Read Ebook: Raamatun tutkisteluja 4: Harmagedonin taistelu by Russell C T Charles Taze

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 325 lines and 33383 words, and 7 pages

Kokonaisuudessaan on nationalismi aivan ep?k?yt?nn?llinen. Muutamat niist? natsionalistisista siirtoloista, joiden perustamista uhraavat miehet ovat avustaneet, ovat t?ydellisesti ep?onnistuneet, ja kaikissa on esiintynyt paljon sis?ist? levottomuutta ja vaikeuksia. Jos Jumalan lapset, joilla on "yksi Herra ja yksi usko", voivat ainoastaan vaivoin s?ilytt?? "hengen yhteyden rauhan siteen kautta", ja jos heit? tarvitsee kehottaa siet?m??n toisiaan rakkaudessa, kuinka voi silloin odottaa, ett? sekalainen seurakunta, joka ei v?it?k??n olevansa tuollaisen hengen johtama, voi voittaa maailman, lihan ja perkeleen itsekk??n hengen?

Yleinen k?sity?sivistys.

"Forumissa" ehdotti kerran Henry Holt apuna ty?tt?myytt? vastaan sen, ett? jokainen ty?ntekij? oppisi tusinan k?sit?it?. Se olisi kumminkin v?h?ksi avuksi; kaikki ty?tt?m?t suutarit tai kutojat voisivat kilpailla ty?t?tekevien maalarien tai muurarien j.n.e. kanssa. T?m? lis?isi niinmuodoin ainoastaan kilpailua kaikkien k?sit?iden alalla. N?in on luonnon laki nykyisess? yhteiskunnallisessa tilassa. Ja ainoastaan jumalallinen voima voi muuttaa luontoa ja sen lakia tai saattaa voimaan uusia lakeja, jotka ovat v?ltt?m?tt?mi? t?ydelliselle yhteiskunnalle, ja saattaa suvun sopusointuun n?iden lakien kanssa. Kun opimme huomaamaan t?m?n, saattaa se meid?t jumalisuudella ja tyytyv?isyydell? odottamaan ja rukoilemaan Jumalan valtakunnan tuloa.

Yksinkertainen vero eli vapaa maa.

Yksinkertainen vero eli vapaa maa on Henry Georgen ehdottama parannuskeino. H?n l?htee siit? edellytyksest?, ett? painostus ja vahinko varojen nykyisest? erilaisesta jakaantumisesta on kokonaan hedelm? yksityisten maanomistusoikeudesta, ja ehdottaa, ett? maa taas annetaan koko suvulle kokonaisuudessaan. Jokainen saisi silloin siit? osan viljell?kseen maksamalla veroa, joka vastaisi h?nen osaansa. Rakentamaton tontti pidett?isiin silloin rakennettuna ja viljelem?t?n maa jo viljeltyn?. T?m? vero k?ytett?isiin sitten kouluihin ja kulkuneuvoihin ja hoitokustannusten korvaamiseksi.

Sellainen verotus avaisi suuret maa-alueet, joita nyt pidet??n keinottelutarkotuksissa, ja t?m? vero olisi oikeudenmukainen, jos maan arvo m??r?tt?isiin sen hedelm?llisyyden ja sinne johtavien kulkuneuvojen mukaan, mitk? tarvittaisiin tuotteiden kuljettamiseksi. Karja, taloustarpeet, ansio j.n.e. olisivat verottomia. Monet l?yt?isiv?t t?ll? tavoin k?ytt?m?t?nt? maata, monet, jotka olisivat valmiit viljelem??n sit? ja jotka senkautta saisivat toimeentulonsa. Ehdotus on oikeudenmukainen ja hyv?, ja me n?kisimme sen mielell?mme toteutettuna, vaikkakaan meill? henkil?kohtaisesti ei olisi siit? hy?ty?. Sen voimaanpaneminen toisi ep?ilem?tt? mukanaan tilap?isen lievennyksen. Ei t?m? j?rjestelm? tulisi kumminkaan siksi kokomaailmalliseksi keinoksi, joka poistaisi kaiken pahan. Sill? itsekk?isyys ymm?rt?isi sellaisenkin j?rjestyksen aikana kuoria kerman ja j?tt?? kuoritun maidon -- ainoastaan kaikkein v?ltt?m?tt?mimm?n -- toisille. Ainoastaan "uusisyd?n" eli oikea mieli voi auttaa ihmiskuntaa, eik? edes vapaamaaj?rjestelm? voi saada aikaan sellaisia. Sit?paitsi aikaansaisi lis??ntynyt maanviljelys sellaisen maantuotteiden ylt?kyll?isyyden ja painaisi niiden hinnat niin alas, ettei monenkaan kannattaisi vied? niit? torille. Silloin ne joukot, jotka ovat virtailleet kaupungeista, virtailisivat taas sinne kokoon voidakseen ansaita siell? sen, mik? on v?ltt?m?t?nt? elatukseen ja vaatteeseen, ja siten olisivat ty?markkinat taasen t?ynn?. -- Ei, mik??n muu ei voi auttaa ihmiskuntaa kuin Jumalan valtakunnan perustaminen.

Toisia toiveita ja huolia.

Esitetty?mme edellisess? lyhyen silm?yksen niist? eri ehdotuksista, joista ei mik??n voi vied? p??m??r??n, emme voi j?tt?? mainitsematta sit? turhaa k?sityst?, joka on muutamilla vakavilla, mutta ep?k?yt?nn?llisill? ihmisill?, nim. ett? kirkkokunnat, jos ne n?kisiv?t aseman, voisivat ehk?ist? uhkaavan onnettomuuden saamalla aikaan vallankumouksen yhteiskunnassa ja perustamalla sen uudelleen paremmalle perustukselle. Jos n?m? saataisiin hereille, voisivat ne, sanovat n?m? hyv??tarkottavat ihmiset, vallottaa maailman Kristukselle ja perustaa maan p??lle Jumalan valtakunnan, jossa lakina olisi rakkaus Jumalaan ja l?himm?isiin. Arvelevatpa muutamat, ett? t?m? Kristuksen henki seurakunnissa muodostaisi Kristuksen toisen tulemisen.

Ei, ei, Kristuksen henki h?nen pieness? laumassaan ei riit? antamaan heille valtakuntaa! Mutta seurakunnalta ei ole koskaan puuttunut sellaisia, joilla on ollut t?m? henki, ja niin on Herran lupaus siit?, ett? h?n on omiensa kanssa aikakauden loppuun saakka, t?yttynyt. Mutta h?n lupasi my?skin, ett? niinkuin h?n meni pois Juutalaiskauden lopussa, niin tulisi h?n takasin nykyisen aikakauden lopussa. H?nen poissaollessaan joutuisivat h?nen uskollisensa "vainottaviksi", h?nen valtakuntansa kanssaperillisi? vainottaisiin, kunnes h?n tulisi takaisin ja ottaisi heid?t luokseen. Silloin palkitsisi h?n heid?n uskollisuutensa kirkkaudella, kunnialla ja kuolemattomuudella ja antaa heille osallisuuden valtaistuimestaan ja vallastaan maailman siunaamiseksi vanhurskauden hallituksella ja totuuden tiedolla ja kaikkien tahallisten jumalattomien h?vitt?miseksi vanhurskasten keskelt?. T?t? odottaa huokaava luomakunta ja my?skin me, joilla on hengen esikoislahja. Raamattu, osottaa meille, ett? n?m? siunaukset ovat nyt tulossa, ja ett? ne tulevat sen j?lkeen, kun maailma on puhdistettu kauhean h?d?n ajan kautta, jota pakoon pyh?t, pieni lauma, p??sev?t senkautta, ett? heid?t muutetaan ja kirkastetaan valtakunnassa.

Mutta, jottei kukaan voisi sanoa, ett? seurakunta olisi voinut vallottaa maailman, jos sill? olisi ollut rikkautta ja sivistyst?, on Jumala antanut nimiseurakunnalle molemmat n?m? edut; mutta ne n?ytt?v?t vaikuttaneen p?invastaiseen suuntaan ja edist?neen kristikunnan ylpeytt? ja lankeemista. "Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee l?yt?neek? h?n uskoa maan p??ll??"

Ainoa toivo -- "autuaallinen toivo".

"Odotamme autuaallisen toivon t?yttymist? ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ilmestyst?" -- "mik? on meille ik??nkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sis?puolelle asti". "Vy?tt?k?? sent?hden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa t?ysi toivonne siihen armoon, joka tulee osaksenne Jeesuksen Kristuksen ilmestyess?." -- Tiit. 2: 13; Hebr. 6: 19; 1 Piet. 1: 13.

Edellisess? tutkistelussamme vaikeasta tuotannon ja kysynn?n kysymyksest?, joka jakaa yhteiskunnan kahteen luokkaan, rikkaihin ja k?yhiin, olemme mahdollisuuden mukaan olleet lausumatta ankaraa arvostelua kummastakaan puolesta, uskoessamme, ett? nykyiset olosuhteet ovat vallitsevan itsekk?isyyden seurauksia. T?t? itsekk?isyytt? halveksivat muutamat harvat , jotka ovat l?yt?neet Kristuksen ja ovat h?nen johdossaan, ja jotka ilolla j?tt?isiv?t kaiken itsekk?isyyden, mutta eiv?t voi. Niinkauvan kuin ihmiset ovat sellaisia kuin he nyt ovat, ei sent?hden mik??n heid?n itsens? hyv?ksym? laki, joka voimakkaasti est?isi itsek?st? taipumusta, koituisi miksik??n siunaukseksi. Sellaisten rajotusten alla tulisivat ihmiset v?linpit?m?tt?miksi ja saamattomiksi, ja raakalaisuus tulisi pian sivistyksen sijaan.

Maailman ainoa toivo on Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta. T?m?n parannuskeinon on Jumala aikaa sitten luvannut m??r??m?n??n aikana, joka, Jumalalle olkoon kiitos, nyt on oven edess?. Viel? kerran koituu ihmisten h?t? Jumalalle sopivaksi tilaisuudeksi. Kun ei inhimillist? apua ole saatavissa, silloin t?yttyy kansojen vapahduksen odotus. Jumalan tapana n?ytt?? olevan antaa kokemuksen tulla ihmisten opettajaksi. "Koston p?iv?" on niinmuodoin ei ainoastaan vanhurskas kosto, vaan se n?yryytt?? my?s ihmisten syd?met ja valmistaa heid?t Jumalan siunauksille.

Mutta joku, joka ei ymm?rr? Jumalan suunnitelmaa, kysynee: Kuinka Jumalan valtakunta voidaan perustaa, jos kaikki inhimilliset keinot ep?onnistuvat? Jos sent?hden suunnitelma on kerrottu Jumalan sanassa, mikseiv?t ihmiset sitten heti toteuta sit? ja siten v?lt? h?t???

Me vastaamme: Jumalan valtakuntaa ei perusteta kansan ??nestyksell? tai hallituksen k?skyst?. Oikeana aikana ottaa h?n, "jolla oikeus on", joka osti sen omalla kalliilla verell??n, valtakunnan haltuunsa. Siell? k?ytet??n valtaa: "H?n on kaitseva heit? rautaisella sauvalla, niinkuin saviastioita s?rjet??n". Mutta valtakuntaa ei ainoastaan perusteta t?ll? vastustamattomalla voimalla, vaan se on my?skin voimassa koko Tuhatvuotiskauden aikana, sill? koko hallituksen erikoisena tarkotuksena on kukistaa vanhurskauden viholliset. "H?nen on hallittava siihen asti, kunnes on pannut kaikki vihollisensa jalkainsa alle." "Jokainen, joka ei kuule sit? profettaa , h?vitet??n kansasta" -- toisessa kuolemassa.

Saatana sidotaan. H?nen pett?mis- ja eksytt?misvaltansa estet??n, niin ettei paha en??n n?yt? hyv?lt? ja hyv? pahalta, totuus valheelta ja valhe totuudelta. -- Ilm. 20: 2.

Aikaisin Tuhatvuotiskautena k?y kaikille selv?ksi, ett? Jumalan suunnitelma oli kaikista paras synnin sairaalle, itsekk??lle maailmalle. Niin, jo nyt huomaavat monet, ett? maailma tarvitsee voimakasta ja oikeudenmukaista hallitusta, ja ett? ehdoton vapaus voidaan antaa ainoastaan niille, jotka ovat todella k??ntyneet, -- jotka ovat saaneet uuden tahdon, uuden mielen, Kristuksen hengen.

Jumalan lasten oikea asema.

Jos olemme maanviljelij?it?, liikemiehi? tai tehtailijoita, olisiko meid?n koetettava harjottaa liikett? sen periaatteen mukaan, joka on vallalla Tuhatvuotiskautena? Ei, siit? johtuisi ainoastaan rahallinen romahdus, joka vahingoittaisi velkamiehi?nne ja niit?, jotka ovat riippuvaisia teist?.

Maailmassa, mutta ei maailmasta.

Olemme n?hneet edellisess?, ett? joko joukkojen t?ytyy joutua orjalliseen riippuvaisuuteen rikkaudesta ja ?lykk?isyydest?, tai my?skin t?ytyy anarkian tehd? loppu nykyisest? yhteiskuntaj?rjestelm?st?. Ja me olemme n?hneet Raamatun esityksest?, ett? juuri j?lkim?inen tapahtuu, ja ett? siit? johtuu kauhea kosto kaikille ihmisille, joka opettaa heid?t huomaamaan itsekk?isyyden tyhmyyden sek? auttaa heit? tulevaisuudessa pit?m??n arvossa Jumalan rakkauden lain viisautta. Tutkimme sent?hden seuraavassa luvussa, mit? Raamatulla on kerrottavana meille "Babylonin" -- "kristikunnan" -- lankeemuksesta suuressa h?d?ss?, jolla t?m? aikakausi loppuu.

Kun olemme tarkastaneet, kuinka kristikunta ei ole omaksunut Kristuksen opin henke?, ja kuinka se tieto ja vapaus, joka on saavutettu h?nen oppiensa kautta, on sekotettu itsekk?isyyden hengell?, silloin voimme, n?hdess?mme nykyisiss? enteiss?, kuinka tuo kauhea onnettomuus l?henee, my?skin k?sitt?? oikeuden sen sallimisessa ja lukea siin? Jumalan koston lain. Ja kuinka paljon valittanemmekin niit? kauhuja, jotka kosto tuo mukanaan, niin iloitsemme kumminkin syd?mest?mme, ajatellessamme koston v?ltt?m?tt?myytt? ja oikeutta sek? sen ihanaa lopputulosta: "Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, kaikkivaltias, vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sin? kansojen kuningas!" -- Ilm. 15: 3.

K?yn Mestarin kanssa.

P?ivitt?isin Mestarista oppien J?ljiss??n k?yn kaitaa tiet? astuen. Sauvallaan ja vitsallaan h?n johdattaa. Mannallansa tiell? mua h?n vahvistaa.

Vaikka myrskyt mylvii, aalto raivoaa, Aikakautten vuori turvan tarjoaa. Joskin laaksoon k?yn, en pelk?? laisinkaan, Sill? Jeesus mua auttaa voimallaan.

Mieluisasti h?nt? p?ivin palvelee, Kun h?n oppilastaan vaaroist' varjelee. Sen, min h?lle uskoi, sen h?n tallettaa. Ei h?n koskaan uuvu, ei voi uinahtaa.

Jos m? Herran kanssa k?rsin t??ll? vaan, Niin m? kerran kanssaan my?skin kruunun saan. Voiko kuolo, vallat Herrast' erottaa? Ei, jos tarkkaan tahtoaan vaan noudattaa.

Kallis, kallis Jeesus, yst?v?in h?n on. K?yden kanssa Herran en oo rauhaton.

YHDESTOISTA LUKU.

Suuren p?iv?n taistelu.

"Sill? katso, siin? kaupungissa, joka minun nimell?ni nimitet??n , alotan min? pahaa tekem??n... Min? olen kutsuva miekan kaikkien maan asukasten yli, sanoo Herra Sebaot... Herra on korkeudesta kiljuva ja pyh?st? asunnostansa on h?n antava ??nens? kuulua; kovasti on h?n kiljuva yli laitumensa . Semmoisella huudolla kuin viinikuurnan polkijan, on h?n vastaava kaikille maan asukkaille.

N?in sanoo Herra Sebaot: Katso, onnettomuus l?htee kansasta kansaan ja kova myrsky nousee maan ??rist?. Ja Herran surmaamia on oleva sin? p?iv?n? maan ??rist? maan ??riin asti. Ei heit? valiteta eik? koota eik? haudata; loaksi he j??v?t maan p??lle." -- Jer. 25: 26--29--38.

"Katso, Herra tuottaa v?kev?n ja voimallisen raesateen, niinkuin tuhotuulen, niinkuin rankasti satavain vetten kuuron se h?net voimalla maahan sy?ksee." "Mutta paisuvalla tulvalla h?n tekee lopun sen paikasta, ja vainoo vihollisiansa pimeydell?." -- Jes. 28: 2; Nah. 1: 4, 5, 8.

Kaksi huomattavaa esikuvaa l?hestyv?st? onnettomuudesta.

?lk??n kukaan kumminkaan t?st? p??tt?k?, ett? n?m? vertauskuvalliset kuvailut tarkottavat ainoastaan sanasotaa, pelon vavistusta tai inhimillisten k?rsimysten myrsky?. Se muodostaa kyll? osan taistelusta, eritt?inkin alussa, mutta ennustukset n?ytt?v?t selv?sti, ett? siit? lopuksi tulee kauhea, verinen taistelu. Olemme jo tarkastaneet sen esikuvallisen h?d?n luontoa, joka kohtasi lihallista Israelia Juutalaiskauden lopussa, ja nyt, kun olemme ehtineet rinnakkaiskauteen, Evankelikauden elonkorjuuseen, n?emme kaikki merkit samallaisesta, vaikka paljon suuremmasta, "kristikunnan" h?d?st?, sen vastakuvasta, ja se k?sitt?? lopuksi koko maailman.

Rooman armeija ja sota aiheuttivat ainoastaan pienen osan juutalaisten h?d?st?, jonka kauhut historia kuvaa niin kauheiksi, ett? ainoastaan Ranskan vallankumousta voidaan verrata siihen. P??asiallisena syyn? siihen oli sis?inen hajaannus, lain ja j?rjestyksen kukistaminen -- anarkia. Itsekk?isyys sai t?yden ylivallan ja asetti toisen toistansa vastaan -- aivan niinkuin on ennustettu siit? h?d?st?, joka kohtaa kristikuntaa. -- Sak. 8: 9--11.

Ei tarvita mit??n todistuksia siit?, ett? sellainen h?t? on meid?n aikanamme sek? mahdollinen ett? todenn?k?inen. Mutta jos joku ep?ilee sit?, tarvitsee h?nen ainoastaan ajatella sit? suurta vallankumousta, joka ainoastaan vuosisata sitten vei Ranskan yhteiskunnallisen romahduksen partaalle ja uhkasi maailman rauhaa.

Muutamilla on se v??r? k?sitys, ett? maailma on kasvanut pois muinaisten aikojen julmuudesta ja raakalaisuudesta, ja he uneksivat luulotellulla varmuudella, etteiv?t menneiden aikojen onnettomuudet voi uudestaan kohdata maailmaa, mutta tosiasia on, ett? aikamme sivistys on ainoastaan hyvin ohut kiilto, joka helposti voi pudota. Kukaan, joka avoimin silmin katselee uuden ajan historiallisia tosiasioita ja ymm?rt?? arvostella ihmiskunnan kuumeista suonentykytyst? nykyaikana, ei voi ep?ill?, ett? menneiden aikojen kauhut voivat toistua. Ja t?m? on sit? paljon varmempi, kun luja profetallinen sana ennustaa h?t??, jollaista ei ole koskaan ennen ollut. Ilmestyskirjan vertauskuvallisella kielell? on Ranskan vallankumous esitetty "suureksi maanj?ristykseksi". Se oli niin suuri yhteiskunnan j?rkkyminen, ett? koko "kristikunta" vapisi, kunnes se oli ohi. Ja t?m? yhden ainoan kansan vihan kauhea ja ?killinen puhkeaminen ainoastaan vuosisata sitten voi antaa meille k?sityksen siit? riehuvasta myrskyst?, joka on edess?, kun kaikkien vihastuneitten kansojen kiukku s?rkee kaikki lain ja j?rjestyksen siteet ja saa aikaan maailmanlaajuisen anarkian. Muistakaamme my?skin, ett? t?m? vallankumous tapahtui kansassa, jota pidettiin kaikkein kristillisimp?n? maailmassa, ja joka vuosisadat oli ollut paavikunnan varmimpana tukena. Kansa, joka oli Babylonin v??r?n, kirkkoa ja valtiota koskevan oppi viinin juovuttama, ja joka kauvan oli ollut pappisviekkauden ja taikauskon sokaisemana, ylenantoi siten kaikki iljett?vyydet ja antoi kauhealle raivolleen vapaan vallan. Ilmestyskirjassa n?ytt?? Herra viittaavan Ranskan vallankumoukseen alkun?yt?ksen? ja kuvauksena siit? suuresta h?d?najasta, joka nyt l?hestyy. Historiankirjottaja esitt?? t?m?n vallankumouksen syyt seuraavasti :

"Ranskan vallankumouksen v?litt?m?n? ja p??asiallisena syyn? oli kansan h?t? ja hallituksen rahapula, joka johtui niist? ennenkuulumattomista raha-avustuksista, joilla Ranska tuki Amerikan siirtoloita niiden vapauden taistelussa. Hovin hillitt?myys ja papiston eripuraisuus, yleisen sivistyksen edistyminen, vallankumouksellisten periaatteitten levi?minen, mik? johtui Amerikan vapaussodasta, ja se rasitus, jossa kansa oli niinkauvan el?nyt, ne kaikki yhdess? vaikuttivat t?h?n suuntaan... Ep?toivoissaan k?rsim?st??n rasituksesta, kiihtynein? h?pe?llisest? itsevaltiudesta ja siit? v??ryydest?, jota tehtiin, ja oppineena ymm?rt?m??n oikeutensa, her?siv?t Ranskan kansan joukot yleiseen suuttumukseen. Vapauden huuto kaikui p??kaupungista rajoille, Alpeilta Pyreneille, V?limerelt? Atlannin rannoille. Niinkuin kaikkia ?kkin?isi? mullistuksia turmeltuneissa valtioissa, seurasi my?skin t?t? kauhut ja julmuudet, joiden rinnalla muinaisen itsevaltiuden rikokset ja viheli?isyydet j?iv?t varjoon."

P??asiassa samat syyt, josta t?m? vallankumous johtui, ovat nyt huomattavissa kaikkialla, ja paljon suuremmassa m??rin, ja seurauksena siit? on maailmanlaajuinen mullistus. Pane huomioon kasvava katkeruus eri kansanluokkien kesken, julkinen kansan oikeuksien ja sen k?rsimien v??ryyksien pohtiminen, v?henev? kirkollisten ja valtiollisten viranomaisten kunnioittaminen sek? vallankumouksellinen virtailu syvien joukkojen keskuudessa -- joukkojen lis??ntyv? tyytym?tt?myys hallitseviin mahteihin ja hallituslaitoksiin. Ja samalla tavalla kuin Amerikan riippumattomuusselitys 100 vuotta sitten her?tti Ranskan kansassa vapauden ja riippumattomuuden kaipuun, niin on my?skin meid?n aikanamme t?m?n yrityksen onnellinen lopputulos hallituksen perustamisesta kansasta ja hallitsemisesta sen kautta vaikuttanut vanhan maailman kansoihin. Alituinen siirtyminen muista maista Yhdysvaltoihin todistaa t?m?n, ja kumminkin on t?m?n maan vapaus ja hyvinvointi kaukana siit?, ett? se tyydytt?isi kansaa. Ajatussuunta on siell?, niinkuin kaikkialla, vallankumouksellinen, ja se tulee voimakkaammaksi joka p?iv?. Ranskan vallankumous oli taistelu er??n totuuden m??r?n ja vanhan eksytyksen ja taikauskon v?lill?, jota maailmalliset ja hengelliset vallassaolijat olivat edist?neet ja tukeneet voidakseen senkautta lis?t? omaa valtaansa ja sortaa kansaa. Ja kumminkin ilmaisi se selv?sti sen vaaran, joka johtuu vapaudesta, kun ei sit? johda vanhurskaus ja terveen j?rjen henki. Puolinainen tieto eli sivistys on todellakin vaarallinen asia.

Kun n?emme, ett? samat syyt vaikuttavat koko maailmassa meid?n aikanamme tuottaakseen samallaisen tuloksen paljon suuremmassa mitassa, voimmeko silloin, eritt?inkin kun ennustuksen varotus on silm?imme edess?, j?tt?yty? kuviteltuun varmuuteen ja huutaa: Rauha, rauha, vaikkei rauhaa olekaan. Tulevien tapahtumien ennustetun luonteen valossa voimme pit?? Ranskan vallankumousta kaukaisena jyrin?n?, joka ilmaisee l?hestyv?? myrsky?, heikkona t?ristyksen?, joka k?y maanj?ristyksen edell?, varottavana suuren aikakausien kellon heilurin ly?ntin?, joka ilmaisee, ett? keskiy? on edess?, joka p??tt?? nykyisten asiain j?rjestyksen ja johtaa uuteen riemuvuoteen hallintomuutoksineen. N?m? enteet ovat her?tt?neet koko maailman ja panneet mahtavat voimat liikkeelle, jotka lopullisesti kukistavat vanhan asiain j?rjestyksen.

Niin sattuva on sen ja nykyisen ajan yht?l?isyys, ett? monet ajattelevat ihmiset, jotka n?kev?t ajan merkit, nostavat h?ly?, kun taas toiset eiv?t voi ymm?rt?? asemaa. Huuto, joka kuului ennen Ranskan vallankumousta, on mit?t?n niihin valituksiin verrattuna, joilla kansanjoukot koko maailmassa nyt syytt?v?t vallassaolijoita.

Professori G.D. Herron Iowan korkeakoulussa sanoo: "Kaikkialla viittaavat merkit maailmanlaajuiseen muutokseen. Koko ihmiskunta odottaa j?nnityksell?, kunnes sen uusi kaste on suoritettu. Jokainen yhteiskunnan j?nne tuntee ensim?iset kivut siit? suuresta koettelemisesta, joka koettelee kaikki, jotka asuvat maan p??ll?, ja joka p??ttyy jumalallisella vapahduksella. Me olemme vallankumouksen partaalla, joka r?j?hdytt?? kaikki olemassaolevat uskonnolliset ja valtiolliset laitokset ja panee maan jaloimpien sielujen viisauden ja sankariuden koetteelle... Se yhteiskunnallinen vallankumous, joka tekee yhdeks?nnentoista vuosisadan viimeiset vuodet ja kahdennenkymmenennen vuosisadan ensim?iset vuodet kaikkein koettelevimmiksi ja uudistavimmiksi Ihmisen Pojan ristiinnaulitsemisen j?lkeen, muodostaa kristikunnan kutsumisen ja tilaisuuden tulla kristityksi."

Mutta, oi, kutsumusta ei oteta varteen, sit? ei edes kuullakaan muutamaa harvaa lukuunottamatta, joilla ei ole mit??n valtaa, niin voimakas on itsekk?isyyden meteli, ja niin voimakkaat ovat tottumuksen kahleet. Ainoastaan ne ahdingot, jotka seuraavat tulevaa suurta maanj?ristyst?, vallankumousta, voivat saada aikaan muutoksen. Ja sen kauheasta kulusta ei k?y mik??n selvemmin ilmi kuin koston vanhurskaus, joka ilmaisee kaikille ihmisille sen tosiasian, ett? koko maan vanhurskas tuomari tekee "oikeuden oikonuoraksi ja vanhurskauden vaakaksi". -- Jes. 28: 17.

Koston luonne leimasi selv?sti sek? sen suuren h?d?n, joka kohtasi lihallista Israelia Juutalaiskauden elonkorjuussa, ett? Ranskan vallankumouksen. Samalla tavalla saa tulevakin h?t? koston luonteen. Ja me voimme odottaa, ettei t?m? h?t? ole helpompi kuin n?m? kaksi esikuvallista h?t??, vaan pikemmin kauheampi niinhyvin kuin laajempikin, sill? nykyinen tila tekee jokaisen yhteiskunnan j?senen riippuvaisemmaksi kuin koskaan ennen joka suhteessa. Ainoastaan rautatieliikkeen lakkauttaminen aiheuttaisi n?l?nh?d?n yhdess? viikossa suurien kaupunkien v?est?lle, ja yleinen anarkia tekisi lopun kaikesta teollisuudesta, joka riippuu kaupasta ja luotosta. Toiseksi selitt?? Herra itse, ett? siit? tulee h?t?, "jommoista ei ole ollut siit? saakka, kun ihmiset rupesivat olemaan", eik? my?s koskaan tule. -- Dan. 12: 1; Joel. 2: 2; Matt. 24: 21.

Taistelu Jumalan, Kaikkivaltiaan suurena p?iv?n?, on suurin vallankumous, mink? maailma on koskaan n?hnyt, sill? se k?sitt?? jokaisen v??r?n periaatteen. Kaikkien muitten vallankumoussotien tavoin on sill? asteettainen kehityksens?. Sen yleinen luonne on taistelu valon ja pimeyden, vapauden ja sorron, totuuden ja eksytyksen v?lill?. Se ulottuu koko maailman yli: talonpoika ruhtinasta vastaan, kuulija pappia vastaan, ty? p??omaa vastaan, sorretut asestettuina v??ryytt? ja kaikellaista sortoa vastaan ja sortajat asestettuina puolustamaan sit?, mit? he ovat pit?neet niin kauvan oikeutenaan.

Herran suuri sotajoukko.

Kun olemme tarkastaneet kansojen asestettuja miljonia ja harjaantuneita sotilaita, kysymme: Mik? n?ist? mahtavista sotajoukoista on se armeija, jota profetta kutsuu Herran suureksi sotajoukoksi? Koskeneekohan profetan viittaus yht??n n?ist?? Miss? merkityksess? niit? voitaisiin pit?? Herran sotajoukkona, kun ei niist? mik??n ole h?nen henkens? el?hytt?m?? Tai koskeneeko t?m? viittaus Jumalan kansaa, ristinsotilaita, joiden aseista apostoli sanoo, etteiv?t ne ole lihallisia vaan voimallisia hajottamaan maahan linnotuksia? Voiko olla tarkotus, ett? "hengen miekka, joka on Jumalan sana" , Jumalan lasten k?siss?, jotka ovat h?nen henkens? t?ytt?mi?, kukistaa kaikki t?m?n maailman valtakunnat ja antaa ne Kristukselle ijankaikkiseksi omaisuudeksi?

Olisi hyv?, jos niin olisi. Mutta me olemme n?hneet sek? ennustuksista ett? ajan merkeist?, ettei se tapahdu sill? tavalla. P?invastoin j?tet??n vanhurskasten varotukset ja vastalauseet huomioonottamatta, kansat vaeltavat edelleen pimeydess?, ja seurauksena siit? horjuvat kaikki maan perustukset. Jumalan totisen kansan keskuudessa, joka sovittaa syd?meens? Jumalan opetuksen, on h?nen sanansa ter?v?mpi kuin mik??n kaksiter?inen miekka ja hajottaa todella maahan j?rjen p??telm?t ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemusta vastaan ja vangitsee jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle ; mutta n?ill? taisteluaseilla ei ole t?m? vaikutus maailmaan. Sit?paitsi eiv?t pyh?t muodosta suurta "sotalaumaa" vaan "pienen lauman". -- Vertaa Luukk. 12: 32 ja Joel. 2: 11.

Lue profetan kuvaus t?st? sotalaumasta , jolloin on otettava huomioon, ett? vuoret Raamatun kuvauksissa merkitsev?t valtakuntia, maa yhteiskuntaj?rjestyst?, taivas kirkollisia voimia sek? aurinko ja kuu evankeliumin ja Mooseksen lain sivist?v?? vaikutusta. Pimeys on ep?uskon kuva, ja t?hdet merkitsev?t apostolisia valoja.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet