Read Ebook: Suomalaisen teatterin historia 2 Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera. 1872-79 by Aspelin Haapkyl Eliel

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 224 lines and 22826 words, and 5 pages

a viipym?tt? matkustaneensa Ruotsin kautta K??penhaminaan. Siell? oli ainoa teht?v?ns? tavata nti Fohstr?mi?, joka juuri, terveydellisist? syist?, oli eronnut Herrmanin kiertomatkasta. Kysymykseen milloin h?n tulisi vierailemaan n?ytt?m?ll?mme, laulajatar ei ollut antanut varmaa vastausta. H?n oli niin v?synyt kev?tkauden ponnistuksista, ett? ennen kaikkea tarvitsi lepoa. "Sairaana en tule Helsinkiin", h?n oli sanonut, "mutta jos saan voimani takaisin, tulen mielell?ni." Nti Augusta Fohstr?m, joka aina seurasi sisartaan t?m?n matkoilla, oli arvellut, ett? syksyn alkupuolta ei ollut ajattelemistakaan, mutta mahdollisesti marras- ja joulukuuta taikka tammi- ja helmikuuta. Alma nti oli todella n?ytt?nyt niin rasittuneelta, ett? Bergbom ei ollut raskinut vaatia varmempaa vastausta, ja asia j?i siis lopullisesti ratkaisematta. Kahdeksalla sivulla kirjoittaja sitte esitt?? vaihtopuolisia ehdotuksia oopperasesongin suunnitelmaksi, riippuen siit? tulisiko nti Fohstr?m ennen vai my?hemmin ja olettamalla ett? avustusta saataisiin rva Acht?lta tai nti Lagukselta. Uutena oopperana h?n ajattelee Romeota ja Juliaa, jos Navr?til saadaan. Koska t?m? kuitenkin oli ep?tietoista, aikoi h?n tiedustella uutta tenoria Saksasta. Puheosastolle h?n m??r?si suomennettavaksi Bayardin Le gamin de Paris ja Moli?ren L'avare.

Bergbom tuli Parisiin maailmann?yttelyn aikana ja oli h?nen sent?hden vaikea saada asuntoa kohtuullisesta hinnasta. Hotellissa h?nt? nyljettiin kauheasti eik? k?ynyt paljoa paremmin siin? yksityisess? asunnossa, jonka h?n, teatterien t?hden, ensiksi otti l?hell? bulevardeja; sitten h?n muutti kolmanteen et?isemp??n paikkaan, lohduttaen itse??n sill? ett? oli hyv? jalkamies. Suurkaupungin vaikutuksesta h?n kirjoittaa:

"Ensi sijassa ovat tietysti teatterit vet?neet huomiotani puoleensa. Valitettavasti se maksaa paljo, sill? huokeita paikkoja minun on mahdoton k?ytt?? nykyisess? troopillisessa kuumuudessa. Olen melkein joka ilta ollut teatterissa ja onnekseni n?hnyt hyvi? kappaleita hyvin n?yteltyin?. Niin mit? draamaan tulee; ooppera on heikko, paljoa heikompi kuin Berliniss?, Wieniss? taikka Pietarissa. Enimm?n nautintoa tuottaa minulle luonnollisesti Th??tre Fran?ais, joka t?ysin ansaitsee maailmanmaineensa. Mutta aikomukseni on Morgonbladetiin l?hett?? muotokuvia nykyisest? draamallisesta Parisista ja tahdon sent?hden v?h?n odottaa siksi kunnes uudistetuilla k?ynneill? olen vakaannuttanut mielipiteeni".

-- "Kirjoitat ett? Holm oli ep?varma. Sit? parempi ettei meid?n tarvitse kiirehti?, vaan voimme levollisesti alottaa n?yt?nt?vuotemme ja syksyll? j?rjest?? asiat. Oletan n?et varmaan, ett? Fohstr?m ei tule ennen kun jouluksi taikka tammikuun alussa. Olkoon miten tahansa, me voimme antaa Lindan kuinka keskinkertaisella henkil?kunnalla hyv?ns?. Hannes Hahl ei ole ollut t??ll?, sill? varmaan olisi h?n k?ynyt luonani. Olen n?et j?tt?nyt osotteeni Caf? de la R?gence'en ja siell? h?n kyll? k?y niinkuin kaikki rakkaat meik?l?isemme iloitakseen Helsingfors Dagbladista. Min? en ole voinut ottaa arvoisaa lehte? k?teenik??n. Sanot Holmin tulevan kotia hein?kuun lopussa. Voithan siis palatessasi Kuopiosta k?yd? h?nen luonaan Lappeenrannassa ja tehd? asian selv?ksi. Onko sinulla tietoja Navr?tilista? H?nen tarpeellisuutensa riippuu Holmista. Mutta kaiketikin h?n on vierasta parempi, joskin kalliimpi. Fohstr?m ylisti h?nt? suuresti verratessaan h?nt? Elvinoonsa ja Edgardoonsa Berliniss?, ja t?ll? oli kuitenkin ollut hyv? palkka. Edullisempi on hyv? ooppera lyhyeksi ajaksi kuin huono pitemm?ksi. -- -- Tultuasi Kuopioon on paras kohta ryhty? Hans Langeen ja harjottaa sit? Rosvojen rinnalla. Rosvot taasen harjotetaan niin ett? kaikki Karl Moorin kohtaukset otetaan ensin, niin kauvan kun Vilho on poissa. Niiden tulee olla t?ysin valmiina, kun h?n tulee. Silloin ei tarvita muuta kuin viikko kaiken valmistamiseksi, sill? Vilho osaa kyll? Frans Moorin. Hans Lange riippuu kokonaan Kalliosta. Kun h?nell? on yksi n?yt?s valmiina, pit?? sen olla muillakin. -- Ei pid? rasittaa Kalliota, vaan pyyd? h?nt? levollisesti ty?skentelem??n roolinsa oppimisessa. Jos h?n valmistuu kahdessa kuukaudessa, voimme kiitt?? onneamme. Ylip??t??n olisi hyv?, jos kohta tultuasi Kuopioon katsoisit l?pi draamalliset kappaleet Kallion ja Glantzin sek? lyyrilliset Kahran, Kauhasen ja Vikstr?min kanssa, niin ett? harjotukset sujuvat h?iri?tt?, ilman ett? joku rooli on unohtunut taikka joku laulunp?tk? puuttuu. Uudessa Kallaveden rannalla on tanssinumero. Koeta saada joku Kuopiosta, niin ett? se tulee mahdollisen luonnonmukaiseksi. Hyv?sti, rakas sisar. Oma Kaarlosi."

"El?m?ni k?y tasaista menoaan. Aamup?iv?t museoissa, illat teattereissa. Louvre ja Th??tre Fran?ais ovat ne kaksi napaa, joiden ymp?ri olemukseni kierii. Olen n?hnyt paljon hyv?? Th??tre fran?ais'issa ja enimm?n osan oivallisesti esitettyn?. Vahinko vain ett?, Les deux orphelines Ambiguteatterissa ja kenties Les Fourchambault Fran?ais'issa poisluettuina, en ole n?hnyt mit??n meille sopivaa. Se ilma, jota hengitt?? nykyaikaisissa ranskalaisissa draamoissa, jopa hyviss?kin, on niin vieras meille, etten tied? onko edes oikein totuttaa yleis??mme ja n?yttelij?it?mme siihen. Ei niin ett? tahtoisin tuomita ep?siveelliseksi kaikki, joka koskee arveluttavia suhteita, p?invastoin, saattaahan tavallaan sanoa, ett? jokainen traagillinen ristiriita johtuu siit?, ett? yksil? asettaa oman itsens? yleist? vastaan, siis siveellisen loukkaamisesta, mutta se saivarteleva v?ittelytaito, mill? uudenaikaisessa ranskalaisessa draamakirjallisuudessa siveelliset k?sitteet tehd??n tarkastelun esineeksi, se sy?vytt?v?n erittelyn riemu, joka niiss? ilmestyy, h?mment?? siveellisen arvostelun ja lannistaa v?litt?m?n esteettisen nautinnon. Ja omituista on ett? samalla kun modernit ranskalaiset draamankirjoittajat ovat vapaita edellytyksist?, ovat he mit? jokap?iv?isimpien muotojen orjia. Enimm?n yleisinhimillinen on Emile Augier, enimm?n yksityisesti parisilainen Alexandre Dumas. Voin sanoa vasta t??ll? k?sitt?neeni h?net dramaatikkona, eritt?inkin er??n viime viikolla n?kem?ni loistavan Le demimonde n?yt?nn?n j?lkeen Th??tre fran?ais'issa. Valitettavasti en ole n?hnyt ainoatakaan Victorien Sardoun teosta."

"Suomalaisista olen tavannut: Rissasen, jonka luultavasti n?et Kuopiossa ja joka t??ll? t?ysin kourin antoi rahojen juosta -- h?n pyysi minut mukaansa oopperaan , ensim?inen ja viimeinen kerta kun olen siell? ollut; -- -- -- Walleniuksen, jonka kanssa olen usein ollut yhdess?; Fanny Churbergin, jonka osotteen sain juuri kun h?n oli l?htem?isill??n -- h?n asui yhdess? Ida Silfverbergin kanssa, joka n?ytt?? tulleen kokonaan parisilaiseksi. -- -- Suomalaisella osastolla maailmann?yttelyss? on kerrassaan ruotsalainen leima. Uskotkos esim. ett? sen vahtimestariksi on otettu ruotsalainen, se on ruotsalainen Ruotsista, joka tietenkin aivan oikein nolasi Rissasen, kun t?m? kysyi jotakin suomeksi." --

Seuraava kirje on 1 p:lt? elok., vastaus Emilien ensi kirjeeseen Kuopiosta, . Kaarlo oli hyvin tyytyv?inen sen johdosta, "sill? s?vy oli aivan toinen kuin edellisiss? alakuloisissa kirjeiss?". Siin? oli muun muassa hyvi? uutisia Ida Aalbergista, joka kes?kuun alussa oli l?htenyt ensim?iselle opintomatkalleen mainion n?yttelij?tt?ren Marie Niemann-Seebachin luokse Dresdeniin. Sisarensa kautta Bergbom sai rva Seebachin h?nelle kirjoittaman kirjeen, jossa t?m? sanoo nti Aalbergilla olevan "harvinaisen nopean k?sityskyvyn, v?litt?m?n taiteilijalahjan, pyh?n vakavuuden ja ihanan, l?mpim?n innostuksen taiteeseen". Sit? paitse nti Aalberg itse -- luultavasti ensim?isess? saksankielisess? kirjeess??n -- oli Emilie Bergbomille kertonut olostaan Dresdeniss?. Hein?kuun 1 p:st? s??nn?llinen opetus oli alkanut ; Jolantha Kuningas Ren?n tytt?ress? oli jo l?pik?yty ja oli sen j?lkeen tutkittava K?tchen von Heilbronn, Jane Eyre, Sirkka, Louise Kavaluudessa ja rakkaudessa, Amalia Rosvoissa y.m. Rva Seebach, jonka ensim?inen pohjoismainen oppilas Ida Aalberg oli, oli h?nelle osottanut ??ret?nt? hyv?ntahtoisuutta. Muutoinkin nuori n?yttelij?t?r oli kokenut yst?v?llisyytt? sek? vieraitten ett? omamaalaisten puolelta.

"Tiedot Aalborgista", Bergbom t?m?n johdosta kirjoittaa, "tuottivat minulle iloa. Olen aina odottanut paljon siit? tyt?st?. Paha kyll? pelk??n ja olen kauvan pel?nnyt, ett? turhaan olemme toivoneet h?nen k??ntyv?n naiviselle taholle. H?n alkoi jo k?sitt?? traagillisesti Kukkaa kultain kuusistossa ja uneksia Louisesta Kavaluudessa ja rakkaudessa. Valitettavasti ei sovi antaa neuvoja Seebachille, mutta aion kaikessa tapauksessa pyyt?? h?nt? lukemaan Aalbergin kanssa joitakuita iloisiakin rooleja esim. Parisin veitikan. Kaarola Avellan olkoon tyytyv?inen tai tyytym?t?n asiaan. H?n saa lohduttaa itse??n Bj?rnsonin Maria Stuartilla. Muuten saavat t?n? vuonna kaikki roolinsa: Kallio Hans Langen, Lundahl Paillassen , Vilho saiturin, Aalberg Kuningas Ren?n tytt?ren, rva Aspegren La servante , B??k jonkun iloisen komedian, Kaarola Maria Stuartin, Leino Pierren n?ytelm?ss? Les deux orphelines j.n.e. Kunpa vaan l?yt?isin muutamia iloisia komedioja, mutta ranskalaiset ovat meille niin sopimattomia, saksalaiset ovat niin ik?vi? ja tanskalaisista n?yttelij?mme eiv?t saa mit??n aikaan. Olen teatteria varten ostanut monta tusinaa huvin?ytelmi?, mutta ik?v? kyll? en ole tavannut oikein soveliasta. Mit? ajattelet, jos kumminkin koetteeksi ottaisimme Les Fourchambault. Se on kaiketikin kelpo teos, joskin, samoin kuin sin?, uskon ett? se paikottain on yleis?st?mme tuntuva pitk?veteiselt?, sill? koko se tapoja ruoskiva puoli, joka t??ll? kiinnitt?? mielt?, j?? meill? ilman vastakaikua. Koska ostamani kappale on niin suurta kokoa, ettei sit? k?y l?hett?minen postissa, pyyd?n ett? Takanen, joka on t??ll? ja matkustaa nousevalla viikolla, ottaa sen mukaansa Helsinkiin. Toinen asia on, kelle se on annettava suomennettavaksi, sill? T?rm?nen ei osaa riitt?v?sti ranskaa ja Tyyko Hagmanilla on, pelk??n min?, liian -- kuinka sanoisinkaan -- plebejim?inen kyn? voidakseen s?ilytt?? sit? tyylin etevyytt?, joka on Emile Augierille omituinen."

"Ymm?rr?n ett? teatterin nykyisess? ahdingossa on vaikea l?hett?? minulle rahaa nuotteja ja kirjoja varten. Mutta hyv? olisi, jos niin voisi tapahtua, sill? meid?n t?ytyy hankkia itsellemme kokonainen kirjallisuus -- operettikirjallisuus. Pahinta on ett? t?m? kirjallisuus on niin lyhytaikaista laatua, ett? t?ytyy ostaa paljo enemm?n kuin tositeossa k?ytt??, sill? l?yt??kseen jonkun hyv?n palasen on tavallisesti pari, kolme, nelj? kelvotonta l?pik?yt?v?. Folies Dramatiques teatterissa n?ytell??n nyky??n operettia Les cloches de Corneville, joka lakkaamatta ilta illan per?st? on annettu 450 kertaa. Teksti on aivan viaton, joskin h?t?isesti kyh?tty, mutta jotenkin siev?. Musiikista, joka useissa paikoissa on miellytt?v?, toisissa taas ylen jokap?iv?inen, voidaan noin kolmas osa k?ytt??. Muut kaksi kolmannesta sopii ottaa muista ranskalaisista oopperoista. T?m? musiikki on tyylilt??n niin saman lestin mukainen, ett? vallan hyvin voi t?ydent?? toista s?velt?j?? toisella ilman ett? eheys k?rsii. Muutoin se oli ehdottomasti surkein oopperaesitys, jonka koskaan olen tavannut. Primadonna oli korkeintaan Vikstr?m ja herrojen rinnalla olisi Kallion laulu katsottava mallikelpoiseksi. K??rit, orkesteri, koristukset kaiken kritiikin alla ja kuitenkin 450 n?yt?nt??!"

"Se mit? kirjoitat Lundahlin sairaudesta, her?tt?? minussa ajatuksen, ett? B??k voisi n?ytell? Karl Mooria. Mutta Lundahl on kai jo lukenut roolin, niin ett? asia ei liene muutettavissa. Kehota Kaarolaa ahkerasti opettelemaan ranskaa; sit? on hyv?sti osattava, jos tahtoo hy?ty? n?yt?nn?ist?. Eritt?in Th??tre fran?ais'issa puhutaan mahdottoman nopeasti." -- --

N?ist? kirjeist? n?kee kuinka Bergbom Parisissakin kokonaan eli teatteria varten. H?n k?y teatterissa, h?n tutkii draama- ja musiikkikirjallisuutta silm?ll? pit?en suomalaista n?ytt?m?? ja alituisesti h?n suunnittelee sen toimintaa. Tutustumisella operettikirjallisuuteen h?n ei suinkaan tarkoittanut kilpailua ruotsalaisen teatterin kanssa offenbachilaisen ohjelmiston alalla, vaan sentapaisten pikku laulun?ytelm?in etsimist?, jommoisilla puheosaston repertoaria ennenkin oli h?ystetty ja joita nyt voitaisiin runsaamminkin esitt??, kun ooppera ei en?? s??nn?llisesti vaatinut kaikkia laitoksen laulukykyj?. Edelleen n?emme, ett? h?n kiihtyy kiihtymist??n mit? etemm?s aika kuluu. Elokuun 5 p. h?n m??r??, ett? Hannes Hahlille oli teatterin puolesta l?hetett?v? 500 mk. Wiesbadeniin ja sanoo my?nt?en vastanneensa t?m?n laulajan pyynt??n saada esiinty? Mefistona. Sama kirje p??ttyy uuteen kehotukseen Emilielle s?hk?tt?m??n, tahtooko nti Fohstr?m alkaa syyskuulla taikka lokakuun alussa . "Olen nyt jo niin levoton, ett? tuskin puolet ihmist?ni on t??ll? Parisissa."

Joku p?iv? my?hemmin Emilie todella ilmoittaa s?hk?sanomalla, ett? nti Fohstr?m tulee kuin tuleekin syyskuun alussa, ja samaan aikaan Bergbom saa muitakin uutisia. Kes?ll? oli n?et kotiinsa Helsinkiin palannut laulajatar nti Hortense Synnerberg, joka samoin kuin Bruno Holm ollen Lampertin oppilas kes?ll? 1877 oli suurella menestyksell? esiintynyt Covent-Garden teatterissa Lontoossa ja sitte seuraavana talvena ollut kiinnitettyn? kunink. oopperaan Maltassa. Oivaltaen mik? vieh?tys suomalaisen oopperan yst?ville olisi kuulla t?t?kin nuorta etev?? laulajatarta n?ytt?m?lt?, Almberg ja Wahlstr?m omin p?ins? tekiv?t sopimuksen h?nen kanssaan muutaman viikon vierailusta. Eik? siin? kyllin, he tekiv?t my?s v?lipuheen Navr?tilin kanssa, joka ei viel? ollut Suomesta l?htenyt, ett? h?n esiintyisi 150 markasta illalta ja niinik??n useain orkesterin j?senten kanssa; Hahl, Holm sek? neidit Lagus ja Ingman olivat jo ennen luvanneet olla mukana, jos oopperan?yt?nt?j? pantaisiin toimeen.

T?h?n kaikkeen Bergbom oli sangen tyytyv?inen, niinkuin n?kyy kirjeest? Wahlstr?mille 12/8:

"Rakas yst?v?! Kiitos ja iankaikkinen kunnia siit? mainiosta tavasta, jolla t?n? kes?n? olet hoitanut teatterin asioita. Kun n?en mit? kaikkea olet aikaansaanut, kiit?n ja surkuttelen sinua samalla kertaa, sill? varmaankaan sinulla ei ole ollut paljo kes?lepoa. -- Nyt kun ooppera alkaa syyskuulla, lasken joka hetken, joka minun viel? t?ytyy olla t??ll? -- niin levoton olen ja niin soimaan itse?ni poissaoloni mahdollisista seurauksista. Samana p?iv?n? kun saan rahaa, l?hden t??lt?. Koska s?hk?tin eilen, oletan ett? saat t?m?n kirjeen samaan aikaan kun min? saan rahat kotoa." -- --

"Synnerbergin ottaminen oli mestariteko -- voitto, jota tuskin uskalsin toivoa. Nyt on kysymys, miss? h?n on esiintyv?. Altto-osat, joista meill? voi olla puhe, ovat: Siebel, Maffio Orsini, Nancy , Pierotto ja Azucena. Syyskuun 20 p:st? lokakuun 8:een h?n tuskin enn?tt?? laulaa useammassa kuin kahdessa tai korkeintaan kolmessa n?ist? rooleista, kahdessa, jos Linda otetaan, kolmessa, jos ainoastaan vanhoja oopperoita esitet??n. Jos Fohstr?m alkaa jo 20 p., niin ovat kai Faust ja Linda edullisimmat. Mutta jollei h?n tule niin pian, niin on paras ottaa Faust , Lucrezia Borgia ja Martha. Niin, luonnollisesti olettaen ett? Synnerbergill? on Nancy ja Azucena ohjelmistossaan. Kaikissa tapauksissa olisi paras l?hett?? Lucrezia Lagukselle ja pyyt??, ett? h?n laulaa ainakin toisen ja kolmannen n?yt?ksen, niin ett? voisimme antaa koko Maffio Orsinin osan. Herttuasta emme tarvitse huolehtia, sill? h?n ei esiinny n?iss? n?yt?ksiss?. Vahinko ett? Emmy Acht? ei nyt ole saatavissa, olisimme saaneet loistavan Lucrezia-esityksen, sill? Hahl voi kyll? t?ytt?? herttuan osan, jos aaria transponoidaan."

"Synnerbergin roolien valinnasta riippuu jossakin m??rin Lagermarckin ottaminen. Jos n?et Synnerberg laulaa Lindassa, on meid?n melkein t?ytymys ottaa Lagermarck, sill? Lindaa emme voi antaa loppuun 8 p:ksi lokak. ja sen j?lkeen on vaikea panna Brax?n Synnerbergin sijaan, mutta varsin hyvin siihen kelpaa koulutettu laulajatar, Lagermarck. Muutoin riippuu Lagermarckin ottaminen siit? mit? h?n tahtoo -- -- ja jos yst?v?t arvelevat h?nen kotimaisuutensa sit? vaativan." -- --

T?st? huomaa kuinka paljo miettimist? oopperan?yt?nt?jen j?rjest?minen vaati, ja samassa kirjeess? on viel? 8-9 sivua samantapaista selvittely? ja suunnittelua. Eik? siin? kyllin: n?in? p?ivin? h?n kirjoitti sisarelleen n?ist? ja muista teatteriasioista kolme pitk?? kirjett?. Ne ovat t?ynn? m??r?yksi? ja neuvoja ei ainoastaan p??rooleista, vaan pienimmist? sivuosistakin, k??rilaulajista, soittokunnan j?senist? y.m. Orkesterinjohtajiksi oli pyydett?v? Richard Faltin ja Martin Wegelius; kun puheosasto erosi Kuopiosta, oli "pikku ooppera", se on osaston laulajat, paitse nti Hacklinia, l?hetett?v? Helsinkiin; tulot ja menot arvioidaan koko alkavaksi ooppera-ajaksi, ja toivoo kirjoittaja ett? p??st??n tappiotta, jollei mit??n erityist? onnettomuutta tapahdu; esitet??n hetken n?k?kohdat, jotka ovat lukuun otettavat puheosaston matkoja m??r?tess? j.n.e. -- --

Odottaessaan rahal?hetyst? Bergbom on kauhean levoton. "Siit? saakka kun sain tiet?? ett? ty? alkaa syyskuulla, minulla ei ole ollut hetke?k??n rauhaa. Pelkoni ett? jotakin t?rke?? laiminly?d??n poissaoloni t?hden kiihtyy tavasta todelliseksi tuskaksi." Vihdoin 20 p. elok. h?n saa s?hk?sanoman ett? rahat on l?hetetty ja kohta h?n kirjoittaa :

"Oh! on kuin kivi olisi pudonnut syd?melt?ni. -- Olin l?hell? ep?toivoa. K?sitin ett? minua tarvitaan Helsingiss? enk? n?hnyt mit??n keinoa p??st? sinne. Kiitos, syd?mellinen kiitos, rakkaani. Kunpa vaan t?m? viivytys ei vaikuttaisi vahingollisesti teatterin toimeen. Olen pit?nyt kunnianani aina olla paikallani, olisin onneton, jos luultaisiin ett? t?ll? kertaa olen laiminly?nyt velvollisuuteni huvituksieni t?hden! Ne ovat muutoin n?in? viime aikoina olleet varsin surullisia, sill? kun Wahlstr?m kirjeess??n lupasi l?hett?? minulle rahaa jo viime viikolla, olin kyll? kevytmielisesti j?tt?nyt itseni puille paljaille. En kumminkaan ole n?hnyt h?t??. Sit? paitse on levottomuuteni ollut niin suuri, ett? kolme kertaa olen l?htenyt teatterista ennen n?yt?nn?n loppua, olin liian kiintynyt teatteriin kotona voidakseni seurata esityst?. Ja kuitenkin Got ja Coquelin n?ytteliv?t."

T?h?n p??ttyy kertomus Bergbomin ensim?isest? Parisinmatkasta, joka niin erinomaisesti todistaa, kuinka h?n oli kokonaan ja ehdottomasti antautunut el?m?nteht?v??ns?. "Olen pit?nyt kunnianani aina olla paikallani" pysyi alusta loppuun saakka h?nen tunnuslauseenaan. -- Palatkaamme nyt kotimaahan.

"Emilien olo t??ll? meid?n keskell?mme oli miellytt?vin aika, jonka olen Suomalaisessa teatterissa kokenut, kun Emilie niin kokonaan oli meid?n -- ja yksityisesti pyyd?n saada t?ydest? syd?mest?ni kiitt?? Emiliet? siit? ajasta, jonka Emilie uhrasi teatterille. -- -- Sitte kun Emilie oli matkustanut pois, kuultiin kaikkien lausuvan ett? oli oikein vaikea menn? teatteriin, kun tiesi ettei en?? saisi n?hd? Emiliet? istuvan rampin edess? seuraamassa harjotuksen menoa ja s?hk?tt?en meit? kaikkia. Nyt onkin aivan toisin: kaikki olivat silloin iloisia ja yst?v?llisi? sent?hden ett? Emilie oli semmoinen, nyt k?y ty? konemaisesti ja hitaasti." -- Valitettavasti Helsinkiin tulikin uutisia, jotka kertoivat eripuraisuudesta ja rettel?ist? n?yttelij?in kesken. Luultavasti olisi moni ik?v? selkkaus joko j??nyt tapahtumatta taikka ollut verraten helposti tukahutettavissa, jos voimakas johtaja olisi ollut paikalla. Mutta Vilhon voimat eiv?t olleet entisell??n, vaan sai toinen tai toinen vastoink?yminen liian helposti h?nen mielens? masennuksiin. T?m? ja usea muukin seikka antoi aihetta toivomaan muutosta teatterin el?m?ss?, eik? se en?? ollutkaan kaukana.

Tulot Kuopiossa tekiv?t yhteens? 7,670:94 mk, joten siis keskim??rin saatiin 285 mk. illalta.

Kirjeist? p??tt?en Vilho jatkoi tointaan niin kauvan kun seurue viipyi Jyv?skyl?ss? ja h?n n?yttelikin viel? 25/10, kun Nummisuutarit annettiin; mutta sen j?lkeen h?n tunsi voimansa olevan lopussa. Toverien l?htiess? uuteen olopaikkaan, Haminaan, Vilhon t?ytyi erota heist? ja h?n matkusti Turkuun. H?nt? oli n?et neuvottu k?ytt?m??n siell? olevaa tri Krohnin johtamaa "oivallista voimistelulaitosta". Sielt? h?n marraskuulla ilmoitti Bergbomille l??k?rin sanoneen, ett? "kumpikin h?nen keuhkonk?rkens? oli taudin koskettama".

Ylip??t??n menestys oli hyv?nlainen. Tulot ja menot, Florell kirjoittaa, olisivat vastanneet toisiansa, jollei Jyv?skyl?n vaillinkia olisi t?ytetty Haminassa. Kavaluus ja rakkaus meni kaksi kertaa "varsin kunnioitettavasti, mik?li voimat riittiv?t". Nti Avellan n?ytteli lady Milfordia. "Hacklin yleis?n suosikki laulettuaan Kallaveden rannalla. Kiltti tytt? ansaitsisi palkankorotusta." -- Kahdessa kirjeess? Morgonbladetiin kerrottiin teatterin k?ynnist?:

Nyt on kertomuksemme palaava syksyn alkuun ja Helsinkiin. -- Edellisest? tied?mme, kuinka kes?n kuluessa lauluosasto oli uudestaan j?rjestetty ja puhuttava on siit? Suomalaisen oopperan jaksosta, joka oli sen viimeinen, vaikkei kukaan aavistanut sit?.

Tutustuaksemme ajan tunnelmaan luemme ensin pari Emilie Bergbomin kirjett? nti Elfvingille:

"Oma Bettyni! Syd?melliset kiitokset kirjeist?si. En voi oikein sanoa kuinka kiitollinen olen, ettet aina odota vastausta, vaan kirjoitat 'kun henki tulee'. Katsos, tulee v?h?n hitaaksi, kun pit?? kirjoittaa niin paljo kirjeit? kuin minun. Tullessani Kuopiosta oli minulla ainakin 40 kirjett? vastassa, ja koska asiakirjeisiin on ensin vastaaminen, niin j??v?t yst?v?kirjeet odottamaan, jopa joskus kauvankin. -- Kuukauden lopussa Kaarlo tulee kotia, ja syyskuun 15 p:n j?lkeen alkavat oopperan?yt?nn?t. Raskasta on taas ryhty? vaivaloiseen puuhaan, mutta emmeh?n siit? p??se. Oopperasesonkimme tulee lyhyeksi, mutta loistavaksi. Fohstr?m, Synnerberg, Lagus, Ingman, Holm, Hahl ja Navr?til tulevat kaikki esiintym??n. Luuletko Lagermarckin j??v?n meid?n luoksemme. ?itins? kirjoitti, ett? tyt?r ensin tekee konserttimatkan ymp?ri maata ja se kest?? lokakuun keskivaiheille. Se on meille hyvin sopivaa." -- --

"Kuopiosta tulin sangen tyytyv?isen?. Oli hyvin hupaista n?hd? minulle ennen tuntemattomia seutuja ja niinik??n muutamiksi viikoiksi k??nt?? selk?ni Helsingille ja edes lyhyeksi ajaksi heitt?? pois muut huolet." --

-- "Kaarlo on nyt kotona ja tuntuu oikein rauhottavalta; kuulin ett? h?n oli tavannut sinua laivarannassa. Saa n?hd? kuinka asiat t?n? vuonna luonnistuvat. V?h?n levottomia olemme, kun Turun teatterin johtokunta ei vastaa kysymykseemme . Rva Elffors on vuokrannut teatterin 1 p:??n marrask. eik? ole varmaa, saammeko sen sen j?lkeen vai onko joku toinen ruotsalainen seurue haalittava sinne." --

Margaretana esiintyi nti Ingman, joka ansaitsi suurta kiitosta varsinkin siit? liikuttavasta luonnollisuuden ja viattomuuden kuvasta, jonka h?n teeskentelem?tt? antoi etenkin 3:ssa n?yt?ksess?. Juveliaaria meni nuhteettomasti; mutta semmoisissa kohdissa, joissa olisi vaadittu voimakasta tunteenilmaisua, oli paljo muistutettavaa. Navr?tilin Faust oli sama kuin ennen. -- "Kaksi t?rkeint? roolia oli uskottu hroille Hahlille ja Holmille, Mefiston ja Valentinin. Hra Hahl tutustutti suomalaisen yleis?n oikeaan Mefistotyyppiin, jommoista Goethe luultavasti on tarkoittanut, eik? mihink??n irvikuvaan. Meill? on t?ysi syy kiitt?? yksityiskohtaista n?yttelemist? sek? varmaa ja musikaalista esityst?, ja toivomme vain ett? hra Hahlin ??ni saisi takaisin osaksi kadonneen heleytens? sek? ett? h?nen pirunsa olisi hieman enemm?n 'vrai gentilhomme', niinkuin Mefisto ensi kerran ilmaantuessaan lausuu itsest??n. -- Hra Holm lauloi Valentinin kauttaaltaan kauniisti ja taiteellisesti. -- Kenties tulisi niin urhoollisen sotilaan ensi n?yt?ksess? olla v?hemm?n tunteellinen laulussa ja n?yttelemisess?. -- Nti Synnerbergin Siebel oli tietysti illan tapahtuma, ja yleis? tuhlasikin h?nelle suosiotaan. Ei kuumuus, eik? ahdinko, eik? ep?edullinen salonki est?nyt h?nen ??nt?ns? helkkym?st?, niinkuin ainoastaan semmoinen ??ni voi helkky?. H?nen laulunsa oli puhdas, esitys taiteellisesti huoliteltu ja koko h?nen esiintymisens? oli omansa saamaan meid?t ihailemaan nuoren diivan hehkuvaa n?yttelemist? ja kaunista plastiikkaa, vaikka kenties samassa unohdimme sen vaatimattoman, l?mminsyd?misen ja runollisen Siebelin, jolle Goethe ja Gounod yhdess? ovat suoneet niin paljo vieh?tysvoimaa. Toivomme suuresti saavamme n?hd? nti Synnerbergin teht?v?ss?, joka vaatii enemm?n h?nen musikaaliselta ja draamalliselta kyvylt??n. K??rit meniv?t niinkuin ennenkin hyvin, ja orkesteri, jota tireht??ri Faltin johti, suoritti my?skin asiansa ansiokkaasti." --

Faust annettiin viel? 29/9 Ja 6/10, samat esiintyj?t kaikissa rooleissa, t?ysille tai l?hes t?ysille huoneille ja muuttumattomalla menestyksell?. Kolmannella kerralla nti Synnerbergin t?ytyi toistaa kukka-aaria 3:ssa n?yt?ksess?, Hahlin Mefisto sai yh? enemm?n tunnustusta ja Holmin Valentinin sanottiin ilta illalta edistyneen -- "se oli todella erinomainen taideluoma".

G. L. mainitsee, ett? Lucrezia Borgia, joka ensi kerran oli otettu ohjelmistoon rva Acht?n t?hden, nyt esitettiin nti Synnerbergin vuoksi. P??rooli oli nti Laguksen k?siss?, joka tietysti ainoastaan osaksi kykeni sit? tulkitsemaan, se kun oli h?nelle liiaksi intohimoinen. Mutta mit? Lucreziassa oli inhimillist?, jaloa ja traagillista h?n esitti sielukkaasti, laulaen kauniisti ja l?mpim?sti. Navr?til lauloi tapansa mukaan Gennaron aistikkaasti ja aitomusikaalisesti. Hahl antoi selv?n ja todenmukaisen kuvan herttua Alfonsosta. H?nen laulunsa ilmaisee aina musikaalista k?sityst?, mutta ??ni ei tunnu t?ysin kehittyneelt?. Toisen n?yt?ksen kolminlaulun esittiv?t nti Lagus sek? Navr?til ja Hahl erinomaisesti. -- "Nti Hortense Synnerbergill? oli Maffio Orsinin rooli, joka paremmin soveltuu h?nen luonnonlaadulleen kuin Siebel. Ritarillinen venetialainen aatelismies oli teht?v?, joka aivan toisin vastasi h?nen ominaisuuksiaan kuin saksalainen porvarillinen nuorukainen. T?ss? nti Synnerbergin kauniit plastilliset liikunnot, h?nen loistava ryhtins?, h?nen kevyt ja ylimielinen tapansa k?ytt?yty? olivat aivan paikallaan. Laulustakin voimme vakaumuksesta sanoa, ett? se vastasi mit? t?lt? osalta sopii vaatia. Sanalla sanoen nti Synnerberg oli semmoinen kuin Orsinin tulee olla. ??nen kauneus esiintyi, niinkuin ennen, t?ydess? loistossaan, varsinkin henkev?ss? juomalaulussa, ja italialaiset s?velm?t soivat h?nen huuliltaan niinkuin ainoastaan italialaiset s?velet voivat." Maisteri Wegeliuksenkin esiintyminen soittokunnan johtajana tuotti n?ytt?m?lle jotakin juhlallista. Oopperan harjotuksiakin h?n oli ansiokkaasti johtanut. Vihdoin oli syyt? mainita, ett? k??rinkin j?senten k?ytt?ytyminen n?ytt?m?ll? viime aikoina oli osottanut huomattavaa edistyst?.

T?m?n j?lkeen tuli 13/10 ja 15/10 kaksi Taikahuilu-n?yt?nt??, joista ensim?inen annettiin hyv?lle huoneelle, vaikka esiintyj?in joukossa ei ollutkaan vierailijat?hte?.

Nti Lagus oli Pamina ja G. L. lausuu, "h?n laskee niin paljo pehmytt? suloa ja l?mmint? tunnetta t?h?n tosilemmen naiselliseen edustajaan, ett? kuulija ei voi olla vieh?ttym?tt?. Navr?til -- Tamino lauloi oivallisesti, ja Hahl oli kelpo, arvokas Sarastro. H?n astuu esiin erinomaisen vaikuttavasti kuin mik? vanha, kokenut n?yttelij?; alhaiset s?velet eiv?t soineet oikein selvin?. Nti Ingman oli ensi n?yt?ksess? ensim?inen Y?n neitoja ja lauloi sitten Y?n kuningattaren osan -- menestyen hyvin kumpaisenakin. Pesonen on kelpo ja oiva suomalainen Papageno, jonka luulee kohdanneensa joissakin talonpoikaish?iss? kaikkien ilona ja riemuna. Nti Wikstr?m yll?tti laulamalla Papagenon osan nuhteettomasti ja varmasti. Orkesteria johti nytkin Martin Wegelius."

Toisia loistavampi ilta oli j?lleen nti Synnerbergin hyv?ksi annettu n?yt?nt? 17 p., jossa esitettiin kohtauksia Faustista, Lucreziasta ja Taikahuilusta. Yht? hyvin kuin pilettien loppuunmyynti ilmaisivat myrskyiset suosionosotukset, kuinka laulajatar oli her?tt?nyt yleis?n my?t?tuntoa. Korkeimmilleen myrsky nousi nti Synnerbergin laulettua aarian Glinkan oopperasta Henki tsaarin edest? ja Voi ?iti parka ja raukka, jotka kumpikin toistettiin. Kukkavihkoja, suuria ja pieni?, satamalla satoi n?ytt?m?lle ja niit? seurasi t?k?l?isen ven?l?isen yleis?n antama kukkakori ja sen ohella hohtokivill? koristettu kultainen rannerengas. -- Kun sitte v?lill? 20/10 Taikahuilu oli esitetty, tuli nti Synnerbergin j??hyv?isn?yt?nt?: Lucrezia Borgia. Nytkin huone oli aivan t?ysi ja innoissaan, ja laulajatar yh? uudistettujen kunnianosotusten esineen?. T?ll?kin kertaa h?n sai kalliita lahjoja, nimitt?in kaksi hohtokivisormusta, toisen ven?l?isilt? ihailijoilta ja toisen rva Karamsinilta. Kaarlo ja Emilie Bergbom antoivat ihanan ruusukimpun, jonka nauhoihin oli painettu: "Muista meit? rakkaudella."

Paitse nti Synnerbergille oli nti Laguksellekin l?ht?aika tullut. H?n oli n?et p??tt?nyt matkustaa Milanoon jatkaakseen opintojaan ja esiintyi nyt en?? vain kaksi kertaa, 27/10 ja 29/10, jolloin illan ohjelmaksi oli yhdistetty kohtauksia oopperoista Noita-ampuja ja Tsaari ty?miehen? sek? Laululintunen, tuo vanha pikku laulukappale. Kumpanakin iltana yleis? syd?mellisesti ilmaisi tunteitaan rakastettavaa laulajatarta kohtaan, joka niin uskollisesti oli palvellut oopperaa ja ilahuttavan taiteellisesti suorittanut mit? vaikeimpia teht?vi?. Paitse kukkavihkoilla teatterissa tervehdittiin h?nt? my?hemmin serenaadilla. -- Laulajatar antoi viel? l?ht?konsertin 2/11.

Faustia seurasi Lucia, jossa Alma Fohstr?m esiintyi per?kk?in kolme kertaa . H?nen esityksens? t?ss?kin oopperassa oli merkillisesti edistynyt maaliskuunn?yt?nt?ihin verraten, laulajatar kun nyt laulutekniikka vallassaan antautui taiteilijainnostuksensa johdettavaksi. Yleis?n ihastus oli sekin vain kiihtym?ss?. "Nuori laulajatar", sanotaan toisen n?yt?nn?n j?lkeen, "n?ytti olevan aivan suunniltaan esiin- ja hyv?huudoista, joista ei tahtonut loppua tullakaan." Acht? lauloi loordi Ashtonin osan.

-- "Oopperalla on t?n? syksyn? ollut hyv?t tulot. Kun meill? on Alma Fohstr?m, niin 'ei ole h?t?? eik? surua'. H?nell? on mahtava vetovoima yleis??n n?hden ja syyst?kin: h?n on suuri ja todellinen taiteilijatar. H?nen edistyksens? kev??lliseen verrattuna on erinomainen; huolimatta lyhyest? taiteilijaurastaan h?n on jo enn?tt?nyt saavuttaa taiteellisen varmuuden ja ylemmyyden, jotka ovat ihmetelt?vi?. H?n antaa ehe?n ja t?yden kuvan esitett?v?st??n henkil?st? eik? ainoakaan ep?kaunis liikunto, kasvojenele taikka s?vel -- ei edes sattumalta -- h?iritse kokonaisvaikutusta. Min? ihailen h?nt? suuresti. Kun h?n esiintyy, on meill? aina paljo v?ke? -- miltei aivan t?ysi huone. Synnerbergin lyhyt t??ll?olo teki ett? h?nkin antoi t?ysi? huoneita, vaikkei h?nest? oikeastaan pidetty. H?nen etev?? ??nt?ns? t?ytyi kuitenkin jokaisen ihailla. Lagus matkusti muutamia p?ivi? sitten, mutta Ingman viipynee viel? jonkun ajan. Nti Wecksell on kotona ja luultavasti h?n on taipuvainen esiintym??n meill?. Torstaina alkaa Emmy Acht? Lucreziana; sen j?lkeen h?n esiintyy Valentinena Hugenoteissa. Ensi viikolla annetaan Linda di Chamounix. Ooppera itse ei ole oikein omansa her?tt?m??n suosiota, mutta Lindan osa on p??asia ja kun Alma Fohstr?m on Lindana, niin kyll? se menestyy. Holm on yh? viel? sairas ja voit kyll? k?sitt??, kuinka vaikea meid?n on j?rjest?? ohjelmisto ilman h?nt?. Onneksi h?n nyt on toipumaisillaan, mutta vuodenaika on eritt?in ep?suotuisa parantuville. -- Puheosasto alkaa t?n??n Haminassa, n?yttelee siell? 12 tai 15 p:v??n jouluk. ja tulee sitte luultavasti Turkuun. Tammikuun 15 p. toivon ett? p??t?mme oopperan ja silloin on puheosaston vuoro esiinty? t??ll?. Turunmatka on viel? lopullisesti p??tt?m?tt?, jonka t?hden on paras ettet vastaiseksi puhu asiasta. Nyt on meid?n hyvin vaikea tulla toimeen sent?hden ett? Vilho on niin huono, ett? h?nen on t?ytynyt ottaa virkavapautta lev?ht??kseen. Lundahl on t??ll? sairaalassa sangen huonona ja Aalberg on yh? edelleen Dresdeniss?: voit ymm?rt?? kuinka n?in ollen on vaikea saada kokoon ohjelmistoa. Lundahlin tila on kovin, kovin huono; en usko h?nest? en?? tervett? tulevan. -- -- Kaikki t??ll? voimme jotenkin hyvin, toisin sanoen niin hyvin kuin mahdollista on t?ss? levottomuudessa, joka hetki harmien ja kielittelyjen ahdistamana. -- Kaarlo ja min? olemme t?yshoidossa t?din ja Augustan luona, ja huoneemme ovat erotetut ainoastaan pienen oven kautta eteisess?." -- --

Emme erehtyne, jos oletamme Emilien viittauksellaan kielittelyihin y.m. muun muassa tarkoittaneen niit? ik?vyyksi?, jotka t?n?kin oopperan viime aikana syntyiv?t toisen teatterin yll?pit?m?n kilpailun johdosta. Kaikki "valtit" olivat kyll? suomalaisella puolella, mutta juuri se kiihottikin vastustajia. -- Mit? sanoakaan esim. seuraavasta tapahtumasta, joka mainittakoon sent?hden ett? H. D. veti sen julkisuuteen. Samana p?iv?n? kun nti Fohstr?m lauloi n?yt?sten v?lill? Ruotsalaisessa teatterissa, h?n sai nimett?m?n kirjeen, jossa ilmoitettiin, ett? "kauhea komplotti " oli viritetty h?nt? vastaan ja kovasti varotettiin h?nt? laulamasta Ruotsalaisessa teatterissa. Uskaltamatta suoraan syytt?? suomenmielisi? h?pe?llisest? uhkauksesta, ei kuitenkaan viittauksia v?ltetty. Suomalaisella taholla katsottiin varmaksi asiaksi, ett? kirje oli salakavala hanke, jonka tarkoitus oli joko ainoastaan heitt?? kunnialle k?yp? syyt?s suomalaista puoluetta vastaan taikka vierottaa laulajatar siit? n?ytt?m?st?, jolla h?n t?h?n saakka yksinomaan oli laulanut. Miten lieneek??n, kehno yritys ei onnistunut. Nti Fohstr?m pysyi uskollisena Suomalaiselle teatterille, viel? sittenkin kun h?nelle toiselta taholta tehtiin meid?n oloissamme aivan kuulumattomia palkkatarjouksia. Useita viikkoja jatkettiin houkuttelemista ja toinen l?hettil?s toisensa per?st?, kumpaakin sukupuolta, k?vi laulajattaren kodissa, siksi kunnes h?n joulukuun alussa antoi lopullisen kielt?v?n vastauksen. Samallaisten houkuttelujen esineeksi tuli nti Lagermarckkin, kun h?n joulukuulla oli ensi kerran laulanut Suomalaisessa teatterissa ja niin ennen ja my?hemmin vuorostaan kaikki etevimm?t kyvyt. Jokaisen vastaus oli kuitenkin sama, nimitt?in kielt?v?. Ainoastaan jos "fusiooni", se on jos sovinnollinen yhteistoimi olisi syntynyt, olisi n?ihin tarjouksiin my?nt?m?ll? vastattu.

Lis?ksi mainittakoon, ett? ruotsalaiset lehdet t?ll?kin ajalla pitk?t kuurot kannattivat suomalaista oopperaa -- vaitiololla. Hufvudstadsbladetkin, joka ennen Nervanderin aikana oli suopeasti seurannut suomalaisen n?ytt?m?taiteen kehityst?, oli aikoja sitten muuttanut kantansa. Juuri nyt puheena olevana aikana tapahtui esim. ett? kun lehtori H. Paul oli kirjoittanut hyvin kiitt?v?n arvostelun oopperasta ja sen laulajattarista, toimitus ei painattanut sit? lehteen. T?m? taasen pahotti arvostelijaa ja siit? seurasi, ett? Hufvudstadsbladetissa ei kokonaiseen kuukauteen puhuttu mit??n oopperan?yt?nn?ist?. --

Pitk?n ajan p??st? saatiin j?lleen toivottaa rva Emmy Acht?kin tervetulleeksi n?ytt?m?lle. Se tapahtui Lucrezia Borgiassa 14/11. Entiseen tapaansa h?n, hyv?ll? laulutuulella ollen, tarmokkaasti ja ylen vaikuttavasti -- joskin ylip??t??n maltillisemmin -- esitti Lucrezian osan. Maffio Orsinina esiintyi nyt nti Brax?n. -- Sama n?yt?nt? uudistettiin viel? kerran 17/11. N?it?kin n?yt?nt?j? johti orkesterin p??llikk?n?, "enentyv?li? varmuudella", Martin Wegelius.

-- "Olemme todella h?mm?styneet siit? varmuudesta ja hienoudesta, mill? nti Fohstr?m kuvaa toiselta puolen viattoman, lempiv?n savoijilaistyt?n iloista, herttaista luonteenlaatua ja toiselta puolen v?h?n kehittyneemm?n naisen itsetietoista menettely?, kun tungetteleva markiisi ahdistaa h?nt? halpamaisella kohteliaisuudellaan. Mainitsemme muun muassa kohtaukset kreivi de Sirvalin kanssa 1:ss? ja 2:ssa n?yt?ksess?, edelleen kohtauksen, jossa Linda saa tiet?? Carlon suhteesta jalosukuiseen naiseen, sit? seuraavan lyhyen mielenh?iri?kohtauksen ja siit? selkeneminen viime n?yt?ksess? -- kaikki n?m? ovat esityksen loistokohtia ja tulkitaan merkillisell? totuudella ja luontevuudella. Laulu virtaa niin helposti, paikottain eritt?in loistavat juoksutukset k?yv?t niin sujuvasti ja n?ytt?v?t olevan laulajattarelle niin kevytt?, ett? se mit? niiss? joskus tuntuu v?hemm?n luonnolliselta miltei kokonaan korjaantuu."

Kun Linda oli esitetty kuusi kertaa, palasi 11/12 n?ytt?m?lle Meyerbeerin suuremmoinen ooppera Hugenotit, rva Acht? Valentinena. Hahlin ?kkin?isen sairastumisen t?hden ei kuitenkaan voitu oopperasta antaa muuta kuin 2:n ja 4:s n?yt?s, jonka lis?ksi esitettiin Lucian 2:n ja 3:s. Nti Fohstr?m s?hk?tti yleis?? Luciana, mutta samoin teki rva Acht?kin Valentinena. J?lkim?isest? on muistiinpantuna, ett? h?net huudettiin esiin 15 kertaa, joka oli paljo t?n? innostuksenkin aikana. -- Innoissaan er?s talonpoika toisella rivill? k??ri kaksi viidenmarkan seteli? markanrahan ymp?rille ja heitti mytyn -- kiitollisuuden osotteena -- n?ytt?m?lle; sinne se kuitenkaan ei pudonnut, vaan orkesteriin ja siell? se -- katosi! Luultavasti joku k?yh? soittoniekka arveli, ett? l?hetys oli aiottu h?nelle, eik? h?nt? sovi siit? moittia, koska osote oli ep?selv?. -- T?ydellisen? meni Hugenotit kaksi kertaa, 15/12 ja 18/12. Sivurooleissa olivat uusia nti Lagermarck paashina ja J. E. Cajanus S:t Bris'in osassa. Rva Acht? sai arvostelulta yht? ehdottoman tunnustuksen kuin ennenkin, eik? ihme, sill? sek? musikaaliselta ett? draamalliselta kannalta katsoen oli rooli, niinkuin ennest??n tied?mme, h?nelle mit? sopivin. Eritt?in h?nt? kiitettiin hillityst? esityksest? 4:nness? n?yt?ksess? sek? l?mm?st? ja syd?mellisyydest? niiss? kohdin miss? se tarpeen oli. Nti Lagermarck teki paashin vieh?tt?v?ksi, v?h?n keikailevaksi ja hemmotelluksi, niinkuin saattaa ajatella kuningattaren suosikin olleenkin, ja Cajanus t?ytti kyll? ansiokkaasti osansa, laulaen reippaasti ja osaksi tuntehikkaastikin, mutta n?ytellen tottumattomasti.

Sen j?lkeen Linda meni viel? kaksi kertaa, 20/12 ja 22/12. Ja esiintyi nyt Bruno Holm, pitk?n tautinsa j?lkeen, Antoniona. H?n oli oivallinen Lindan vanhana is?n?, ja oopperan esitys oli nyt ylip??t??n niin taiteellisen etev?, ett? sen t?ytyi tyydytt?? korkeitakin vaatimuksia. -- Viimemainitun n?yt?nn?n j?lkeen kokoontuivat lauluosaston j?senet Arkadian l?mpi??n hupaiseen joulunviettoon, jonka ohjelmaan kuului joulukuusi, joulupaisti ja joululahjoja, joista viimeisist? toinen oli toistaan hullunkurisempi, sek? laulua ja tanssia. Iloinen, tuttavallinen yhdess?olo kesti my?h?iseen y?h?n ja j?tti j?lkeens? herttaisia muistoja. -- Toisena joulup?iv?n? oopperataiteilijat yliopiston juhlasalissa antoivat konsertin t?ydelle huoneelle; mutta oopperan?yt?nt?j? ei ollut ennen vuoden loppua useampia kuin yksi: Lucia 29/12.

Uudenvuoden p?iv?n? meni Daniel Hjort. Sit? seurasi ankara, mutta ep?ilem?tt? oikeutettu arvostelu. Nervanderista ei Vilhon taiteilijaominaisuudet ollenkaan soveltuneet semmoiseen teht?v??n kuin Daniel Hjort oli, eiv?tk? muutkaan, huolimatta yksityisist? onnellisista puolista, saaneet tyydytt?v?? aikaan. Ett? vaikutus oli n?in ep?edullinen, tuli n?ht?v?sti siit? ett? kiertomatkoilla ei tarkka silm? ollut valvomassa ty?t?, ei yksityiskohtia eik? yhteisn?yttelemist?. T?m? huomautus viittasi siis sekin teatterin toimitavan muutoksen tarpeellisuuteen -- josta jo ennen on puhuttu. Sit? vastoin annettiin Jeppe Niilonpojasta ehdoton tunnustus: se oli luettava parhaaseen mit? suomalainen n?ytt?m? tarjoo. Rosvot n?yteltiin 9/1 nti Avellanin hyv?ksi. T?ss?kin draamassa huomasi Nervander ainoastaan yksityisi? hyvi? kohtia. Siten oli Leino paikottain eritt?in hyv? vanhana Moorina, Vilhon Frans oli vakavasti tutkittu, mutta n?yttelij?n voimat pettiv?t, B??k oli todenper?inen ja syd?nt?kouristava, kun h?n sai veljen petollisen kirjeen ja nti Avellan osotti tavallista ?lykk?isyytt? teht?v?ns? k?sitt?misess?, mutta h?n n?ytteli oivallisesti vain kohtauksissa Fransin kanssa, joissa voima on paikallaan, ollen kylm?hk? vanhuksen kanssa puhuessa, sill? "hell? ja lempe? ei ole oikein h?nen esitett?viss??n".

Uutena vuotena jatkuivat oopperan?yt?nn?t yht? menoa ja sen ensi p?iv?n? esitettiin Linda eritt?in hyv?lle huoneelle. Holm menestyi niin hyvin, ett? Antoniota ruvettiin lukemaan h?nen parhaimpiin rooleihinsa. Etevimmin h?n suoritti kirouskohtauksen 2:ssa n?yt?ksess? ollen ilmeelt??n tosi ja syd?nt?kouristava; 3:ssa n?yt?ksess? h?n antoi kaupan p??lliseksi kauniin laulun "Marie de Rohanista". Nti Fohstr?m oli hurmaava, niinkuin ennen, ja todistuksena ett? rakastettava laulajatar ei ollut voittanut ainoastaan yleis?n vaan toveriensakin syd?met ansaitsee mainita ett? n?m? 2 p. tammik., taiteilijattaren syntym?p?iv?n?, k?viv?t h?nt? tervehtim?ss? laululla ja kukkalahjoilla. -- L?hinn? seurasi kaksi Faust-iltaa, 3/1 ja 6/i. Edellisen? esiintyi nti Fohstr?m Margaretana, Holm Valentinina ja nti Lagermarck -- ensi kerran ja menestyksell? -- Siebelin?; j?lkim?isen? iltana oli, nti Fohstr?min satunnaisen pahoinvoinnin t?hden, nti Ingman Margaretana. -- Sitten tuli taas kaksi Linda-n?yt?nt??, 10/1 ja 12/1, ja n?ytt?ytyi t?m? ooppera niin mieluiseksi yleis?lle, ett? se tuotti ei ainoastaan enemm?n kuin Faust, joka oli niin monesti n?ytelty, vaan enemm?n kuin Don Juankin, joka l?hes vuoden pituisen levon j?lkeen uudistettiin n?ytt?m?ll?. Mozartin iki-ihana mestariteos annettiin n?et kolme kertaa per?kk?in, 15, 17 ja 19 p. Holm oli Don Juan, Hahl Leporello, Navr?til Don Ottavio, Pesonen Masetto sek? Emmy Acht? donna Anna, Na?mi Ingman donna Elvira ja Anni Hacklin Zerlina. Niin yksin- kuin yhteislaulutkin meniv?t tasaisesti ja reippaudella, joka her?tti vilkasta vastakaikua salongissa. Enimm?n huomiota tuli tietysti rva Acht?n osaksi. Nti Hacklinin debyytti? pidettiin kyll? edullisena. Viimeisess? n?it? n?yt?nt?j? oli v?h? v?ke?, ainoastaan noin kolmas osa huonetta, johon kenties vaikutti se ett? Uudessa teatterissa samana iltana ensi kerran annettiin operetti Cornevillen kellot, josta Bergbom kertoo yhdess? Parisinkirjeist??n. T?m? tosiasia ei ole mik??n hyv? todistus yleis?lle, sill? olihan Mozartin musiikki verrattomasti jalompaa kuin niiden oopperain, jotka olivat t?ytt?neet Arkadian salongin kerran toisensa per?st?. Eik? oikeudella voi sanoa esityksen olleen ala-arvoisen. P?in vastoin se oli eritt?in ansiokas, jopa loistavakin.

Holm suoritti p??osan varsin hyvin ja kohosi korkealle etenkin viime n?yt?ksen traagillisessa loppukohtauksessa; nti Ingmanilla taas oli paras roolinsa Elvirassa, jossa h?n laulaen hele?sti ja puhtaasti kunnioitettavalla tavalla pyysi saavuttaa klassillisen musiikin luonnetta, ja rva Acht?sta arvostelija lausuu: "Ylen suuri oli nautinto kuulla t?t? laulajatarta donna Annan osassa, jonka on sanottu olevan miltei korkein teht?v? mink? draamallinen laulajatar voi saada suorittaakseen. Rva Acht? n?ytti nytkin kykyns? asettua kullekin roolille ominaiseen tunnelmaan ja panna eloa ja totuutta esitykseen. Kohtauksessa is?n ruumiin ??ress? 1:ss? n?yt?ksess?, kvartetissa ja 'kostoaariassa' sek? eritoten saman n?yt?ksen suuressa finaalissa laulajattaren onnistui ei ainoastaan draamallisesti vaan musikaalisestikin esitt?? kaikki suuremmoisten kohtausten luonteen mukaisesti. Mutta vienommissakin kohdissa oli esitys vakuuttavasti oikea ja tehoisa. Navr?til osasi tehd? Ottavion vieh?tt?v?ksi, miten v?h?n miehek?s luonne liek??n, ja Hahl suoriutui aika hyvin vaikeasta teht?v?st??n. J?lkim?inen oli huolellisesti tutkinut ja esittikin sangen onnellisesti hullunkurisen 'rekisteriaarian' sek? nerosta s?teilev?t kohtaukset kuvern??rin kuvapatsaan kanssa ja niinik??n haamun kanssa illalliskutsuissa." Kun lopuksi sanotaan, ett? nti Hacklin oli tyydytt?v? Zerlina -- vasta-alkajana arvosteltuna --, ett? Pesonen oli niinkuin tulee naurettava Masettona ja ett? Cajanuksen ??nivarat hyvin p??siv?t kuuluviin kuvern??rin osassa, niin on huomioon saatettu, ett? Don Juan oli niin oivallisesti miehitetty kuin meid?n oloissamme mahdollista on.

Romeo ja Julia meni ensi kerran t?ydellisen? 31/1 ja vastaanotettiin suurella mieltymyksell?. Esitys olikin oivallinen, niinkuin odottaa saattoi kun p??osat olivat nti Fohstr?mill? ja Navr?tililla ja Faltin oli oopperan harjottanut ja johti sit? soittokunnan p??llikk?n?. Sit? paitse olivat sivuosatkin hyviss? k?siss?: Holmin, Hahlin ja nti Lagermarckin. -- Samaa oopperaa annettiin sitte yht? mittaa l?hes nelj? viikkoa, se on helmikuun loppuun, poisluettuna kolme n?yt?nt?iltaa, joista kohta enemm?n. Ensim?isten seitsem?n n?yt?nn?n hinnat olivat korotetut, kolmen viimeisen tavalliset. Korkein tulo oli 1,500, alhaisin 800, mutta keskim??r?inen 1,170 mk.

Kolmannen n?yt?nn?n j?lkeen arvosteltiin oopperaa Morgonbladetissa seuraavaan tapaan:

"Nti Fohstr?m on suloinen, ihastuttava Julia ja h?nell? on t?ss? oopperassa tilaisuutta n?ytt?? kyky?ns? esitt?? mit? erilaisimpia sieluntunnelmia. Viaton tytt? ensi n?yt?ksess? ja ylev?, lemmen l?pitunkema ja jalostama nainen draaman loppupuolella kuvataan yht? ansiokkaasti. Verrattakoon vain naivinen, leikillisen lapsekas valssi oopperan alussa kaksinlauluun 4:ss? n?yt?ksess?! Kumminkaan emme voi ehdottomasti hyv?ksy? k?sityst? ensi kohtauksessa. Kun Romeo kuullessaan ken Julia on h?mm?styen per?ytyy, tulisi mielest?mme Juliankin eloisalla n?yttelemisell? ilmaista oudoksuvansa Romeon h?nelle ymm?rt?m?t?nt? k?yt?st?. Siten k?visi my?skin h?nen tuskansa Tybaltin huudahduksen j?lkeen: 'h?n montaguelainen on!' luonnolliseksi; h?n aavistaa jo mit? suruja rakkaus on tuottava h?nelle ja Romeolle. Valssiaariassa samoin kuin muissa yksinlauluissa saamme ihailla nti Fohstr?min loistavaa laulua ja meist? Julia on laulajattaren parhaimpia rooleja."

"Navr?til onnistuu eritt?in hyvin Romeon vaikeassa osassa. H?n tulkitsee hienosti jaloluontoisen nuorukaisen hehkuvia tunteita ja lopussakin ylev?n traagillisissa kohtauksissa h?n antaa oikean ilmaisun toiveiden ??rimm?isest? pettymyksest?. Cajanus menestyy paikottain varsin hyvin Capuletina. Nuorella laulajalla on aika kookas ja voimakas bassobaritooni ??ni, vaikka h?n puuttuvan kehityksen t?hden ei voikaan k?ytt?? kaikkia varojaan. Kaikissa tapauksissa h?n t?ytt?? teht?v?ns? verrattomasti paremmin kuin Himberg Tybaltina. Holm on kerrassaan paikallaan Merkutiona, se reippaus, joka t?lle henkil?lle on omituinen, tulee aivan oikein n?kyviin sek? laulussa ett? n?yttelemisess?. Hahlin pater Lorenzo on niinkuin pit??kin tyyni ja varma. Laulajan ??ni on huomattavasti kirkastunut ja voimistunut ja esiytyy vaikuttavasti yhteislaulussa -- varsinkin h??kohtauksessa. Nti Lagermarck Stefano paashina suoritti esim. 'chansonin' 3:ssa n?yt?ksess? sangen huolellisesti." .

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet