Read Ebook: Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 by L Nnrot Elias Hahl Jalmari Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 434 lines and 69144 words, and 9 pages

? mittaukset k?yv?t ristiin navan kohdalla; samanlainen mittaus toimitetaan sel?n puolella alhaalta alottaen. Viel? tehokkaammin vaikuttaa mittaus, kun se toimitetaan leip?lapiolla, ja kaikkein tehokkaimmin, kun se tapahtuu ruumiskirstun palasilla . Mittaus toimitetaan mieluimmin repp?n?n alla tuvassa tai paikassa, miss? ruumista on pidetty. -- Animaalista magnetismia.

Satu.

Poika pakkanen kerskasi itsens?kin voivan miehen tappaa, jota aika pakkanen ei sanonut uskovansa. Niin l?iv?t veikan. Poika pakkanen rupesi palelemaan, ja kun mies siit? ei ollut mill?ns?k??n, niin viimen tunkeusi poveen. Vaan siell?p? kuoli pian itse. Kuka lie veikan maksanut? -- Poika p kerskasi jo tappaneensa miehen. Aika pakkanen kysyi: minlaisen? Kerj?l?isukon. -- Sen kyll? taisit tappaa, vaan mene'p? tapa oikea talonpoika nahkaturkissaan. -- Niin meni ja sai jo mainitun lopun.

"Spanska Flugan'issa", sectio antepenultimassa, on muun muassa lausuttuna se arvelu, ett? rahvaan runoniekat olisivat kykenev?t virsien sepitt?miseen. Mutta siihen he eiv?t kelpaa, sill? eiv?tp? he edes osaa k?ytt?? kielt?, kun ryhtyv?t virsi? sepitt?m??n. Tai ainakin on sitten suomalaiseen virsi-metriikkaan vallan toiset lait kuin t?h?nastiset saatettava voimaan.

Tohtori Rabbelle.

Palovakuutusyhti?lt? saamani velan korkojen maksua varten kirjoitan Wichmannille, ett? h?n Sinulle l?hett?? 120 ruplaa. Kun tilani Kajaanissa nyt on myyty, luulen jo t?n? vuonna voivani maksaa pois koko velan, mutta kuu se ei kuitenkaan voi tapahtua ennen syyskuuta, olen pit?nyt parempana viel? t?ll? kertaa maksaa ainoastaan korot. -- Viime perjantaina Hvasser rouvansa kanssa matkusti t??lt?. He olivat t??ll? ainoastaan nelj? vuorokautta. Heid?n seurassaan olivat professorinrouva Fattenborg ja h?nen v?vyns? taiteilija Legler.

Terveisi? vanhuksilta; molemmat voivat hyvin. Agapetuksen p?iv?ll? ukko t?ytt?? 69 vuotta, ja sit? p?iv?? hieman vietet??n. Etk? silloin voisi k?v?ist? t??ll?; sen tied?n, ett? olisit eritt?in tervetullut. Mutta jollet t?n? vuonna voi sit? tehd?, niin ainakin tulevana vuonna on t??ll? sin? p?iv?n? toimeenpantava suuri l??kint?tieteellinen kokous.

Terveisi? l?hett?? hyv?lle rouvallesi, ?idillesi, veljellesi ja tuttaville

veljesi Elias L?nnrot.

J.K. Ven?j?n Historiaa en viel? ole saanut valmiiksi l?hetett?v?ksi.

Tohtori Rabbelle.

Saatuani viime kirjeesi kautta tiedon, ettei kadonnutta k?sikirjoitusta ole l?ytynyt, olen kiireisesti koettanut toistamiseen kirjoittaa sen, mik? puuttuu, ja l?het?n sen t?ss? samalla. Kun minulla t??ll? ei ole Gananderin arvoituksia, en ole voinut kirjoitukseeni panna niiden lukum??r??, enk? my?sk??n niiden painoaikaa, mink? Sin? arvattavasti voit tehd?, ja ellet voi, niin j??k??t ilman. Koko kirjoitukseni Sinun pit?isi l?pik?yd? ja korjata, sill? olen siin? viheli?isesti hutiloinut. Muutamat arvoituksista lienev?t niin typer?t, ettei niit? tarvitse painattaa; ne voit pyyhki? pois, sill? juuri sen varalle k??nsin niit? 10 yli 200:n.

Lisi? suomenkielen kielioppiin minulla olisi hieman valmiina jatkoa varten, mutta l?het?n ne vasta sitten kun niit? karttuu v?h?n runsaammalta. T?rnegren kiirehtii l?ht??ns?, sen vuoksi kirjoitan t?llaisia harakanvarpaita t?h?n kirjeeseen. Pari tai kolme viikkoa viivyn viel? t??ll?. -- Terveisi? vaimollesi ja muille omaisillesi.

Tuus Elias L?nnrot.

Rabbelle.

Rakas Veli!

Viel? olen t??ll? Laukossa ja viivyn t??ll? viel? niin kauan, ett? jos Sinulla on jotakin t?rke?? kirjoittamista, kirje viel? saattaa tavata minut t??ll?.

Ven?j?n Historian, Sananlaskut ja "Suomeen" tulevat lappalaislauseet l?het?n, jos en aikaisemmin, niin ainakin ylioppilas T?rngrenin muassa. Viime viikolla k?vin Kyr?skoskella soutaen ja jalan. Laukosta sinne ei ole matkaa enemp?? kuin viisi peninkulmaa, ja jos tahtoo kulkea jalan, ei ole edes niink??n pitk?lt?. Terveisi? vaimollesi ja omaisillesi.

Tuus Elias L?nnrot.

Lisensiaatti T?rnegrenin muassa l?hetin pari viikkoa sitten korvausta hukkuneen k?sikirjoituksen sijaan. Luultavasti h?n sen jo on perille j?tt?nyt.

Kyr?n-matka.

P??t?ksemme tehd? Laukosta toivioretki Kyr?skoskelle saatoimme viimeinkin panna t?yt?nt??n. Kello 10 aamup?iv?ll? elokuun 24;nten? l?ksimme liikkeelle Jaakkaanlahdesta pienell? veneell?, joka v?h?? ennen matkaamme oli sinne tuotu puutarhan rannasta. Laukossa on oikeastaan kolme maallenousupaikkaa: puutarhan ranta, Kallioranta ja Jaakkaa. Ensinmainittua, joka on kaakkoon pihasta parin sadan askeleen p??ss?, k?ytt?v?t Vesilahdesta tulevat veneet, ja siin? pidet??n, paitsi useita pieni? veneit?, suurta seitsensoutuista kirkkovenett?, joka vallan vastoin lakia ja yleist? tapaa lep?? arkip?ivin? ja tekee ty?t? lepop?ivin?. Mutta kun t?m? sapatinrikkominen tapahtuu pyh?? tarkoitusta varten, niin olisi ohimennen sanoen v??rin siit? tuomita venett?; sit? pikemmin voi verrata mieheen, joka itse ei voinut uskoa, mutta joka hartioillaan kantoi uskovaisia kahlauspaikan yli siten ansaitaksensa autuuden. Tehk??n se yh? edelleen ty?t?ns? sunnuntaisin, ja havaittakoon ne, joita se kantaa, kerran yht? vanhurskaiksi ja yht? viattomiksi kuin se! -- Kaksi viimemainittua maallenousupaikkaa on niiden k?ytett?vin?, jotka Tampereelta, Pirkkalasta ja muutamista Vesilahden kylist? vesitse kulkevat Laukkoon. Kallioranta on l?nnen ja l?nsipohjan v?lill? 3-4 sadan jalan p??ss? pihasta ja Jaakkaa kahta vertaa etemp?n? niityn takana pohjoisessa. N?m? molemmat paikat erottaa toisistaan n?pe?n virstan pituinen, tihe?mets?inen P?idenniemi, mutta puutarhan rannasta ne molemmat erottaa se kannas, jolle Laukon kartano on rakennettu ja joka laajenee runsaasti puolen peninkulman pituiseksi niemimaaksi it??n Laukosta. Mit? nyt kaikella t?ll? on tekemist? Kyr?n-matkan kanssa, kysynee lukija hieman tyytym?tt?m?n?. Mutta k?rsiv?llisyytt?! Eih?n mit??n taloa rakenneta ilman tarpeellista perustusta, ja matkakertomuksessa t?ytyy olla mainittuna matkan l?ht?kohta. Kolmen miehen -- ylioppilaat Adolf T?rngren, -- Frans von Becker ja allekirjoittanut -- lykk?simme veneen vesille Jaakkaasta, ja kun oli my?t?tuuli, k?ytettiin veneen etukeulaan kiinnitetty? koivunlimoa purjeena. Hyv?? vauhtia kiidimme ulos lahdesta, j?timme pian vasemmalle puolelle mets?isen P?idenniemen ja korkean, muinoin vaaramista rikkaan Summassaaren oikealle. Soudimme sitten Palhon saarten ohi oikealta puolelta, Anian niemen taas j??den vasemmalle k?delle, ja saavuimme p?iv?llisaikaan Kaivantaan, kaitaan virtaiseen salmeen, joka on toinen reitti, mit? my?ten Vesilahden j?rvet ja niist? viimeksi Sorvanselk? laskevat vetens? Pirkkalan j?rveen. Toinen, Vuolteen l. Sotkansalmi on runsaan virstan p??ss? Kaivannasta, niin ett? Luoto niminen saari on kummankin vesist?jen yhtymiskohdan v?lill?. P?iv? oli mit? l?mpimin, mink? vuoksi p??timme uida. Luodon rantaan saavuttuamme t?m?n p??t?ksen heti panimmekin t?yt?nt??n. Olimme nyt kulkeneet peninkulman matkan Laukosta, ja j?ljell? oli 3/4 peninkulmaa Sankilan rustholliin, jonka omistaja on rovastinrouva Bohm ja jossa h?n sek? tuomarinrouva von Knorring ynn? heid?n omaisensa asuvat. Koko Sankilan v?ki oli edellisell? viikolla k?ynyt Laukossa onnittelemassa sen is?nt?? h?nen nimi- ja syntym?p?iv?n??n, jolloin h?n t?ytti 69:nnen ik?vuotensa. Silloin meit? oli pyydetty tulemaan katsojiksi n?yt?nt??n, jonka Pirkkalan vallass??tyl?iset 24 p?iv?n? aikoivat toimeenpanna. Toverini nousivat sen t?hden maihin Sankilassa, sielt? Sankilan herrasv?en kanssa menn?kseen Raholaan, jossa tilaisuutta varten sovitettu teatterihuone oli. Min? allekirjoittanut, arvellen n?hneeni kylliksi kaikenlaisia n?ytelmi? maailmassa, p??tin sen sijaan viett?? iltap?iv?n ja y?n kauniilla Nokian r?lssitilalla, jolla t?t? nyky? on sama omistaja kuin Laukolla. Talo on etel?puolella Nokian virtaa, muutaman kivenheiton p??ss? samannimisen kosken yl?puolella. Viheri?iv?n lehtimets?n ylitse n?kee matkan p??st? virran toiselta puolelta yl?osan Pirkkalan pit?j?n uutta kivikirkkoa, ja l?hemp?n? kuin t?m?, on er??ll? niemell? Viikin herraskartano, korkeintain puolen virstan p??ss? Nokiasta. Jos j?tt?? Viikin kartanon vasemmalle ja luo katseensa suoraan alempana olevan niemen poikki, avautuu it??np?in mit? kaunein n?k?ala Pirkkalan j?rvelle, jossa on siroitettuina useita lehtimets?? kasvavia saaria. Ensin n?kee Nokian virran yl?osan, jossa keskell? virtaa on pieni saari, sitten Viikin alapuolella olevan niemen ja sitten peninkulman pituisen j?rven saarineen; sen toisessa p??ss? on vapaakaupunki Tampere, jota ei kuitenkaan n?e t??lt?. Pian kuitenkin olen nyt kyllikseni katsellut t?t? n?k?alaa, kun jo pari tuntia olen odottanut matkakumppaneitani kotia n?yt?nt?huveista ja sen t?hden joka rivin kirjoitettuani olen luonut silm?ni samalle j?rvelle. Tuottaakseni silmilleni lepoa t?st? alituisesta katselemisesta, l?ksin k?velem??n avaraan, runsasvaraiseen puutarhaan. Kulkiessani er?st? k?yt?v?? pitkin, kuulin jonkun huutavan nime?ni. Katsahdin taakseni, ottaakseni selville, mist? ??ni tuli, mutta en voinut huomata muita el?vi? olentoja kuin muutamia vasikoita, ja minun t?ytyi siis uskoa, ett? ne olivat minut tunteneet, kuu sit?vastoin v?h?? ennen olin luullut, ett? n?yt?nn?ss? olijat olivat palanneet minun sit? aikaisemmin huomaamatta. Edellinen y?ni oli ollut niin uneton, etten moneen aikaan sellaista ollut viett?nyt. Eip? paljoa puuttunut, etten n?hnyt kummituksia, ainakin luulin monta kertaa kuulevani niit?. -- Teatterissa k?yneet palasivat noin 3:n aikaan iltap?iv?ll?, seurassaan ylioppilas Reinholm, joka h?nkin aikoi k?yd? Kyr?ss?. Becker oli vallan surkean n?k?inen, nen? punaisena ja silm?t vett? vuotavina, -- seurauksia nuhasta ja y?nvalvonnasta, vaikka me selittelimme niit? muiden seikkojen seurauksiksi. Sin? p?iv?n? ei h?nen ollut ajattelemistakaan matkan jatkamista, mink? vuoksi p??timme odottaa seuraavaan. Beckerin silm?t olivat seuraavana p?iv?n? samanlaiset tai huonommat kuin edellisen?, jonka vuoksi h?nen t?ytyi j??d? meist? j?ljelle. Me muut ajoimme ensin Haapaniemeen peninkulmaa mukiinmenev?? ratastiet?. Mets??, vainioita, kyli? -- Haaviston kyl? virran toisella puolella -- ja paljo ver?ji?. -- Haapaniemest? 1 1/2 virstaa Kuloveden poikki Siuron sahalle ja myllylle. Sielt? jalan Miharin lahtea kiert?en peninkulman matkan p??ss? olevaan Mahnalaan. Ensin on nelj?nnespeninkulman p??ss? Siurosta oikealla k?dell? Hasa. Vesitie olisi ollut paria virstaa lyhyempi. Polut olivat mukiinmenevi? ja niiden varsilla oli torppia ja taloja. Lopuksi 1 1/2 virstaa maantiet?. -- Miharin oja ja silta. -- Mahnalassa joimme kahvia. -- Kyr?n kirkolle peninkulma maantiet? -- m?kist?. -- Kyr?n vesijakso -- ensin Alhoselk?, sitten Laitilan ja Kyr?n joet -- on vasemmalla puolella tiet?, joskus metsik?n peitt?m?n?. Kirkolta 4 virstaa koskelle, puoleksi maantiet?, puoleksi huonoa myllytiet?. Pappilansilta joen poikki virstan matkan p??ss? kirkolta. Koski kiertelee id?st? l?nteen tai oikeammin koillisesta lounaaseen. Ensim?inen kolmasosa koskea sy?ksyy 45 asteen kulmana ja n?ytti ensin, matkan p??st? n?hdess?mme sen, l?mpi?m?ss? olevalta saunalta, joka on savun peitossa. Sen molemmin puolin on korkeita kallioita ja hiekkam?ki?, joiden harjoilla kasvan mets??. Toiset kaksi kolmannesta koskea ovat, lukuunottamatta v?h?ist? jyrkemp?? askelmaa, loivemmat putoukseltaan. Jyrkempi putous kulkee oikeastaan kahta uraa, joista pohjois- tai luodepuolella oleva leve?mpi nyt oli vaan parin sylen levyinen, mutta on kev?ttulvien aikana enemp?? kuin kahta vertaa leve?mpi. Toinen ura kulki vuoren yli ja siin? vaahdoten hyppeli juuri niin paljo vett?, ett? kolme mylly? siit? sai riitt?m??n asti. Molempien koskenhaarojen v?lill? korkea kalliosaari. Pohjoispuolella kaikkiaan 6 mylly?, 4 jyrkimm?n putouksen partaalla ja vastaisella rannalla 3. -- Mylly- eli myll?ritorppia useita.

Oupph?rligt ses du ila: o n?r f?r du eng?ng hvila! Andras fart tar eng?ng slut, du blott hvilar aldrig ut.

Koko kosken sanottiin olevan 15 sylen mittaisen, mutta n?ytti minusta olevan ainakin sata askelta, joka siis olisi kahta vertaa enempi. Mets?? joka puolella. -- Sielt? pime?ss? Kyr?n pappilaan, nimitt?in pojan kutsumusta, h?n kun -- --. Illallinen. -- Kirkkoherra 6 vuorokautta sitten muuttanut manalle halvauskohtauksen seurauksista. -- Kello 10 illalla Mahnalaan. Sielt? taas samaa tiet? takaisin. -- Pirkkalan, Karkun ja Kyr?n rajoilla olevasta Penttil?st? virstan matka Siuronjokea pitkin Hasalle. Rahvas kaikkialla syysaskareissaan: puitiin, pellavia liotettiin, hernett? korjattiin, humaloita poimittiin. Siuron mies, joka ei ollut tahtonut ty?t? tekem?ll? opettaa is?nn?llens? pahoja tapoja ja sen vuoksi oli ryyp?nnyt itsens? humalaan. -- Ei ollut venett?. Tulimme Knuutilaan: ei siell?k??n. Ippil??n: ei siell?k??n. Viimein meid?t huomattiin vastaiselta rannalta ja tultiin veneell? noutamaan. Kova tuuli. Veneet t??ll? huonot verrattuina Kajaanin l??nin veneisiin. Tavallisesti t??ll? saa huonon veneen, miss? ei ole viskainta. Niiss? istuu ep?varmana. -- Haapaniemess? s?imme ja joimme kahvia. T. oli koko edellisen p?iv?n ollut sy?m?tt? palaakaan, h?n ei edes ollut maistanut illallista ja kun h?n ei t?n??nk??n n?ytt?nyt mit??n n?l?n merkki?, pelk?sin todella, ett? h?n voisi saada tuon pahan tavan aina olla sy?m?tt?. Sen t?hden suuresti iloitsimme, kun h?n nyt s?i p?iv?llist? hyv?ll? ruokahalulla.

Haapaniemest? tulimme jalan, Nokian virta vasemmalla puolella, runsaasti 3/4 peninkulmaa.

Tohtori Rabbelle.

Oulu, 31 p:n? lokakuuta 1841.

Rakas veli!

Muutaman p?iv?n oleskeltuani t??ll? Oulussa olen valmis l?htem??n suoraa p??t? lappalaisten pariin, kun vaan saan sit? ennen Mathiaksen Kemist? mukaani. Ven?j?n Historian k?sikirjoituksen l?het?n nyt samalla. Ole hyv? ja j?t? se sensuurin tarkastettavaksi , ja puhu sitten Waseniuksen kanssa painatuksesta. Jos painatuspalkka voidaan suorittaa siten, ett? painattaja koko historiasta tulisi saamaan m??r?tyn luvun kappaleita , t?m? olisi parasta; mutta ellei h?n n?ihin ehtoihin suostu, t?ytynee h?nelle maksaa rahassa. Tahtonet kai my?skin pyyt?? Wulffertia postissa l?hett?m??n t?m?n loppuosan Ven?j?n Historiaa "Mehil?isen" 1840 vuoden tilaajille. Postilaitos on saanut puolelta vuodelta maksan Mehil?isen levitt?misest? ja sill? on ollut tilaisuus ainoastaan puolen vuoden aika toimittaa Mehil?isen l?hett?mist? tilaajille, mink? vuoksi ei liene kohtuuton toivomus, ett? se nyt vaatimatta lis?? postimaksuja l?hett?isi n?m? korvauskappaleet. Esipuheen-tapaisen Sananlaskuihin, jotka T?rngrenilt? luultavasti olet saanut, l?het?n t?ss?. Olisi hyvin toivottava asia, ett? v. Becker saataisiin sananlaskujen tarkastajaksi, h?n olisi saapa rajattoman valtuutuksen korjata oikeinkirjoitusta, miss? se on ep?tasaista tai muuten kaipaa korjausta. En edes ehtinyt lukea k?sikirjoitusta l?vitse kirjoitettuani sen puhtaaksi. -- Becker lupasi minulle kerran tarpeen sattuessa sellaisessa suhteessa olevansa palvelukseen altis. -- Ehk?p? Rein puolestaan suostuisi pit?m??n huolta Ven?j?n Historian korjausluvusta, joka sekin olisi hyv? asia. -- Malmgrenille Kajaanissa sanoin l?htiess?ni, ett? h?n saaduista rahoista tilaisuuden tarjouduttua l?hett?isi Sinulle noin 100 riksi? riikinvelkaa, jotka tarpeen esiinnytty? voisit k?ytt??. Ehk?p? Wichmankin ensi vuonna voi l?hett?? Sinulle jonkun nelj?nneksen; siit? aion h?nen kanssaan puhuu. -- En tied?, onko ?hman Porvoossa saanut Kantelettaren kolmannen osan ja pyyt?isin Sinua tilaisuuden tarjoutuessa sit? tiedustelemaan. -- Luulin t?ss? tilaisuudessa voivani maksaa palovakuutusyhti?n saatavan, mutta sek? kaupungintalon ett? maatilan ostajat eiv?t viel? ole suvainneet antaa minulle hinnan suoritukseksi muuta kuin velkakirjoja, mink? vuoksi minun vastaiseksi t?ytyy luopua niist? tuumista. Luulen kuitenkin ensi syksyn? saavani t?m?n velan puolella lyhennetyksi. Asp, jonka luona asun, l?hett?? terveisi?. H?n kuten kaikki muutkin voivat hyvin!

Elias L?nnrot.

Haukipudas, 4 p:n? marraskuuta 1841.

Arkiaterinrouva T?rngrenille.

Kemin pappila, 11 p:n? marraskuuta 1841.

Jalosukuinen Professorinrouva!

Monen ik?v?n hetken j?lkeen, joina kaipaus minua vaivasi, varsinkin ensi aikoina Laukosta erottuani, saavuin vihdoin Kajaaniin, ja olen nyt j?tt?nyt senkin tavatakseni t??ll? Kemin pit?j?ss? vastaisen matkatoverini, maisteri Castr?nin. Huomenna l?hdemme t??lt? ja matkustamme seisahtumatta Ven?j?n-Lappiin, jonne meill? on Rovaniemen ja Kemij?rven pit?jien kautta matkaa alku viidett?kymment? peninkulmaa. Siell? olemme aikoneet viipy? kev??seen asti, jolloin toukokuussa saavumme Kuolaan, ja matkustamme sielt? ensim?isell? laivalla Mesenin seuduille, jotka ovat Arkangelin it?puolella Vienanmeren rannalla ja jossa toivomme tapaavamme ensimm?iset samojeedit. Mutta viel?k? sit?kin idemm? suuntaamme retkemme, siit? emme viel? ole mit??n p??tt?neet, vaan olemme sen j?tt?neet riippumaan asianhaaroista, joita sit? ennen voi sattua. Ennen muita on odotettavissa, ett? koti-ik?v? ajaa meid?t sielt? omaan maahan; siin? tapauksessa ei k?visi mahdottomaksi minun olla ensi vuonna elokuun 18:ntena p:n? Laukossa. -- Aina siit? pitkin kun Laukosta lahdin, olen ollut terve ja muuten p??ssyt t?h?n asti ilman mit??n mainittavaa sattumaa. T?n??n on ty?n?ni ollut kirjeiden kirjoittaminen er?ille tutuille; m.m. kirjoitin ?sken Atelle kehotuksen, ett? h?n ja Frans muistaisivat kirjoittaa minulle jonkun rivin Kuolaan, jossa kirje tapaa minut, vaikkapa vasta loppupuolellakin huhtikuuta l?htee Helsingist?. Mutta kun h?n mahdollisesti kertoo minulle vaan Helsingin asioita, niin olen rohjennut t?h?n liitt?? itselleni Kuolaan osotetun kirjekortin sen mahdollisuuden varalle, ett? Te suoraan Laukosta tahtoisitte kunnioittaa minua muutamalla rivill?. -- Toivossa ett? Jumala varjelee herrasv?en tervein? sek? t?m?n ett? monta seuraavaa vuotta merkitsen syv?ll? kunnioituksella olevani

Teid?n ja perheenne kiitollinen ja n?yr? palvelija Elias L?nnrot.

Tohtori Rabbelle.

Kemin pappila, 12 p:n? marraskuuta 1841.

Rakas veli!

Huomisaamuna varhain l?hdemme t??lt? Rovaniemen, Kemij?rven ja Kuolaj?rven kautta Ven?j?n lappalaisiin kyliin, mist? tulevan helmikuun lopulla k?v?isemme Inarissa siell? mahdollisesti tavataksemme Stockflethin. Inarista palaamme Ven?j?n-Lappiin ja viel? toukokuun alussa saavumme Kuolaan sielt? vesitse kulkeaksemme ensin Meseniin ja ehk? viel? idemp??nkin. Saimme Ehrstr?milt? "Suomi"-aikakauskirjan viidennen vihkon, ja Castr?n sanoo kirjoittaneensa Willebrandille pyyt?en h?nt? pit?m??n huolta siit?, ett? Ehrstr?m Helsingist? saa korvaukseksi toisen kappaleen. Kun kuudes vihko ilmestyy, niin tahtoisitko olla hyv? ja l?hett?? sen Tornioon Ehrstr?inille, joka lupasi pit?? huolta siit?, ett? saamme sen Inariin. "Suomi"-kirjan tulevan-vuotinen ensi vihko saattaisi sekin, jos se ilmestyy niin aikaisin, tavata meid?t Inarissa, ja sit?paitsi olisi hyv? saada Lemstr?min v?it?skirja Suomen kansallisrunoudesta, jos se jo on saatavissa Helsingin kirjakaupoissa. --

Morgonbladista luin, ett? pian aljetaan painattaa Sananlaskuja. Oulusta l?hetin niihin kirjoittamani esipuheen-tapaisen ja lausuin sen toivomuksen, ett? olisin saanut von Beckerin kielen tarkastajaksi, jotta siten oikeinkirjoituksen ep?tasaisuudet tulisivat korjatuiksi. -- Nyt ei minulla niiden suhteen ole muuta lis?tt?v?? kuin sananen nimest?, joka voisi, ellei keksitt?isi muuta sopivampaa, olla n?in kuuluva: Suomen kansan Sanalaskuja.

Terveisi? vaimollesi ja sukulaisillesi l?hett??

veljesi Elias L?nnrot.

J.K. Eilen satoi sen verran lunta ett? rekikeli nyt on auttavaa, mutta sit? ennen oli maa aivan paljaana, nim. Oulusta Kuivaniemeen aivan lumetonta; Kuivaniemest? Tornioon oli niin paljo j??kaljaman j?tett? maantiell?, ett? mieluummin ajoi reell? kuin rattailla. Eilen tuli muuan matkustavainen Rovaniemest? Kemiin veneell?, mutta t??ll? pappilan kohdalla on kuljettu jo toista viikkoa k?yden ja v?h?? ylemp?n? hevosellakin ajaen joen yli. -- -- Eilen palasin Torniosta, jossa olin puolentoista vuorokautta. Ehrstr?m pyysi l?hett?m??n terveisi?.

Sama.

Kuolasta kait Mathias ja allekirj. l?het?mme jotakin "Suomeen". Mit? Laukosta l?hetin "Suomea" varten V?rnhjelmin mukana, sen olet kait ep?ilem?tt? jo aikoja sitten saanut.

Lnr.

Rovaniemi, 17 p:n? marraskuuta .

Kemij?rvi, 24 p:n? marraskuuta .

Matka t?nne: Kemist? Vanhaan 15 v -- Tervolaan 15 v. -- Lampelaan 18 1/2 -- Takkuseen 15; yhteens? 63 1/2 v. Raappanaan 10 v. -- Rautioon 15 -- Rovaniemeen 15 -- Vitikkaan 5; yhteens? 45. Vikaj?rveen 22 1/2 -- Pirttij?rveen 17 1/2 -- Misij?rveen 15; yhteens? 55. -- Ruopsaan 25 -- Lahenper??n 10 -- Kemij?rvelle 5; yhteens? 40. 4 7

Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa paikassa 65; yhteens? 85 . Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta 5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, 1:10. -- Pirttij?rvess? 25 -- Misij?rvess? 25 -- Ruopsassa 15: 65. -- Helmi?, neuloja y.m. Lahenper?ss? 3 rupl.; ravintoon 50, 3:50.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet