Read Ebook: Lihan evankeliumi: Moraalin arvostelua by Hahl M

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 455 lines and 18273 words, and 10 pages

Rappeuttavan ja kuolettavan moraalin sovelluttaminen sosialististen aatteiden yhteyteen johtaa sosialisteja henkiseen itsemurhaan: sosialismin hengen osittaiseen kielt?miseen, ja siten tekee mahtavat ja ihanat aatteet raajarikoiksi ja monissa suhteissa dogmaattisen ahtaiksi.

Nousevan luokan aatteiden teht?v?n? kuitenkaan ei ole johtaa ennest??n kangistuneita ja ahdasmielisi? ihmisi? uuteen kankeuteen ja uuteen dogmatiikkaan, vaan niiden teht?v?n? on voimakkaasti her?tt??, innostaa ja virkist?? riist?v?ss? yhteiskunnassa tylsentynytt? ihmishenke?.

Antakaamme taantuvien aineksien seisoa siveellisell? tunkiollansa pauhaamassa rappeuttavan moraalinsa l?ksyj? ja kiljumassa nousevien ainesten moraalittomuudesta. Kunhan k?sityksemme moraalista j?rjen mukaan takaa meille korkeamman ihmisen ja paremman yhteiskunnan, se tieto riitt?? meille kaikkia parjauksia vastaan.

Suosiessamme yleisen mielipiteen t?hden taantuvien ainesten rappeuttavaa moraalia me el?t?mme povellamme k??rmett?, joka voipi myrkytt?? ne aatteet joita me tunnustamme ja joiden puolesta me taistelemme ja meihin voipi soveltua lause: -- "Se mit? saavutetaan on vastakohta sille mit? tahdottiin saavuttaa".

Siveellisten tuntemusten pohjana on nautinnon ja k?rsimyksen tunne, jotka tuntemukset vuorostaan ovat osia el?m?ns?ilytysvietist?.

Mit? on siveett?myys?

Sairautta.

Mit? on siveys?

Terveytt?.

Rappeuttavaa moraalia esitt?v? idealisti sanoo: -- Siveys on kielt??ntymist?. Ihmisten tullaksensa terveiksi ja onnellisiksi t?ytyy ensin tulla siveiksi. Siveiksi ihmisiksi voivat tulla vapaan tahtonsa avulla.

Korkeampaa ihmisyytt? ja j?rjellisyytt? edustava materialisti sanoo: -- Ihmisten tullaksensa siveiksi t?ytyy ensin tulla terveiksi. Terveiksi ihmiset tulevat ainoastaan ulkoap?in heihin vaikuttavien muutosten kautta.

Kuinka suuri onkaan ero noiden kahden ajatussuunnan v?lill?! Toinen niist? edustaa luonnontieteellist? mahdottomuutta, "puhtaan hengen", rappeutumisen ja kuoleman evankeliumia, toinen luonnontieteellist? mahdollisuutta, puhtaan lihan evankeliumia ja el?m?n jalostumista.

Rappeutuvan moraalin saarnaaja ei n?e korkeamman moraalin asemille muuta tiet? kuin kielt?ytymisen el?m?n nautinnoista. Mutta yksil?llinen kielt?ytyminen ei vie mihink??n, koska ihmiset eiv?t kielt??nny, eiv?t voi kielt??nty? mist??n mihin heid?n vaistonsa ja mielijohteensa heit? pakottavat. Kielt??ntyminen on mahdollista m??r?tyn asteen saavuttaneen rappeutuneisuuden kautta, ainoastaan sen kautta ett? on itsens? kyll?stytetty nautinnoilla niin pitk?lle ett? ei voida en??n nauttia mist??n. Mutta sit? tiet? me tulemme el?m?nkielt?jiksi, el?m?n lopettamisen puolustajiksi. Vaan jos lopputuloksena on itsetietoinen el?m?n lopettaminen, "suureen rauhaan palaaminen", silloinhan emme tarvitse puhua el?m?nonnesta. El?m?nonnea tarvitaan vain yl?sp?in pyrkivi? el?m?nhaluisia ihmisi? varten.

L?htem?ll? siit? j?rjett?m?st? ajatuksesta, ett? ihmisell? on ruumiista riippumaton itsen?inen sielu, idealisti "parantaa" ihmisi? vain moraalisaarnoilla. -- "Siveellist? lukemista, siveellisi? neuvoja, siveellinen kasvatus, siveellinen seurapiiri, siveellisi? sukupuolisuhteita, siveellisi? ajatuksia" ja loppumattomiin "siveellist?", seh?n on moralistiemme patenteerattu ihmisen parantamisohjelma -- ohjelma jolla viel? ei ole saatu kasvatetuksi yht??n siveellist? ja samalla tervett? ihmist?. Ulkokullattuja ja sairaita raukkoja tuolla ohjelmalla on saatu laumottain.

Siveett?myyssairauden parannuskeino ei ole moraalisaarna, vaan sen parannuskeino on ihmist? ymp?r?ivien suhteiden muuttaminen sellaisiksi ett? niiden muutoksien kautta ihmisen itsens? muuttuminen on mahdollinen.

Siveett?mien vaistojen ja mielijohteiden poistaminen suuressa mittakaavassa ei tapahdu yksil?llisten nautintojen kielt?misell?, vaan se tapahtuu yhteiskunnallisten nautintojen jalostamisella.

Ihmisen siveellisess? parantamisessa materialisti yhtyy vallankumoukselliseen taistelijaan, rehelliseen l??k?riin ja ylev?mieliseen antiikin estetiikkoon.

Idealisti voipi yhty? ainoastaan pappiin, puoskariin ja rappeutumisfilosofian edustajiin.

Mit? vaatii vallankumouksellinen taistelija?

Yhteiskunnallista muutosta ihmisen el?m?n onnen t?hden.

Mit? vaatii rehellinen l??k?ri hyv?n ihmisen tunnusmerkiksi?

Terveytt?.

Mit? on terveys?

S??nn?llisesti toimivaa ruumiin ja sielun voimaa.

Mit? vaatii el?m?n jatkuvaisuutta ja jalostumista ihaileva estetiikko hyv?n ihmisen tunnusmerkkin??

Kauneutta ja tarkotuksenmukaisuutta.

Mit? on kauneus ja tarkotuksenmukaisuus, mitk? ovat niiden tekij?t?

Terveys, voima ja sopusuhtaisuus j?senien ja lihaksien kehityksess?, sopusuhtaisuus ruumiin ja sielun voimien v?lill? ja ruumiin ja hengen liikuntojen joustavuus.

Mit? vaatii idealistinen moralisti hyv?n ihmisen tunnusmerkkin??

Siveytt? vapaantahdon seurauksena -- siis perinn?llisyydest? ja ymp?r?ivist? olosuhteista riippumatonta hengenvoimaa, mahdottomuutta, humbuukia.

Ne tavat ja teot joita me kutsumme siveett?miksi eiv?t ole mielivaltaisesti poistettavissa ja sanoilla ne eiv?t ollenkaan poistu, koska ne ovat periytymisen ja tartunnan kautta tulleet kiinte?ksi osaksi meid?n olemuksessamme, osaksi meid?n soluistamme, ja sent?hden ne esiintyv?t pakottavina voimina, joiden edess? meid?n on alistuttava ja toteltava niin kauan kun emme ole itsetietoisia niiden voimasta ja vallasta ja emmek? kykene jalostamaan perinn?llisi? vaistojamme ja ymp?rist??mme, josta mielijohteemme syntyv?t.

Ja tuota, siveett?myyteen johtavien vaistojen soluihimme periytymist? ja tarttumista ja ymp?rist??, josta siveett?myyteen saattavat mielijohteet syntyv?t, rappeutuva moraali sallii -- eik? ainoastaan salli, vaan suorastaan edist?? niiden mahdollisimman voimakkaaksi kehittymist? myrkytt?m?ll? jokaisen aatteellisen tekij?n joka edist?isi terveen, siveellisen ihmisen yhteiskuntaamme ilmaantumista.

Meid?n yhteiskunnalliset lakimme, suurin osa tieteest?mme, taiteemme, kasvatusohjelmamme ja sanalla sanoen koko el?m?mme henkinen ravinto pienen pieni? poikkeuksia lukuunottamatta ovat rappeuttavan ja kuolettavan moraalin myrkytt?mi?.

Seuratkaamme tuon myrkytyksen j?lki? kaikkialla ja koettakaamme huomata sen kurjuus, ja silloin jo me olemme paljon voittaneet.

Rappeuttavan ja kuolettavan moraalin suurin voitto, moraalittomuuden kauhistavin kukka, on tuo h?pe?llinen henkinen alennustila, jossa tunnustetaan, ehk?p? n?hd??nkin, musta valkeaksi ja p?invastoin: tunnustetaan turmiollisin siveett?myys siveydeksi ja korkeampi siveellisyys siveett?myydeksi.

Sellainen moraali, joka on kyennyt niin hyvin itsens? turvaamaan, ett? k?sitteet siveellisist? arvoista ovat k??ntyneet yl?salasin, kykenee siveellisell? saatanallisuudellansa murskaamaan monta vastustajaansa ja pit?m??n kammottavina asioina ihmist? todella jalostavat siveelliset arvot.

Meid?n sivistyneiss? yhteiskunnissamme tehd??n sangen v?h?n sellaista mik? edist?isi terveen ihmisen syntymist? ja sairaana syntyneen parantamista. Mutta moraalia meille kaupataan jokaisessa k?den k??nteess?. Sit? tyrkytt?v?t meille kaikki tekopyhimykset ja yhteiskuntaj?rjestelm?? ja sen kehitt?m?? ihmist? tuntemattomat narrit.

Ja voi h?nt?, ken uskaltaa asettaa j?rjen ja tieteen moraalihulluutta vastaan! Moralistien l?hett?m?t siveellisyyssalamat sinkoilevat h?nen ymp?rill?ns? -- hyvin usein kuolettavastikin.

Jokaisen maan, mihin sivistyneet kansat ovat tunkeutuneet, alkuasukkaat ovat siveellisesti turmeltuneet. Niin on k?ynyt Ameriikan intiaaneille, niin Afrikan alkuasukkaille ja monille muille. T?ss? sivistyneiden kansojen moraalissa siis t?ytyy olla jotain perinpohjin v??r??.

Nykyisin viel? teoriassa sek? k?yt?nn?ss? olevat hallitsevat siveelliset mielipiteet ja siveelliset arvot eiv?t vastaa valtaan nousevan ty?v?enluokan tarvetta ja kaipuita, sen v?hemmin ne vastaavat sit? tarvetta joka ilmenee r?ike?n? silloin kun ty?v?enluokka p??see valtaan. Ei siis ole liiaksi aikaista siveellisten mielipiteiden uudelleen arvioiminen.

Ja h?nelle, ken esitt?? vanhan v?itteen, ett? me emme tarvitse mullistavia siveellisi? k?sitteit? ennen kun meill? on yhteiskuntaj?rjestelm? johon ne soveltuvat, sopii vastata:

Siveellinen tunteminen ja tahtominen ovat asioita jotka ovat itsepintaisimpia muuttumaan. Viel? kauan senj?lkeen kun yhteiskunnallinen el?m? on vienyt perusteet joltakin siveelliselt? j?rjestelm?lt?, s?ilyv?t siveelliset tuntemiset ja tahtomiset ennallansa, ja siten synnytt?v?t sen k?sitteiden ristiriidan ja sekasorron, joka jo nyky??nkin on yleinen ja jokaiselle vakavalle ajattelijalle hirvitt?v?sti h?vitt?v?ksi osottautuva tosiasia.

Tajutaksemme yl?salasin k??ntyneen moraalin ja sen arvot on tarpeellista luoda lyhyt katsaus kristinuskoon, koska se enimm?n kuin mik??n muu yhteiskunnallinen "siveellinen j?rjestelm?" on vaikuttanut sivistyskansojen moraalin rappeuttamiseen.

Kristillisen myrkytyksen j?ljet tulee etsi? kaikkialta ja osottaa ne sille valiojoukolle, joka on p??ssyt kristillisyyden myrkytyksest? senverran vapaaksi, ett? tahtoisi kokonaan "jumalalliset" vaistot verest?ns? poistaa ja avustaa suuressa taistelussa kristillisyyden turmelusta vastaan.

Nyt me viel? olemme niin alussa, ett? vasta mit?tt?m?n pieni joukko huomaa miss? kaikkialla ruokottoman papin rappeuttavat j?ljet n?kyv?t. Vapaan ajattelun ja jumalankielt?misen tulee nostaa itsekk??mmin p??t?ns? ja asettua yhteiskuntaa ja ihmisten ajattelua arvostelemaan ja ohjaamaan sik?li kuin sellainen on mahdollista. Niiden todella suurten yksin?isten ihmisten, jotka ankarassa hengen yksin?isyydess? aikansa viett?v?t tulee asettua julkeammiksi ja ??nekk??mmiksi. Tulee kaikkialla ahdistaa noita el?m?nilon ja voiman kuiviin imevi? kalpeita agitaattoreita -- t?ytyy pakottaa heid?t pit?m??n suunsa kiinni j?rjen edess?.

Kaukon?k?isimm?t ja samalla pahimmat periaatteelliset vastustajat saavat usein meid?n my?t?tuntomme, koska me emme kykene tajuamaan kylliksi syv?sti emmek? n?e kylliksi kauaksi tulevaisuuteen. Papilla joka jollain tavalla osottaa olevansa edistysmielinen on viel? t?n?kin p?iv?n? tilaisuus saada ty?v?enluokan luottamus, vaikka h?n todellisuudessa ei aja mit??n muuta kuin papin asiaa.

Kristillisyys on kaikissa kohdissaan ristiriidassa ty?v?enluokan tarvitseman el?m?nymm?rryksen kanssa, jos on kysymyksess? uusi sivistysyhteiskunta, jonka toteuttaminen on ty?v?enluokan teht?v?.

Kristinuskolla ja sosialismilla ei ole muuta kuin tulen ja veden suhde toisiinsa: miss? m??rin toinen voittaa samassa m??rin toinen k?rsii. Kaikki muunlaiset suhteen rakentamiset tieteellisesti ja j?rjellisesti n?iden vastakkaisten j?rjestelmien v?lille ovat toisen tai toisen tai kummankin pett?mist?.

Maailman suurista uskonnollisista j?rjestelmist? ainoastaan muhamedilaisuudella on jotain k?yt?nn?llist? arvoa. Sen arvo ei suinkaan ole sen filosofian syv?llisyydess? -- mik??n uskonnollinen j?rjestelm? ei ole eik? voi olla j?rjellisesti syv?llinen -- vaan siin? koska se on ainoa suurista uskonnollisista j?rjestelmist? joka ei ole vaikuttanut suorastaan rappeuttavasti kuten kristinusko ja buddhalaisuus.

Ainoastaan alhaisella sivistysasteella ollessa ja arvostelukyvyn puuttuessa saattaa sellainen kuin kristinusko p??st? vallitsevaksi ja hallitsevaksi. Niin olikin todellisuudessa laita kristinuskon alkaessa: sen omaksuivat alhaisella sivistysasteella olevat joukot. My?hemmin se oli pakko omaksua ainoaksi siveelliseksi ohjeeksi kaikkien niiden kansojen jotka kristityt laskivat valtansa alle.

Onhan tosiasia ett? aina roomalaisesta historioitsijasta, Tacitus'esta alkaen kaikki todella ihmiskunnan edistyst? harrastavat ajattelijat ovat vieroneet ja syv?sti inhonneet kristinuskoa, vaikka he aina eiv?t ole inhoansa julkilausuneet jumalallisten py?velien t?hden.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet