Read Ebook: Lihan evankeliumi: Moraalin arvostelua by Hahl M

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 455 lines and 18273 words, and 10 pages

ykyisist? ihmisist? kunnioittavat itse?ns? ainoastaan nykyisyyden ja, mik? hulluinta, menneisyyden t?hden eik? tulevaisuutta tarkoittavien tekojensa t?hden -- koska heill? tulevaisuuden jalostavia tekoja ei olekaan.

Silloin kun kansa tai luokka vakavasti k?sitt?? velvollisuutensa tulevaisuutta kohtaan ja alkaa sit? toteuttamaan, vasta silloin kansa tai luokka todella voipi itse?ns? kunnioittaa. Vasta silloin kun vakaumus velvollisuuksista tulevaisuudelle on kylliksi voimakas alkavat ihmiset itsetietoisesti jalostautumaan ja tarkoitukseen soveltautumaan.

Sellainen yritys tosin ei ole uusi ihmiskunnan historiassa. Sit? on koetettu, mutta se ei ole voinut toteutua, koska itsetietoisen jalostumisen aate viel? ei ole ollut mink??n luokan omaksumana, sen v?hemmin se on ollut senlaisen luokan omaksumana, joka sen voisi ja tahtoisi etujensa t?hden toteuttaa.

Jokaisen riist?v?n luokan etuihin yhten? v?ltt?m?tt?myyten? kuuluu pit?? kansan enemmist?? alhaisella sivistysasteella ja s?ilytt?? heiss? kurjuutta tuottavia vaistoja ja vaikuttaa kurjuutta edist?vien mielijohteiden syntymiseksi. Mutta silloin kun ty?v?enluokka omaksuu itsetietoisen jalostumisperiaatteen toteutuu se valtavasti.

Ihmisen ei ole pyritt?v? luontoa palvelemaan, koska h?n silloin palvelisi anarkiaa, suurinta vapaantahdon ep?jumalaa. Luonnonpalvelus merkitsee alenevalle kehitysasteelle joutumista ja loppuu henkiseen tylsyyteen. Ihmisen on pyritt?v? luontoa hallitsemaan. Se on anarkian j?rjestykseen saattamista ja jatkuvan edistyksen tunnustamista.

Ihminen hallitsee jo nyt luontoa niin pitk?lle ett? h?n kykenee muuttamaan alkuaineatoomin ulosp?in vaikuttavilta ominaisuuksiltansa sen omaksi vastakohdaksi: toiseksi alkuaineatoomiksi.

Miksik? ihminen ei kykenisi itse?ns? muuttamaan ennakolta tunnettuun tarkoitukseen soveltuvaksi?

Todellisuudessa onkin jo olemassa paljon sellaisia keksint?j? joiden avulla ihmisen jalostaminen voitaisiin alkaa hyv?ll? menestyksell?. Mutta sellaisista, ihmisen perusk?sityksi? ja el?m?ntapoja perinpohjin muuttavista keksinn?ist? ei ole k?yt?nn?llist? hy?ty? niin kauan kun ne ovat ainoastaan laboratorion asia.

Se tieto, jonka vain tiedemies tiet?? ei muuta el?m?nj?rjestyst?. Mutta se tieto, jonka tiet?? suurin osa jostakin kansasta tai luokasta se muuttaa el?m?nj?rjestyksen.

Meilt? puuttuu yhteiskuntaj?rjestelm?? jossa ihmisen jalostaminen olisi mahdollista. Mutta -- se my?skin on voimakkaasti sanottava -- suurelta osalta ihmisi? puuttuu my?skin halua jalostua. Ja se on pahinta.

Mutta halu jalostamiseen t?ytyy her?t?, jos mieli ihmisen s?ily?.

Mik??n laji ei ole iankkaikkinen. Ainoastaan ep?orgaaninen aine on iankaikkinen ja iankaikkisesti liikkuva. Mutta sellainen korkealle kehittynyt laji kuin ihminen voipi itse vaikuttaa lajinsa olemassaolon pituuteen.

Ennen kaikelle el?m?lle mahdottomaksi k?ypi? luonnollisia suhteita jokaisen lajin olemassaolon pituuden m??r?? lajin saavuttama taistelu- ja mukautumiskyky, se, miss? m??rin se kykenee voittamaan voitettavissa olevia vihollisiansa ja miss? m??rin mukautumaan voittamattomien voimain vallanalaisuuteen.

Henkisest? maailmankatsomuksesta materialismiin hypp??m?ll? p??ssyt el?m?nopettaja, kirkosta politilliseksi agitaattoriksi juossut alottelija on opettanut, ett? yksin voima on valtaa.

Se on ainoastaan puoli nykyisin tajuamastamme s?ilymist? koskevasta totuudesta.

Monet ruumiilliset j?ttil?islajit ovat kuolleet sukupuuttoon osaksi liian ?kisti muuttuneiden olosuhteiden t?hden, mutta ennen kaikkia sent?hden kun ne eiv?t ole voineet mukautua eiv?tk? varjella itse?ns?.

Mukautuminen ja itsens? varjeleminen ovat riippuvia vaistojen ja j?rjen kehityksest? enemm?n kuin voimasta. Vaistojen pyrkimysten ja j?rjen keksint?jen avulla voidaan mukautua ja taistella luonnollisia sek? yhteiskunnallisia tuhoavia voimia vastaan.

Lajin yhten? luonnollisena s?ilymisen ehtona on my?skin lis??ntymisen nopeus. Huonokin laji voipi s?ily? pitki? aikoja, jos se nopeasti lis??ntyy.

Itsetietoinen lajin s?ilytt?minen, joka ainoastaan sopii sivistysihmiselle, kuitenkaan ei tarvitse seurata lajin mahdollisimman nopean lis??ntymisen periaatetta, vaan ainoastaan mukautuvan taistelukyvyn ja jalostumisen periaatetta. Niiden mukaan on pyritt?v? s??t?m??n siitos-, kasvatus- ja muut el?missuhteet, yhteiskunnallisten toimenpiteiden kautta.

On surkuteltava asiaintila ett? siki?minen ja s?ilyminen yksil?iden lukuun n?hden on suurin ryysyk?yh?list?n joukossa. Mutta kuinka ankarasti onkaan tuomittava se yhteiskunta, joka "ohjaa" ryysyk?yh?list?l?isten el?m?? ainoastaan moraalisaarnoilla. Heille kuuluvat moraalisaarnat hirveimmin, vaikka tosin yht? kuuroille korville kuin m?ss??ville yl?luokkalaisillekin.

Siihen, mik? rotu, kansa tai luokka parhaiten s?ilyy vaikuttaa my?skin vallalla oleva moraali.

Jos joku yksil? haluaa palvella lihaansa rajattomasti, se voipi olla h?nen asiansa, johon ei kannata puuttua h?nen, yksil?n, suojelemistarkoituksessa -- sill? m??r?tyn asteen saavuttanutta alasp?inmenoa ei voida eik? sit? kannata yksil??n n?hden ehk?ist? -- mutta yhteiskunnan asia on katsoa ett? sellainen lihansa palvelija ei saa saastuttaa tervett? ymp?rist??ns?. Yhteiskunnan asia on est?? joukkorappeutuminen.

Ken luulee kansan tai rodun voivan el?? niin kuin haluavat h?n ei tunne korkeamman moraalin ensim?ist? k?sky?, joka kuuluu jokaiselle lajille:

Ken odottaa yksil?lt? hyv?? moraalia vapaaehtoisena h?n ei tunne korkeamman moraalin toista k?sky?, joka kuuluu:

Ken kohottaa yksil?n siveyden perusehdoksi siveydelle h?n ei tunne korkeamman moraalin kolmatta k?sky?, joka kuuluu:

Mik??n nykyinen laji ei voi muuttua kokonaan toiseksi, mutta jokainen laji voipi samojen luonnollisten suhteitten vallitessa kehitty? korkeammalle.

Ihmisen jalostamisella, sik?li kuin h?nen ruumiinsa rakenne sallii, ei ole mit??n luonnollisia esteit?, vaan ainoastaan yhteiskunnallisia aineellista ja siveellist? laatua olevia.

Suuri yhteiskunnallinen aineellinen ja siveellinen muutos vaikuttaa niin pitk?lle ihmisen muuttumiseen ett? h?nt? voidaan sanoa uudeksi ihmiseksi.

Ihmisell?, jos j?rjen ankarat lait p??sev?t h?nen toimiansa muutamissa t?rkeiss? suhteissa m??r??m??n, on mahdollisuus el?? maapallolla kauemmin kuin mill??n muulla el?imell? -- kenties kauemmin kuin enemmist?ll? kasveja, jos h?n oppii ottamaan ravintonsa suoraan ep?orgaanisista aineista.

Me emme ole henkisesti tasa-arvoisia emmek? koskaan sellaisiksi tulekaan.

Henkinen tasa-arvoisuus on j?rjet?n, sill? se edellytt?? ehdottomasti samanlaista tietoa ja samanlaista ajattelutapaa, jotka taas edellytt?isiv?t ehdottomasti samanlaista perinn?llisyytt? ja samanlaisia yksil?llisi? kokemuksia, jotka ovat mahdottomat.

Kuitenkaan ei ole mit??n syyt? venytt?? henkisen eriarvoisuuden totuutta niin pitk?lle ett? olisi syyt? kuuluisan neron Ernst Haeckelin tavalla sanoa: -- "johdonmukainen ajattelu on aina oleva harvinaisena luonnonilmi?n?".

Kysymys "ollako vai eik? olla" voipi opettaa kokonaisia kansoja johdonmukaisesti ajattelemaan, vaikka henkinen eriarvoisuus s?ilyy ajatuksen ja tuntemisen laajuudessa ja syvyydess?.

Yht? helppoa kuin on ajatella taloudellinen ja politillinen tasa-arvoisuus mahdolliseksi yht? helppoa on huomata henkinen tasa-arvoisuus mahdottomaksi kehittyv?ss? ihmisel?m?ss?.

Henkisten ominaisuuksien tasa-arvoisuus on mahdollinen ainoastaan t?ydellisyydess?, joka taas on kansallisen tai rotukuoleman enne. Mik??n rotu tai kansa ei voi kehitty? senj?lkeen kun se on omaksunut t?ydellisyysihanteen. Rotu ja kansa voipi kehitty? ainoastaan niin kauan kuin se tuntee tarvetta taistellen pyrki? yl?sp?in. Ja t?m? yl?sp?inpyrkimistaistelu perinn?llisyyden kanssa p??asiallisesti muodostaa henkisen eriarvoisuuden.

Tultuamme tiet?m??n ett? sielu muodostuu aivoista ja hermoista, ett? "sielulliset ominaisuudet" on vain yhteinen nimitys aivojen ja hermojen ominaisuuksille, ymm?rr?mme henkisen tasa-arvoisuuden mahdottomuuden. -- Ainoastaan "jumalien" antamat sielut voivat olla tasa-arvoisia, mutta kehityksen kautta saadut, aineellisista soluista rakentuneet sielut eiv?t voi olla...

Voima k?sivarsissa, hartioissa ja jalkalihaksissa ei ole yksin valtaan p??semisen ja vallassa pysymisen ja luonnossa s?ilymisen ehto.

Aivoissa ja hermoissa oleva sieluvoima, vaistot, tieto ja arvostelukyky vain voivat est?? "sokean voiman" rappeutumasta ja kokonaan tuhoutumasta taistelussa toisia "sokeita voimia" vastaan.

Mutta asettaessamme nykyisen yhteiskunnan siveelliset arvot j?rjen kritiikin eteen saatamme hyv?ll? syyll? kysy?:

Onko ihminen vaeltanut pitk?n ajan, el?imest? antiikin ihmiseen, sit? varten ett? h?n sill? ajalla itsellens? kehittyneen j?rjen avulla my?hemmin rappeuttaisi itsens?? Onko h?nell? nyky??n aivot ainoastaan sit? varten ett? keksi? itsens? rappeuttamiskeinoja?

Moraali ei ole laadultaan kehittynyt pariin vuosituhanteen. Se on kehittynyt vain laajuudeltaan, samanlaisten moraalik?skyjen yh? laajemmalle ulottumisessa, joka ei merkitse jalostumista eik? ole seuraus jalostumisesta, vaan on se seuraus samanlaisen tuotantotavan yh? laajemmalle ulottuneisuudesta ja suuriksi k?yneiden valtioiden vaatima v?ltt?m?tt?myys. Laadultaan moraali on mennyt alasp?in viimeiset kaksi tuhatta vuotta.

Se ett? "siveett?myys rehoittaa" ei ole pahinta. Pahinta on se ett? siveelliset arvot ovat k??ntyneet yl?salasin.

Koko ajatteleva maailma on yksimielinen siit? ett? ihmisten tullaksensa yhteiskunnallisesti ja my?skin yksil?llisesti onnellisemmiksi t?ytyy tulla siveellisemmiksi.

Mutta siit?, mit? on siveys ja mill? keinoilla korkeampi siveellinen tila saavutetaan, k?sitteet ovat yht? paljon vastakkaiset kuin nykyisen yhteiskunnan luokka-, ryhm?- ja yksil?edut ovat ristiriitaiset. Ja lis?ksi k?sitteet terveen moraalin laadusta ovat viel?kin h?m?r?mm?t kuin k?sitteet luokkavastakohdista.

Onhan yleisesti tunnettua ett? samalla aikaa kun suuri osa ty?v?enluokasta my?nt?v?t luokkaetu-vastakkaisuuksien olemassaolon samat joukot eiv?t yht? kernaasti my?nn? moraalivastakkaisuuksia. Ty?v?enluokka ei ole viel? l?hesk??n itsetietoinen siit?, ett? korkeamman ihmisyyden edut vaativat aivan toisenlaisen, nykyiselle vastakkaisen moraalin yht? kipe?sti kuin ne vaativat toisenlaisen tuotantotavan ja omistusmuodon.

Mutta taantuvan luokan moraalin s?ilytt?minen nousevan luokan aatteissa on samaa kuin pukea nuo nousevan luokan korkeampaa ihmisyytt? edustavat aatteet kuolettavan moraalin ilett?viin, kaiken terveen myrkytt?viin r??syihin. Sit? merkitsev?t muistutukset sellaiset kuin "?lk??mme kajotko uskontoon, perheeseen ja sukupuolisuhteisiin!"

On totta, ett? aivan alkeellista laatua olevassa agitatsionissa ei voida eik? ole tarpeellistakaan ottaa esille moraalikauhua her?tt?vi? kysymyksi?, mutta viel? enemm?n totta on ett? kokonaan hylk??m?ll? niiden k?sittelyn ik??nkuin luvataan olla avartamatta ihmisten ajatuspiiri? aloilla joilla on niin suuri merkitys ihmisel?m?ss?.

Ja totta on, ja se my?skin on aivan arkailematta sanottava, ett? sosialismi tieteen? ei voi sulautua yhteen ei ylemm?n eik? alemman moraalin kanssa, jota riist?v?t luokat edustavat.

Taantuvien luokkien moraalia tulee kutsua sen oikealla nimell?: rappeuttavaksi ja kuolettavaksi moraaliksi, ja osottaa se sellaiseksi, koska se useissa t?rkeiss? kohdissa kielt?? ne el?m?narvot, jotka kohottavat ihmist? ja muuttavat yhteiskuntaa korkeampimuotoiseksi.

Tuota kuolettavaa moraalia ei voida yhdist?? sosialistisiin aatteisiin noita aatteita raiskaamatta, riist?m?tt? niilt? ihmishengen avartavaa voimaa.

Rappeuttavan ja kuolettavan moraalin sovelluttaminen sosialististen aatteiden yhteyteen johtaa sosialisteja henkiseen itsemurhaan: sosialismin hengen osittaiseen kielt?miseen, ja siten tekee mahtavat ja ihanat aatteet raajarikoiksi ja monissa suhteissa dogmaattisen ahtaiksi.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet