Read Ebook: Japanilaisia satuja by Hedman Valfrid Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 61 lines and 5551 words, and 2 pages
"Mielell?ni min? en laskisi sinua menem??n", sanoi merenneito; "min? pelk??n pahoin, ett? jotakin hirve?t? tapahtuu. Mutta jos tahdot menn?, niin mit?s sille voi. Mutta sinun pit?? ottaa mukaasi t?m? lipas ja tarkoin varoa sit? avaamasta. Jos sen avaat, et en?? koskaan kykene tulemaan takaisin t?nne."
Urashima lupasi siis pit?? hyv?n huolen lippaasta ja mill??n muotoa olla sit? avaamatta. Sitten h?n astui veneeseens?, soutaen pois, ja saapui vihdoin oman maansa rannoille.
Mutta mit? oli h?nen poissaollessaan tapahtunut? Mihin oli h?nen is?ns? m?kki joutunut? Miss? oli kyl?, jossa h?n ennen oli asunut? Vuoret olivat kyll? entisill? paikoillaan, mutta puut niilt? oli kaadettu. Pieni puronen, joka oli lirissyt h?nen is?ns? m?kin l?hell?, juoksi yh? viel?, mutta sen partaalla ei en?? ollut naisia vaatteita pesem?ss?. N?ytti hyvin omituiselta, ett? kaikki oli niin muuttunut kolmessa lyhyess? vuodessa.
Kun kaksi miest? sattui k?velem??n rannikolla, k??ntyi Urashima siis heid?n puoleensa kysyen:
"Tahtoisitteko olla niin hyv?t ja ilmoittaa minulle, mihin on joutunut Urashiman m?kki, joka ennen oli t??ll??"
"Urashiman?" huudahtivat he -- "mit?? h?nh?n jo nelj?sataa vuotta sitten hukkui kalastusretkell?! H?nen vanhempansa, h?nen sisaruksensa ja heid?n lapsenlapsensa ovat jo ammoin kuolleet. Se on vanha, vanha juttu. Miten voit olla niin hupsu, ett? kyselet h?nen m?kki??n? Se luhistui maahan satoja vuosia sitten."
Silloin v?l?hti ?kki? Urashiman mieleen, ett? merenjumalan palatsi aaltojen alla koralliseinineen, rubiinihedelmineen ja komeine kultapyrst?isine lohik??rmeineen ep?ilem?tt? kuului keijukaisten maahan, jossa yksi p?iv? luultavasti oli yht? pitk? kuin kokonainen vuosi t??ll? yl?ilmoissa, joten ne kolme vuotta, mitk? h?n oli viett?nyt merenjumalan palatsissa, todellisuudessa olivat olleet vuosisatoja.
Tietystik??n ei hy?dytt?nyt viipy? kotona nyt, kun kaikki h?nen yst?v?ns? olivat kuolleet ja haudatut, viel?p? kyl?kin h?vinnyt. Sen vuoksi Urashimalla oli kova kiire p??st? takaisin vaimonsa lohik??rmeprinsessan luo meren tuolle puolen. Mutta miss? oli tie? H?n ei voinut sit? l?yt??, kun ei ollut ket??n sit? h?nelle n?ytt?m?ss?. "Ehk? saan apua tien etsinn?ss?", ajatteli h?n, "jos avaan lippaan, mink? h?n minulle antoi." Ja niin tuo hupsu poika oli tottelematon, tai ehk? h?n unohti vaimonsa kiellon. H?n avasi kuin avasikin lippaan. Ja mit? luulette sen sis?lt? tulleen?
Sielt? kohosi vain valkoinen pilvi, joka usvan tavoin leijaili meren yli. Huutaen pilvelle, ett? se pys?htyisi, hy?kk?si Urashima sinne t?nne ja parkui surusta. Sill? nyt h?n muisti vaimonsa sanoneen, ett? lippaan avattuaan h?n ei en?? koskaan voisi palata merenjumalan palatsiin. Mutta pianpa h?n ei en?? kyennyt juoksemaan eik? huutamaankaan.
?kki? h?nen tukkansa k?vi lumivalkeaksi, h?nen kasvonsa tulivat ruttuisiksi ja selk? k?yr?ksi kuin vanhan ukon. Sitten h?nen hengityksens? taukosi ja h?n kaatui kuolleena rannalle.
Urashima-raukka! H?n kuoli siksi, ett? oli ollut hupsu ja tottelematon. Jos h?n vain olisi tehnyt niinkuin h?nt? k?skettiin, olisi h?n saattanut el?? viel? tuhat vuotta.
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page