Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Laelius eli Ystävyydestä by Cicero Marcus Tullius BCE BCE Heino K Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 11 lines and 11787 words, and 1 pages
dest?, on tavallisesti n?ytt?nyt ensin tarpeelliselta mietti?, heikkoudenko ja puutteellisuuden vuoksi yst?vyytt? on kaivattu, ett? palvelusten osoittamisella ja vastaanottamisella sit?, mit? kukin v?hemm?n itse kauttansa saa aikaan, saisi toiselta ja antaisi vuorostansa, vai olisiko t?m? kyll? yst?vyyden omituinen etu, mutta ett? sill? olisi joku toinen vanhempi ja kauniimpi sek? enemm?n itse luonnosta johtunut syy. Sill? yst? , josta rungosta yst?vyys sana johtuu, on t?rkein hyv?ntahtoisuuden yhdist?miseksi. Saadaanhan kyll? etuja usein niilt?kin, joita yst?vyytt? teeskentelem?ll? kunnioitetaan ja pidet??n arvossa ajan olojen t?hden; yst?vyydess? sit?vastoin ei ole mit??n muovaeltua, ei mit??n teeskennelty?, ja mit? hyv?ns? on, se on todellista ja vapaa-ehtoista.
Mutta koska se seikka, niinkuin edell? olen sanonut, rakentaa yst?vyytt?, jos ilmaantuu joku hyveen tunnusmerkki, johon samanlainen sielu liittyy ja yhdistyy; se kun tapahtuu, her?? siit? v?ltt?m?tt?m?sti rakkaus. 49. Mik? nim. on niin typer??, kuin iloita monista v?h?p?t?isist? asioista, niinkuin kunniasta, ylistyksest?, rakennuksista, puvuista ja komeasta el?m?nlaadusta; mutta hyveell? lahjoitetusta sielusta, siit?, joka joko voi rakastaa tai niin sanoakseni osoittaa vastarakkautta, ei sanottavasti iloita? Sill? ei ole mik??n suloisempaa, kuin hyv?ntahtoisuuden palkitseminen, ei mik??n ihanampaa, kuin harrastusten ja palveluksien keskin?inen vuoroitus.
Min? kuulen siis, ett? on k?ytett?v? n?it? rajoja, ett? ensinkin yst?vien tapojen tulee olla nuhteettomia ja sitte, ett? heid?n v?lill?ns? on kaikkein asioiden, tuumien ja aikomusten yhteisyys ilman mit??n poikkeusta, ett? jos jostakin sattumuksesta niin tapahtuisi, ett? yst?vien v?hemm?n oikeutettuja toivomuksia on autettava, jotka koskevat joko heid?n henke?ns? tai mainettansa, niin on poikettava tiest?, jollei siit? vaan seuraa suurin h?pe?llisyys; on nim. olemassa m??r?ns?, mihin asti yst?vyydelle voidaan antaa vapautta. Ihminen ei suinkaan saa olla v?linpit?m?t?n maineestaan, eik? sovi v?h?p?t?isen? aseena asiain toimittamiseksi pit?? kansalaistensa hyv?ntahtoisuutta; mutta sen hankkiminen imarteluilla ja liehakoitsemisella on h?pe?llist?; hyvett?, jota seuraa rakkaus, ei suinkaan ole halveksittava.
Joka kumpaisessakin tapauksessa on osoittautunut lujalta, vakavalta ja horjumattomalta yst?vyydess?, h?net tulee meid?n lukea hyvin harvinaiseen, ja viel?p? melkein jumalalliseen ihmislajiin kuuluvaksi. 65. Mutta kest?v?isyyden ja vakavuuden tuki, sen, jota me etsimme yst?vyydess?, on luotettavaisuus, sill? ei mik??n ole kest?v??, joka on ep?luotettavaa. Paitsi sit? on hyv? valita yksinkertainen, hyv?ns?vyinen ja yksimielinen, s.o. sellainen, jota samat asiat liikuttavat; joka kaikki koskee uskollisuuteen. Sill? muuttelevainen ja mutkikas mielenlaatu ei voi olla luotettava, eik? sek??n, jota eiv?t samat asiat liikuta eik? ole luonnostaan samanmielinen, saata olla joko uskollinen tai horjumaton. Lis?tt?v? on siihen, ettei h?n saa iloita syyt?ksien tekemisest? tai uskoa, jos niit? on tehty; joka koskee siihen, jota jo kauvan olen k?sitellyt, nim. vakavuuteen. Ja niin toteutuu se, mit? alussa sanoin, ettei yst?vyytt? voi olla, paitsi hyvien ihmisten kesken. Sill? kunnon miehelle, jota my?s saa sanoa viisaaksi, kuuluu velvollisuudeksi pit?? mieless?ns? n?m? kaksi seikkaa yst?vyydess?: ensiksi, ettei saa olla mit??n valheellista eik? teeskennelty?, sill? avonaisesti vihaaminenkin on paremmin jalolle ihmiselle sopivaa, kuin otsansa peitossa ajatuksensa salaaminen, toiseksi, ettei ainoastansa jonkun tekemi? syyt?ksi? torju takaisin, vaan ettei itsek??n ole ep?luuloinen, ajatellen aina jossakin suhteessa olevansa yst?v?ns? puolelta loukattu. 66. T?h?n lis?ksi tulkoon herttaisuus puheessa ja k?yt?ksiss?, joka ei suinkaan ole v?h?p?t?inen yst?vyyden sulostus. Juroudella sit?vastoin ja ankaruudella jokaisessa asiassa on kyll? sill?kin kunnian-arvoisuutensa, mutta yst?vyyden tulee olla lauhkeampi, vapaampi ja suloisempi sek? kaikkeen kohteliaisuuteen ja siev?tapaisuuteen taipuvaisempi.
On my?s jonkinlainen vahinko yst?vyysliittojen lakkauttamisessa v?ltt?m?t?n: sill? jo viisasten likeisist? tuttavuuksista laskeutuu puheeni tavallisiin yst?vyyssuhteisin. Yst?vien viat putkahtavat usein esille, milloin itse yst?vi?, milloin muita vastaan tehdyt, joiden h?pe? kuitenkin tulvehtii yst?viin. Sellaiset yst?vyysliitot ovat siis seurustelun hellitt?misell? pois huuhdottavat, ja -- niinkuin kuulin Catonin sanovan -- ratkottavat enemm?n, kuin toisistaan revitt?v?t; jollei joku eritt?in siet?m?t?n v??ryys ole leimahtanut ilmi, niin ettei ole oikein eik? kunniallista, eik? voi olla mahdollista muutoin, kuin ett? oitis vieraantumisen ja eroamisen t?ytyy tapahtua.
Kaikkia n?it? vikoja ja ik?vyyksi? vastaan on yksi ainoa v?ltt?mis- ja varovaisuuskeino se, ettei aleta liian nopeasti rakastamaan eik? ansaitsemattomia henkil?it?.
Vaikka siis juuri sama luonto niin monilla merkill? selitt??, mit? se tahtoo, haluaa ja kaipaa, niin me olemme omituisella tavalla kuitenkin kuuroja emmek? kuule sit?, mihin luonto meit? kehoittaa. Sill? yst?vyyden k?yt?nt? on erilainen ja monipuolinen, ja monta ep?luulojen ja loukkauksien syyt? tarjoutuu, joita viisaan velvollisuus on milloin v?ltt??, milloin raivata pois, milloin k?rsi?. Eritt?in on yksi loukkaus, joka on poistettava, jotta sek? hy?dyllisyys ett? luotettavaisuus s?ilyisi yst?vyydess?; sill? yst?vi? on usein sek? muistutettava ett? nuhdeltava, ja n?m?t ovat otettavat vastaan yst?v?llisesti, kun ne tulevat hyv?ntahtoisuudesta.
Hyve, hyve, sanon min?, Cajus Fannius ja sin? Qvintus Mucius, sek? yhdist?? yst?vyysliitot ett? kannattaa ne: sill? siin? on asiain sopusointuisuus, siin? lujuus, siin? vakavuus. Ja kun t?m? on tullut n?kyviin ja osoittanut valonsa ja saman huomannut ja oppinut tuntemaan toisessa, niin l?hestyy se ja ottaa vuorostaan vastaan sit?, mit? on toisessa; josta niiden kesken olkoon rakkaus eli yst?vyys syttyy ilmituleen. Molemmat nim. tarkoittavat samaa, mutta rakastaa on sama, kuin valita juuri sen, jota tahtoo rakastaa, ilman mink??n puutteellisuuden vaikutuksesta ja hy?ty? etsim?tt?, joka kuitenkin puhkeaa taimelle yst?vyydest?, vaikkapa sit? oletkin v?hemm?n tavoitellut.
T?m? minulla oli yst?vyydest? sanottavaa. Mutta teit? kehoitan min?, ett? hyveen, jota paitsi yst?vyytt? ei voi olla olemassa, niin suuri-arvoisena, ettei, t?t? lukuun ottamatta, ole mit??n oivallisempaa, kuin yst?vyys.
Selityksi?.
Censorit, luvultaan kaksi, olivat v?enhenkipanon toimittajia, valvoivat yhteist? ja erityist? el?m??, ja olivat tapain tuomaria eli tutkijoita.
Add to tbrJar First Page Next Page