Read Ebook: Grace Harlowe with the American Army on the Rhine by Chase Josephine
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 858 lines and 22459 words, and 18 pages
RISTO RYTK?NEN
Kirj.
P. W. A.
Oulussa, 1892. Tekij?n kustannuksella. B. B. Bergdahlin kirjapainossa.
Risto oli reipas poika, h?nt? ei maailman murheet rasittaneet. 12 vuotiasna l?hti h?n kotoaan "kaupalle". Kun joku tiell? kulkija kysyi, mik? mies h?n oli, vastasi Risto:
"Kauppias".
"Mit? sulla on kaupan?"
"Leip?saksia".
"Vai niin, oho sinua, kauppias!"
Ken oli viel? uteliaampi ja kysyi: "mist? olet ja kenen poika?" niin sai vastauksen:
"Rytk?l?st?, Lassin poika".
"Kuinka vanha olet?"
"Nie snaju, mull' on kiire, hyv?sti!" vastasi Risto.
Jo kuudentoista vuotiaana oli Risto kulkenut Suomenmaan p??st? p??h?n, ristiin rastiin, sek? kes?aikoina vaeltanut Aunuksessa ja Vironmaalla karjan paimenena ja kuin muutenkin n?iss? maissa leip?sakset saivat paremman kaupan kuin kotimaassa, jossa leiv?st? oli suuri puute,
"kun sota riehui raivossa ja halla poltti peltoja".
N?ill? Aunus- ja Viroretkill?ns? oli Risto oppinut ven?j??, kuten h?n itse kerskaili. Samoin kerskaili h?n osaavansa ruotsiakin, jota oli oppinut Uudellamaalla ja etel?isell? Pohjanmaalla matkustellessaan.
Riston is? Lassi asui veljens? Jussin m?kiss?, jota Ristokin luonnollisesti piti kotinaan ja jossa h?n aina lev?hteli pitkien kaupparetkiens? per?st?.
Veljekset Lassi ja Jussi olivat uutteroita mets?st?ji?, pyytiv?t kes?ll? lintuja ansoilla, koukuilla ja satimilla, talvella j?neksi? langoilla ja kettuja raudoilla .
Lassi oli ainoastaan j?neksen ja linnun pyyt?j?, "sill?", sanoi h?n, "ketunpyyt? on yht? konstikasta kun k?r?j?nk?ynti, en siihen puutu".
Jussi taas oli p??asiallisesti ketunpyyt?j?; "sill?h?n saapi rahaa yht? helposti kuin vallesmanni", sanoi Jussi.
Lassi pyyti ja sai paljo j?nesst? ja lintuja, niin ett? niit? joulun aikana karttui kokonainen aitallinen; h?nell? olikin tapana sanoa: "Kyll? on taas talven takap?? hyvin likell?, ennenkuin Lassin ruokavarat loppuvat".
Muuta ty?t? kuin pyyt?? ei Lassi koskaan tehnyt, eik? osannutkaan tehd?, paitsi sen verran halonhakkausta, ett? h?nen osansa m?kin pikku tupaan pysyisi l?mpimill?, liha saatiin keitetyksi ja sauna l?mpim?ksi illalla. Sauna l?mmitettiin ja siin? kylvettiin joka ilta, halkomets?kin oli aivan saunan sein?n vieress?. "Min? el?n hyv?sti ty?ll?ni", sanoi h?n ja toivoi hartaasti, ett? h?nen toivorikkaasta ainoasta lapsestansa, Ristostakin tulisi pyyt?mies. "Kyll? Ristosta tulee pyyt?mies, h?n syntyi kekrin aattona, se on hyv? merkki", lausui Lassi, kuu Riston kasvatus tuli puheeksi; "Risto on kyll? viisas poika", jatkoi is?.
Mutta, is?ns? suureksi suruksi, Ristolla ei n?ytt?nyt olevan v?h??k??n pyyt?miehen taipumusta.
Lassi lausui asiasta murheensa Ristolle: "Mit? sinusta tulee poikaseni, kun et opettele pyyt?m??n? Ei sulla ole j?neslankain eik? ansain puutetta, niit? on minulla ylt?kyllin, -- juokset vaan ymp?ri maailmaa ja kun kotona olet, niin makaat y?t ja p?iv?t p??st??n, ei tullut pyynt?miest? sinusta".
"No tarvitseehan lev?ht?? p?iv?ll?, kun on y?n raskaasti nukkunut", mutisi Risto is?lleen.
Risto oli kuitenkin pahoilla mielin, kun is? oli murheissansa h?nen t?htens?. Er??n? talvip?iv?n? sanoi Risto:
"Is?, antakaa minulle j?neslankoja, niin l?hden hakemaan j?neksen polkuja ja viritt?m??n lankoja".
Lassi ihastui niin ett? ilokyyneleet vuotivat silmist?.
"Kas niin poikani, l?hde vaan pyyt?m??n. Osaatko viritt?? langan?"
"Enk?h?n osaa".
Vakuudeksi kuitenkin otti Lassi kepin, sitoi langan siihen ja n?ytti kuten se viritet??n ja asetetaan polulle j.n.e.
"Kun olet langan viritt?nyt, niin sano:
"Viipo viljaa viipym?tt? J?n? lauko lankahani -- Ell?s sivui sipsuttele, Pitk?korva koikkaele, Hiippa hilpe? poikani -- Mets?n mukava mulikka Kiell? raiskat raatamasta Viljan luona viipym?st?!"
"Hiihd? sitte yhdeks?n askelta takaperin langalta pois. Muista nyt vaan sanat, muistatko, sanopas!"
"Muistan", sanoi Risto ja lausui:
"Viipo j?n? virsunesi Pitk?korva koipinesi" --
"No ei se niin ollut, kuuntele nyt tarkoin kun min? sanon". Lassi luki taikasanat uudelleen ja Risto per?ss? siksi ett? h?n ne oikein osasi.
Risto laittoi suksensa "reilaan" ja l?hti hiiht?m??n j?neslankak??ry kainalossa, hakemaan muka j?neksen polkuja, vaan hiihtikin kyl??n er??sen taloon, jossa asui yksi h?nen ik?nens? kumppani, Olli Tuokinen. N?m? kumppanit olivat jokap?iv? yhdess?, kulkivat "kaupalla", paimenessa j.n.e.
"No mihink? sin? olet matkassa j?neslankak??ry kaulassa?"
"J?niksen pyyt??n", irvisteli Risto.
"Vai pyyt?mies sinusta tuli ainakin, sit?h?n is?si aina on toivonut, oletko viritt?nyt jo lankoja mets??n?"
"En ole viel?, tulin sinun kanssasi tuumaamaan mitat ja mihin niit? lankoja panisi, ett? saisin j?neksi?; siit? is? hyvin ihastuisi".
"Pane lanka iltah?m?r?ss?, kylvyn j?lkeen, ver?j?n pieleen saunan nurkassa. Ota sitten, kun is?si on nukkunut, aitasta j?nes ja pujota sen lankaan, aitassahan on paljo j?neksi?, eik?h?n is?si niist? niin tarkkaa lukua pid? ett? kaipaisi yht? jos h?n saapuisi k?ym??n aitassa", neuvoi Olli.
"Sep? oli n?pp?r? keino, min? panen kaksi j?nest? lankaan, niin is? oikein ihastuu".
"Kaksi yhteen lankaan kerralla, sit? is?si ei usko".
"Uskoopa kyll?, kun min? selit?n asian. Tule vaan meille huomen aamulla, niin saat n?hd?".
Iltah?m?r?ss? hiihteli Risto kotiinsa, olevinaan hyvin v?syksiss?, kun muka oli hiihdellyt koko pitk?n p?iv?n metsi?.
"No l?ysitk? polkuja ja virititk? lankoja?"
"En l?yt?nyt kun yhden polun ja sille viritin langan; saa nyt n?hd? jos siihen tarttuu j?nes".
"Kyll? nyt j?nes juoksee kun on selki? ilma ja pakkanen, muistitko sanat oikein?"
"Muistin kyll? ja panin vakuuden vuoksi viel? v?h?n lis??kin".
Add to tbrJar First Page Next Page