Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Kiljusen herrasväki by Finne Jalmari
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 703 lines and 29128 words, and 15 pages
KILJUSEN HERRASV?KI
Kirj.
JALMARI FINNE
Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Otava, 1914.
SIS?LLYS:
Kiljusen herrasv?en Helsingin-matka Kiljusen herrasv?en kalastusmatka Saunamatka M?k?n ja Lurun syntym?p?iv? Aarteen kaivaminen Kun Kiljuset olivat hirvi? pyyt?m?ss? Kiljusen herrasv?en toinen Helsingin-matka Kiljusen herrasv?en markkinamatka
Kiljusen herrasv?en Helsingin-matka
Kiljusen herrasv?ki asui maalla, heill? oli siell? oma maatilansa. Heit? oli nelj?: is? Kiljunen, lyhyt ja hyvin lihava mies, kaljup?inen ja pulleasilm?inen, ?iti Kiljunen, laiha kuin tikku, pitk?nen?inen ja tihrusilm?inen, ja sitten pojat M?k? ja Luru, jotka olivat aivan yht? vanhat.
M?k? oli aivan is?ns? n?k?inen, ja arvaahan sen, ettei h?n silloin juuri kaunis ollut. Kaljua p??t? ei h?nell? tosin ollut, mutta muuten h?n oli aivan is?ns? kuva. Luru taas oli ?itins? n?k?inen, ja arvaahan sen, ettei h?nk??n juuri kaunis ollut. M?k?n nimi oli oikeastaan Mikael ja Lurun nimi Lennart. Mutta sit? ei en?? kukaan muistanut, vaan kaikki sanoivat heit? M?k?ksi ja Luruksi.
Eik? heid?n sukunimens?k??n ollut oikeastaan Kiljunen, vaan Kiljander. He olivat saaneet Kiljusen nimen siksi, ett? aina pitiv?t niin suurta ??nt?. He eiv?t osanneet ollenkaan puhua hiljaa, vaan huusivat. Ja he huusivat, tapahtui mit? tahansa, hyv?? tai pahaa. Siksi he olivat saaneet nimen Kiljunen, ja he olivat lopulta itsekin jo siihen niin tottuneet, ett? nimittiv?t itse??n Kiljusiksi.
He olivat p??tt?neet tehd? huvimatkan Helsinkiin. Is? ja ?iti olivat siell? kyll? usein k?yneet, mutta pojat eiv?t koskaan. Ja kun M?k? ja Luru jo olivat yhdeks?nvuotiaita ja heid?t oli l?hetett?v? kouluun syksyll?, niin is? ja ?iti p??ttiv?t ensin n?ytt?? heille kaupunkia, jotta he eiv?t syksyll? eksyisi siell?.
Oli kes?kuun 30. p?iv?, ja aamusta alkaen oli valmistauduttu matkaan.
Olipa siin? h?lin?? ja huutoa, ennenkuin kaikki tavarat olivat kunnossa! Suureen matkakirstuun ahdettiin is?n, ?idin ja poikien vaatteita.
Pojat olivat tahtoneet, ett? heid?n koiransakin p??sisi Helsinki? katsomaan. T?m? koira oli pieni ja paksu villakoira, ja sen nimi oli Pulla.
Nyt oli Pulla ensin saatava kiinni, ett? sille pantaisiin kaulaan ketjut, joista sit? kuljetettaisiin. Mutta kun M?k? tuli ketjut k?siss??n sen l?helle, niin l?ksi Pulla karkuun. Se juoksi pitkin pihamaata, ja M?k? ja Luru sen j?ljest?. Ja koira haukkui ja pojat huusivat ja is? ja ?iti toruivat. Oli siin? ??nt?. Ja ihmiset kaukana kyl?ll? sanoivat: Mit? se Kiljusen herrasv?ki taas kiljuu?
Vihdoin saatiin Pulla kiinni. Se oli juossut lehtimajaan eik? p??ssyt sielt? en?? karkaamaan.
Sill? aikaa kun is? ja ?iti antoivat palvelijoille m??r?yksi? talon hoidosta heid?n poissa ollessaan, olivat M?k? ja Luru kuurupiilosilla. Ensin meni M?k? piiloon. H?n kiipesi kaapin p??lle, josta alas tullessaan pudotti kaksi suurta hatturasiaa. Sitten meni Luru piiloon, ja kun h?n oli laiha, meni h?n matkakirstuun ja pudotti sen kannen kiinni. Ja kansi meni lukkoon!!
Kesken leikki? ajoivat rengit hevoset kuistin eteen. Toisilla k?rryill? piti viet?m?n matkakirstu, toisella Kiljusen herrasv?ki asemalle. Renki nosti kirstun rattaille ja l?ksi ajamaan. Lurusta oli hauskaa olla kirstussa eik? h?n hiiskunut mit??n, ajatteli vain: Nyt ei M?k? minua l?yd?k??n!
Eih?n M?k? h?nt? l?yt?nytk??n. Ja kun piti l?hdett?m?n asemalle, niin koko talon v?ki etsi h?nt? joka paikasta huutaen: Luru! Luru! Luru!
Sill? aikaa tuli Lurun yh? vaikeammaksi hengitt?? kirstussa, sill? ilma alkoi loppua. H?n alkoi huutaa, ja arvaahan sen, ett? se kuului, olihan h?n Kiljusen Luru. Renki, joka istui kirstun p??ll? ajamassa, pel?styi, ja hevonen pel?styi, ja v?h?n ajan p??st? olivat hevonen, renki, kirstu ja sen sis?ss? Luru maantienojassa. Renki koetti saada kirstua auki, mutta seh?n oli mennyt lukkoon.
H?n j?tti hevosen maantielle ja juoksi taloa kohden huutaen:
-- Tuolla se Luru on maantienojassa kirstun sis?ll?!
Is? ja ?iti parkaisivat kauhusta. Ja kyll? se kuului, kun Kiljusen herrasv?ki huusi. Kiireimm?n kautta he ajoivat toisella hevosella sinne, miss? Luru oli maantienojassa nurin menneen kirstun sis?ll?. Kirstu k??nnettiin oikeinp?in, ja Luru tuli ulos. Kummallista kyll? h?n ei edes huutanutkaan niin tukehduksissa h?n oli.
Kirstu nostettiin rattaille, ja Kiljusen herrasv?ki nousi toisille rattaille ja he ajoivat asemalle p?in, is? ja ?iti istuen edess? ja M?k? ja Luru takana. Oli ajettu jo jonkin matkaa, kun molemmat pojat huusivat aivan yht'aikaa. Ja he huusivat niin kovaa, ett? is? ja ?iti pel?styiv?t, ja se oli jo paljon se, sill? kyll? he olivat huutoon tottuneita.
-- Mik? nyt on h?t?n?? huusi ?iti.
-- Pulla! Pulla j?i kotiin! huusivat molemmat pojat.
Hevonen k??nnettiin ja k?ytiin hakemassa Pulla rattaille.
Asemalle ajettaessa pojat pitiv?t sit? syliss??n. Se oli levoton ja koetti puraista poikia, ja arvaahan sen, ett? se sen teki, kun M?k? koko ajan sit? nipisteli.
Pojat p??ttiv?t antaa Pullan juosta rattaitten j?ljest? ja laskivat sen maantielle, itse pit?en ketjuista kiinni. Pulla oli pieni ja juoksi mink? jaksoi.
Mutta is? katsoi kelloaan ja n?ki ajan olevan t?p?r?ll?. H?n alkoi ajaa kovempaa, ja silloin ei Pulla en?? jaksanutkaan juosta. Se kaatui, ja kun pojat pitiv?t ketjuista kiinni, niin se laahautui pitkin maantiet?. Ja tomu p?lysi korkealle ilmaan.
Taas pojat huusivat.
Is?n t?ytyi seisauttaa hevonen siksi, kunnes Pulla oli nostettu rattaille.
Ai, ai, kuinka harmaa se oli, ja niin likainen, niin likainen. Arvaahan sen, kun oli saanut kieri? pitkin tomuista maantiet?.
Jo oltiin l?hell? asemaa.
Samassa tuli juna asemalle.
Ja silloin kaikki: is?, ?iti, M?k? ja Luru huusivat:
-- Ei saa j?tt??!
Koko junav?ki aivan s?ik?htyi t?t? melua, ja koneenk?ytt?j? unohti panna veturin liikkeelle, h?n katseli vain tuota joukkoa, joka tuli t?ytt? laukkaa ajaen maantiet? pitkin ja huusi ja huitoi k?sill??n.
Olipa asemalla h?lin??, kun Kiljusen herrasv?ki sinne p??si! Sellainen h?lin?, ett? luuli jo suuren tappelun tulleen. Mutta eih?n siell? mit??n tappelua ollut, Kiljusen herrasv?ki vain matkusti Helsinkiin.
Matkakirstu vietiin tavaravaunuun, samoin Pulla, sill? koiria ei saa kuljettaa matkustajavaunuissa, ja Kiljusen herrasv?ki lyk?ttiin matkustajavaunuun.
Juna l?ksi liikkeelle.
Viisi minuuttia olivat Kiljuset aivan vaiti paikoillaan, ja se oli merkillist?, sill? tavallisesti he puhuivat ja huusivat aina. Mutta matka asemalle oli ollut niin seikkailurikas, ett? he itsekin olivat h?mm?styneit? siit?, ett? nyt kuitenkin istuivat junassa.
Mutta kun viisi minuuttia oli kulunut, pujahtivat M?k? ja Luru vaununsillalle. Siell? alkoi M?k? ajatella, mitenk?h?n Pulla voi. H?n tiesi, ett? Pulla oli junan viimeisess? vaunussa, joka oli tavaravaunu.
-- Menn??n katsomaan Pullaa, sanoi M?k? Lurulle.
Juna kulki silloin yl?m?ke? ja siis tavallista hiljempaa. M?k? hypp?si junasta pois. Luru olisi seurannut, ellei olisi n?hnyt, miten M?k? kaatui ja kieri pitk?n matkaa radan sivua my?ten. H?n j?tti sen siis tekem?tt?. Samassa tuli junailija ja ajoi Lurun vaunuun sis?lle.
Kun Luru tuli sinne yksin??n, kysyi ?iti heti:
-- Miss? M?k? on?
-- M?k? hypp?si junasta, vastasi Luru.
-- Hypp?si junasta! huusivat is? ja ?iti yht'aikaa.
-- H?n meni katsomaan Pullaa. En tied?, p??sik? h?n, sill? h?n kieri pitkin radan sivua. Meni aivan ymp?ri, noin, noin, niinkuin ker? tai niinkuin Pulla siell? maantiell?, selitti Luru.
Olipa se h?lin?? ja huutoa, joka syntyi!
Add to tbrJar First Page Next Page