Read Ebook: Hajamietteitä kapinaviikoilta 2/3 Kolmas ja neljäs viikko by Aho Juhani
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 243 lines and 15485 words, and 5 pages
hallitusta, ei j?rjestyst?, ei oikeutta, ei oikeuden, hengen eik? omaisuuden turvaa. Vallitsemassa ja hallitsemassa on mielivalta v?kivallan ja raa'an voiman turvin.
On jo kauan ollut selvill?, ett? t?m?ntapaiseen tultaisiin ja mik? siihen oli viev?. Olkootpa ulkonaiset aineelliset syyt siihen olleet kuinka suuret tahansa, ep?kohdat, v??ryydet kuinka r?ike?t tahansa, sota ja sen seuraukset ven?l?isine tartuntoineen niin vaikuttavat kuin ne ovat olleetkin --, p??syyt ovat kuitenkin paljoa syvemm?ll?. Se oli Suomen kansan pohjimmainen hengen pohja, joka ei kest?nyt. Kun rakennus kaatuu, ei se ole ainoastaan sen myrskyn syy, joka sit? sys?si, vaan itsens? perustuksen, joka oli heikko.
T?t? vaaraa ei saada torjutuksi yksinomaan mill??n lujalla j?rjestysvallalla, ei tarmokkaimmallakaan hallituksella, ei kansanvaltaisimmallakaan hallitusmuodolla, ei my?sk??n laajaper?isimmill? yhteiskunnallisilla uudistuksilla. Uusinnan t?ytyy alkaa mielist?, syd?mist?, kansan omasta hengest?. Yksityisten, ryhmien, luokkien maailmankatsomus on rakennettava uudelle tai oikeastaan vanhalle pohjalle.
Kaikki eetilliset, oikeudelliset, valtiolliset ja yhteiskunnalliset k?sitteet ovat suuressa osassa ihmisi? t?t? nyky? t?ysin sekaisin. Murhat, rosvoukset, valheellisuus, v??ristely, alhaisimmat intohimot, kaikkinainen v?kivalta, vallan anastus, sorto ja pakko ovat tunnustetut oikeutetuiksi taistelukeinoiksi oman asian ajamisessa. Hirvitt?vint? on, ett? itsess??n mit? parhainten ja oikeutetuimpien pyrkimysten perille ajamiseksi kehnoin keino n?ytt?? olevan parhain. Oikeata, rehellist?, totta semmoisenaan ei en?? ole olemassa, ainoastaan silloin sekin ehk? omaksutaan ja siihen vedotaan, kun se hy?dytt??; se kiellet??n ja hylj?t??n, kun sen luullaan vahingoittavan. Sodan moraali on jo kauan ennen sotaa ollut kansamme moraali.
T?m? siveellinen sekaannus on suurin siin? osassa kansaamme, joka l?hti kumouksen ja kaappauksen tielle, mutta ei ole mit??n takeita siit?, ett? sama oppi ei ole saava, ja on jo saanutkin, tunnustajiaan toisessakin osassa kansaamme. Nykyisest? punaisesta sorrosta k?rsivi? uhkaa siit? vapautuneina vaara ruveta mittaamaan samalla mitalla, mill? heille mitattiin. Sis?inen sota-aikainen turmelus ei rajoita kansan siveellist? selk?rankaa j?yt?v?? ty?t??n ainoastaan toiselle puolelle rintamaa, vaan pyrkii levi?m??n ruttona kaikkialle, ja on jo levinnytkin.
On noustava, kun t?st? v?h?nkin selvit??n, nopeaan, tarmokkaaseen ty?h?n ja taisteluun ikuisten eetillisten, oikeudellisten, aatteellisten, yhteiskunnallisten ja valtiollisten, sanalla sanoen vanhojen tunnustettujen inhimillisten ja kansallis-is?nmaallisten ihanteiden puolesta, joista Suomi t?h?nkin saakka on el?nyt. On noustava juuri silloin, kun ne kiellet??n ja niit? uhataan -- ja kun viel? on aika.
On ryhdytt?v? niiden levitt?miseksi sis?iseen l?hetysty?h?n niinkuin mustimmassa pakanamaassa, jossa niist? ei mit??n tiedet? eik? niiden mukaan elet?. Kansastamme on puristettava pois valhe, se on uudelleen impregnoitava totuudella. On alotettava aakkosista, sill? suuri osa meid?n kansastamme on ne unhottanut, jos se koskaan viel? lienee niit? tuntenutkaan.
Ep?ilen sit?. Ep?ilen sit? nykyhetken kauheat harhat silmiemme edess?. Sill? tiet?m?tt?myytt?, harhaantumista t?m? kaikki pohjaltaan on.
Mik? pimeyden pohjola t?m? muka valon ja vapauden kotimaa onkaan! Eih?n osa Suomen kansasta ole selvill? edes siit?k??n, ett? se on oma erikoinen kansa, jonka on saatava el?? el?m??ns? vieraan siihen sekautumatta, ett? sill? on is?nmaa, jota ei ole j?tett?v? vihollisen valtaan. Eih?n sill? ole aavistustakaan lakipohjaisen yhteiskuntaj?rjestyksen ensim?isist? ehdoista, ei eduskunnallisesta toiminnasta, todellisesta kansanvallasta, henkil?n ja omistusoikeuden loukkaamattomuudesta, se ei tunnusta mit??n muuta kuin luokkaedun ja luokkamoraalin, tuskinpa en?? sit?k??n, sill? pian kai hajoaa sosialistiemme oma luokkakansakin pieniksi hetkellisi? riistanajojaan harjoittaviksi villiheimoiksi, k?yden samaa kehityst? kohti kuin sen em?maassa Ven?j?ll?.
Kansamme eetillisess?, opillisessa, k?yt?llisess? kasvatuksessa on t?ytynyt tapahtua hirveit? laiminly?ntej?, koska se on voinut kasvaa siin? m??rin v??r??n, kuin nyt toteamme tapahtuneen. T?m? laiminly?nti on korjattava. Ty? ei ole k?denk??nteess? suoritettu, mutta alku on teht?v?. Kaikkien, jotka siihen tuntevat v?h?nkin kyky? ja kutsumusta, on pantava itselleen velvollisuus, asevelvollisuus sis?isen turmeluksemme vihollista vastaan. Ei riit? en?? t?h?nastinen toiminta, ei kirkko, koulu ja muu virallinen ja puolivirallinen valistusty?. On ryhdytt?v? aivan erikoiseen, ylim??r?iseen valistusty?h?n, vanhain alkeellisimpien totuuksien ja ihanteiden selvitt?miseksi ja uudelleen juurruttamiseksi kansamme sieluun, kaikkein pimeimpien kolkkien valaisemiseksi. On alotettava mit? sitkein, m??r?tietoinen, uupumaton, keskeytym?t?n toiminta siveelliseksi, tiedolliseksi, opilliseksi, valtiolliseksi, yhteiskunnalliseksi valistamiseksi. Sen ty?n tulee olla yht??ll? positiivisesti rakentavaa totuuden ty?t?, toisaalla alasrepiv?? valheen valloitusten h?vitt?mist?.
T?h?n teht?v??n on koottava kansamme parhaat henkiset kyvyt, sen korkein ?ly, sen toimintatarmoisin voima.
Olen ajatellut, ett? n?it? voimia kokoamaan ja keskitt?m??n olisi perustettava seura, j?rjest?, miksi h?nt? nimitt?nemmekin, joka heti kohta, kun tarpeelliset varat ovat koossa, ryhtyisi teht?v??ns?. Teht?v?th?n ovat moninaiset ja yht? moninaiset niiden toteuttamiskeinot puhutun ja kirjoitetun sanan avulla. K?ytett?vin? olevat voimat ja varat kai tulisivat m??r??m??n, kumpaanko olisi kulloinkin turvattava. Toistaiseksi luulisimme olevan helpomman saada kirjallisia voimia. Meill? on paljon kyn?miehi?, joille nykyiset tapahtumat varmaankin ovat antaneet voimakkaan sis?isen sys?yksen valistukselliseen agitatsioty?h?n yll? esitetyss? tarkoituksessa. Ne olisivat saatavat ja varmaan saadaankin liikkeelle: tietomiehet ja tiedemiehet, professorit, tohtorit, lehtorit, maisterit, opettajat, kirjailijat, runoilijat, sanalla sanoen kaikki aatteen miehet, ihanteiden miehet, papit ja maallikot.
Muissa sivistysmaissa suorittavat suurimmatkin ja parhaimmat kyvyt ja kyn?t t?llaista aatteellista kansanvalistusty?t? sek? sanomalehdist?ss? ett? muussa kirjallisuudessa, varsinaisen toimintansa ohella. Meill? sit? ei ole tehty siin? m??rin kuin olisi ollut suotava. Nyt on sellaisen toiminnan aika tullut. Nyt on aika astua korkeuksista laaksoihin, aikakauskirjoista ja yl?luokan julkaisuista aina sanomalehtien alikertoihin. Ei saa j?tt?? ammattisanomalehtimiesten ja puolueitten palveluksessa toimivien kyn?miesten yksinomaiseen varaan edes sellaistakaan heille tavallaan kuuluvaa ty?t? kuin on jokap?iv?inen taistelu sosialistis-anarkistista valheen rintamaa vastaan. Sill? nyt ei ole kysymys vartiopalveluksesta, vaan hy?kk?yksest?, l?pimurtamisesta, eik? saa olla herraa maalla enemm?n kuin merell?k??n.
Ei olisi aluksi l?hdett?v? liikehtim??n laajemmalti kuin mihin voimia ja varoja riitt??. Olen ajatellut, ett? repiv? ja rakentava ty? olisi aluksi suoritettava sanoma- ja lentolehdist?n avulla. Kirjoitukset olisivat laadittavat siihen s?vyyn ja suuntaan, ett? niit? voitaisiin tarjota sanomalehdille, etup??ss? maaseutulehdille eri osissa maata, p?iv?-, viikko-, kuvalehtiin, kaikkiin, halpahintaisiin aikakauskirjoihin, mihin niit? vain saataisiin sijoitetuksi. Olen varma siit?, ett? ainakin porvarilliset lehdet puolueisiin katsomatta mielell??n julkaisevat t?llaista lukemista, kun sen hankkiminen heille ei mit??n maksa, ja vaikkapa, v?h?n maksaisikin. Jolleiv?t lehtien omat palstat riitt?isi, voitaisiin niit? seuran avustuksella laajentaa. Voitaisiin lehtien mukana my?s tarjota julaistavaksi pitempi?kin kirjoituksia erikoisina liittein? ja sunnuntainumeroina, jotka voisivat olla sis?ll?lt??n samat eri lukija-alueilla. Maaseudulla luetaan muutakin kuin sosialistista kirjallisuutta, kun sit? on saatavana. Maaseutulehdet tunkevat sosialististenkin lukijain luo, niiden avulla p??sisiv?t maan parhaat kirjailijat aatteineen yht?mittaiseen kosketukseen heid?n kanssaan, vaikkeiv?t lukijat aluksi kuuluisikaan heid?n varsinaiseen lukijakuntaansa.
Vastatkoot eetillisen kansan kasvatuksen, yhteiskunnan tukemisen, laillisuuspohjan uudelleen rakentamisen, siveellisen suursiivouksen yst?v?t: onko aika t?h?n toimintaan ryhty??
Olisi vedottava niihin, jotka voivat uhrata, jotka voivat hankkia n?m? varat. Uskon, ett? varakkaat kansalaiset kaikista puolueista kilvan rient?isiv?t t?t? ty?t? tukemaan. Koemerkint? osoittaisi, voidaanko ollenkaan l?hte? suunnitellulle retkelle sit? valhetta, pimityst?, yllytyst? ja anarkiaa vastaan, joka ei ole voitettu sill?, ett? laillinen j?rjestys on asevoimin palautettu. Hirvi?ll?, joka pit?? t?t? maata puristuksessaan, on sata p??t? ja tuhat kouraa.
Kun varat on saatu kokoon, kutsuttaisiin varain antajat muodostamaan sit? elint?, seuraa, yhti?t?, joka ne hoitaa ja k?ytt?? ja antaa tarpeelliset toimintaohjeet.
Maanantaina 25 p:n? helmikuuta.
T?m?n p?iv?n tietosato:
Mannerheimilta on t?h?n saakka puuttunut aseita, mutta nyt h?n on niit? saanut. Se on ollut syyn? siihen, ett? rynnistys on viipynyt. Samassa on my?s ollut joitakin punaisten pesi?, m.m. Varkaus, jotka on t?ytynyt puhdistaa. Varkaus vallattiin vasta viime perjantaina. Punaiset olivat tehneet itselleen siell? suojuksia j??st? ja rautapellist?. -- Pohjanmaalla ovat her?nneet antaneet oman erikoisen julistuksensa. Sota on saanut heid?n keskuudessaan melkein uskonsodan luonteen. -- Ruokavaroja on nyt saatu rintaman taa, mutta rahasta on puute. Tehtaat antavat shekkej?. -- Juna, joka kuukausi sitten vei t??lt? er??t senaattorit, oli v?h?ll? joutua tuhon omaksi. Tiet?m?tt? sen tulosta olivat valkoiset miinoittaneet radan, sill? odotettiin punaista junaa, eik? voitu en?? saada annetuksi tietoa. Joku j??k?ri l?hti sit? vastaan, mutta ei ehtinyt poistamaan miinaa. Pys?ytt??kseen junan h?n ampui veturia. Juna pys?htyikin, mutta veturi, tenderi ja yksi vaunu ehtiv?t kuitenkin r?j?ht??. Senaattorien vaunu s?ilyi. -- Punaiset ovat Otavan koululla silponeet uhreiltaan nen?t ja puhkaisseet silm?t. -- Er?s opettajatar Anna Hyv?rinen Karttulassa on pit?nyt puheen er??n kaatuneen valkoisen haudalla ja tullut salaa ammutuksi matkalla sielt?. -- Joku 70-vuotias asemap??llikk? Viipurin puolessa on ripustettu puuhun ja siihen ammuttu; ruumiissa useita kuulia.
Rovasti K?ssi Ahmala.
Kun ty?l?iselle vuodesta vuoteen joka p?iv? heid?n lehdiss??n ja kirjasissa ja kokouksissa on uskoteltu, ett? niin pian kuin me vain otamme t?m?n maan asiat hoitoomme ja tartumme itse per?simeen, niin maailma kyll? muuttuu, koittaa vapautuksen p?iv?, saapuu onnen aika, on tuhatvuotinen valtakunta ovella, niin eih?n ole oikeastaan ihme, ett? he lopulta ovat ottaneet uskoakseen. Ja kun omat miehet nyt ovat olleet ohjaksissa jo kuukauden p?iv?t, niin tuumii yksinkertainen ty?mies: nyt kai se luvattu maa jo alkanee h??m?itt?? -- minullekin. Ja h?n kuvittelee sen maan rieskan ja hunajan itselleen vuotavaksi siten, ett? h?nen omat osansa edes jossain m??rin ehoutuvat porvarillisesta entisest??n sill? tavoin, ett? h?nen tarvitsee tehd? hiukan v?hemm?n ty?t? ja ett? h?n saa hiukan enemm?n palkkaa. Muulla tavoin toteutuvaksi, muita p??m??ri? tavoittelevaksi h?n ei ole osannut uutta aikaa ajatella. Tasa-arvoisuudet ja sen semmoiset aatteelliset p??m??r?t -- niist? h?n v?litt?? v?hemm?n, jos ollenkaan.
Ja niinp? nyt -- kertoo "Tiedonantaja" -- tulvii sek? valtion ett? kunnan virastojen p?ydille lukuisia kirjelmi?, joissa "vedoten ty?v?est?n valta-asemaan, anotaan palkka- y.m. sopimusten parantamista. Semmoisia palkankorotuspyynt?j? on kansanvaltuuskunnalle tullut m.m. useilta eri paperiteollisuusty?aloilta."
T?m? sosialistinen valtion palkkapaimen puhuu tovereille juuri niinkuin paras porvarirovasti sanankuulijoilleen ja saa luultavasti, toivottavasti, evankeliumistaan hyv?n elatuksensakin. H?nen nimens? on K?ssi Ahmala.
Panen vain ohimennen merkille, ett? Aarne Orjatsalo taas vilahtaa esiin. H?n on kirjoittanut "Tiedonantajaan" kirjoituksen "Ihanteensa pett?v? nuoriso" -- pett?v? siihen n?hden, ettei se ole liittynyt vallankumoukseen. Aarne arvostelee sangen ylimalkaisesti ja tyls?k?rkisesti nuorison t?h?nastista opetusta. H?n on parempi n?yttelij? kuin sosialipolitikko ja moralisti. Se h?nest? t?h?n otteeseen.
Saksa auttaa meit? varmasti.
Se on t?m?n p?iv?n suuri uutinen. Sen Ven?j?lle panemien rauhanehtojen 4:s kohta kuuluu:
"Ven?j?n on solmittava pikainen rauha Ukrainan tasavallan kanssa. Ukraina ja Suomi ovat mit? pikimmin puhdistettavat ven?l?isest? sotav?est? ja punakaartista."
Valtios??nt?.
Kansanvaltuuskunnan ehdotus Suomen valtios??nn?ksi, josta ?sken otin maistiaisia Mannerin puheen mukaan, on nyt ilmestynyt pyk?liin pantuna. Niit? on kaikkiaan 83. Tavallaan se on sympaatinen tekele, sill? se on mit? peittelem?tt?min luokkaperustuslaki, jossa ei edes koetetakaan tehd? oikeutta muille kansanluokille kuin ty?v?enluokalle. Se on k?yh?list?n rehellinen vallananastus- ja itsevaltiuslaki, sen t?ydellisen ylivallan kaappaus, pantuna pyk?liin sen tilanteen ainaiseksi pysytt?miseksi, joka t?ll? haavaa on olemassa.
Se on siin? naivisuudessaan voittamaton, vastustamaton. Se tuotti minulle jo ensi-lukemisessani vilpit?nt? huvia ja hauskuutta, jonka uudistamistakaan en henno kielt?? itselt?ni selostamalla sen parhaita paikkoja. Tulen luultavasti usein lueskelemaan sit? virkistyksekseni.
Kansaneduskunnasta -- joka kansan edustajana k?ytt?? sen korkeinta valtaa, asettaa m.m. ylemm?t virkamiehet ja tuomarit ja ratkaisee melkein kaikki asiat sek? pienet ett? suuret -- tulee pysyv? virasto ? 200 virkamiest?. Se kokoontuu vuosittain sek? lain m??r??m?n? ett? m??r??m?tt?m?n? aikana, milloin vain enemmist? sen tarpeellisena pit??, ja lopettaa tai on lopettamatta istuntonsa oman p??t?ksens? mukaan. Se voi kyll? hajoittaakin itsens?, jos niinkuin tulisi sille p??lle. Sen kaikki valiokunnat voivat ja joidenkuiden tuleekin ty?skennell? valtiop?iv?in v?liajoillakin. Se on oikea ammattipolitikkojen el?ke- ja kasvatuslaitos.
Mit?s hauskaa min? sitten viel? l?yt?isin t?st? asiakirjasta? Se on kyll? sit? tulvillaan, joka pyk?l?, ja pula onkin oikeastaan, mit? siit? poimisin. Joo, pyk?l? 43! Vaikkei ulkonaista vihollista vastaan n?ht?v?sti olekaan tarvis mitenk??n valmistautua, niin teroitetaan valtiomuodossa sit? enemm?n sen v?ltt?m?tt?myytt? sis?ist? vihollista vastaan. T?m? valtios??nt? voidaan siin? olevan s??nn?ksen mukaan muuttaa, selitt?? tai kumota uudella, kansaneduskunnan s??t?m?ll? perustuslailla, jos kansa yleisess? ??nestyksess? sen vahvistaa. Mutta siit? huolimatta, ett? sellainen laillinen tie on olemassa... -- se, mit? nyt siteeraan, ei ole n?yte mist??n "Ty?miehen" artikkelista, vaan on l?ydett?v?n? valtiomuodosta, jonka 43 ? kuuluu sanasta sanaan n?in:
Turmelisin valtios??nt?ehdotuksen loppuvaikutusta, jos t?t? selostustani jatkaisin. Ehk? saa siihen viel? julkisuudessakin palata. Se tulee n?et otettavaksi kansan??nestyksen alaiseksi. Odotan riemulla sit? p?iv??. Se tulee pian, jos kansanvaltuuskunta pit?? puheensa, "mahdollisimman pian, jo t?n? kev??n?, koko maassa."
Kaikki hyvin.
Yhteytemme valkoisen Suomen kanssa on t?h?n saakka ollut melkein olematon. Ainoastaan silloin t?ll?in on sielt? p??ssyt joitain tietoja t?nne p?in. T?n??n kuitenkin kerrotaan senaattori Araj?rvelt? Vaasasta tulleen pikal?hetin pankinjohtaja Vikstenille. Sen mukaan on t. k. 18 p:n? tullut Vaasaan 44,000 kiv??ri?, 80 kuularuiskua ja 30 milj. patruunaa. Ei pid? ryhty? mink??nlaisiin sovitteluihin. Mannerheim alkaa voida ruveta liikehtim??n. -- Berliiniss? ovat asiat hyvin hoidetut. Sielt? on siis varmasti apu odotettavissa.
N?ist? kai punaisetkin jotain tiet?v?t. Er?s henkil? oli ollut jollain asialla senaatissa Haapalaisen luona. Sirola oli sy?ssyt sis??n tukka pystyss? ja huudahtanut Haapalaiselle:
"Jos tiet?isit, mit? min? tied?n, leikkaisit kurkkusi."
Inhimillisi?kin tunteita.
Annan taas vastapuolen purkaa tunteitaan, kun ne tunteet ovat inhimillisi?. Semmoisia on kummallakin puolella rintaman, kaikilla maailman rintamilla. Eik? niihin voi kuitenkaan mit??n rakentaa. S??li ja ymm?rt?mys ovat vain hetkellisi? tunnelmaperhoja, jotka ilmojen, yl?- ja alailmojen, raa'at intohimo-tuulet pyyhk?isev?t olemattomiin. H?nkin, joka sairaalassa tunnelmoi n?in, voi huomenna jossain kokouksessa kiihoittaa kimein ??nin, hurjin liikkein, kiihkein elein jatkettavaan taisteluun ja verenvuodatukseen aatteensa ja asiansa, "ihmiskunnan tulevan onnen" puolesta. Mutta saakoon h?nen parempi min?ns? sent??n sananvuoron.
Siin? he nukkuvat, nuoret, lapselliset kasvot, ja vanhat, aatteen ja ty?n uurtamat keski-ik?isten miesten piirteet valkoisilla patjoilla.
Minulla on y?vuoro haavoittuneiden sairaalassa.
Punaisen paperin ymp?r?im?n? s?hk?lamppu valaisee himme?sti sairaalan salia.
Ensi vuoteella lep?? tuon tuostakin hieman valittaen vaaleakiharainen suomalainen. H?nen suuria sinisi? silmi??n peitt?v?t tummenneet silm?luomet. H?n on ollut ensim?isen? rynt??m?ss?, h?n on vaikeasti haavoittunut ja vaikean taistelun, vilustumisen, valvomisen ja sy?m?tt?myyden aiheuttama v?symys on nostanut kuumeen punan h?nen nuorille, kauniille poskilleen.
H?nen vieress??n makaa tyynen? keski-ik?inen ty?mies. Suomalainen sitkeys ja pelottomuus kuvastuu h?nen vakavissa, vaaleissa kasvoissaan. H?nen k?sivartensa on pahoin ruhjottu, vaan h?n ei koskaan valita. H?nell? on vaimo ja lapset, mutta k?yh?list?n onni on ollut h?nelle heit? viel? rakkaampi ja h?n on hetke? miettim?tt? pannut henkens? alttiiksi yhteisen kansansa edun vuoksi.
Min? seison kauan h?nen vuoteensa ??ress? ja ihailen suurenmoisinta puolta kansani luonteessa, tyyneytt?, rehellisyytt? ja kest?vyytt?.
H?nen vieress??n lep?? ihan lapsellinen poika. Muistan, miten h?n nauraen sanoi p?iv?ll?: "?itimuori kielsi minua menem?st? Savon rintamalle, vaan min? karkasin."
Herttainen, aurinkoinen hymy valaisi h?nen t?t? sanoessaan noita py?re?n pehmeit? poikamaisia piirteit?.
Tuon lapsen rinnalla nukkuu iloinen hymy huulilla reipas keski-ik?inen mies. H?n on salin ilopilleri ja politikoitsija. Sauvansa varassa h?n kulkee kaiket p?iv?t viereisiss? huoneissa synnytt?en hauskoilla sanasutkauksillaan kaikkien kasvoilla leve?n hymyn.
Minun t?ytyy hymyill?, kun katselen h?nen hauskoja kasvojaan, h?nen nukkuessaan siin? rauhallisena.
Salin toisessa p??ss? voihkii kaunis kalpea, tumma nuorukainen. H?nell? on hirve? haavakuume, h?n hourailee. V?h?n v?list? h?n mutisee: "ruutia on, kaikki on kunnossa, ampukaa noita viet?v?n valkokaartilaisia!"
Add to tbrJar First Page Next Page