Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Punainen viiva by Kianto Ilmari
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 686 lines and 18686 words, and 14 pages
ivati n?ytti t?risev?n k?mmeniss?. Topi oli kuin seitsem?nnen taivaan korkeudessa!
-- Miss? kokouksessa sin? siell? olit?
-- Visuliinin pirtiss?.
-- ?h??, sanoi Riika luullen p??sev?ns? j?ljille. -- Kuka sit? piti?
-- Raatari Kalle ja suutarin Kunilla, selitti mies.
-- Raatari-suutari! puhutko sin? oikein t?yvess? tolkussasi?
-- Kyll? min? j?rill?ni olen, kunhan vain sin? pysynet! vakuutti Topi korkeamielisesti ja ryysti pitk?n ryypyn kahvia, joka n?ytti imeytyv?n h?nen kurkkupartansa sis??n ik??nkuin vesi pesusieneen.
-- Keit? siell? muita oli? tiedusti Riika.
-- J?tk?miehi? vain oli, vastasi Topi.
-- Eik? ollut lukkariakaan?
-- Ei ollut lukkareita!
-- Eik?k? veisattu? tarkisteli Riika.
-- Veisasi raatari Kalle ja suutarin akka... punaisesta virsikirjasta veisata lurittelivat, selitti Topi.
-- Tottako sin? puhut?
-- Mit?p? min? h?nt? valehtelemaan!
Riikan ihan hiki tuppasi kainalokuoppiin. Ei ymm?rt?nyt, ett? miss? hulluin hoijakassa Topi siell? kirkonkyl?ss? oli kolunnut.
-- N?it?k? ne meij?n virsi? tuntuivat veisaavan? h?n taas kysyi.
-- Ei ne n?it? lut-heruksia, muita ne oli, ilmoitti Topi.
-- Herra jessus! huudahti Riika kauhuissaan muistaen kammottavaa unenn?k??ns? Topista ja ruustinnan keskustelusta.
Mutta Topi selitteli ylen vakavasti:
-- Intteri naaliksi se raatari Kalle niit? lauluja nimitteli.
Riikaa ihmetytti, ett? Topi kolmessa vuorokaudessa oli oppinut n?in paljon hienoja nimityksi? -- mies, joka ennen ei ollut osannut Retriika Euphrosyyne?k??n kunnollisesti lausua!
-- Mit? mielet?nt? tarkoitusta varten semmoista rahvaankokousta pidettiin ja mit? lempparia sinunkin sinne piti tukkeutua? h?n jo melkeinp? vihan vimmoissaan sanoi.
Mutta Topi se h?tik?im?tt?, tiet?v?mm?n maltillisuudella, vastasi eukolleen ett?:
-- Ka se kun nyt on tulossa se uusi lakimeininki, jotta alhaiset saavat vet?? punaisen viivan. Hekk??...
-- Vai uuet meiningit! ep?si toinen, -- mist? ne semmoiset tulisi?
-- Keisaristapa kai...
-- Kuka sulle sanoi? -- ?h!
-- Suutari Raappana ja raatari Kal...
-- Suutari-raatari! -- ent?p?s punainen viiva?
-- Kuuluvat sen saavan vet?? toki akatkin!
-- Valehtelet?
-- Ka k?y ite perustelemassa, jos et usko...
-- Enk? k?y. V??r?uskoisten kokouksiin min? en mene.
-- Vaan maaliskuussa kuulutaan sinuakin tarvittavan.
-- Kuka?
-- Sep? se soli-sali-ratti!...
H?lmistyi Riika parka taas t?ydellisesti. Hulluksiko lienee tullut vai varsin viisaaksi Topi? Ei tahtonut mitenk??np?in saada selv??. Aivankuin olisi karahuttanut umpikujaan joka kerta kun mainitsi tuon oudon sanan.
"Jos sent??n viel? jotenkuten koettaisi sen kanssa j?rkipuheella selvitt?yty??"
Ja Riika kysyi:
-- Sano nyt hyv? mies, mit? varten vaimov?enkin sinne tulla pit??? Mit? se hy?v???
Ja vastasi Topi:
-- N?in puhui raatari Kalle kokouksessa: "Viek?? terveisi? joka m?kkiin ja kuta matalampi on, sinne viek??kin visusti, ett? jokainen, joka on k?rsinyt aineellista puutosta, muistakoon tulla ??nell?ns? avustamaan k?yh?in johtajia ja puolesta-puhujia, niin kaikensorttinen nuusa t?ss? maassa loppuu."
-- Nuusa? toisti Riika havahtaen. -- Vai niin sanoi raatari Kalle. Somastipa se kuulestaa sanoneenkin, jos sin? vain h?net oikein muistat?
-- Oikein min? muistan..., vakuutti Topi.
-- Menneek? h?neeseen muittenkin m?kkil?isten akat? kyseli Riika.
-- Aikoilevan kuuluvat. Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa ??nens? k?ytt??, jos uuteen vuoteen menness? on kerinnyt t?ytt?? nelj?kolmatta vuotta.
-- Vaan min?h?n t?yt?n kolmenelj?tt? joulukuussa, huomautti Riika suutaan longottaen.
-- Kuulut silti saavan punaisen viivan vet?? sin?kin, vakuutti Topi. -- Niin sanoi raatari, kun vartavasten k?vin nyk?isem?ss? hihasta ja tievustin. On se oppinut mies suutari, vaan raatari on oppineempi n?iss? lakiasioissa, jatkoi h?n: -- Pelottelihan tuo suutari ett? saanevatko muka korpiloukkolaiset ensink??n tulla vaaliin, kun eiv?t ole ruununveroja makselleet, vaan kun min? rassasin raatarilta sit?kin asiaa, niin h?n neuvoi minua juoksemaan ruununmiesten puheille ja pyyt?m??n varattomuuden passia. Ja sainhan tuon senkin, ja kuuluu nimet tulevan rulliin.
Topi ryypiskeli jo kolmatta kupillista. Kuta enemm?n h?n joi kahvia, sit? sulemmaksi liukeni h?nen kielens? kanta ja k?vi helpommaksi selitt?? Riikalle asiain todellinen tila.
Jo alkoi Riikakin haistaa, ett? nykymaailmassa oli tekeill? jotakin ihmeellist?, sellaista ihmeellist?, mik? pyrki hiipomaan pienenkin m?kin jokap?iv?ist? el?m??. Hyvin se n?in ?kkiselt? tunnahti oudolta ja peloittavalta ja mahdottomaltakin uskoa, ett? k?yh?llekin kansalle kuuluttiin tositeolla hommailtavan oikeutta ja elannon parannusta, mutta t?ytyih?n tuo sent??n mielihyv?ll? uskoa, koskapa niin viisas mies kuin raatari Kalle ja niin okeva akka kuin suutarin Kunilla moiset terveiset olivat yli salojen panneet kapulana kiert?m??n m?kist? m?kkiin.
Add to tbrJar First Page Next Page