Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Bragelonnen varakreivi eli Muskettisoturien viimeiset urotyöt II (2) Historiallinen romaani Ludvig XIV:n hovista by Dumas Alexandre H Meen Anttila V In Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 14101 lines and 215726 words, and 283 pages
"No, miss? vika?"
"Se sana vain huolestuttaa minua."
"Selit? minulle se huolesi, Planchet", pyysi d'Artagnan.
"Kun sanotte, ett? te ette edes nuku, niin se on samaa kuin ett? teill? ei ole unenkaan lohdutusta. Taikka paremminkin se on kuin virkkaisitte minulle: Planchet, minun on hirmuisen ik?v?."
"Etk? tied?, ettei minua milloinkaan vaivaa ik?v??"
"Paitsi nykyisin."
"Joutavia!"
"Herra d'Artagnan, siit? on nyt kahdeksan p?iv??, kun te tulitte takaisin Fontainebleausta; kahdeksaan p?iv??n ei teill? ole en?? ollut mit??n k?skyj? annettavina, ei komppaniaanne komenneltavana. Te kaipaatte muskottien kalinaa, rumpujen p?rrytyst? ja koko komeutta; kyll?h?n min? vanhana sotilaana sen ymm?rr?n."
"Planchet", vastasi d'Artagnan, "vakuutan sinulle, ett? viihdyn mainiosti."
"Vaikka makailette siin? kuin kuollut?"
"Yst?v?iseni, silloin kun min? olin La Rochellen piirityksess?, -- niin, ja sin? my?s, -- no, meid?n ollessamme La Rochellen piirityksess? muuan arabialainen oli siell? aika peijooni t?ht??m??n kentt?tykkej?. H?n oli nokkela miekkonen, vaikka tummapintainen kuin sinun puotisi oliivit. Ja kun t?m? arabialainen oli sy?nyt vankasti tai suoriutunut hyv?st? ty?rupeamasta, oli h?nen tapanaan heitt?yty? loikoilemaan niinkuin min? nyt ja sauhutella ties mit? loihtulehti? pitk?ll? torvella, jossa oli merenvahasta imuke; ja jos joku upseeri ohimenness??n morkkasi h?nt? alituisesta makailemisesta, vastasi h?n tyynesti: 'Parempi istualla kuin seisoalla, makuulla kuin istualla, kuolleena kuin makuulla.'"
"Se oli kolkko murjaani sek? karvaltansa ett? puheissaan", sanoi Planchet; "kyll? muistan h?net hyvin. H?n katkoi protestanttien p?it? suureksi nautinnokseen."
"Aivan oikein, ja palsamoitsi niist? sitten ehj?t."
"Niin, ja siin? puuhatessaan yrtteineen ja ruohoineen h?n oli kuin vasuntekij? pujottelemassa punonnaisiaan."
"Niin, Planchet, niin, varmastikin sama mies."
"Onhan sit? minullakin muistia."
"Sen tied?n ennest??n; mutta mit? sanot h?nen ajatuskannastaan?"
"Kyll?h?n se ajatelma minun n?hd?kseni osuu kohdalleenkin, mutta yht? hyvin sit? voi sanoa typer?ksi."
"Selit?h?n l?hemmin, Planchet."
"No, onhan tosin aina parempi istualla kuin seisoalla, silloin kun ihminen on v?synyt, -- ja erityisin? hetkin?..." Planchet hymyili veitikkamaisesti. "Saattaa my?s usein olla pahempi makuulla kuin istualla. Mutta mit? siihen tulee, ett? olisi muka parempi kuolleena kuin makuulla, niin se on minusta silkkaa p?ty?. Min? annan ehdottoman etusijan vuoteelle, ja ellette te ole samaa mielt?, niin te olette ik?vystynyt pilalle, niinkuin minulla jo oli kunnia huomauttaa teille."
"Tunnethan Lafontainen, Planchet?"
"Saint-M?d?ric-kadun rohdoskauppiaan?"
"Ei, vaan satusepon."
"Ahaa, -- 'Korppi kerran istui puussa'?"
"Oikein; no, min? olen niinkuin h?nen j?niksens?."
"Onko h?nelt? siis j?niskin?"
"On kaikenkaltaisia el?imi?."
"No, mit? se j?nis tekee?"
"Uneksii."
"Ka, ka!"
"Ja min? olen ly?tt?ytynyt Lafontainen j?nikseksi, -- min? unelmoitsen."
"Te unelmoitte?" virkahti Planchet levottomana.
"Niin, my?nt?neth?n talosi kyllin synk?ksi, jotta se voi saada miehen miettiv?lle p??lle, Planchet?"
"Teill? on kuitenkin n?k?ala kadulle, monsieur."
"On sent??n totta, monsieur, ett? jos asuisitte pihan puolella, teit? ik?vyst... tuota, mietitytt?isi viel? enemm?n."
"Mutta jos", virkkoi maustekauppias, "jos tuumittelunne olisikin sit? lajia, mik? johti teid?t asettamaan kuningas Kaarle II:n takaisin valtaistuimelle..." Ja Planchetilta p??si naurahdus, jossa oli todellista merkityst?kin.
"Voi, Planchet-veikkoseni", sanoi d'Artagnan, "sin? k?yt kunnianhimoiseksi!"
"Eik? ole mit??n muuta kuningasta syrj?ytettyn? vallasta, herra d'Artagnan, tai toista Monkia pistett?v?n? kirstuun?"
"Ei, hyv? Planchet, kaikki kuninkaat k?n?tt?v?t nyky??n valtaistuimellaan... kenties v?hemm?n tukevasti kuin min? t?ll? tuolilla, mutta valtikkaa kumminkin heiluttelevat."
Ja d'Artagnan huokasi.
"Herra d'Artagnan", ilmoitti Planchet, "ihan minun tulee teit? surku."
"Sin? olet kovin hyv?syd?minen, Planchet."
"Min? uumoilen pahaa, Jumala paratkoon."
"Mit? niin?"
"Ett? te laihdutte, herra d'Artagnan."
"Ohoh!" sanoi d'Artagnan jym?ytt?en rintakeh??ns?, joka kumahti kuin tyhj? haarniska; "mahdotonta, Planchet."
"Ja katsokaas", jatkoi Planchet syd?mellisen my?t?tuntoisesti, "jos te alatte riutua minun luonani..."
"No, ent? sitten?"
"Silloin tekisin onnettoman tekosen."
"?l?h?n!"
"Kyll? vainkin."
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page