Read Ebook: Raamatun tutkisteluja 3: Tulkoon valtakuntasi by Russell C T Charles Taze

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 525 lines and 83695 words, and 11 pages

Samalla kuin me, niinkuin lukija lienee huomannut, eroamme herra Millerist? h?nen tulkitsemisiinsa ja johtop??t?ksiins? n?hden melkein joka kohdassa -- senkautta ett? n?emme sek? tarkotuksen, tavan ett? ajan vallan erilaisessa valossa -- on t?m? liike mielest?mme kumminkin ollut Jumalan j?rjestyksen mukainen, ja on se suorittanut hyvin t?rke?n teht?v?n erottamalla, perkaamalla, puhdistamalla ja siten valmistamalla odottavan, Herralle valmistetun kansan. Eik? siin? kyll?, ett? se suoritti puhdistus- ja koetusty?n omalla ajallansa, vaan saattamalla huonoon huutoon ennustusten tutkimisen ja Herran toisen tulemisen, on se ollut omiaan koettelemaan vihkiytyneit? siit? alkain, riippumatta mink??nlaisesta yhteydest? Herra Millerin mielipiteitten ja odotuksien kanssa. Asian pelkk? mainitseminen, ennustukset ja Herran tuleminen ja tuhatvuotisvaltakunta, her?tt?v?t nyt maailman viisaiden ylenkatseen, etenkin nimikristillisiss? seurakunnissa. T?m? oli ep?ilem?tt? Herran kaitselmuksesta ja tarkotuksessa, joka hyvin muistuttaa sit?, kun lapsi Jeesus v?h?ksi aikaa l?hetettiin Nasaretiin, "ett? h?nt? nimitett?isiin nasaretilaiseksi", vaikka h?n todellisuudessa olikin syntynyt kunnianarvoisessa Betlehem'in kaupungissa. T?m? oli n?ht?v?sti paikallaan, jotta totuus v?hitellen erottaisi "oikeat israelilaiset" akanoista Jumalan valitun kansan keskuudessa. Akanat ajettiin pois sen tiedon kautta, ett? Herramme oli nasaretilainen; sill? he tuumivat: "Saattaako Nasaretista tulla mit??n hyv???" Samalla tavalla kysyv?t nytkin muutamat ylenkatseellisesti: "Saattaako adventismista tulla mit??n hyv???" ja j?tt?v?t huomioonottamatta Herran apostolien ja profettain todistukset. Mutta Jumalan silmiss? n?yr?t, pyh?t, viisaat, vaikka maailman mielest? hullut, eiv?t asetu sellaiselle kannalle. Mutta "Milleril?inen liike" oli viel?kin enemm?n: Danielin n?kyjen oikea ymm?rt?minen sai alkunsa siit?, ja oikealla ajalla, joka oli yht?pit?v? ennustuksen kanssa. Herra Millerin sovitus n?ist? kolmesta ja puolesta ajasta oli pohjaltaan sama kuin se, jonka juuri esitimme, mutta h?n erehtyi siin?, ettei laskenut 1290 ja 1335 jaksoja samasta kohdasta. Jos h?n olisi tehnyt niin, olisi h?nell? ollut oikein. Sit? vastoin asetti h?n l?ht?kohdan kolmekymment? vuotta aikaisemmin -- noin 509, 539 sijaan, jonka vuoksi 1335 p?iv?? tulivat p??ttym??n 1844, 1874 sijaan. Siit? huolimatta oli t?m? alku ennustuksen oikealle ymm?rt?miselle, sill? lopultakin oli 1260 vuoden jakso, jonka h?n n?ki oikealla tavalla avain; ja t?m?n totuuden saarnaaminen vaikutti erottavasti ja puhdisti "monta", ja juuri sin? aikana kuin Herra oli ennakolta sanonut.

Koska h?n ei ymm?rt?nyt Herran tulemisen tapaa eik? tarkotusta, vaan odotteli ?killist? ilmestymist? ja kaiken loppua yhten? p?iv?n?, niin otaksui h?n, ett? kaikkien aika-ennustusten t?ytyi p??tty? siin?; ja h?nen tarkotuksensa ja ponnistuksensa olivat pakottamalla pakottaa kaikki ajanm??r?ykset t?h?n yhteiseen loppukohtaan; siit? johtui h?nen ep?onnistumisensa -- ja sen enemm?n ei Jumala valaissut ket??n silloin, koska aika enemm?lle valolle ei silloin viel? ollut tullut.

Herra Miller oli vakava ja kunnioitettu baptistikirkon j?sen; ja, kun h?n oli huolellinen Raamatun tutkija, alkoivat ennustukset avautua h?nelle. Kun h?n itse oli tullut t?ysin vakuutetuksi sovituksiensa oikeudesta, alkoi h?n levitt?? mielipiteit??n seurakunnanopettajain keskuudessa, p??asiallisesti alkaen baptisteista; mutta sittemmin kaikkien luokkien ja kaikkien uskonkuntien keskuudessa. Kun liike kasvoi, saarnasi h?n ja matkusti yhdess? monen apulaisen kanssa laajalti. H?nen toimintansa alku baptistisaarnaajain keskuudessa oli, mik?li h?nen muistiinpanoistaan on voitu saada selville, vuonna 1829, ja pastori Fuller, baptistiseurakunnassa Poultneyss? Vermontissa, oli ensim?inen k??ntynyt, joka saarnasi h?nen mielipiteit??n julkisesti. Kirjeess?, joka oli kirjotettu kolme vuotta my?hemmin, sanoo herra Miller: --

"Herra sirottelee siemenen. Nyt saatan, paitsi itse?ni, laskea kahdeksan saarnaajaa, jotka saarnaavat t?t? oppia enemm?n tai v?hemm?n. Tunnen enemm?n kuin sata yksityist? velje?, jotka sanovat omistaneensa minun mielipiteeni. Olkoon t?m?n kanssa kuinka tahansa, Totuus on voimallinen ja on voittava."

Siten n?kee, ett? "Milleril?isen liikkeen" erottamisty? alkoi ennakolta m??r?ttyn? aikana -- 1290 p?iv?n loppuessa, vuonna 1829.

Mutta kuinka k?vi tuon vakavan odottamisen 1335 p?iv?n saavutettua rajansa? Kutka ovat niin odottaneet?

T?m? Mikaelin valtakuntaa koskeva sanoma, joka v?hitellen on avautunut aina 1829 alkain, esitet??n vertauskuvallisesti Ilmestyskirjassa "pienen? kirjana", joka "pyh?n kansan" "viisaiden", joita Johannes edustaa, k?skettiin sy?d?. Ja Johanneksen kokemus, sellaisena kuin se lausutaan 10:ss? v?rssyss? on kaikkien niidenkin kokemus, jotka ottavat vastaan n?m? totuudet. Ne tuovat muassaan ihmeellist? suloutta: oi, mik? autuus! Mutta seuraukset ovat aina enemm?n tai v?hemm?n vainon, katkeruuden ja totuuden suloisuuden sekotusta. Ja vaikutus niihin, jotka uskollisesti kest?v?t loppuun asti on perkaava, puhdistava ja jalostava; ja siten valmistetaan Kristuksen morsian h?it??n ja korotustaan varten, mitk? ovat m??r?tyt tapahtumaan Valmistus-p?iv?n lopulla.

Todistukseksi vihkiytymisest?, Raamatuntutkistelemisesta ja uskosta, joka syntyi t?m?n liikkeen johdosta, esit?mme er??st? Herra Millerin pettymyksens? j?lkeen 1844 kirjoittamasta kirjeest? niille, jotka olivat olleet osallisina h?nen kanssaan t?ss?, seuraavaa: --

Er?s Herramme vertauksista annettiin eritt?in valaisemaan t?t? odotuksen aikaa, erehdyksest? 1844 "1335 p?iv?n" toteutumisen loppuun. Me tarkotamme: --

VERTAUSTA KYMMENEST? NEITSEEST?. -- Matt. 25: 1--12. --

Luvut eiv?t ole t?rke?t, eik? niiden v?linen suhdekaan. Vertaus opettaa, ett? tulee olemaan liike valtakunnan perillisten keskuudessa Ylj?n vastaanottamista odottaessa, -- liike, jossa tulee esiintym??n kaksi luokkaa, joita t?ss? nimitet??n "?lykk?iksi" ja "tyhmiksi". Sana "neitsyt" merkitsee puhdasta; n?m?, jotka esiintyv?t vertauksessa sek? ?lykk??t ett? tyhm?t, esitt?v?t siis "pyh?? kansaa". Itse asiassa, eiv?t ketk??n, jotka rakastavat Ylk??, ja haluavat menn? h?nt? vastaan, saata rakastaa synti?, vaikkakin monet heist? ovat "tyhmi?".

Liike, jota Herramme tarkottaa t?ss? vertauksessa, vastaa t?ydellisesti sit?, joka alkoi "Milleril?isen liikkeen", ja joka yh? viel?kin jatkuu. T?m?, vaikka olikin baptistin alkama, oli lahkolaisuudesta vapaa liike, johon hurskaammat ja uskollisimmat kaikista uskonkunnista ottivat osaa. Kertomus n?ist? ajoista, heid?n palavasta innostaan, j.n.e., t?ytt?? syd?memme ihailulla niit? miehi? ja naisia kohtaan, jotka olivat kyllin rehellisi? toimimaan vakaumuksensa mukaisesti, vaikkemme voikaan vakaumukseen n?hden olla yht? mielt? heid?n kanssaan. Rahaa ammennettiin kuin vett? traktaattien ja sanomalehtien painattamiseksi eri kielille ja sanoman l?hett?miseksi ymp?ri maailmaa. Kerrotaan her?tyksen hengen levinneen kaikkien uskonkuntien kirkoissa, ja ett? muutamissa seurakunnissa, joissa kaikki olivat t?m?n opin vaikutuksen alaisina, ne, joilla oli rahaa liikenem??n, kasasivat ne p?yd?lle saarnatuolin eteen, jossa ne olivat vapaasti kaikkien tarvitsevien k?ytett?vin?; ja uskovaisten rehellisyys ja harrastus oli sellainen sin? aikana, ett? kerrotaan, ettei rahoja, joita sill? tavoin oli pyhitetty Herralle, tarvinnut vartioida, kosk'eiv?t muut koskeneet niihin, kuin tarvitsevat.

Vertauksessa kerrotaan kaikilla neitseill? olleen puhdistetut lamput, jotka antoivat heille valoa. N?m? lamput esittiv?t Raamattua engl. k.; ja sellaista lamppujen puhdistusta -- Raamatun tutkimista -- kaikkien kristittyjen luokkien keskuudessa, ei luultavasti koskaan ennen ole tapahtunut. ?ljy kuvaa totuuden henke?. Se oli kyll? ilmeinen lampuissa, joita kaikilla oli; mutta kaikilla ei ollut totuuden henke? itsess??n -- "astioissa".

Pettymyst? 1844 ilmaistaan lyhyesti vertauksessa kertomalla ett? "Ylk? viipyi" -- s.o. odottavista n?ytt?? silt? kuin h?n viipyisi. H?mmennyst? ja pimeytt?, jota kaikki saivat tuntea, ja monia v??ri? ja ilmasta temmattuja mielipiteit?, joihin muutamat niist?, joita pettymys kohtasi, uskoivat, osotetaan vertauksessa sanoilla: "Ylj?n viipyess? tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat." Niin, ja pimeydess?ns? ja nukahtaessansa n?kiv?t useat heist? unta kummallisista ja j?rjett?mist? asioista.

Palataksemme enkelin sanoihin Danielille -- kuuluu 13 v?rssy: "Mutta sin?, mene siksi kun loppu tulee; ja sin? olet lep??v? ja sitte nouseva sinun osaasi p?iv?in lopulla" -- silloin alkavassa elonkorjuussa.

HETKINEN.

Vain hetkinen, vain hetkinen! On aika l?sn? vaan. Tuo armas aika, Jeesuksein Kun silloin n?hd? saan. Kas vaikein koetus helppo on My?s mainen vaelluskin, Kun tuota vertaan riemuhun, Min n??n nyt selvemmin.

Vain hetkinen! M? n?yrtyen Tuot' tutkin sittenkin: "M? saanko kohta loppuun sen, Tien kaidan kuitenkin." Sill' riemu runsas tarjotaan, Kun p??ttynyt on tie. Siks' aikaa tuota ootan vaan, Mi mun sun luokseis vie.

Nyt m??r?? kohti hetkitt?in K?yn taivaan autuuteen. M? valmistunut asteettain Oon riemuun ainaiseen. On aika parhain, tied?nh?n, Kun Herra m??r?? sen. Kas aamunkoitto Siionin Jo kultaa s?teillen.

Oi Herra Jeesus kohta vaan Nyt n?yt? voimas tuo Ja taivaan Taaton lapsien Jo luokseis p??st? suo.

NELJ?S LUKU.

PYH?K?N PUHDISTUS. 2300 p?iv??. -- Dan. 8: 10--26.

Todellinen pyh?kk?. -- Saastuttaminen. -- Alus tai perustus. -- Kuinka se "muserrettiin". -- Todistuksia roomalaiskatoolisista teoksista. -- Puhdistus ei tule olemaan t?ydellinen ennenkuin 2300 vuotta n?yn j?lkeen. -- Kuinka ja mist? se alkoi, ja milloin se on m??r?tty t?yttym??n. -- "Kultaiset astiat", totuudet t?ytyy asettaa paikoilleen.

Edellisess? luvussa olemme n?hneet, ett? r?yhke?, omituinen "pieni sarvi" Dan. 7: 8, 11, 20--26 on sama kuin "synnin ihminen" 2 Tess. 2: 3 ja Herramme Matt. 24: 15 ennustama "h?vityksen kauhistus"; ja my?skin, ett? samaa paavillista valtaa tarkotetaan Dan. 8: 9, 10, 23--25. Olemme tutkineet riitt?v?sti nykyiseen tarkotukseemme ja rajotettuun tilaamme n?hden, sen synty?, sen luonnetta, sen h?vitt?misvallan kukistamista ja sen lopullista h?vitt?mist?, joka viel? kuuluu tulevaisuuteen.

Edellisen luvun osottaessa meille odotuksen p?ivi? ja pyh?n tai pyh?kk?luokan puhdistamista, osottaa t?m? ennustus vuosiluvun, jolloin pyhien uskovaisten valiojoukko tulisi kokonaan vapautumaan paavillisista saastaisuuksista, eksytyksist?, y.m., ja ajan, jolloin ry?stetyt "kultaiset astiat" tahi kallisarvoiset totuudet tulisivat annettaviksi takaisin t?lle pyh?lle tai pyh?kk?luokalle.

"Ja min? kuulin yhden pyh?n puhuvan, ja se pyh? sanoi sille puhuvalle: 'kuinka kauaksi k?y n?ky jokap?iv?isest? uhrista ja h?vityksest?, ett? pyh?kk? ja sotajoukko annetaan tallattavaksi?' Ja h?n sanoi minulle: 'kahdeksi tuhanneksi ja kolmeksi sadaksi illaksi ja aamuksi ; sitten pyh?kk? j?lleen puhdistetaan'" .

"Ja tapahtui, kun min?, Daniel, n?in sen n?yn ja pyysin sit? ymm?rt??kseni; niin katso, edess?ni seisoi miehen muotoinen. Ja min? kuulin ihmisen ??nen Ulain keskell?, ja se huusi ja sanoi: 'Gabriel, selit? t?lle se n?ky!' Ja h?n tuli aivan liki minua; ja h?nen tullessansa pelj?styin min? ja lankesin kasvoilleni. Ja h?n sanoi minulle: 'tarkkaa ihmisen poika! sill? n?ky koskee lopun aikaa!' Ja kun h?n puhutteli minua, vaivuin min? kasvoilleni maahan; mutta h?n rupesi minuun ja asetti minut seisomaan. Ja h?n sanoi: 'katso, min? ilmotan sinulle, mik? on tapahtuva vihan lopulla; sill? se koskee lopun aikaa!'

"Se kaksisarvinen oinas, jonka n?et, on Median ja Persian kuninkaat. Ja se karvainen kauris on Kreikan kuningas; ja se suuri sarvi, joka oli sen silm?in v?liss?, se on ensim?inen kuningas. Ja ett? se s?rkyi ja nelj? nousi sen sijaan : nelj? valtakuntaa on nouseva kansasta, mutta ei niin voimallista kuin h?n. Ja heid?n valtakuntansa lopulla, kun pahantekij?t t?ytt?v?t m??r?ns? , nousee rohkea ja juonikas kuningas . Ja h?n on voimallinen, vaan ei omasta voimastansa. Ja ihmeellisesti h?n h?vitt?? ja menestyy ja toimittaa; ja h?n h?vitt?? voimalliset ja pyh?in kansan . Ja kavaluutensa kautta menestyy h?nen petoksensa; ja h?n paisuu syd?mess?ns?, ja ?kkiarvaamatta h?n monta h?vitt??; ja h?n nousee ruhtinasten ruhtinasta vastaan; mutta ilman k?dett? h?n muserretaan. Ja n?ky illasta ja aamusta , josta puhuttiin, on tosi; mutta sin? salaa t?m? n?ky, sill? se koskee kaukaisia p?ivi?!"

Emme aijo yksityiskohtaisesti selitt?? oinasta, kaurista, sarvia, y.m., joita mainitaan n?iss? ja edellisiss? v?rssyiss?, sill? uskomme, ett? se on jo tehty selv?ksi. Me olemme jo n?hneet, ett? Roomaa, jota k?sitell??n erityisen? petona, omine sarvineen 7 luvussa, ja kuvan s??rin? ja jalkoina 2 luvussa, t?ss? k?sitell??n kreikkalaisen "kauriin" toisena sarvena, joka, tultuansa suureksi etel??n ja it??n p?in, maallisena eli keisarillisena Roomana, oli muutoksen alainen, jolloin siit? tuli paavillinen Kooma, josta se kasvoi "suureksi sotajoukon p??mieheen asti"; s.o. siit? tuli kirkollinen voima tai valta sotajoukkojen eli kansan yli. Ja samaa menettelytapaa, k?sitell? Rooman valtakuntaa haarana eli kasvaimena kreikkalaisen valtakunnan osista, seurataan 11:kin luvussa historiallisessa ennustuksessa. Jokap?iv?isen uhrin, joka t?ss? mainitaan, otaksutaan yleisesti tarkottavan juutalaisten jokap?iv?ist? eli alituista polttouhria Jerusalemissa. Ja t?m?n jokap?iv?isen uhrin poistaminen on, niinkuin jo aikaisemmin on kerrottu, luettu Antiokus Epifanuksen syyksi. Ennustus sivuuttaa kumminkin esikuvauksellisen temppelin tai Pyh?k?n ja esikuvalliset polttouhrit ja tarkottaa vastakuvallista Pyh?kk?? eli Jumalan temppeli?, kristillist? seurakuntaa ja vastakuvallista polttouhria, Kristuksen ansiokasta uhria, joka on tehty kerta kaikkien edest? ijankaikkisiksi ajoiksi -- ollen siis alituinen, aina vaikuttava uhri koko maailman syntien edest?.

K. Eik? se ole leip?? ja viini?, jota ensin asetetaan alttarille messun viett?mist? varten?

K. Mit? tapahtuu n?iden sanojen vaikutuksesta?

K. Kuinka t?t? muutosta nimitet??n?

K. Mik? Messu on?

K. Mik? on erotus messun uhrin ja ristin uhrin v?lill??

K. Mit? vaikutuksia messulla on lepytys -uhrina?

K. Keihin sovitetaan messun hedelm?t ?

Me p??t?mme t?m?n aineen todistelun seuraavalla lyhyell? otteella Tridentin kokouksen kanoneista :

Luonnollisesti v?itt?v?t katolilaiset, ett? Kristus ja apostolit asettivat messun; mutta aikaisintaan sen mukaan kuin me olemme olleet tilaisuudessa huomaamaan, mainittiin siit? kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa, vuonna 381 j.K. Kumminkaan ei vuosilukua t?m?n saastaisen eksytyksen alkamiselle ole erityisesti kosketeltu ennustuksessa, paitsi ett? paavikunta t?m?n peruseksytyksen johdosta tuli "h?vityksen kauhistukseksi", ennenkuin se sellaisena "asetettiin" valtaan, joka, niinkuin olemme n?hneet, tapahtui 539 j.K.

Kun kerran kristillisen uskon p??perustus siten syrj?ytettiin, onko sitten ihmett?, ett? suuri luopumus meni sellaisiin pahuuden syvyyksiin, kuin se meni? Toinen eksytys johti toiseen, kunnes totuudesta ja jumalisuudesta oli j?lell? ainoastaan ulkonainen muoto; ja h?vitt?v? kauhistus istuutui Jumalan temppeliin, saastuttaen sek? Pyh?k?n ett? sotajoukon, ja kohotti p??ns? Kristuksen k?skynhaltijaksi eli sijaiseksi.

Keskell? n?it? h?vityksen kauhistuksen menestymisen n?kyj? kuulee Daniel pyhimysten, pyhien, kysyv?n: "Kuinka kauaksi k?y n?ky jokap?iv?isest? uhrista ja h?vityksest?, ett? pyh?kk? ja sotajoukko annetaan tallattavaksi?" Siit? asti kuin kauhistus asetettiin, on ollut pyhimyksi?, jotka huomasivat sen luonteen ja sen saastutukset joko selvemmin tai h?m?r?mmin, ja sellaiset ovat innokkaasti etsineet valoa ja huutaneet Herran puoleen: Oi Herra, kuinka kauan tallataan totuus lokaan, ja eksytysten, rienaamisten ja kauhistusten sallitaan menesty?? -- Kuinka kauan saa Antikristus, "juopuneena pyhimyksien ja Jeesuksen todistajain verest?", ja erinomaisesta menestyksest?ns?, jatkaa kansojen juovuttamista ja pett?mist?? Ja edelt?p?in n?hden heid?n, ja Danielin ja meid?n kysymyksemme, antoi Jumala vastauksen uudelleen l?hettil??ns? kautta. Ja vaikkei sanamuotoa saatettukaan ymm?rt?? ennen lopun aikaa, antoi kumminkin ajan m??r??minen eli rajottaminen sek? toisille ett? Danielille sen vakuutuksen, ett? Jumalalla on asema t?ydellisesti k?siss??n, niin ettei mit??n saata tapahtua, jota h?n ei voi ja tahdo johtaa aikanaan parhain p?in. T?m? vastaus ei ilmaise puhdistusty?n alkamista, vaan ajan, jolloin se p??asiallisesti olisi p??ttynyt. Se kuuluu seuraavasti. --

"Kahdeksi tuhanneksi ja kolmeksi sadaksi illaksi ja aamuksi; sitten pyh?kk? pannaan j?lleen oikeaan tilaansa."

T?t? ajanm??r?yst? tutkiessa pist?? heti tutkijan silmiin, ettei t?ss? voida tarkottaa kirjaimellisia p?ivi?; sill? kaksi tuhatta kolmesataa kirjaimellista p?iv?? olisi v?hemm?n kuin seitsem?n vuotta, ja kumminkin ulottuu ennustus silminn?ht?v?sti koko tuon pitk?n ajanjakson yli, jona pyh?kk? saastutettiin ja totuus tallattiin maahan. Taasenkin huomaamme, ett? on ennustettu, ett? n?m? 2300 p?iv?? tulevat p??ttym??n jossain kohdassa sit? aikaa, jota nimitet??n "lopun ajaksi"; sill? Gabriel sanoi: "Tarkkaa, ihmisen poika! sill? n?ky koskee lopun aikaa", ja j?lleen: "Katso, min? ilmoitan sinulle, mik? on tapahtuva vihan lopulla; sill? se koskee lopun aikaa".

Selityksess??n toistaa Gabriel koko n?yn ja selitt?? osittain eri vertauskuvat, jonka j?lkeen h?n lopettaa vakuuttaen, ett? 2300 p?iv?? on koko ajan oikea m??r?.

Daniel, jonka mielt? kiinnitti enemm?n Israelin tulevaisuus kuin persialainen "oinas" tai kreikkalainen "kauris", tiesi Jeremian ennustuksesta, ett? seitsenkymmenvuotinen vankeus Babelissa oli rangaistus Israelin synneist? ja niinmuodoin p??tti h?n n?yn johdosta, ett? vastaisuudessa tulee vainoja ja ett? se ennusti Israelin synneist? ja Jumalan vihasta; sent?hden rukoili h?n anteeksi Israelin syntej? ja isille annettujen lupausten t?yttymist?. T?st? kerrotaan muutamin sanoin Dan. 9: 2--19. Daniel ei n?hnyt jumalallisen suunnitelman laajakantoisuutta, niinkuin me nyt n?emme sen; mutta siit? huolimatta olivat h?nen vakavuutensa ja uskonsa lupauksiin mieluisat Jumalalle, joka sent?hden ilmaisi h?nelle enemm?nkin t?t? n?ky? koskevia asioita -- antaen h?nelle lis?yksen eli tiedon asiain kehittymisest? niiss? kohdissa, jotka erityisesti koskivat lihallista Israelia. Daniel luuli, ett? Israelin maan seitsenkymmenvuotista autiona-olemisen aikaa, kansan ollessa Baabelissa, pidennett?isiin, eli jatkettaisiin monella, p?iv?ll?. Jumalaa oikaisee t?m?n erehdyksen l?hett?m?ll? Gabrielin ilmaisemaan h?nelle, ett? vankeus tulisi p??ttym??n kun seitsem?nkymment? vuotta tulisi t?yteen; ja ett? Jerusalemin kaupunki ja temppeli rakennettaisiin uudelleen, vaikka rauhattomana aikana, j.n.e.

Kun meist? siis tuntuu, ett? vertauskuvalliset seitsem?nkymment? viikkoa, eli 490 p?iv??, jotka ovat t?yttyneet yht? monena vuotena, ovat edellinen osa 2300 p?iv?st? ja Jumalan vahvistus tai hyv?ksyminen koko n?ylle, alamme laskea, n?hd?ksemme milloin koko ajanm??r?ys tulee t?yttym??n. Jos me 2300 v?henn?mme 490, jotka t?yttyiv?t ensim?isess? tulemisessa, j?? 1810. N?iden 1810 vuoden t?ytyy siis olla se ajan pituus, joka on kulunut seitsem?nkymmenen viikon lopusta siihen aikaan asti, jolloin Pyh?kk?luokka tulee olemaan puhdistettu paavikunnan erilaisista saastutuksista -- h?vityksen kauhistuksista, jotka niin monta vuosisataa ovat saastuttaneet Jumalan temppeli?.

Messiaksen kuolema tapahtui, niinkuin on osotettu, kev??ll? vuonna 33 j.K. ja t?m? oli seitsem?nkymmenen viikon viimeisen viikon keskell?, mitk? viikot siis loppuivat puoli viikkoa eli kolme ja puoli vuotta my?hemmin -- syksyll? vuonna 36 j.K. 1810 vuotta siis, syksyst? vuonna 36 j.K., nimitt?in syksy vuonna 1846, osottavat n?yss? mainittujen 2300 p?iv?n lopun ja vuosiluvun, jolloin Pyh?kk? tulisi puhdistettavaksi.

On my?skin muistettava, ettei reformi- eli uudistus-liike ollut kapinoimista ainoastaan uskonnollista hirmuvaltaa vastaan, vaan yht? hyvin valtiollistakin hirmuvaltaa vastaan. Ja molemmat uudistaja-ryhm?t joutuivat enemm?n tai v?hemm?n my?t?tuntoiseen yhteisty?h?n toistensa kanssa. T?st? reformikaudesta sanoo professori Fischer :

Sveitsist?: -- "Zwinglin ponnistuksiin kirkollisten uudistusten alalla oli sekaantunut is?nmaanrakkauden harrastusta Sveitsin siveellisen ja valtiollisen uudistumisen hyv?ksi."

Johannes Calvinin ajasta ja G?n?ven hallituksesta: -- "Yhteiskunnallista vallankumousta seurasi kirkollinen vallankumous. Protestantismi laillistutettiin vuonna 1535. Calvinista tuli kaupungin todellinen lains??t?j?. Se oli kirkollinen valtio."

Skandinaviasta: -- "Skandinavian maissa perustettiin yksinvalta reformationin avulla."

Tanskasta: -- "Uusi oppi oli tullut maahan ja voitti alaa. Aateli, joka himoitsi kirkon omaisuutta, omisti sen."

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet