Read Ebook: Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 by L Nnrot Elias Hahl Jalmari Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 434 lines and 69144 words, and 9 pages

Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa paikassa 65; yhteens? 85 . Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta 5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, 1:10. -- Pirttij?rvess? 25 -- Misij?rvess? 25 -- Ruopsassa 15: 65. -- Helmi?, neuloja y.m. Lahenper?ss? 3 rupl.; ravintoon 50, 3:50.

Nousu, 7 p:n? joulukuuta .

Kemij?rvest? Sailaan 8-9 peninkulmaa tiet? pitkin, jolla ei ollut j?lke?, poikki soiden ja lampien, jotka upottivat, mink? vuoksi kaikkialla -- ja viel? suuremmalla syyll?, kun meit? oli kaksi kyyditett?v?? -- meid?t pakotettiin ottamaan kaksi hevosta. Alituisesti valitettiin, etteiv?t kirkonrakentamisrahat olleet tulleet seurakunnan hyv?ksi, vaikka kirkko aikoja sitten oli valmis. Herroja ep?iltiin kuten tavallisesti. Sallan rahvas on muuten laiskaa, ep?luuloista, veijarimaista, ryypiskelev??, runsaan maksun nylkij?it? milloin vaan sopii, kykenem?t?nt?. Marraskuun 28 p:n? saavuimme Sallaan, l?hdetty?mme 26:ntena Kemij?rvelt?. -- Aikomuksemme oli l?hte? Akkalan-Lappiin, mist? muutaman p?iv?n kuluttua Sallaan tuli 50 poroa ja viisi lappalaista tuoden poronsarvia ja kalloja. Mutta kun useat Sallan miehet sit? ennen olivat saaneet p??h?ns?, ett? heill? muka oli toiveita p??st? meit? 40:st? ruplasta Akkalaan kyyditsem??n, niin he pelottivat lappalaiset meid?n suhteemme, niin etteiv?t n?m? huolineet meit? mukaansa, vaikka tarjosimme 15 ruplaa 12;sta peninkulmasta, jonka pituisen t?m?n v?lin sanottiin olevan. Lappalaisten l?hdetty? p??timme kiusallakin olla hankkimatta sallalaisille kyytiansiota, hylk?simme kokonaan Akkalan matkan ja l?ksimme Nousuun, minne on 2 1/2 peninkulmaa, sielt? k??nt??ksemme kulkumme Hirvaslappalaisten luo tai Inariin. Papin tila ja asunto, h??t, talontarkastus y.m.

Korvanen, 17 p:n? joulukuuta .

Rakas Veli!

T??ll? olemme nyt vetelehtineet viime sunnuntaista, p??sem?tt? suojalta ja pyrylt? paikasta pois. Olemme saaneet asunnoksemme matalan kamarin, joka suuresti muistuttaa Kajaanin vankilan makuuhuoneita; t?m? on kuitenkin paljoa matalampi, ja siin? on sit?paitsi kosolta kaikenlaisia omia laitoksia. Ikkuna mit?tt?m?n pieni. -- P?iv?n valo viel? niukempi kello yhdest?toista yhteen tai puoli-yhteen. -- Kaikeksi onneksi meill? viel? on kynttil?it? sek? v?h? teet? ja kahvia; -- ruokavaroja runsaammalta; homehtunut liha-reisi, taalepiim??, 2 vadillista keitetty? poronlihaa, haarikka piim??, kahdeksan ?sken ostettua poronjuustoa , pytty voita, oma voirasia, kalaa, perunoita -- --. T?m?n ruuanpaljouden saannista ei meill? itsell? ole mit??n ansiota, sill? v?ki tuo aina uusia ruokavaroja ja koreja, harvoin vieden entisi? pois. -- Aamuisin on ensim?isen? teht?v?n? kiivet? katolle pelti? avaamaan. Peltin? on puukansi, joka on pantu reik?-pohjaisen savutorven yl?p??h?n asetetun padan suulle. Toinen teht?v? on kahvin keitt?minen, nim. niin kauan kuin kahvivarastoa riitt??.

Korvanen, 23 p:n? joulukuuta .

Jo olemme viipyneet t??ll? kymmenett? vuorokautta; jouluun ei ole muuta kuin kaksi p?iv??, ja silloin meid?n pit?isi olla Inarissa. Ilma on kuitenkin jo asettunut, ja eilen sukset luistivat jotenkin hyvin. Eilen saapui Inarista muutamia miehi?, jotka olivat viipyneet kokonaista 13 vuorokautta matkalla, mik? hyv?ll? kelill? voidaan tehd? yhdess? ainoassa; tavallisesti siihen sent??n lasketaan menev?n pari kolme p?iv??. Niin pitk?ksi hekin olivat laskeneet matka-aikansa ja sen mukaan varustaneet ev?st? -- varomattomuus, joka v?h?ll? oli maksaa heille hengen. N?listynein? olivat tulleet Mutenian kyl??n, johon t??lt? on noin pari peninkulmaa sivullep?in.

Kun kaksi akkaa riitaantuu, he riitelev?t siksi kunnes jompikumpi saa viimeisen sanan. Toverini ja minun v?lill? on syntynyt p?invastainen suhde, jota jo on jatkunut parin p?iv?n aika, nimitt?in koe, ken voi olla vaiti kauemmin. Syy t?h?n vaiteliaisuuteen on seuraava: Viime sunnuntaina olin ruumiinliikett? saadakseni hiiht?m?ss? ja ennenkuin palasin kotia, h?nkin oli l?htenyt ulos ajelemaan porolla sek? oli paiskannut j?lkeens? oven lukkoon, jota ulkoa ei voi avata, vaikka avain on suulla. Nyt ei ollut muuta neuvoa kuin kuumalla vedell? sulattaa j?? ikkunasta ja ottaa irti t?m?, jotta olisi p??ssyt sis?lle, -- toimenpide, jota viel? kesti, kun toveri palasi kotia. Silloin huomautin, ettei h?n ollut oikein menetellyt siin?, ett? oli paiskannut oven lukkoon, kun lukemattomista koko viikon ajalla toistuneista tapauksista tiedettiin, ettei sit? ulkoa voinut avata, kun vaan avain oli j??nyt reik??ns?. T?st? huomautuksesta h?n suvaitsi suuttua, miksi, sit? en saata k?sitt??. Pari kertaa aikaisemmin h?n on samanlaisista huomautuksista ottanut suuttuakseen. Tervolassa h?n nimitt?in pudotti kelloni p?yd?lt? lattiaan, jolloin sanoin, ett? h?n olisi voinut olla varovaisempi -- ja t??ll? h?n teki saman tempun juomalasilleni, jolloin tulin tehneeksi jotenkin samanlaisen huomautuksen; kummallakin kertaa h?n n?m? huomautukseni pani kovasti pahakseen. -- Jos ei totuta itse??n siet?m??n niin v?h?isi? muistutuksia, ei siit? ikin? koidu ajan pitk??n hyv??.

, 26 p:n? joulukuuta 1841.

Inari, 31 p:n? Joulukuuta .

Kolmantena joulup?iv?n? saavuimme t?nne. Inarin pappila on kivenheiton p??ss? Pielpej?rvest?; samanlainen j?rvi on -- -- -- p?in. Iso Inari on 3 virstan p??ss? -- p?in. Yltymp?ri metsi?. Nelj?tt?kymment? kirkkotupaa. Olemme asuneet pieness? huoneessa pappilassa, -- sivumennen sanoen huono rakennus. Kirkkoherralle oli rakennettu vasemmalle puolelle suuri sali ja kaksi kamaria. Vastap??t? oli oikealla tarpeelliset ulkorakennukset sek? navetta uloimpana. Ei pappia eik? nimismiest? kotona.

T?k?l?iset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa teksti?, -- muutamat ovat yhdess? p?iv?ss? oppineet sen. Eilen t??ll? oli pieni 7--8-vuotias tai tuskin niink??n vanha tytt?, joka luki sangen sujuvasti sek? Uutta Testamenttia ett? mit? muuta teksti? tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti t??ll? oli kohdannut hieman vastustusta, kun oltiin saatu se v??r? luulo, ett? vallan uusi oppi oli siihen yhdistyneen?. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja, joita ei ymm?rretty. -- Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten lukea omaa ?idinkielt??n, niin se nyi k?visi hyvin helposti p?ins? kun Inarin lappalaiset kaikki ymm?rt?v?t Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyll??n muutamien lappalaistensa suhteen n?ytt??, mit? tekisi, jos sill? olisi valta k?siss?; ett? riist?isi valtansa alaisilta kansoilta heid?n ?idinkielens?. Sen sijaan, ett? pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan lapin kielt?, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta voisivat vastaanottaa opetusta. -- Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa niin suuresti lis??ntyy? Sen t?hden, ettei Suomen lappalaisilla ole yhteytt? meren kanssa, sill? meri on kuitenkin aina meri, jossa uiskentelee Sammon pirstaleita.

Eilen 12 p:n? olimme aikoneet l?hte? lappalaiseen tunturikyl??n ja olimme jo tilanneet kyydin sek? panettaneet heini? kallokkaisiin j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka j?tettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet v?h?ll? menehty? tavattomaan myrskyyn; lis?ksi oli satanut vett?, joka oli kastellut heid?t l?pim?riksi. Yhteen kotvaan oli pyrytt?nyt niin ett? oli t?ytynyt seisoa pulkassa, sill? lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta he olivat eksyneet toisistaan, niin ett? osa heist? j?i ilman opasta, niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja pohjant?hden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. -- Syy revontuliin: hohtavat aamullakin. -- Ukkosta oli kuultu ja salamaa n?hty 10 p:n? joulukuuta Utsjoen ja Inarin v?lill?.

Talo ja tuli. Eiv?t tulleet kotaan y?ksi, vaan tekiv?t tuonne talon v?h?n matkan p??h?n.

Inari, 28 p:n? tammikuuta 1842.

On melkein merkillist?, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten, suomalaisten ja ven?l?isten perusluonteen. -- Ven?j?n-Karjalan puku. -- Kaikki s?ilytt?neet vilkkauden, mutta Veu?j?n-puoliset enimmin.

Ote T:ri L?nnrotin kirjeest?.

Inari. 3 ja 5 p:n? helmikuuta 1842.

Kuluneen lokakuun viime puoliskolla matkustin Kajaanista Ouluun, miss? viivyin v?h?n yli viikon, tulin sielt? Kemin pappilaan, miss? tapasin matkatoverini, Castr?nin. Kun silloin ei rattailla eik? reell? p??ssyt kulkemaan, meid?n t?ytyi viipy? siell? marraskuun 13:nteen p?iv??n. Mainittuna p?iv?n? l?ksimme sielt? ja olimme saman kuun 28:nteen p?iv??n saakka ponnistelleet eteenp?in 240 virstaa Sallaan eli Kuolaj?rven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko t?ss? seurakunnassa ei en?? ole yht??n lappalaisia. Arkangelin kuvernementissa, Kuolan piiriss? olevaan Akkalan kyl??n lasketaan Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun ainoastaan harvat t?m?n seudun rahvaasta olivat k?yneet Akkalassa, olivat he kesken??n p??tt?neet kiskoa meilt? kokonaista 50 ruplaa pankkiseteleit?. Meid?n viel? ollessamme seudulla tapahtui, ett? useita Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myym??n poronsarvia, ja kun heid?n 40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme k?ytt?? hyv?ksemme tilaisuutta ja matkustaa heid?n seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa hyvin halukkaat ottamaan meid?t mukaansa, mutta kun ne sallalaiset, jotka olivat toivoneet saavansa kyydit? meit?, kuulivat t?m?n, alkoivat he uskotella heit?, ett? meid?t muka oli l?hetetty opettamaan heit? lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siit? lappalaiset niin pel?styiv?t, ett? palasivat ottamatta meit? mukaansa, ja me valitsimme kiusalla toisen tien t?nne Inariin. Sill? olimme kuitenkin joka tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa t?nne helmikuun keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemist? siit? olin kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta p?iv??, olimme siell? olomme aikana er?iss? h?iss?kin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun v?ki on sek? tiet?m?t?nt? ett? tavoiltaan pilautunutta. Se lienee suureksi osaksi lappalaista syntyper??, vaikka nyt on omistanut ?idinkielekseen suomen. T?h?n asti heill? ei ole ollut kirkkoa eik? pappia l?hemp?n? kuin 80:n virstan p??ss?, Kemij?rvell?, minne he lis?ksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta nyt he ovat ?sken saaneet sek? oman kirkon ett? papin; vaikuttakoon t?m? vaan parannusta heiss?. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli el?nyt Sallassa 50-60 vuotta sitten, ja h?nest? kerrottiin tositapahtumana, jota ei kukaan n?ytt?nyt ep?ilev?n, ett? h?n kerran, ollessaan toisen miehen kanssa kaukana kodistaan, oli y?ll? n?hnyt unta, ett? jotain erinomaista oli tapahtunut h?nen kotonaan. Heti her?tty??n h?n oli sanonut toverilleen, ett? h?nen kiireimmiten oli l?hteminen kotia, ja toveri p??tti l?hte? mukaan. He alkoivat heti kulkea halki mets?n ja tulivat er??n j?rven rannalle, miss? ei ollut venett?, jolla olisivat voineet soutaa yli. Mutta t?m? ei Udjukselle tehnyt mit??n estett?, vaan h?n kulki kuivin jaloin j?rven yli ja pyysi toveriaan tulemaan j?ljess?, mutta t?m? oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen. Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkem?ss?; molemmat h?nen tytt?rens? olivat kuolleet ja haudassa. Silloin h?n oli pyyt?nyt vaimoansa sytytt?m??n tulta, liekin yli h?n itse oli asettunut hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ry?mimist? ja rapinaa kuului oven takaa. Vaimo oli luullut sit? heid?n koirakseen ja oli mennyt sit? sis??n p??st?m??n, mutta huomasi suureksi h?mm?styksekseen, ett? se olikin heid?n vanhempi tytt?rens?, joka joku p?iv? sitten oli kuollut Kotvan sen j?lkeen oli nuorempi tyt?r samoin tullut, eroa vaan se, ett? myyr?t olivat kalunneet palan pois h?nen poskestaan. T?m? tyt?r oli sitten paria p?iv?? my?hemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi sisar oli voinut hyvin yl?snousemisensa j?lkeen ja p??llep??tteeksi joutunut naimisiinkin. -- T?st?kin kertomuksesta saattaa p??tt??, kuinka pitk?lle t?k?l?inen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemm?n pilan, kuin uskon esineen?.

Seuraavaksi y?ksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella Sompio-tunturia olevaan mets?kotaan, juuri siihen paikkaan, mist? Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyyn?r?n levyinen aukko pitkin kattoa. Joulukynttil?iden asemesta sytytettiin kelpo valkea keskelle huonetta, aukon alle. Sen j?lkeen keitettiin lihaa ja sy?tiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teet?, ainakin nelj??n eri kertaan. Sill? paitsi kyytimiest?mme, Korvan is?nt??, oli 3-4 muuta miest? seurassamme matkalla; heit? kaikkia t?ytyi kestit?, eik? teekannumme vet?nyt enemp?? kuin kuusi lasia kerrallaan. Eip? edes kermaa puuttunut, sill? muuan miehist?, Sodankyl?n kirkkov??rtti, joka my?s oli mukana, oli kotona j??hdytt?nyt maitoa j??ksi, joka nyt sulatettiin ja k?ytettiin. Vaihteena t?m? jouluaatto oli mielest?ni sangen hupainen. Vasta my?h??n puoliy?n j?lkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sit? siksi voi sanoa, kun oli permantona hein?tukkojen ja pet?j?noksien peitt?m? paljas maa. Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miest?, oli mets??n l?helle kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ??ress? y?ns?, kota kun oli liian pieni meille kaikille. Sit? seuraavaksi y?ksi tulimme Kyr?n kyl?n Akuj?rven uutistaloon, ja sit? seuraava y? vietettiin lappalaistuvassa, mist? ei ollut en?? kuin kaksi lyhytt? peninkulmaa Inarin kirkolle. Perille saavuimme kolmantena joulup?iv?n? hyv??n aikaan. -- Kyr?n kyl?st? Inariin oli hyv?? porotiet?, kun Kyr?l?iset edellisin? p?ivin? olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina Kyr??n saakka ei ollut ainoatakaan j?lke?, ja kun jokainen pulkka t?ss? painoi lunta hieman syvemm?lle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin syvyisess? ojassa. Sen lis?ksi vesi oli noussut j?ill? ja soilla. paikoin niin korkealle, ett? pulkka melkein kellui siin?. Niin pian kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi j??kuori, joka vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vet?? pulkkaa, mink? vuoksi alituisesti t?ytyi raapia j??t? pois.

Kun 1837 kev??ll? k?vin Inarissa. oli siell? vaan kirkko ja joukko kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sit?paitsi on toinen rakennus, miss? on sali ja kaksi huonetta: t?m? asunto on muistaakseni rakennettu p??asiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta jonka v?list? t?ytyy k?yd? t?ss?kin kappeliseurakunnassa. Ensi kes?n? aiotaan rakentaa k?r?j?- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka p?iv? hirsi? ved?tet??n. ?l? ihmettele, ett? olen maininnut ja selitt?nyt t?llaisia seikkoja kuin n?m? rakennukset: muilla seuduin niit? ei ansaitsisi mainita, mutta t??ll? Lapissa! Kun jonkun aikaa on kieriskellyt savun keskell? lappalaiskodassa, niin silloin vasta tuntee, mink? arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin j?lkeen parhaiten nauttii terveydest? tai kuten aurinko, kun 18:ntena p:n? tammikuuta taas ensi kerran sen n?imme, meist? tuntui niin ihmeellisen komealta, ettemme pitk??n aikaan voineet k??nt?? silmi?mme siit?. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen v?lill?, paluumatkalla j?lkim?isest? paikasta.

Mutta olen unhottanut kertoa, ett? heti uuden vuoden ensi p?ivin? l?ksimme t??lt? 16 peninkulman p??ss? olevaan Karasjokeen, joka on luoteessa p?in t??lt? Norjan-Lapissa. Siell? oleskeli Stockfleth rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa rahvasta lukemaan t?h?n asti ilmestyneit? lappalaisia kirjojaan. N?m? ovat: koko Uusi testamentti ; Mooseksen kirjat ; rukouskirja ; aapinen: lyhyk?inen k?sikirja ja Lutherin v?h? katkismus. Vaikka h?n oli k?ytt?nyt latinaista kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa tarvittavaa kirjainmerkki?, lappalaiset kuitenkin sangen helposti oppivat sis?luvun, muutamat yhdess? ainoassa p?iv?ss?. Opettamisessa h?nell? oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse h?n oli t?ss? ty?ss??n uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon sit?, joka ei velvollisuuttaan t?yt?, kuulin h?nen usein kehotuksissaan sanovan lappalaisille, kun h?n muutamain kanssa puhui norjaa, ja t?m?n sanantavan h?n n?ytt?? itse ennen muita muistavan. Karasjoelta h?n aikoi helmikuun 9:ntena p:n? pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja n?in jatkaen samaa tointansa kahden vuoden ajan matkustella l?pi koko Norjan-Lapin. Teimme sen sopimuksen, ett? sitten meid?n kummankin sanakirjat?iden vuoksi jonakin kes?n? yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo v?syneen? matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon h?n j??nee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillist?, miten suomalaiset vuosittain lis??ntyv?t Norjassa. Nyky??n heit? siell? on 4 tuhatta henke?, mutta kuka tiet??, kuinka lyhyess? ajassa t?m? luku saattaa lis??nty? kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa, palasimme sitten t?nne ja t??lt? matkustamme Ven?j?n-Lappiin ja sitten huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt er??n utsjokelaisen katekeetan avulla lukeneet lapin kielt?. T?ss? kieless? on kolme p??murretta; ensim?ist? puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sek? kolmatta Ven?j?n-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja viel? enemm?n on niit? viljelem?ll? kehitetty, mutta Ven?j?n lappalaisten murretta sangen v?h?. En tied?, ett? t?ll? murteella olisi muuta kirjoitettu kuin "Is? meid?n", joka on luettavana Sj?grenin muistiinpanoissa Kemin-Lapista. Sen t?hden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan : "Det ?r i alt Fald h?jligen att beklage, att Russerne have gjort saa litet f?r Sprogets Bearbejdelse". Milloinka p??st?nee niin pitk?lle, ett? on kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niist? kielist?, joita puhutaan Ven?j?n valtakunnan alueilla? Se olisi kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle perin t?rke?t?. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota Stockfleth on k?ytt?nyt, mutta Inarin murre eroaa siit? niin paljon, ettei rahvas t??ll? edes hyvin ymm?rr?, mit? sille luetaan, vaikka se paitsi omaa kielt??n kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen lappalaisten kanssa, niin ett? jokap?iv?isess? puheessa toisiaan ymm?rt?v?t. Huomenna olen aikonut muutamaksi viikoksi l?hte? jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin t??ll? pappilassa oppiakseni kielt?. Castr?n matkusti toisp?iv?n? tunturikyl??n 4-5 peninkulman p??h?n t??lt?, ja h?nt? odotetaan t?n??n tai huomenna palaavaksi.

Tohtori Rabbelle.

Inari, 5 p:n? helmikuuta 1842.

Rakas veli!

-- -- -- -- --

T?m?n kuun loppupuolella matkustamme Ven?j?n lappalaisten luo ja tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, miss? odotan kirjett? Sinulta. Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa varten en nyt l?het? mit??n, mutta kyll?kin Kuolasta, miss? toivon saavani paremmin aikaa. Sit?paitsi olen kirjoittanut tutkimuksen lapin verbeist?, niiden alkuper?st?, murteis-erilaisuuksista ja vertaamisesta suomeen; t?m?n tutkimuksen olen aikonut antaa Tiedeseuralle ja olen Kuolasta l?hett?v? senkin, jos sellainen tutkimus sille voi kelvata, mist? tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysy? Schultenin mielipidett?. -- Ole hyv? ja anna my?t?seuraava kirje Grotille. Voit lukea sen h?nen luonaan, jos siin? muutamista seikoista olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin n?iss? Sinulle l?hett?miss?ni riveiss?. Sano paljo terveisi? omaisillesi ja vie my?skin kunnioittava tervehdykseni kenraalitireht?rille. Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisi?. Miten h?n nyt voi mielett?mine elintapoineen?

Kuola, 28 p:n? .

Er??n kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon Kieretist?, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. K?vin siell? viikon p?iv?t, useimpina p?ivin? kaksi kertaa, kun n?et aina oltiin niin kohteliaita, ett? pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville. Mutta kun t?m? kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sit? paitsi olivat k?ytt?neet toistakin l??k?ri?, nimitt?in neitsyt Mariaa, jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin k?ym?st? niin usein. Er??n? p?iv?n? en ollenkaan k?ynyt, ja muina p?ivin? kerran. Tuumittiin, ett? luultavasti olin suuttunut heihin -- ja sen t?hden minun taas t?ytyi ruveta k?ym??n useammin. -- Neitsyt Mariaa pidettiin talossa 4-5 p?iv??, ja alituisesti h?nen edess??n paloi kynttil?. Eilen 27 p:n? h?net saatettiin takaisin kirkkoon, ja h?nelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt Maria ei tehnyt h?nelle mit??n l??kkeit?, pidettiin t?rke?n? ett? min? sen ohella k?vin siell? koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua pyydettiin tulemaan h?nen tyt?rt??n katsomaan. Kielt?ydyin menem?st?, mink? vuoksi pian keksittiin se temppu, ett? minut er??n? iltana pyydettiin teelle taloon. Sitten k?vin siell? jonkun kerran, mutta lakkasin, kun k?yntini olivat tehottomat; t?m? selitettiin siten, ett? olin suuttunut jostakin. Edell? mainitun vaimon tauti tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun h?nell? Kieretisa? oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle; ainoastaan yksi -- kaznatshein rouva -- oli samaa mielt? kuin min?, ett? tauti johtui kovasta vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin l?mmin koko matkalla t?nne, sanoi nuori vaimo, mitenk? siis saatoin vilustua?

Asuinolot ik?v?t: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti juoksentelevat; sit? paitsi koko talon v?ki siell? juo teet?ns? kaksi kertaa p?iv?ss?. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teet?, kello 1-3 p?iv?llist?, kello 6-8 toisen kerran teet?, 8-10 illallista; -- kahvia varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meid?n ensim?ist? varastoamme em?nt? nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eik? t??lt? t?t? nyky? saa kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset t??ll?kin el?v?t ep?sovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli, sudja j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpe?? Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja alennettiin pisateliksi .

Kildin, 2 p:n? huhtikuuta . .

Kildin kahden peninkulman p??ss? Kuolasta. -- Sama kieli kuin Maasel?ss?, L?voserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjeliss? , Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee yl?nteiden v?lill?. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu puutuvissa; n?iss? on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita sek? juomavett? varten. T?m?n erottaa hirsi lattiasta, jona on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa, matalat penkit, niin ett? selk? k?rsii pahanp?iv?isesti, kun niill? istuu. -- Y?ll? tuli sana, ett? kuvern??ri aikoi tulla Kuolaan, mink? vuoksi Kildinin porot oli l?hetett?v? vastaan Kiitsaan. Toisilla vietiin kuolalaisten v?ke? ja kalanpyydyksi? merelle, kun Kuolanlahti, mik? harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai p??h?ns? j??ty?. -- Ainoastaan lapsia j?tettiin kotia, mink? vuoksi palasimme. Parista kolmesta kalasta meilt? vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meid?n leiv?st? j?i heille v?h?n t?hteit?. Ensin meid?n oli vaikea saada y?majaa, mik? osaksi johtui siit?, ett? paljo kuolalaisia kalastajia oli majoittaunut m?kkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui siten, ett? joki j?i vasemmalle. -- Oli silloin jo pime? tuntureilla, kun poroni, joka kulki takimaisena, l?ksi toiseen suuntaan kulkemaan. Vasta hyv?n ajan p??st? huomasin sen. Suurta h?t?? minulla ei ollut, sill? y? ei ollut kylm?, ja joka tapauksessa minun olisi pit?nyt osata joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni, olivat pys?htyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta en ollut kuullut mit??n, vaan luulin olevani yksikseni hyl?ttyn?, ehk?p? koko y?ksi, sill? vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsi?, ei j?lki? olisi n?kynyt tuntureilla, miss? m?tt??t ja muut paikat olivat paljaat ja miss? muissa paikoin oli kova hanki. P??lle p??tteeksi satoi lunta. -- Jos t?m? olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan v?lill?, niin h?t?ni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin yl?s pulkasta, k??nsin poron ja koetin, pit?en sen turpaa maata vasten, johtaa sit? takaisin siihen paikkaan, mist? se oli poikennut pois -- niin hyvin kuin t?m? pime?ss? ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua. Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, p??sin helposti toisten luo. N?m? olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet, miss? olivat, vaikka siit? en mit??n tiet?nyt, kun en ollut kuullut huutoa.

Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat ven?tt?kin ja kuolalaisten vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heit? voi erottaa synnynn?isist? ven?l?isist?, -- mik? ei ole kummallista, kun n?it? pitkin talvea melkein joka p?iv? tapaa Kuolassa. -- Muuan henkil?, joka oli oleskellut syrj??nien parissa, sanoi n?iden ulkoap?in olevan suuresti lappalaisten n?k?isi?, mutta ett? samojeedit ulkomuodoltaan muistuttavat inkeril?isi? talonpoikia, -- muita suomalaisia h?n ei ollut n?hnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan omintakeisinta, kun n?et ne Ven?j?n lappalaismurteet, joita t?h?n asti olemme kuulleet, l?hentelev?t norjalaista murretta ja Utsjoen lappia. -- Sen verta on varmaa, ett? jos olisi -- -- --

Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin.

Lakkiaan lappalainen usein pit?? riippumassa niskassa, pakkasellakin.

Syngelist? oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta Kuolaan ristitt?v?ksi. Ilman mit??n "pid?tysporoa" h?n lapsi syliss? ajoi jyrkimmist?kin m?ist? sangen hyvin alas.

Kamala kortteeri Kuolassa. Meill? on kaksi kamaria, joista toista l?mmitet??n. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sis?ll? hypistellen kaikkea, mit? k?siins? saavat; heid?n ?itins? puhuu ja huutaa niin, ett? korvia todella pakottaa. Viidest? naulasta kahvia lienemme juoneet viisitoista kertaa, eik? toista ole Kuolassa ostettavissa, niin ett? nyt olemme vallan ilman. -- Talonv?en tavaroita on sangen paljo meid?n huoneessa, jota sen t?hden alati k?ytet??n varastohuoneena. -- Joka p?iv? t?ytyy heid?n kanssaan riidell? pellin sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin ett? saa h?k??. Kylmin? aikoina saa aamuisin kauan aikaa k?rsi? vilua, sill? joskus ei tehd? valkeata ennen kello 10:t? tai 11:ta. Samoin harvoin saa teet? kello 8, vaan se v?list? lykk?ytyy kello 11:en.

Kuola on pieni kaupunki v?h?n ylemp?n? Kuolan- ja Tuulomajokien yhtym?paikkaa. Europan-Ven?j?n pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia -- muuta vihantaa ei ole, heini? vaan joen rannoilla. Lehmi?, lampaita, koiria, joilla kuljetetaan vett? ja halkoja -- usein suuret kuormat, mutta mies auttaa m?iss?. -- Ylt'ymp?ri vuoria, korkeita. -- Vallass??dyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka, sosjedateli , utshiteli, podporytshik , tamozhnik, strj?ptshij , ljesnik , kaznatshej, postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen v?h?isen m??r?n v?kev??, joka meill? viel? oli j?ljell? viimeisell? kyytivalill?, annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen lumeen, sill? n?yttiv?t pel?nneen, ett? oli kielletty vatsassaankin viem?st? viinaa Kuolaan. -- Joka p?iv? kekkerit, aina seuraavana aamuna p??ns?rky?. -- Pelataan. -- P?iv?lliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia p?yd?n ??ress?. -- Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teet?. Lik??rej? ja nalifkoja sek? viinaa ynn? lihaa tai kalapiirakkaa p?yd?ll? illaksi. -- Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin v?list? erehdyin pahasti, kuten esim. kerran saneessani, ett? minulla oli ruutupeli, vaikka olikin patapeli, minulla kun n?et oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sit? korjata, vaan t?ytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin supistettiin yhteen ainoaan. T?m?n johdosta strj?ptshij luuli, etten en?? ollut l??k?rik?ynneill? h?nen tytt?rens? luona, kun muka olin siit? suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi latinaa ja v?h?n saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin v?h?n kumpaakin; sit?paitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lis?ksi Ilja Romanovitsh. -- Mink? vuoksi olemme t??ll?. -- Monet ovat vaivanneet minua parannusk?ynneill?. Toisten luona olen k?ynyt, toisten luona en.

Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henke? kussakin puhuu tshuudin l. veps?nkielt?.

Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrj??nej? Olemskoin volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan p??ss? Mesenist?; Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat v. Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000. Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa . -- Kaikki l?hell? Vologdan rajaa. --

Inarissa muutin pappilasta viikoksi er??seen lappalaism?kkiin 3/4. Forster oli mukanani ja viimeisin? p?ivin? Schr?derkin, niin ett? meill? oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meit? ja itse talonv?ke?, joita oli kokonaista viisi t?ysikasvuista henkil??, lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvity? on lappalaisilla sangen helppoa. Miesten ty? n?ytt?? p??asiallisesti olevan siin?, ett? ostavat poroja, keitt?v?t ruokaa ja v?list? menev?t kappaleen matkaa mets??n poroja siirt?m??n. Naiset kehr??v?t, kutovat, valmistavat nahkoja, ompelevat ja kuljettavat puita mets?st?, sek? menev?t poroja siirt?m??n, milloin miehet eiv?t sit? viitsi tehd?. -- Pari kertaa sy?tiin, ensim?inen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; t?m? on p??ateria. Lihaa ja kalaa sek? lient?, tehty? ryyneist?, jauhoista tai pet?j?n sis?kuoresta.

Akademikko Sj?grenille.

Kuola, 23 p:n? maaliskuuta 1842. Kuola, 4 p:n? huhtikuuta 1842.

Arvoisa Herra Kolleegineuvos!

Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castr?n kirjoittanut, mit? siit? voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme viel? pari viikkoa sen j?lkeen kun h?n kirjoitti kirjeens? Teille, Sielt? matkustimme Paatsjoen ja S?nnikyl?n kautta Kuolaan, miss? nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen ven?tt?, jota taitamatta Ven?j?n-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. K?v?isimme t??lt? l?himm?ss? lappalaiskyl?ss?, Kildinissa, mutta emme siell? viipyneet kauan, kun sik?l?iset lappalaiset tuntuvat olevan l?heisen Kuolan hemmoittelemia, ja sit? paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan samaa murretta mit? puhutaan Maasel?ss? , minne nyt parin p?iv?n kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja Kildinin lappalaisten yht?pit?vien tiedonantojen mukaan Muotkan, Petsamon, Paatsjoen, N?yt?m?n, Syngelin ja Notoseron lappalaiset puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mit??n erilaisuutta, mutta toista yhteist? murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, L?voserskin, Semiostrofskin ja Maasel?n pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja Akkalon eli Babinskin kielest? en t?h?n asti ole saanut muuta tietoa kuin ett? se eroaa Maasel?n ja Kildinin kielest?; luultavasti se liittyy edelliseen murteeseen. Viel? v?hemm?n tied?n Turjan lappalaisten kielest?; liekk?h?n Ven?j?n lapin kolmas murre vai liittyneek? jompaankumpaan edellisist?. Mit? lapin murteisiin tulee, olon t?t? nyky? saanut sen vakaumuksen, etteiv?t ne eroa toisistaan niin suuresti kuin Rask on kuvitellut. Jos olisi oikein perehtynyt johonkin murteeseen, voisi lyhyess? ajassa oppia toisen murteen omituisuudet ja sangen helposti tulla toimeen. Mit? olimme oppineet Norjan lappia, sill? saatoimme sek? Kildinissa ett? Syngeliss? helpommissa asioissa tulla toimeen, ja meid?n olisi ollut kahta helpompi, jos olisimme olleet oikein perehtyneet Norjan lappiin. Tuiki t?rke?t? olisi suomalaisen kieliryhm?n tutkimiselle se, ett? saataisiin Ven?j?n lapin murteet tarkoin tutkituiksi. Mutta siihen vaadittaisiin monivuotista ty?t? suomalaiseltakin, joka ?idinkielens? vuoksi paremmin sopisi sellaisen tutkimuksen suorittamiseen kuin kukaan muu. Inarinkin murre vaatisi sellaista tutkiskelua, jos yleist? lapin kielioppia ja yleist? lapin sanakirjaa vastedes toivotaan aikaansaatavan.

T??lt? matkustamme nyt Maaselk??n, viivymme siell? jonkun viikon ja samoin Jokostrovissa tai my?skin Babinskassa. Sen j?lkeen olemme aikoneet viimeisell? kelill? l?hte? Oniegaan tapaamaan arkimandritta Venjaminia ja tutustumaan h?nen samojeedilaisiin teoksiinsa.

Jos suinkin k?y p?ins?, pyyd?n n?yrimm?sti Teit? Oniegaan l?hett?m??n minulle jonkun kunnollisen ven?l?isen sanakirjan, mieluimmin sellaisen, miss? johdannaiset ja yhdyssanat ovat mainittuina perussanojen ohella ja sanojen korko on merkittyn?. En sent??n haluaisi ranskalaisella, vaan saksalaisella tai latinaisella k??nn?ksell? tai ainoastaan ven?l?isill? selityksill? varustettua. Sit? paitsi pyyt?isin saada hyv?n ven?j?n kieliopin ja jonkun kokoelman ven?l?isi? kansanlauluja. Pyyt?isin viel? lis?ksi, ett? Te suostuisitte vastaiseksi suorittamaan niist? maksun, sill? en edelt? voi tiet?? hintaa.

T?ydell? kunnioituksella on minun kunnia edelleen olla

Teid?n n?yrin palvelijanne Elias L?nnrot.

Jos Mateuksen evankeliumin syrj??nil?inen k??nn?s on saatavissa, pyyd?n sit?kin l?hett?m??n Oniegaan. Karjalaista k??nn?st?, josta Gottlund Otavan II:ssa osassa antaa n?ytteit?, ei en?? liene kirjakaupassa saatavissa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet