyhyt eli kaksilyhyt. Sanain jakauminen t?ss? on seuraava:
Mist?- -- p? si- -- nulla -- k?et pu- -- naisna. Kauan -- kulto- -- a k?- -- telty- -- ?ns?.
Joko -- nyt sinun -- kurja -- kosta- -- nenki. L?y?t -- l?hte- -- hen sin? -- l?mpi- -- m?mm?n.
Jos olisimma pelj?nneet v?h?nk??n haittaa soinnulle semmoisista t?ytteist?, knn edellisten jaksojen 2:sessa ja 3:nesaa mitassa l?ytyv?t, niin helposti olisivat olleet v?ltetyt; mutta harvakseltaan viljeltyn? ne ennemmin puoltavat, kun haittaavat sointua.
Edellisell? mitteell?:
Ell?s -- ?iti- -- ni to- -- ki to- -- ruko. H?yhe- -- nin? -- suortu- -- at so- -- riat.
Edellisell? mitteell?:
Noustu- -- a rupe- -- an ru- -- kouk- -- sille.
eli
Noustu- -- a ru- -- peen ru- -- kouk- -- sille. Toisin -- arve- -- li lu- -- ja Lu- --therus. Mako- -- an u- -- nehen -- uupu- -- neena.
Tuop' oli -- oiva -- mies O- -- jalan -- Paavo. Niin ker- -- ran ke- -- r?j? -- karta- -- nolla. Se sais -- otto- -- a' e- -- loni -- kaiken. Niinp? -- lausui -- oiv' O- -- jalan -- Paavo. Otta- -- os o- -- makse- -- si nyt -- kaikki.
Vaan ke- -- v??ll? -- kun ki- -- nokset -- l?hti. Niin ke- -- v??ll? -- kun su- -- li ki- -- nokset.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page