Read Ebook: Punainen viiva by Kianto Ilmari

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 686 lines and 18686 words, and 14 pages

Jo alkoi Riikakin haistaa, ett? nykymaailmassa oli tekeill? jotakin ihmeellist?, sellaista ihmeellist?, mik? pyrki hiipomaan pienenkin m?kin jokap?iv?ist? el?m??. Hyvin se n?in ?kkiselt? tunnahti oudolta ja peloittavalta ja mahdottomaltakin uskoa, ett? k?yh?llekin kansalle kuuluttiin tositeolla hommailtavan oikeutta ja elannon parannusta, mutta t?ytyih?n tuo sent??n mielihyv?ll? uskoa, koskapa niin viisas mies kuin raatari Kalle ja niin okeva akka kuin suutarin Kunilla moiset terveiset olivat yli salojen panneet kapulana kiert?m??n m?kist? m?kkiin.

-- Ja jo onkin aika oikeuven jakoon t?ss?kin pit?j??ss?, lopetti Topi selityksi??n: -- on herrat ja porhot t?ll?kin perukalla ihtevaltiutta harjoittaneet ja k?yh?in kylkiluita kalunneet -- ja lieneek? nuo ruunun omaisuutta kaikki n?m? met?tk??n, vaikka hostmestarit niin hokevat; joutaisi minusta halmeeksi ja tervoiksi polttaa ja tukit puulaakeille kaupata, jotta pienikin t?st? p??sisi kiinni selv??n leip??n eik? i?nikuisesti tarvihteisi tuon pet?j?nkuoren kanssa kissanh?nt?? vet??. Ja lieneek? hy? oikein toestaan Jumalan valtuuttamia kaikki papitkaan...

-- ?l?h?n nyt. K?vitk? sin? pappilassa? keskeytti Riika yht?kki?.

-- En min? kehannut, tunnusti Topi.

-- Hyv? olikin ettet k?ynyt, sanoi Riika iloisesti. -- Min? unen semmoisen n?in... Ruustinna oli sanovinaan...

Ja Riika alkoi selitt??.

-- Heh, heh, naurahti Topi. -- Mit?p? ne akkain unet tienovaa, jospa omansakin? Vaan kummastipa sin? sent??n arvasit n?h?. Kuulehan: otin min? lintukaupan p??h?n velaksi v?h?n muutakin kuin sit? kukkaretonkia -- annahan kun riisun takkini, se oli mulla sel?ss? pussin pehmikkeen? -- t?ss? t?m? nyt on.

Ihmeellinen, ovela mies oli tosiaankin Topi Romppanen! H?nen selk?puoleltaan l?ytyi paperiin k??rittyn? mytty ristiraitaista puserovaatetta sek? toinen mytty ohutta punakukkaista kretonkia, huikaisevan koreata, niin ett? se valaisi koko m?kin pirtin, kun sit? p?revalkean valossa leviteltiin ja katseltiin.

Riikan suu oli mennyt leve?ksi ja paistoi kuin messinki. Vaikka arvasikin, niin kysy? piti varalta:

-- Kenelle sin? n?it? n?in rapiasti? Eih?n t?st? ristiraitaisesta pojille housuiksikaan...

-- E-ei, min? meinasin, tunnusti Topi, -- jotta jos saisit h?nest? sin?kin jonkunlaista p??llepantavaa sitten kun maaliskuulla l?hett?nee sit? punaista viivaa reistaamaan. Ja muutenkin, koska min?kin nyt sen kokouksen j?lkeen nuo so--.

-- El? sano kun et viel? oikein osaa! koki Riika est??, mutta itsep?isesti ty?nsi Topi suustaan uuden voimasanansa:

-- Soli-sali-ratti.

Sitten h?n rauhallisesti kaivoi povestaan ven?j?nlehtim?llin ja v??nt?ytyi pitk?lleen per?penkille. Selk?ydint? n?et kolotti... Mutta Riika puhalsi uuden tulen lieteen ja alkoi keitt?? tuliaisvelli?.

Jospa t?m?n maailman napa nyt hyvinkin pyyhk?ist?nee uuteen tervaan, niin ett? se alkaa uudella vauhdilla py?ri? hyrr?t? ja herki?? kitkuttamasta, niinkuin on t?h?n asti kitkuttanut kaiken kansan kuulten?

Jospa nuo k?r?j?in k?kkyr?h?nt?iset parakraahvit ja lain paksut puustavit hyvinkin ruvennevat suojaamaan k?yh?nkin selk?nahkaa eik? ainoasti varakkaan itramahaa?

Jospa n?ist?puoleen syd?nmaan tolloillekin nuo onnen t?ht?set alkanevat vilkuttaa pitk?n taipalen takaa ja viittoilla meht?saunaan y?pym??n, kylm?? kiuasta kylkens? suojaksi l?mmitt?m??n?

-- Sit? kai se tarkoitti, raatari Kalle...

-- Kuuluu siell? maaliman p??paikoissa l?ytyv?n ihmisasunnolta niin komeita ja kirkkaankorskeita, ettei sellaisia unissaankaan n?lk?iset n?e; kuuluvat siell? sy?skentelev?n silavaa ja siirappia kullankilluvista kupeista hopeisilla lusikoilla, ja juoskentelevan niin viinisorttisia viinoja, jotta yhden ryypyn hinnalla m?kkil?inen perheens? viikon p?iv?t el?tt?isi; kuuluu siell? moniaille herroille heruvan niin ?ij?lti rahan seilej?, jotta ei hyv?k??n hevonen liukkaalla kelill? kuormaa per?ss??n junnata jaksaisi; kuuluvat siell? polteksivan semmoisia turkintupakoita, jotta rupiaman savun hinnalla nisujauhos?kin jo kauppiaasta hilaisi; kuuluu siell? rouvasv?ell? sormet ja peukalot t?k?tt?v?n niin paksuissa kullankierukoissa ja rinnukset niin kalliissa kivenkimmellyksiss? ripajavan, jotta niill? kuuluisi el?tt?v?n t?m?n kihlakunnan koko kansan; ja ry?kkyn?t siell? kuuluvat kylpyj?ns? ottavan silkassa kermassa ja kuorimattomassa maijossa kuin hyttyset viilipytyss?...

-- Niin ett? jokohan mahtanee siit? semmoisesta el?m?nkuhinasta loppu tulla ja rikkahiston rippeet k?yh?nkin p?ks??n pirist?? -- Sit? kai se tihtaili raatari Kalle...

Kuuluvat siell? herrat narikoista ostelevan naisen lihaa niinkuin tukkij?tk?t amerikanl?ski? ja kuulostaapa saavan rikkauksillaan harjoittaa vaikka mink?moista irstautta, eiv?tk? kuulu papit eiv?tk? pispat semmoisille mit?n? voivan, vaan rapialla rahalla kuulutaan syntisen ruumiskin p??llep??tteeksi siunattavan ja sielun raato taivaaseen kyijitt?v?n, vaikka helevettiinh?n ne semmoiset hyvinni kuskata joutaisi... -- Niin ett? min? meinaan, jotta mahettaneenko nyt n?ist?puoleen semmoiset r??hk?rahat kirist?? paatuneilta poikkeen ja l?hett?? vaivaishoitokassaan? Sit? kai se kaipasi raatarikin-Kalle...

Ei ole n?ihen asti k?yh?n kansan henke? isossa kunniassa pidetty, ei se ole ollut paljonkaan korkeampi koiran sielua. Joka polun k??nteess? sit? on sysitty ja syrj?tty. Menet manttaalimannun is?nn?n puheille jauhokiloa lainaksi pyyt?m??n: jo nyrpist?? nokkaansa ja ?rh?ht?? ett? h??n ei muka rupea muutaman m?kkil?iskutjuksen tautta pet?j?n kuorta vuolemaan. Menet kunnan hallintomiesten pakeille: sielt? neuvotaan, jotta parasta kun tuommoiset pantaisiin Amerikan laivaan, jotta pit?j? heist? p??sisi, tai ett? menk??t ryssille viinakokiksi. Rienn?t peninkulmien p??h?n vallesmannia tapaamaan, niin vallesmanni laittaa piikansa pirtin puolelle toimittamaan, ett? jos on asiamiehi?, niin vuottakoot huomiseen, ei h?n nyt jouva, kun on kaupunnin ruununvouti ja herroja muitai vieraina ja totinjuonti parhaallaan; vaan aamusella sitten nukkuu puolille p?ivin ja l?htee herroja saatolle kirkonkyl??n ja viel? huutaa j?lkiin, ett? ei h?n nyt mitenk??n kerki?, vaan vasta tuossa iltapuoleen, tai on h?n l?htem?ss? kalaretkilleen rouvineen ja poikineen ja selitt??, ett? pit?? sit? virkamiehienkin joskus kukkokalaa pyyt??, muuten muka kuolee n?lk??n. Ja niin j?? k?yh?n ??ni kuulematta, k?yh?n asiat alulle panematta. Vaan kymmenen lehm?n is?nnille se on hyvin heltyis? ja viel? kuhtuu totinkin tekoon kamariinsa kun ronttip??lle sattuu. Ja samanlaisia ovat vosmestarit ja muut ruununherrat, ei ne ole tiet??kseenk??n, kun k?yh? saatana kartanoon astuu, lippulakeissa vain kekkasevat ja koneitaan rassailevat, niit? vesimasinoita mit? hy? lienev?t kommelv?rkkej?, joilla ne lyst?ilev?t ja y?kauvet kylill? porhuavat ja ruohtiansa j?rven selill? rallattavat -- tyhyi!... Herrain verkkoihinpa jo n?kyy sotkeutuneen koulunopettajakin, vaikka herroja muka haukuksii se l?rpp?huuli, jotta saisi rahvaan luottamukset lakkariinsa. H?yli tuo on olevinaan pikkuel?jille niinkuin minullekin, vaan ei sit? kauniilla sanoilla tyhji? s?kkej? t?ytet?. -- Eik? ne papitkaan sielunasioissa k?yhimi? niin paimentele kuin varakkaita, olen min? toki sen asian i?npitk??n merkille pannut. Kun minutinkaan rippikirjoituksesta my?h?stynet, niin eiv?tp? taho kehata kirkonkirjojaan en?? aukoilla ja Jumalan n?kyviin ristej? tilitt??, ja herranehtoollisessa sitten antavat k?yhimm?n kurjan vain kielt?ns? kalkkiin lipaista, mutta vieress? nyk?tt?v?lle isopartaiselle is?nn?lle kulauttavat kulkkuun tavallisen markkinaryypyn niin ett? jo kauas henki haiskahtaa. Kyll?h?n ne v?h?v?kisille saarnasp?nt?st? sit? koreinta paikkaa taivaassa lupailevat, vaan eiv?tp? sairaan luo hevill? l?he, jos on kaukana, eik? ole kahvikuppia tievossa eik? hevoskyyti? porrasten eiss? vuottamassa.

-- Niin ett? kyll? se nyt onkin tuiki t?rke? asia, jotta t?st? s??tyerotuksesta loppu tulee meij?nkin pit?j??ss?. Sit? se tietystikin se raatarikin tahtoi ja tarkoitti...

Vaan jotta tuota niinkuin Jumala, se Sepaotti, sen uuen vaalilain perustalla ei en?? passaiskaan t?n puolen rahvaan vormuntariksi, niin sit? asian haarukkaa minun j?rkiv?h?ni hitusen arastelee, jotta mitenk? tuo oikein mahtanee laatuun luontua ja asioissa sopeutua, jos semmoinen iso herra pois pukataan valtaistuimelta niijen muihen herrain v?ljyss?? Kyll?h?n se tukkip??llikk? Turkkinen hyvinni joutaa r?kkiins? saaha, kun meht?kaupoissa kuuluu kansaa nylkeneen, vaan eritt?in on minun mielest?ni tukkihuijari ja eritt?in Sepaotti, taivaan herastuomari. Niinp? h?nt? t?ss? vikoilen, jotta j??pi kirkonkyl?n suutarin akalta semmoinen herra alas pukkimatta! Lienee h?nell? toki ihmisen luojalla siksi pulmahtia vanhaan virkatoimeensa? Sit?p? se kai kautta rantain huopaili raatarikin, jotta j??k??n vain is?n Jumalan parta koskematta. Vaan ainoasti ett? h?nelle siivosti huohmautettaisiin, jotta eik? nyt n?ist?puoleen passoaisi h?nenkin ruveta k?yh?n kansan ahv??rej? vunteeraamaan ja oorninkiin t?ll??m??n. Mutta jos tuota niinkuin papit ja opettajat ovat k?yh?lle kansalle taivaan valtakunnan salaisuuet v??rinp?in selitelleet ja uskotelleet, jotta runsaammin saisivat maallista elatusta itselleen, niin pankoonpa herra Sepaotti semmoiset kelvottomat palkkapaimenet viralta poikkeen taikka, jos ei pane, niin elk??n vastaankaan ?kisk?, jos kansa itse viralta panee. Suuremmatkin herrat t?ss? viralta pois pantaviksi tulee, niinp? ne sit? kokouspaikassa jo etuk?teen koprailivat. Poliisi Pirhosesta l?htien Helsingin herroihin saakka, jotka kuuluvat olevan ne rikkaimmat ja laiskimmat -- rotuvaaria vain k?vell? koppasevan kuuluvat, nisupullaa haukkoillen, ne helesinkil?iset...

Ja ihka uuesta nyt maalimaan maat ja mannut jaettavat ovat ja ruunun met?t annettavat sille, joka heit? enin tarvihteekin ja likinn? asuu. Mutta verot ja ulosteot k?yh?lt? kansalta koppina poikkeen! Lapsiluvun mukaan on kunnan avustettava m?kkil?isi?, niin ett? kell? enin Jumalan luomia, sille enin el?misen neuvoja. Ja atteiki, atteiki pyk?t? pit?? joka kyl?kunnan keskuuteen ja siit? roppeja ilmaiseksi jakaa on pakko kaikille sairastaville! Joutaa h?ness? olla hokmannit jos koljatitkin saatavissa, kun Jumala milloin tauvin l?hett??. Vaan tiet ja sillastukset ovat laitettavat ruunun kustannuksella, eip?h?n t?ss? ilmankaan el?misest? tolkkua tule rajamailla. Ei ne siit? maininneet kokouksessa, ett? mink?laiset tiet, vaan niin min? meinaan ??nest?? -- ja kaipa se Riikakin sit? miettii -- jotta oikeat rautatiet ne olla pit??! Ja t?st? Korpiloukon sivuitse on muuan menem??n pantava Ven?hen Kemi? kohti -- tuosta justiin saunan alite! Hehhee...

-- Perkunas!

N?in Topi Romppanen n?in? p?ivin? mieless??n mietiskeli ja suunnitteli, laskeskeli ja p??ss?ns? punniskeli milloin mets?n rinnassa tarvispuuta lepisko-kirveell? kilkutellessaan, milloin rihmapyydyksill??n hiihdelless??n, syv?ss?, lumisessa korvessa.

Jouluaattona tuprusi vaaran rinteelt? mustan sinerv? paksu savu kohoten pystysuorasti pakkasseijastuvaa taivasta kohti, mutta mets?n korkeuden tasalle kiivetty??n l?ksi py?riskellen painautumaan viistoon Ven?j?lle p?in, hitaasti h?lveten avaruuteen. Korpiloukon pieni sauna se siin? oli l?mpi?m?ss?, sauhutellen oven t?ydelt? karvasta kitkua.

Hameet ruopaistuina yl?s paljaisiin polvilumpioihin saakka, rikkin?iset varsipieksut jaloissaan, kaahlaili em?nt? Riika edestakaisin lumessa saunan ja navetan v?li? t?it?ns? toimitellen. Ei h?n ollut hyv?ll? tuulella, ei paki pahallakaan, olipahan vain suomalaisen m?kinakan arkip??ll? -- tuollaisessa harmaassa mielen tilassa, mik? on seurauksena p?iv?st?-p?iv??n jatkuvasta kinnaroimisesta puolin?lk?isen, puolialastoman lapsijoukon kanssa.

-- Kyll? t?st? taas tulla r?tk?ht?? kaunis joulu, kun ei ole paijan palttinata p??lle panna, purpatti h?n yksikseen puhellen, tuntien v?ltt?m?t?nt? tarvetta purkaa sisuaan, sattuipa toinen kuulijaksi tahi ei. -- Enk? min? t?ss? tuota taanuakaan perille asti siivotuksi saanut noitten kakarain tautta, kun piti kyly l?mmit? pannak. Miss? lienee saippuakaan?... Ja senk?t?hden se ei sielt? kerki? Topikaan vesikelkan vetoon! Hyi horna t?t? m?kkil?isjoukon meht?el?m??! Kuin m?rk? r??sy ik??n on t?ss? olenta ja el?nt?, sy?miset loppumaisillaan ihmisilt? ja luontokappaleilta, eik? pit?ne loppiaiseksi vasikka ja lampaat j?rki??n tappaa, mik? niit? luuanvarvuilla hengiss? pit??, ihan tahtovat jyrsi? sormet silpuiksi aina kun navetassa k?v?isee...

-- Etk? sin? sielt? jo p??se, h?ntt?housu? Hoi! huutaa huikahutti h?n yl?s pihaan, jossa Topi oli kykkysill??n navetan kupeella vesikeikan kaplasta paikoilleen kaputellen.

-- M??h?n eilt?, jyst? avanto auki! hoilasi Topi eukolleen vastaan. -- Siell?h?n se on tuura...

Yksiss? he raskasta vesisaavia vet?? jutuuttivat saunalle. J??sirpaleinen kylm? vesi roiskahti pari kertaa Riikan hameille, kun h?n takaap?in hajareisin varoskeli saavia, Topin kiskoessa j??tyneest? puuk?ysijutkosta, selk? k?ykyss?.

-- Vetele ihmisiksi el?k? siin?...

-- Vetelenh?n min?...

He nostivat saavin kynnyksen yli saunaan, josta sakea savupilvi hulmahti heit? vastaan. Silm?ns? viiluiksi kiprist?en kumartui Riika kohentamaan palavaa pes?? kiukaassa, jonka moniaat kivet jo tulipunaisina kuumottivat saunan h?m?r?ss?.

-- Viel?k? sin? minnuo tarvihet vai --? kysyi Topi ulkoutuen savupilven mukana, tikua kurkussansa kakistaen.

-- M??! tuhahti Riika lyhyeen, ik??nkuin vihoissaan, kiukaan ??relt?.

Topi ei sent??n mennyt, vaan j?i kynnyksen eteen.

-- Kuulehan tuota noin...?

-- H? --?

-- Tulehan ensin poikkeen savusta...

-- Noh --?

-- Ett? tuota eik? juotaisi niit? kahvinloppuja jo t?n'iltana?

Riikan silm?t verestiv?t kuopissaan. H?n ysk?hti syv?lle rintaan asti ja vastasi:

-- Luntako sitten huomenna h?yst?ksi pannaan?

-- Vaan nyth?n on aatto... arveli Topi. -- Minua niin himottaa. Ja kuuluvat muuallai maalimassa herkuttelevan n?in jou...

Riikan leuka tutisi ja karkea k?si tapaili kyynelkarpaloa poskelta. Toisen silm?n kyynel oli ehtinyt tipahtaa alas lumeen, jossa se heti kiteytyi pieneksi j??helmeksi.

-- Mit? sin?... Riika... ke? kummasteli Topi h?mill??n.

-- Ett? kun pit??kin... t?m? k?yhyys ja nuusa... tuntua ja n?ky?... ihan joka asiassa! vaikeroi vaimo heltyneen?. -- Ett? kun ei ole noille lapsirievuille puhasta paitaa joulusaunaan... eik? sinullekaan...

-- V?ltt?? minulle likainenkin! sanoi aviomies lujasti. -- El?h?n nyt turhia, Riika... Viimeinen kerta kai t?m? nyt onkin n?iss? puitteissa..., sopersi Topi.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet