Read Ebook: Historiallisia pikakuvia by Strindberg August Murros Kaapo Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1444 lines and 27441 words, and 29 pages

Kun kaikki olivat k?yneet tottumuksen kullekin varaamalle paikalle, syntyi hiljaisuus, tavaton t?ss? piiriss?, jolla oli tapana t?nne kokoontua p?iv?n laskiessa aivan kuin henkiselle aterialle, miss? ei ollut p?yt?? eik? maljoja, jonkinlaisiin sielujen kemuihin, miss? irstailut Alkibiadesin mukaan olivat vain sielullista laatua.

Alkibiades, l?hinn? nuorin, mutta hemmoteltu ja kainostelematon, katkasi ensin ??nett?myyden.

-- Olemme viett?neet Salamista, pelastumisp?iv?? barbarien, persialaiskuninkaan kynsist?, ja olemme v?syneit?, n?emm?.

-- Emmep? niin v?syneit?, vastasi nyt Perikles, ett? olisimme unohtaneet yst?v?mme Euripidesin syntym?p?iv?n, sill? h?n n?ki p?iv?nvalon, kuten tietty, auringon valaistessa Salamisin tappelua.

H?n on saapa juomauhrin, kunhan p??semme kotosalle, p?yt??n ja maljojen ??reen, tohahti Alkibiades.

Sofisti kaivon altaalla oli saanut juuri siksi paljon lankaa, ett? saattoi ryhty? kehr??m??n:

-- Kuinka tied?tte, h?n alotti, ett? vapautuminen persialaiskuninkaasta on onneksi? Kuinka tied?tte, ett? Salamis oli onnen p?iv? Hellasille? Eik? ole Aiskylos, suuruutemme, valittanut ja osanottavaisesti kuvannut persialaisten murhap?iv???

"Oi Salamis, voi kuin mua sun nimes inhottaa! Ja Athena, ma huokaan, kun sua aattelen!"

-- H?pe?, sofisti, h?pe?! keskeytti Alkibiades. Mutta Protagoras hioi kielt?ns? ja laski edelleen:

Mestari siveli sormillaan pitk?? partaansa ja vastasi:

-- V?itteit? on suoria ja ep?suoria; kysymys voi olla ep?suora ja salakavala v?ite. Protagoras esitti kysymyksell??n salakavalan v?itteen.

-- Hyv?, Sokrates! puoleksi kirkuen kivahti Alkibiades, joka tahtoi kiihottaa tulta. Perikles tarttui sanaan k?siksi:

-- Protagoras on siis v?itt?nyt, ett? te olisitte onnellisempia persialais-kuninkaan vallitessa. Mit? on teht?v? sellaiselle miehelle?

-- Heitett?v? h?net takaperin kaivoon! kiljui Alkibiades.

-- Min? vetoan! vastusti sofisti.

-- Roskav?keen! sielt? sin? aina saat oikeutta! pisti Alkibiades.

-- Ei puhuta roskav?est?, kun ollaan kansanvaltaisia, Alkibiades; eik? liioin lausuta Aiskylosta, kun Euripides on l?sn?. Kun Fidias istuu t??ll?, puhutaan ennemmin h?nen Parthenonistaan ja h?nen Athenastaan, jonka kilpe? laskeva aurinko nyt kultailee. Kohteliaisuus on seurael?m?n maustin.

Siten koetti Perikles johtaa keskustelua uusille urille, mutta sofisti ei hellitt?nyt puremaansa:

Mestari vaijensi ojennetulla k?dell??n vastenmielisyyden mutinan ja puhui:

-- Ensiksi olisi todistettava, ett? Fidiasin kuvapatsaan t?ytyy lainata kultaa auringolta. Mutta kun sit? ei ole todistettu, raukeaa koko puhe kullan puutteesta. Muuten ei voida lainata kultaa auringolta -- se on siis pelkk?? Protagorasin l?rp?tyst?, eik? h?n vastausta ansaitse. -- Mutta tahtoisiko Fidias sit?vastoin vastata: Tehdess?si Athenan tuonne Parthenonille, oletko tehnyt siten Athenan?

-- Olen tehnyt h?nen kuvansa! vastasi Fidias.

-- Oikein! Olet tehnyt h?nen kuvansa. Mink? esikuvan mukaan sitten?

-- Sis?isen esikuvani mukaan.

-- Et siis mink??n ulkonaisen? -- Oletko n?hnyt jumalattaren silmill?si?

-- En ulkonaisilla silmill?ni.

-- Onko h?n siis ulkopuolellasi vai sis?puolellasi?

-- Ellei kukaan meit? kuuntele, vastaisin: h?nt? ei ole ulkopuolellani, siis ei h?nt? ole olemassa.

Perikles keskeytti:

-- Valtion jumalat! -- Yst?v?t, olkaa varuillanne!

Mutta Sokrates jatkoi:

-- Sin?, Fidias, olet tehnyt Olympian Zeusinkin, h?n siis ei ole tehnyt sinua!

-- Valtion jumalat! Varokaa yst?v?t! kehotti Perikles.

-- Auta, Protagoras, Sokrates kuristaa minut! valitti Fidias.

-- Minun tiet??kseni, vastasi sofisti, ei Zeus ole luonut ihmist?, vaan on sen tehnyt Prometheus. Mutta Zeus antoi ep?t?ydelliselle ihmiselle kaksi katoamatonta lahjaa: h?vyn ja oikeudentunnon.

-- Silloin ei ole Protagorasta Zeus luonut, sill? h?nelt? puuttuu sek? h?py ett? oikeudentunne.

Alkibiades se j?lleen iski, mutta nyt tarttui puheeseen ??net?n murhen?ytelm?in sepitt?j? Euripides.

-- Sallikaa minun puhua sek? Zeusista ett? Prometheusista; ?lk??k? pit?k? ep?kohteliaana, ett? mainitsen suuren opettajani Aiskylosin k?sitelless?ni jumalia.

Mutta Perikles keskeytti:

-- Elleiv?t silm?ni minua pet?, n?in korvaparin pist?ytyv?n esille Hermes-patsaan takaa, ja n?m? aasin korvat voivat kuulua ainoastaan kuuluisalle nahkurille.

-- Kleon! suhahti Alkibiades.

Mutta Euripides tarttui uudelleen puheeseen:

-- Mit? minua nahkuri liikuttaa? Min? en s?iky valtion jumalia. N?it? jumalia, joiden turmiota Aiskylosimme jo kauan sitten on laulanut. Eik? h?nen Prometheusinsa sano, ett? olympialainen kukistuu poikansa kautta, sen pojan, jonka neitsyt on synnytt?v?? Eik? sano, Sokrates?

-- Aivan varmaan: "Neitseest? syntyy poika, is?n voittaa voimallaan". Mutta kuka h?n on oleva ja koska h?n on syntyv?, sit? h?n ei sano.

-- No niin, luulenpa Zeusin jo olevan sielukulkueessa.

Taas kuului Periklesin varottava ??ni:

-- Valtion jumalat! -- Hiljaa yst?v?t! Kleon kuuntelee!

-- Min? sit?vastoin, huudahti Alkibiades, min? luulen ett? Athena on kuolemaisillaan. Meid?n viett?ess?mme Salamista, ovat spartalaiset nousseet ja h?vitt?neet pohjoisessa: Magaris, Lokris, Boeotia ja Phokis ovat jo Spartan puolella.

-- Tuttuja asioitahan sin? kerrot, huomautti Perikles, mutta t?ll? hetkell? nautimme aselepoa, ja kolmesataa laivaa olemme laskeneet mereen. -- Arveleeko Sokrates vaaraa olevan?

-- Valtion asioihin en saa sotkeutua; mutta jos Athena on vaarassa, niin tartun kilpeen ja keih??seen, kuten ennenkin...

-- Kun pelastit henkeni Potidaean luona, lis?si Alkibiades.

Ei, siin? ei ole vaara, selitti nyt Euripides; Spartasta ei ole vaaraa, se on t??ll? kotona. Kansan kiihottajat ovat p?yhineet tunkiota, ja siksi on meill? rutto Agoralla ja rutto Piraeusissa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet