Read Ebook: Raamatun tutkisteluja 4: Harmagedonin taistelu by Russell C T Charles Taze

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 325 lines and 33383 words, and 7 pages

niit?. T?m?n ep?ilyksen ja vallankumouksellisen taipumuksen vastustaminen on teid?n t?rkeimp?n? ty?n?nne. Mutta valtiolliset uudistukset eiv?t tuota t?ss? apua, sill? valtiollinen vapaus ei ole aineellisen edistymisen juuri, vaan hedelm?. Runoilijat ja haaveilijat ovat usein ylist?neet k?yhyytt?, ja ahneus on usein esitetty kaiken pahan juureksi; mutta se ei muuta sit? tosiasiaa, ett? rahojen omistaminen, jotka ovat kunniallisesti hankitut ja k?ytet??n viisaasti, on suurin valta maailmassa, kun taas k?yhyys ja h?t? tekev?t ihmiset toivottomiksi ja huonontavat heit?."

Ei t?m?k??n selv? esitys sis?ll? mit??n apuneuvoa pahaa vastaan. Sill? ep?ilyksen ja samalla jokaisen muutoksen vastustaminen nykyisess? yhteiskuntaj?rjestelm?ss? ei tuota apua.

Professori n?ytt?? arvelevan: "Se, mik? on ollut, tulee olemaankin", sill? h?n ei huomaa, ett? olemme aikakauden lopussa, ett? ainoastaan Herran voidellun valta voi saattaa j?rjestyksen kaikkeen t?h?n sekaannukseen, ett? Jumalan tahto on juuri nyt asettaa ihmiskunta ratkaisun ja olosuhteiden eteen, joita ei mik??n inhimillinen viisaus tai taitavaisuus voi ratkaista tai muuttaa, jotta ihmiset ??rimm?isess? h?d?ss??n ottaisivat vastaan Herran avun, j?tt?isiv?t omat tiens? ja antaisivat Jumalan opettaa itse??n. H?n, jolle Valtakunta kuuluu, on nimitt?in ottamassa suurta valtaansa tuottaakseen sekaannuksesta j?rjestyksen, kirkastaakseen seurakuntansa morsiamenaan sek? tehd?kseen sen kautta lopun velallisen, huokaavan luomakunnan onnettomuudesta ja siunatakseen maan kaikki kansat. Ainoastaan ne, joilla on t?m? totinen valo, voivat n?hd? t?m?n ihanan nykyisen ajan h?m?rien arvotusten ratkaisun, jonka edess? t?m?n maailman viisaat ovat neuvottomia.

Eversti Ingersoll oli, vaikkakin h?n oli uskonnonvastustaja, hyvin tunnettu viisaana miehen? niihin asioihin n?hden, jotka koskivat t?t? maailmaa. Sanotaan, ett? h?n oli lakimiehen? pidetty niin korkeassa arvossa, ett? h?n on saanut aina 250 dollariin saakka puolen tunnin neuvottelusta. Aikoinaan julkaisi h?n aikakauslehdess? "Kahdeskymmenes vuosisata" pitk?n kirjotuksen, josta esit?mme seuraavan otteen. Oikeassa valossaan puhuu se siit? osasta, jota koneet n?yttelev?t ty?ntekij?in taistelussa jokap?iv?isen leiv?n edest?, ja osottaa, ett? ne ottavat ty?ntekij?joukoilta heid?n toimensa ja leip?ns?. H?n osottaa my?skin, kuinka maailma, jolla ei ole mit??n sanomista p??omanomistajan kokouksia vastaan, heti puhuu salaliitosta, vallankumouksesta ja petoksesta, kun ty?ntekij?t kokouksessaan pohtivat sit? asemaa, johon koneet ovat saattaneet heid?t. Ja ajatellen niit? k?rsimyksi?, joita k?yhien sivistyneiss? maissa t?ytyy kest??, ajatellen heid?n onnettomuuttaan, tuskaansa, kyyneli??n ja sortuneita toiveitaan, heid?n n?lk??ns?, alennustaan ja h?pe?t??n, sanoo h?n, ett? ihmissy?nti on siedett?v?? sen tilan edell?, jonka uhriksi sivistyneiden maiden k?yh?t joutuvat. Sitten h?n jatkaa:

"Hyv?syd?misen ihmisen on mahdotonta olla tyytyv?inen maailmaan sellaisena kuin se nyt on. Ei kukaan voi edes iloita siit?, mit? h?n ansaitsee itselleen, kun h?n tiet??, ett? miljonat h?nen kanssaihmisist??n k?rsiv?t h?t??. Kun ajattelemme n?lk?isi?, tuntuu meist? melkein kuin olisi syd?met?nt? sy?d?. Kun kohtaa ryysyisi?, palelevia raukkoja, tuntee melkein h?pe?v?ns? sit?, ett? on hyvin ja l?mpim?sti puettu; ihmisen syd?n tuntuu olevan yht? kylm? kuin heid?n ruumiinsa."

"Eik? tule muutosta? Onko tuotannon ja kysynn?n laki, keksint?, tiede, yksinoikeus, vapaa kilpailu, p??oma ja lains??d?nt? aina ty?ntekij?in vihollisia? Ovatko ty?ntekij?t aina tiet?m?tt?mi? ja kyllin tyhmi? tuhlatakseen ty?nansionsa arvottomiin asioihin? Yll?pit?v?tk? he miljonia sotilaita, jotka ovat valmiina tappamaan toisten ty?ntekij?in poikia? Rakentavatko he aina palatseja ja asuvat itse h?kkeleiss?? Sallivatko he aina loisel?jien ja verenimij?iden el?? heid?n verest??n? Pysyv?tk? he niiden kerj?l?isten orjina, joita he yll?pit?v?t? Eiv?tk? rehelliset ihmiset lakkaa ottamasta pois hattua p??st??n petoksen edess?, joka menestyy?"

Kaikkiin n?ihin kysymyksiin ei tuolla viisaalla miehell? ole mit??n vastausta. Viittaamalla antaa h?n kyll? asiassa ty?ntekij?ille t?m?n neuvon: "?lk?? antako painaa itse?nne alas ja vahingoittaa teit?!" Mutta kuinka he voivat v?ltt?? t?m?n, siit? h?nell? ei ole mit??n sanottavaa, -- jos ei h?n arvellut, ett? vaikeudet voitaisiin voittaa, jos ty?ntekij?t tulisivat ?lykk?iksi ja kyllin voimakkaiksi hankkiakseen koneita. Mutta otaksu, ett? heill? olisi koneita ja tehtaita. Tulisiko kilpailu silloin v?hemm?n rasittavaksi, ja voitaisiinko silloin est?? liikatuotantoa ja sit? seuraavaa ty?tt?myytt?? Ei, p?invastoin. Kokemus on osottanut, ett? jos yrityst? aijotaan pit?? voimassa sen periaatteen mukaan, ett? kaikki saavat yht?l?isen palkan, tekee se joko pian kuperkeikan, koska v?hemm?n kelvollisille maksetaan palkka, joka on liian suuri yrityksen kilpailuvoimalle, tai vet?ytyv?t my?skin taitavammat takasin ja hankkivat itselleen paikan, jossa saa paremman palkan. Itsekk?isyys on niin juurtunut langenneeseen luontoon ja muodostaa nykyisess? yhteiskuntarakennuksessa niin olennaisen osan, ett? se, joka ei ota sit? laskuihin, huomaa pian, ett? h?n on suuresti erehtynyt. Ja herra Ingersoll tiesi varsin hyvin, ett? inhimillinen voima ei kykene saamaan aikaan samankaltaisuutta ?lyyn ja taitavaisuuteen n?hden.

Lainauksen ensim?inen osa l?yt?? vastakaikua jokaisessa jalossa sielussa, ja toivomme l?ytyv?n monta sellaista. Mutta ne n?ist? jalomielisist?, jotka ovat hyvinvoipia tai Ingersollin tavoin rikkaita, tulevat siihen oikeaan johtop??t?kseen, -- johon h?nkin ep?ilem?tt? tuli -- ett? he ovat niin voimattomia kurjuuden edess?, ett? joskin he panisivat kaikki rikkautensa ja koko vaikutuksensa vaakalaudalle, niin vaikutukset eiv?t olisi suuremmat kuin jos he koettaisivat pys?ytt?? Niagaraputouksen heitt?m?ll? itsens? siihen.

Jalo ja kelvollinen Wendell Phillips on kerran lausunut seuraavat sanat: "Ei mik??n siveellinen tai henkinen uudistus ole koskaan l?htenyt yl?luokasta. Niin t?ytyy my?skin ty?ntekij?in itse aikaansaada ty?ntekij?luokan vapaus."

Hyvin totta. Mutta kuinka voivat ty?ntekij?t vapauttaa itsens? tuotannon ja kysynn?n lain seurauksista ja ruumiillisen ja henkisen erilaisuuden vaikeuksista, siit? ei Phillipsill? ole mit??n sanottavaa. Vallankumous voisi aikaansaada paikallisia ja ohimenevi? muutoksia, mutta mit? se voisi toimittaa maailmanlaajuisia ep?suhteita ja kilpailua vastaan? Voisimme yht? mielell?mme koettaa pid?tt?? nousuvett? tai koota sit? tynnyreihin.

Pariisilainen lehti Figaro mainitsee seuraavan ennustuksen, jonka suuri englantilainen historioitsija Macaulay vuonna 1884 kirjotti er??lle yst?v?lleen Amerikassa: "On selv? kuin p?iv?, ett? teid?n hallituksenne ei koskaan voi hallita h?t??k?rsiv?? ja vihastunutta enemmist??, kun teid?n hallituksenne on joukkojen k?siss? ja rikkaat, jotka muodostavat v?hemmist?n, ovat kokonaan j?tetyt heid?n armeliaisuutensa varaan. Tulee p?iv?, jolloin joukot New Yorkin valtiossa valitsevat lains??t?j?nne. Mit? lains??t?ji? n?ist? tulee, sit? ei voi hetke?k??n ep?ill?. He tekev?t mahdottomaksi teid?n menestymisenne. Silloin tarttuu joku keisari tai Napoleon hallitusohjaksiin. Kahdennellakymmenennell? vuosisadalla ry?stet??n ja h?vitet??n teid?n tasavaltanne, niinkuin raakalaiset viidennell? vuosisadalla h?vittiv?t Rooman valtakunnan, ainoastaan sill? erotuksella, ett? Rooman valtakunnan h?vitt?j?t, hunnit ja vandaalit, tulivat toisilta alueilta, kun taas teid?n raakalaisinanne ovat teid?n omat maamiehenne, teid?n omien valtiolaitostenne hedelm?."

Sitten kun Macaulay kirjotti t?m?n, ovat h?nen omat maamiehens? vaatineet ??nioikeutta ja saaneet sen, samoin kuin Belgian, Saksan, Ranskan, It?valta-Unkarin ja Italian kansa j.n.e. Se onnettomuus, jota Macaulay ennusti Yhdysvalloille, uhkaa nyt koko "kristikuntaa". Macaulaylla ei ollut muuta neuvoa kuin se, jonka muutkin olivat antaneet, nimitt?in ett? rikkaat ja vaikutusvaltaiset ottavat itselleen vallan ja istuvat sitten varmuusventtiilill? niinkauvan kuin mahdollista -- kunnes r?j?hdys tapahtuu.

Englantilaisen lehden "The Rockin" mukaan esit?mme seuraavaa: "Koko maailmassa pit?? kiehuva levottomuus, ristiriitaiset edut ja vastakkaiset virtaukset koko sivistyneen ihmiskunnan alituisessa kiihtymyksen tilassa. J?nnitys nousee melkein joka viikko. Lyhyiden v?liaikojen per?st? t?risytt?? yksi tai toinen huomiotaher?tt?v? tapaus valtiollista ja kauppamaailmaa maanj?ristyksen voimalla, ja ihmiset ymm?rt?v?t, mitk? tuliper?iset voimat ovat k?tk?ss? yhteiskunnan pinnan alla. Politikoitsijat koettavat johtaa n?it? voimia, mutta he my?nt?v?t avoimesti, etteiv?t he voi hallita niit? t?ydellisesti tai ennustaa niiden vaikutuksia. Siin? on loppumaton rivi ehdotettuja tai koeteltuja parannuskeinoja, oppeja ja ennustuksia, mutta kahdessa kohdassa ovat suurimmat ajattelijat yksimielisi?: Toiselta puolen n?kev?t he uhkaavan onnettomuuden, joka t?risytt?? v?kivaltaisesti koko maailmaa ja panee raunioiksi nykyisen valtiollisen ja yhteiskunnallisen el?m?n rakennuksen, h?vitt?vien voimien t?ytyess? tyhjent?? itsens?, ennenkuin uudestiluovat voimat voivat taas pystytt?? yhteiskuntarakennuksen paremmalle perustukselle. Toiselta puolen ovat he yksimielisi? siit?, ett? kansojen rauhankaipuu ei koskaan ole ollut suurempi kuin nyt, ja etteiv?t he koskaan ole pit?neet yksimielisyyden ja veljellisen sovun etuja niin suuressa arvossa kuin juuri nyt."

Sellainen on tila koko sivistyneess? maailmassa. Kaikki ajattelevat ihmiset n?kev?t uhkaavan onnettomuuden selvemmin tai ep?selvemmin, mutta harvoilla on mit??n parannuskeinoa ehdotettavana. Ja se, ett? n?m? harvat uskovat voivansa ratkaista teht?v?n, ei riipu kumminkaan ainoastaan siit?, etteiv?t he ole selv?sti k?sitt?neet asemaa. Eri ehdotuksia tarkastetaan seuraavassa luvussa.

Clemenceaun kirjasta "M?l?e Sociale" teemme lopuksi seuraavan otteen: "Minua kummastuttaa", kirjottaa tuo etev? ranskalainen, "ett? ihmiskunta on tarvinnut vuosisatain suurimpain henkiens? ajatukset ja tutkimukset huomatakseen, ett? toinen ihminen on alituisesti el?nyt taistelussa toisen kanssa, ja ett? t?m? taistelu on jatkunut aina ihmiskunnan alusta saakka. Mielikuvitusvoima ei voi tehd? itselleen oikeaa k?sityst? siit? kauheasta, verisest?, yleisest? tappamisesta, joka on jatkunut maan p??ll? aina siit? saakka kuin se tuli esille ensim?isest? h?mmennyksest??n.

"Kahleorjan pakollinen ty? ja pakollisen ty?ntekij?n vapaa ty? ovat molemmat samalla perustalla, nimitt?in ett? vahvempi voittaa ja k?ytt?? heikomman hy?dykseen. Ainoastaan n?enn?isesti on taistelu t?n??n toinen; sill? se on yht? h?vitt?v? rauhallisemmassa ulkomuodossaan. Toisten el?m?n ja ruumiiden k?ytt?minen on ollut villien ihmissy?jien, l??niherrojen, orjanomistajain ja aikamme ty?nantajain tarkotuksena.

"N?lk? on ihmiskunnan vihollinen. Niinkauvan kuin ei ihminen voita sit?, n?ytt?v?t kaikki keksinn?t ainoastaan ivalta h?nen surullista kohtaloaan vastaan. Se on samaa kuin antaa ihmiselle loistoesineit?, kun h?nelt? puuttuu v?ltt?m?tt?minkin. N?lk? on julmin kaikista luonnon laeista. Se pakottaa ihmisen vaivaamaan ja h?vitt?m??n itse??n, voidakseen mihin hintaan hyv?n?ns? yll?pit?? tuota korkeinta hyv?? eli pahaa, jota kutsutaan el?m?ksi. Olemmeko nyt saavuttaneet sellaisen sivistyksen m??r?n, ett? voisimme kuvitella mieless?mme ja perustaa yhteiskuntaj?rjestyksen, jossa olisi mahdotonta kuolla puutteeseen ja n?lk??n? Valtion taloudenhoitajat vastaavat ep?ilem?tt?: Ei!"

KYMMENES LUKU.

Ehdotettuja parannuskeinoja.

Kieltolaki ja naisten ??nioikeus. -- Hopearahakanta ja suojelustulli. -- Kommunismi. -- "Heill? oli kaikki yhteist?." -- Anarkia. -- Sosialismi eli kollektivismi. -- Nationalismi. -- Yleinen k?sity?sivistys. -- Yksinkertainen vero eli vapaa maa. -- Muutamia toiveita ja huolia. -- Ainoa toivo -- "Autuaallinen toivo". -- Jumalan lasten oikea asema. -- Maailmassa, mutta ei maailmasta.

"Eik? mit??n voidetta ole Gileadissa, eik? siell? ole yht??n parantajaa?" "Me paransimme Baabelia, mutta ei h?n terveeksi tullut. J?tt?k?? h?n ja menk??mme jokainen omalle maallensa; sill? h?nen syyns? koskee taivaaseen ja ulottuu pilviin asti." -- Jer. 8: 22; 51: 7--9.

Erilaisia parannuskeinoja ehdotetaan huokaavalle luomakunnalle sen nykyisess? surullisessa asemassa, ja kaikkien, jotka s??liv?t k?rsiv?? yhteiskuntaruumista, t?ytyy my?skin olla my?t?tuntoisia eri l??k?rien pyrkimyksille saada sit? k?ytt?m??n heid?n m??r?yst??n. Parannuskeinojen l?yt?mis- ja k?ytt?misyritykset ovat kiitett?vi? ja ansaitsevat kaikkien l?mminsyd?misten ihmisten tunnustuksen. Terve arvostelukyky, joka on Jumalan sanan valaisema, sanoo meille kumminkin, ettei mik??n ehdotetuista parannuskeinoista voi poistaa sairautta. Ei mik??n v?hempi, kuin suuren L??k?rin l?sn?olo horjumattomine keinoineen sek? niiden jatkuvine k?ytt?misineen, voi parantaa langennutta ihmiskuntaa sen turmiosta ja itsekk?isyydest?. Kumminkin tahdomme lyhyesti tutkia n?it? toisten l??k?rien m??r?yksi?, jotta n?kisimme, kuinka l?hell? Jumalan viisautta muutamat niist? ovat tulleet, niiden kaikkien kumminkin todellisuudessa ollessa paljon j?less? -- ei vastustaaksemme niit?, vaan jotta kaikki sit? selvemmin n?kisiv?t sen ainoan suunnan, mist? apua voi odottaa.

Kieltolaki ja naisten ??nioikeus.

N?m? kaksi ehdotusta asetetaan tavallisesti yhteen, koska tavallisesti ollaan sit? mielt?, ett? kieltolaki ei voi koskaan saada enemmist?n tukea, jos eiv?t naiset saa ??nioikeutta -- jos se on edes silloinkaan mahdollista. Ne, jotka ehdottavat t?t? parannuskeinoa, viittaavat tilastollisiin tiedonantoihin, osottaakseen, ett? paljon kristikunnan kurjuudesta ja k?yhyydest? riippuu v?kijuomain viljelemisest?, ja he selitt?v?t, ett? jos se poistettaisiin, niin rauha ja hyvinvointi olisi s??nt?n? eik? poikkeuksena.

Varmaankin on juoppous sivistyksen pahimpia hedelmi?, ja se levi?? nopeasti my?skin puoleksisivistyneiss? ja villeiss? kansoissa. Riemuitsisimme syd?mest?mme sen poistamisesta nyt ja ainaisesti, sill? sen poistaminen ehk?isisi paljon kurjuutta ja est?isi satojen miljonien markkojen tuhlaamisen vuosittain. Mutta itsekk?isyytt? ja tuotannon ja kysynn?n lakia vastaan, jotka pusertavat joukoista veren, on alkoholikielto voimaton.

Eritt?inkin rikkaat ja sen j?lkeen keskiluokka tuhlaavat miljonia v?kijuomiin. Kieltolaki ei sent?hden aikaansaisi varsinaista helpotusta k?yhille, vaan p?invastoin. Tuhannet maanviljelij?t, jotka nyt viev?t tuotteensa polttimoihin ja panimoihin, eiv?t en?? saisi korvausta niist?; vaan he olisivat pakotettuja viljelem??n toisia tuotteita ja siten painuisivat hinnat ylimalkaan viel? alemmas. Tuhansittain paloviinan polttajia, juomanpanijoita, lasity?ntekijoit?, oluen ajajia, ravintolain is?nti? ja vartijoita, jotka nyt el?v?t v?kijuomakaupasta, tulisi pakotetuiksi etsim??n muuta tointa, ja t?m? lis?isi edelleen ty?voiman tarjontaa ja painaisi palkat alas. Miljonat ja taas miljonat markat, jotka ovat kiinni v?kijuomaliikkeiss?, etsisiv?t tiens? toisille aloille ja lis?isiv?t kilpailua.

Kaikki t?m? ei kumminkaan est?isi meit? toivomasta kieltolakia, mutta yksityisi? kaupunkeja lukuunottamatta ei olisi mahdollista saada enemmist?? suostumaan siihen. Sill? enemmist? on v?kijuomien orjia tai sellaisia, jotka suorasti tai ep?suorasti ovat rahallisessa suhteessa kiintyneit? t?h?n liikkeeseen. Yleist? kieltoa ei saateta voimaan, ennenkuin Jumalan valtakunta on perustettu. Mutta joskin se olisi mahdollista, ei se kumminkaan poistaisi yhteiskunnallista rahallista sairautta.

Hopearahakanta ja suojelustulli.

My?nn?mme, ett? se, kun kristikunta poisti hopearahakannan, oli itsekk??n valtiotaidon mestarin?yte lainanantajain puolelta, ollen tarkotettu v?hent?m??n t?ysiarvoisten rahojen varastoa ja siten lis??m??n niiden arvoa ja pit?m??n voimassa korkeaa korkokantaa, kun taas lis??ntynyt saanti painaa kaikkien tavarain ja ty?palkkojen hinnat alas. Lain kannalta katsoen ovat kyll? monet pankkiirit ja rahanlainaajat rehellisi? ihmisi?, mutta t?m? rehellisyyden mittapuu on liian lyhyt. Sill? niiss? paikoissa, minne kokoontuu rahoja, osottaa korkokanta kaikkialla laskevaa suuntaa. Kuinka paljon matalammat korot olisivatkaan silloin, jos hopealla olisi t?ysi arvo rahana ja niinollen olisi enemm?n rahoja saatavana!

Tuotannon ja kysynn?n lain alaisina on jokaiselle lainanottajalle eduksi se, ett? on runsaasti hopea-, kulta- ja paperirahoja, kun taas jokaisella lainanantajalle on eduksi poistaa paperirahat ja halventaa hopean arvoa, sill? kuta v?hemm?n siell? on t?ysiarvoisia rahoja, sit? enemm?n niit? kysyt??n. Sent?hden pysyv?t n?m? arvossaan, kun taas ty?- ja kauppatavarat laskevat hinnassa.

Ennustukset n?ytt?v?t osottavan, ettei hopearahakantaa saateta en?? voimaan sivistyneess? maailmassa. Mutta jos niin k?visikin, olisi hy?ty siit? lyhytaikainen. Se vaikeuttasi Jaappanin, Kiinan, Intian ja Meksikon kilpailua kristikunnan kanssa ja saisi aikaan maamiehille jonkinlaisen helpotuksen, mutta tuskin pitemm?ksi aikaa kuin viideksi tai korkeintaan viideksitoista vuodeksi. Jumala ei n?yt? kumminkaan tahtovan viivytt?? tuota "pahaa p?iv??"; sent?hden jouduttaa ihmisten itsekk?isyys onnettomuutta, niinkuin on kirjotettu: "Heid?n viisastensa viisaus katoaa", ja: "Ei heid?n hopeansa ja kultansakaan voi heit? pelastaa Herran vihan p?iv?n?". -- Sef. 1: 18; Hes. 7: 19; Jes. 14: 4--7; 29: 14.

Suojelustulli voi, kun sit? k?ytet??n ymm?rryksell?, ehk?ist? yksinoikeutta ja kehitt?? maan kaikkia luonnollisia apuneuvoja, tehd? ty?palkkain laskemisen hitaammaksi, mutta ei voi est?? sit?. Kilpailu tasottaa ennemmin tai my?hemmin hinnat koko maailmassa.

Kommunismi.

Kommunismi on ehdotus sellaiseksi yhteiskuntaj?rjestelm?ksi, jossa kaikki omaisuus kuuluu yhteiskunnalle, ja jossa sit? hoidetaan yhteiskunnan parhaaksi jolloin saatava voitto k?ytet??n yleiseksi parhaaksi ja jokainen saa, mit? h?n tarvitsee. Rev. J. Cook m??rittelee sen n?in: "Kommunismi merkitsee perint?oikeuden, perheen, kansallisuuden, uskonnon ja omaisuuden poistamista."

Muutamia piirteit? kommunismista voitaisiin suositella , mutta kokonaisuudessaan on se mahdoton toteuttaa. Sen edellytyksen? ovat t?ydelliset ihmiset, jotka eiv?t ole itsekk?it?. Se tekisi kaikki laiskureiksi, niin ett? ihmiskunta pian joutuisi raakalaisuuteen ja menisi perikatoaan kohti.

Siihen v?itteeseen, ett? Raamattu opettaa kommunismia , olemme vastanneet perinpohjin toisessa paikassa, miss? osotimme, ett? ihmisen ep?t?ydellisyydest? ja luonnollisesta taipumuksesta itsekk?isyyteen johtuu, ett? meill? on aivan kylliksi tekemist? pit?ess?mme lihan halut ohjaksissa ja edist?ess?mme rakkauden henke?, ilman ett? t?t? teht?v?? vaikeutetaan kommunististen kokeilujen kautta. Sit?paitsi voitaisiin kommunismi kokonaisuudessaan toteuttaa yhteiskunnassa, jossa olisi pelk?st??n Jumalan lapsia, ja sellaista pyhien yhdyskuntaa ei voitaisi perustaa, koska Herra yksin "tuntee omansa". Mutta joskin sellainen yhdyskunta olisi mahdollinen, tavottelisivat huonot henkil?t sen omaisuutta, ja jos ne voitaisiin sulkea pois, sanoisivat he kaikkea pahaa pyhi? vastaan. Lyhyesti sanoen, sellaisella yrityksell? ei olisi todellista menestyst?.

Muutamat uskovaisista ovat monen t?m?n maailman lapsen kanssa vajonneet niin syv?lle itsekk?isyyden tylsyyteen, ettei mik??n muu kuin v?ltt?m?tt?myys voi saada heit? ahkeriksi. Toiset ovat niin itsekk??n ylpeit?, ett? he tarvitsevat iskuja ja vastoink?ymisi?, jotka musertavat heid?n syd?mens? ja saavat heid?t s??liv?isiksi tai viel?p? menettelem??n oikeudenmukaisesti toisia kohtaan. Kommunismin kautta estet??n molemmat n?m? luokat saamasta v?ltt?m?tt?mi? opetuksia. Individualismi vapauksineen toiselta puolen ja henkil?kohtainen vastuu toiselta puolen osottautuvat siten parhaiksi kasvatusv?lineiksi j?rjellisille olennoille, vaikkakin se usein katkeroittaa monen, toisinaan kaikkienkin, el?m?n.

Yksityiset yritykset, joita Yhdysvalloissa on tehty kommunististen yhdyskuntien kanssa, eiv?t ole johtaneet pysyv?iseen tulokseen; ne ovat ennemmin tai my?hemmin ep?onnistuneet. Maailman johtavat miehet koettavat edist?? omia etujaan, kun taas Jumalan valistamat kristityt koettavat t?ytt?? Herran k?sky?: "Mene sin? ja julista Jumalan valtakuntaa."

Raamattu ei opeta kommunismia muille kuin perheille. Jumala tosin salli kommunistisen j?rjestelyn ensim?isess? seurakunnassa, mutta se lienee ollut t?m?n tavan ep?viisauden valaisemiseksi, ja jottei kukaan ajattelisi, ett? apostolit viisauden ja toimintavoiman puutteessa eiv?t perustaneet useampia sellaisia kommunistisia seurakuntia. Raamatussa ei ole yht??n Jeesuksen eik? apostolien lausuntoa, joka tukisi kommunistista ajatusta.

Anarkia parannuskeinona.

Anarkistit vaativat laitonta vapautta. He n?ytt?v?t tulleen siihen vakaumukseen, ett? kaikki inhimillisen yhteisvaikutuksen tavat ovat ep?onnistuneet, ja he tahtovat sent?hden h?vitt?? kaiken yhteiskunnallisen j?rjestyksen ja yhteisvaikutuksen. He eiv?t ajattele mit??n sijaanrakentamista, vaan j?tt?v?t kaiken tulevaisuudelle. Er??ss? vappujuhlassa Lontoossa jakoivat he kuusitoista sivuisen lentolehtisen, jossa muunmuassa oli luettavana:

"Usko siit?, ett? t?ytyy l?yty? joku mahti, jonka edess? meid?n t?ytyy kumartua, on kaiken kurjuutemme juuri. Sent?hden yl?s el?m?n ja kuoleman taisteluun kaikkea valtion ja uskonnon mahtia vastaan. Is?nmaallisuus ja uskonto ovat konnien pyh?kk?n? ja turvapaikkana; uskonto on ihmiskunnan suurin kirous.

"Emme ole samaa mielt? niiden kanssa, jotka uskovat, ett? valtio voidaan muodostaa hy?dylliseksi laitokseksi. Emme usko my?sk??n sosialistisia unelmia tuotannon ja kulutuksen keskitt?misest?; se olisi ainoastaan valtio uudessa muodossa, lis?ttyine vaikutusvaltoineen -- oikea itsevaltaisuuden ja orjuuden hirvi?. Anarkistit tahtovat yht?l?ist? vapautta kaikille. Laki ja s??nn?t ovat kahleita, ja pakollinen ty? ei ole koskaan mieluista. Anarkistivaltiossa tekee jokainen sit?, mik? h?nt? parhaiten miellytt?? ja jokainen tyydytt?? tarpeensa yhteisest? varastosta."

V?hemm?nkin ajattelevan pit?isi huomata, ett? sellainen ehdotus on ainoastaan paljasta tyhmyytt?. Se ei ole mit??n muuta kuin toivottomain ja ep?toivoisten hammastenkiristyst?, ja kumminkin on t?m? se ??rimm?isyys, jota kohden se tila, jonka itsekk?isyys on luonnut, ajaa joukkoja.

Sosialismi eli kollektivismi.

Sosialismin ja kollektivismin tarkotuksena on saattaa kaikki teollisuus valtion alle ja saada aikaan maan ja ty?ntuotteiden tasasempi jako s??nn?n mukaan: jokaiselle tekojensa mukaan. Olisi eritt?in hyv?, jos voitaisiin v?hitellen tulla siihen, ja jos oltaisin tekemisiss? ymm?rt?v?isten, itsekk?isyydest? vapaiden ihmisten kanssa.

Muuten onkin paljon tehty t?h?n suuntaan. Valtio on monissa maissa rautateiden j.n.e. omistaja, mutta tulot kulutetaan sotilasmenoihin. Muut elinkeinolliset toimenpiteet valtion puolelta eiv?t sent?hden olisi miksik??n todelliseksi siunaukseksi. Siit? huolimatta kasvanee sosialismi yh? enemm?n. Yksinvaltius, p??oma ja nimiseurakunta, jotka pit?v?t sit? vihollisena, valmistautuvat itsepuolustukseen, ja taistelu aiheuttaa lopulta sen suuren h?d?n eli anarkian, josta Raamattu puhuu.

Mutta joskin sosialismi p??sisi voitolle, seuraisi siit? ainoastaan tilap?inen helpotus, niinkauvan kuin itsekk?isyys hallitsee. ?lykk??mm?t ja ne, jotka nyt vastustavat sit?, koettaisivat pian p??st? johtoon k?ytt??kseen yhteiskuntaa omaksi hy?dykseen. Muuten eiv?t pienien sosialistiyhteiskuntien k?yt?nn?lliset yritykset ole johtaneet todelliseen tulokseen. Se siirtokunta, jonka australialaiset ty?ntekij?siirtolaiset perustivat Paraguayssa, Etel?-Amerikassa, oli v?h?ll? menn? pirstaleiksi. Se asetettiin silloin hallituksen suojelukseen, jolloin sen sosialistiset s??nn?kset lakkautettiin. Monthieussa, Ranskassa, aiheutti onni sen, ett? sosialistiset opit poistettiin. Ty?ntekij?t olivat saaneet haltuunsa kaivoksen, jonka omistajat eiv?t luulleet maksavan itse??n. Melkeinp? yli-inhimillisten ponnistusten ja s??st?v?isyyden kautta onnistui heid?n saada varoja koneihin. He l?ysiv?t uusia suonia ja kutsuivat useampia ty?ntekij?it? avukseen. N?iden piti saada hyv? palkka, parempi kuin muissa kaivoksissa, mutta omistajiksi eiv?t he saaneet tulla, ja kun uudet ty?ntekij?t aiheuttivat levottomuutta, antoivat "kapitalistiset" ty?ntekij?t tuoda polisin ja ajaa heid?t pois neuvottelustaan.

Nationalismi.

Nationalismi on yksi viimeisimm?ksi esiintyneist? opeista sosialismin yhteydess?. Se vaatii, ett? kansa johtaa kaikkea ty?t?, ja ett? jokainen pakotetaan tekem??n ty?t? ja vastaamaan toimeentulostaan, sek? ett? kaikki ty?ntekij?t tekev?t yht? paljon ja saavat yht? suuren palkan.

Kokonaisuudessaan on nationalismi aivan ep?k?yt?nn?llinen. Muutamat niist? natsionalistisista siirtoloista, joiden perustamista uhraavat miehet ovat avustaneet, ovat t?ydellisesti ep?onnistuneet, ja kaikissa on esiintynyt paljon sis?ist? levottomuutta ja vaikeuksia. Jos Jumalan lapset, joilla on "yksi Herra ja yksi usko", voivat ainoastaan vaivoin s?ilytt?? "hengen yhteyden rauhan siteen kautta", ja jos heit? tarvitsee kehottaa siet?m??n toisiaan rakkaudessa, kuinka voi silloin odottaa, ett? sekalainen seurakunta, joka ei v?it?k??n olevansa tuollaisen hengen johtama, voi voittaa maailman, lihan ja perkeleen itsekk??n hengen?

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet