Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Suomalaiset Amerikassa by J Rnefelt Rauanheimo Akseli
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 1285 lines and 71473 words, and 26 pages
FAMILY HISTORY OF ENGLAND, by G. R. GLEIG, M.A., Chaplain General to the Forces.
SKETCH OF THE MILITARY HISTORY OF GREAT BRITAIN.
London: JOHN W. PARKER & SON, West Strand.
On March 20th, price 2d., stamped, by Post, 3d.
JOHN PETHERAM, 94. High Holborn.
GRADUATES of the UNIVERSITIES and PROPRIETORS of SCHOOLS who are desirous of becoming Corresponding Directors of this Society, will be furnished with the particulars of the Remuneration and Duties on application, addressed to the Head Office, 18. Basinghall Street, London.
English and Irish Church and University Assurance Office, January 23, 1854.
STEPHEN J. ALDRICH, Secretary.
THE LONDON QUARTERLY REVIEW.
:--
BRIEF LITERARY NOTICES.
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Royal 18mo., with Portrait, price 4s. 6d., cloth,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Two vols., fcap. 8vo., price 10s. 6d.,
ADELINE; or, Mysteries, Romance, and Realities of Jewish Life.
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Crown 8vo., cloth, 4s. 6d.,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Crown 8vo., cloth, 4s. 6d.,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Demy 8vo., price 1s.: cheap edition, 4d.,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Demy 8vo., price 10s. 6d.; People's Edition, single copies, 1s. 6d., or in Parcels of Twenty, 1l.,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
BOOTHROYD'S BIBLE.--NEW EDITION.
Super-royal 8vo., cloth, 24s.,
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Price 3s. 6d.
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
Just published, demy 8vo., price 10s. 6d.
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
ELEGANT GIFT-BOOK.
London: PARTRIDGE, OAKEY, & CO., Paternoster Row, and Edgware Road.
MURRAY'S
BRITISH CLASSICS.
Publishing Monthly, in Demy Octavo Volumes.
This Edition includes the Autobiography of Gibbon, and is distinguished by careful revision of the text, verification of all the references to Ancient Writers, and Notes incorporating the researches of Modern Scholars and Recent Travellers.
This Edition is printed from the last revised by the Author, and not only contains more pieces than any other, but is also the first in which the works appear together exactly as their author left them.
Minuit sai uuden Amerikankiihkon Ruotsissa. Uutta retkikuntaa puuhattiin ja yll?mainitut hollantilaiset lupasivat suorittaa puolet kustannuksista, ja toisen puolen kustansi "kolme Oxenstjernaa Ruotsin hallituksessa ja Klaus Flemming". S??nn?t tehtiin siirtolaa varten ja kuningatar Kristiina ne vahvisti.
Kaksi Etel?meren komppanian laivaa, "Kalmarin avain" ja "Grip" varustettiin retke? varten ja syksyll? 1637 l?hti retkikunta liikkeelle G??teporista. Mukana oli pappi, insin??ri ja noin 50 perhett? siirtolaisia. Varmaa ei ole siit? oliko t?ss? retkikunnassa suomalaisia, mutta luultavaa on kumminkin, ett? siin? oli Vermlannin suomalaisia, jotka olivat saaneet kokea kovaa sortoa Ruotsissa ja siksip? olivat halukkaita muuttamaan.
Maaliskuussa 1638 saapui t?m? retkikunta Delawarejoelle ja pian piti Minuit yhteisen neuvottelukokouksen ruotsalaisten ja intiaanien kanssa. Huomattavin intiaanip??llikk? kokouksessa oli Minquessa-intiaanien johtaja, soturivanhus Mitatsimint, joka ihastuneena ruotsalaisten lahjoihin m?i kernaasti maata tulokkaille ja taivutti muitakin p??llik?it? myym??n. Ruotsalaiset maksoivat maista enemm?n kun intiaanit ?lysiv?t tahtoakaan. N?in ostivat ruotsalaiset koko sen maa-alueen, joka on nykyisten Christiana Creekin ja Schuylkiljoen v?lill?. Yst?vyys uutistulokkaiden ja intiaanien v?lill? vahvistettiin "ikuisiksi ajoiksi" eik? se koskaan pahemmin p??ssyt s?rkeytym??n, mik? on merkillist?, sill? muut uutisasutukset Amerikassa olivat melkein alituisesti sotajalalla intiaanien kanssa.
Retkikunnan mukana tullut maanmittari, luutnantti Kling teki kartat ja asetti rajoille patsaat varustettuna kuningattaren nimimerkill?.
Nyt oli hyv? ja luja alku "Uuden Ruotsin" siirtokunnalla, mutta kun 30-vuotinen sota yh? piti Ruotsin huomiota kiinnitettyn? siin? ja vaati varoja, ei muistettu valtameren takaisia. Onnettomuudeksi siirtokunnan hyv? turva Peter Minuit hukkui ja h?nen sijalleen l?hetetty uusi kuvern??ri palasi pian takaisin vanhaan maahan.
Se toki oli hyv? asia, ett? intiaanit pitiv?t liittonsa ja olivat yst?v?llisi?, mutta hollantilaiset Uudessa Amsterdamissa olivat koko ajan katsoneet karsain silmin ruotsalaisten siirtokuntaa ja yh? viel? katsoivat Uuden Ruotsin alueen oikeastaan heille kuuluvan. Jo heti ruotsalaisten tultua oli hollantilaisten kuvern??ri Wilhelm Keift pannut vastalauseensa asettumiselle Delawarejoen varsille.
Mutta ruotsalaiset eiv?t s?ik?ht?neet. Vaikka heill? ei ollutkaan muuta sotilaallista turvaa kun Minuitin rakennuttama pieni Kristiinalinna nykyisen Wilmingtonin kaupungin kohdalla, jossa varustuksessa oli vaan muutama tykki ja 24 miest?, eiv?t hollantilaiset uskaltaneet p??lle tulla, sill? siihen aikaan olivat ruotsalaiset pel?ttyj? sankareita, johon asemaan uroteot pitk?llisess? sodassa olivat heid?t korottaneet.
Uutisasukkaat v?h?lukuisinakin edistyiv?t hyvin. He onnistuivat saamaan k?siins? jotenkin huomattavan osan intiaanikauppaa. Siirtokunnassa vallitsi vilkas toimeliaisuus: huoneita rakennettiin, maata viljeltiin, siement? kylvettiin ja tupakkaa istutettiin. Viimemainittuun kasvatukseen pantiin hyvi? toiveita, ett? se tulevaisuudessa muodostaisi siirtokunnan parhaan tulol?hteen. Turkiskauppa ja kauppa L?nsi-Intiassa antoi niinik??n hyvi? toiveita.
Valoisammat ajat koittivat nyt siirtokunnan tulevaisuudelle. Seuraavat vuodet olivat kaunista edistyksen aikaa. Uusi Ruotsi oli kukoistuksessaan. Kirkkoja rakennettiin, sek? toimessaan harras ja tunnollinen ruotsalainen pappi Juhana Campanius harjoitti siunauksellista ty?t??n siirtolaisten keskuudessa sek? intiaanien valistamiseksi. Uutisasutusta lavennettiin aina nykyiseen New Jerseyn valtioon Trentonin kaupungin tienoille asti. Mutta laajennus t?h?n suuntaan suututti yh? enemm?n hollantilaisia. T?m? hollantilaisten viha oli melkein ainoa synkk? pilvi muuten onnellisen siirtokunnan taivaalla. Intiaanikauppa k?vi hyv?sti ja tavaroita, yksin maanviljelyksen tuotteitakin pystyttiin myym??n englantilaisille, jotka k?viv?t Delawarejoen suulla ostoksiaan tekem?ss?.
Hollantilaisilla oli t?h?n aikaan Uudessa Amsterdamissa kuvern??rin? karski sotaherra Peter Stuyvesant, joka piti omatkin alustalaisensa ankarassa kurissa. Vahingoittaakseen Uuden Ruotsin siirtokuntaa ja tehd?kseen tyhj?ksi t?m?n kukoistavan kaupan anasti h?n hollantilaisten haltuun laajan Delawarelahden rannat. N?in lakkasi ruotsalaisten kauppa englantilaisten kanssa, mutta intiaanikauppa j?i entiselleen ja varsinkin ostettiin turkiksia Susquehanna-intiaaneilta.
Stuyvesant rakennutti ruotsalaiselle alueelle Kasimirlinnan ja asetti siihen varustusv?ke? sek? kuletti 26 hollantilaista perhett? linnan ymp?rille uutisasukkaiksi. Mutta muihin suoranaisiin vihollisuuden osoituksiin eiv?t hollantilaiset viel? ryhtyneet.
Jos Printz olisi pysynyt kauvemman aikaa siirtokunnassa, olisi t?m? ehk? edelleenkin saanut rauhassa el??. Mutta h?n palasi v. 1653 takaisin Ruotsiin. Se etu Printzin palauksesta kumminkin oli, ett? h?n sai hallituksen taaskin k??nt?m??n huomiotaan siirtokuntaan. Se oli hyvin tarpeellista, sill? viiteen ja puoleen vuoteen ei ollut tullut tietojakaan, saatikka sitte apua em?maasta Uuteen Ruotsiin.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page