Read Ebook: Kalavartion seikkailut by London Jack Kare Aito Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 624 lines and 24242 words, and 13 pages

Translator: Aito Kare

KALAVARTION SEIKKAILUT

Kirj.

Jack London

Suomentanut

Aito Kare

Helsingiss?, Kustannusliike Minerva Oy, 1921.

SIS?LLYS:

Valkoiset ja keltaiset. Kreikkalaisten kuningas. Osterirosvoja takaa-ajamassa. "Lancashiren kuningattaren" piiritys. Charlesin juoni. Demetrios Contos. Keltainen liina.

VALKOISET JA KELTAISET.

San-Franziskon lahti on niin leve?, ett? myrskyt siin? ovat merenkulkijoille usein vaarallisemmat kuin valtamerell? pahimmillaankaan ollen. Lahdessa on kaikkia mahdollisia kaloja ja senp?vuoksi h??riikin siin? alituisesti tavaton paljous kalastaja-aluksia ja kaikenkarvaisia kalastajia. Kalojen suojelemiseksi t?lt? kirjavalta, uivalta asutukselta on julkaistu joukko erinomaisia lakeja, joiden noudattamista pit?? silm?ll? kalavartio. Kalavartion teht?v? ei ole helpoimpia, sen historia kertoo tappioistakin ja useampi kuin yksi vartiomies on saanut tuhonsa t?ss? vaarallisessa palveluksessa. On ollut tietysti voittojakin -- luvattomasti kalastaessaan kalastajat viel? useammin kadottavat yhteenotoissa tovereitaan. Kaikista hurjimpina kalastajien keskuudessa pidet??n kiinalaisia meri?yri?isten pyydyst?ji?. Suuret ?yri?islaumat ry?miv?t tavallisesti meren pohjaa my?ten makeille vesille, palaten taas takaisin. K?ytt?en hyv?kseen luodetta ja vuoksea kiinalaiset pyydyst?v?t ?yri?isi? tiheisiin verkkoihin, joista saalis siirtyy heid?n patoihinsa. T?st? ei olisi mit??n sanottavaa, ellei verkoissa olisi liian kapeat silmukat.

Pienink??n ?yri?inen, kaikista pienin, juuri syntynyt, ei viel? nelj?nnes tuumankaan pituinen ?yri?ispoikanen, ei p??se verkon silmien l?pi. Pedro- ja Paulo-niemien kauniit rannat, joissa ?yri?isten pyydyst?j?t asuvat, ovat kauhean n?k?isi? ja hajuisia miljaardien m?t?nevien kalojen vuoksi. Kalavartion velvollisuuksiin kuuluu t?m?n varkain pyydyst?misen, joka uhkaa puhdistaa lahden kokonaan ?yri?isist?, ehk?iseminen.

Ollessani kuusitoista vuotias poikanen olin jo erinomainen merimies ja tunsin lahden pitkin ja poikin. Senvuoksi m??r?si kalansuojeluskomitea minun veneeni "Pohjan Hirven" vartiopalvelusveneeksi ja minut itseni valittiin vartiomieheksi. Kun ensin ty?skentelimme Yl?lahdella ja joissa kreikkalaisten kalastajien joukossa, miss? veitset v?l?hteliv?t heti h?lyytyksen sattuessa ja jossa miehet antoivat pid?tt?? itsens? vain n?hdess??n heihin suuntautuneen revolverin piipun, tervehdimme ihastuksella m??r?yst? siirty? Alalahdelle kiinalaisia vastaan.

Meit? oli kuusi miest? kahdessa aluksessa. V?ltt??ksemme ep?luuloja menimme alasp?in pime?n tultua ja laskimme ankkurin vedest? pist?v?n niemekkeen luo, jota kutsuttiin Pinolin saareksi. Kun it? alkoi vaaleta, me nostimme ankkurin ja ohjasimme rantatuuleen pyrki?ksemme viistoon yli lahden Pedro-niemelle. Aamusumu syveni ja riippui yli veden, oli mahdoton n?hd? mit??n, ja me aloimme l?mmitt?? itse?mme kuumalla kahvilla. Samalla t?ytyi meid?n ryhty? hyvin ep?kiitolliseen ty?h?n, tyhjent?m??n alustamme vedest?, sill? jollain tuntemattomalla tavalla oli "Pohjan Hirvi" saanut huomattavan vuodon. Puoli y?t? meni painolastin siirtoon ja sen tarkastukseen. Vesi tunkeutui ponnisteluistamme huolimatta alukseemme, vaikkakin keskitimme koko tarmomme sen poisheitt?miseen.

Kahvin j?lkeen kolme miest? siirtyi toiseen alukseen -- kolumbialaiseen lohiveneeseen -- j?tt?en meid?t toiset kolme "Pohjan Hirveen". Molemmat alukset purjehtivat p?iv?nnousuun saakka yhdess?. Kun aurinko nousi ja sen kuumat s?teet hajoittivat sumun, aukeni eteemme eloisa kuva kalanpyydyslaivastosta, joka muodosti puolikuun muotoisen kaaren ja jonka ??rimm?iset p??t olivat kolmen mailin p??ss? toisistaan. Kukin "dschonka" oli lujasti sidottu puumerkkiin, joka n?ytti verkon paikan. Mutta ei ollut mit??n ??nt?, ei pienint?k??n el?m?n merkki? kuulunut.

Asema alkoi selvit?. Odottaessaan seisovaa vett?, jolloin saattaisi nostaa raskaat verkot, makasivat kaikki kiinalaiset aluksissaan. Me teimme nopeasti suunnitelmamme.

-- Jokainen teist? heitt?ytyk??n eri dschonkaan -- kuiskasi minulle Le-Grant omasta veneest??n. -- Me teemme samalla tavoin, eik? ole mit??n syyt? ep?ill?, ettemme onnistuisi sieppaamaan ainakin kuutta dschonkaa.

Me erosimme. Min? k??nsin "Pohjan Hirven", laskin tuulen alapuolelta er??n dschonkan luo, hellitin isoapurjetta lopettaen vauhdin melkein kokonaan. Aluksemme lipui niin hiljaa dschonkan per?n ohi, ett? er?s vartiomiehist?mme helposti hyp?hti veneeseen. Tiukensin isoapurjetta, kohosin hiukan tuuleen ja aloin pyrki? toisen dschonkan luo.

T?h?n saakka ei ollut kuulunut pienint?k??n ??nt?, mutta tuskin oli aluksemme kohdannut seuraavan dschonkan, kun nousi melu. Kuului l?pitunkevia it?maisia huutoja, revolverin laukaus ja melu yltyi.

-- Hullusti k?vi. He varoittavat toisia -- sanoi George, toinen vartiomies, joka seisoi kanssani kannella.

Me olimme juuri laivaston keskuksessa, josta h?lyytys leveni uskomattomalla nopeudella. Dschonkkien kansilla tunkeili puoleksi her?nneit? pukeutumattomia kiinalaisia. Vihaiset merkkihuudot kajahtelivat yli veden ja jossakin ly?tiin h?lyytysmerkki? kiivaasti merisimpukan kuoreen. Min? n?in, kuinka oikealla meist? er??n dschonkan p??llikk? l?i kirveell? poikki kiinnitysk?yden ja rynt?si auttamaan miehist???n kohottamaan suurta, karkeatekoista hamppupurjetta. Mutta vasemmalla, toisessa veneess?, olivat kiinalaiset juuri her?nneet ja kurkistelivat kannelle. K??nsin "Pohjan Hirven", laskin kylki kylkeen ja George hypp?si kannelle.

Koko laivasto oli nyt l?htenyt liikkeelle. Purjeiden avuksi lis?siv?t he airot ja kiikkuvat dschonkat alkoivat hajaantua joka suuntaan lahdelle. Min? olin nyt yksin "Pohjan Hirvell?". Kuumeentapaisesti etsin tilaisuutta siepatakseni kolmannen dschonkan. Ensimm?isell? yrityksell? kohtasi minua huono onni. Kun ohjasin merkitsem?lleni dschonkalle, pullistuivat sen purjeet ja se kohosi tuuleen tavattoman jyrk?sti. Se kohosi puoli astetta ylemm?ksi "Pohjan Hirve?" ja kunnioitukseni t?h?n k?mpel?n n?k?iseen alukseen kasvoi. Huomaten takaa-ajon toivottomaksi hellitin isoapurjetta ja laskin tuulen alapuolella minusta viistoon seisoviin dschonkoihin, sulkien ne t?ll? tavoin hyvin ep?edulliseen asemaan.

Seuraava merkitsem?ni dschonka kiikkui ep?varmana edess?ni ja kun aioin k??nt?? pois tuulesta lievent??kseni iskua yhteensattuessa, nousikin dschonka yht'?kki? tuuleen ja pakeni, likaisten mongoolien p??stelless? villej? huutoja kumartuessaan yli airojensa. Mutta min? olin t?t? odottanutkin. Nousin heti tuuleen, heitt?ydyin koko painollani per?simeen, tein jyrk?n k??nn?ksen ja hellitin ?kki? suurta purjetta lievent??kseni yhteent?rm?yksest? koituvaa iskua. Dschonkan oikealla puolella olevat kaksi airoa katkesivat ja molemmat veneet t?rm?siv?t rasahtaen yhteen. "Pohjan Hirven" kokkapuu pyyhk?si ik??nkuin j?ttil?isk?si rei?st??n dschonkan heikon maston ja repi sen suurpurjeen.

T?m? otettiin vastaan hurjalla, vimmastuneella kirkunalla. Paksu kiinalainen, ep?miellytt?vin, rasvaisin naamoin, p??ss??n keltainen silkkiliina, otti seip??n ja alkoi ty?nt?? "Pohjan Hirve?" etemm?ksi. Odotin hetken voidakseni hellitt?? viistopurjeen ja juuri silloin, kun "Pohjan Hirvi" alkoi j??d? ja oli dschonkan per?n kohdalla, hypp?sin min? siihen k?dess?ni kiinnitysnuora, jolla kytkin "Pohjan Hirven" siihen kiinni. Kiinalainen rasvaisine kasvoineen l?hestyi uhkaavasti minua, mutta min? laskin k?teni housujeni takataskulle ja h?n pys?htyi. Min? olin aseeton, mutta kiinalaiset olivat oppineet kunnioittavasti suhtautumaan amerikkalaisten takataskuihin. T?ll? tavoin toivoin voivani pid?tt?? koko t?m?n villin joukon sopivan v?limatkan p??h?n itsest?ni.

K?skin kiinalaisen heitt?? ankkurin, mutta h?n vastasi: "en ymm?rr?". H?nen miehens? eiv?t my?sk??n olleet ymm?rt?vin??n ja vaikka merkeill? selv?sti ilmaisin heille toivomukseni, kielt?ytyiv?t he ymm?rt?m?st?. Havaitessani t?m?n kysymyksen edelleen pohtimisen hy?dytt?m?ksi, menin itse keulaan ja laskin ankkurin.

-- Nyt nelj? teist? menee minun alukseeni -- sanoin jyrk?sti n?ytt?en samalla sormillani, ett? nelj?n oli tultava mukaani, mutta viidennen j??t?v? dschonkaan. "Keltainen liina" ep?r?i, mutta toistin k?skyn uhkaavasti ja ohjasin k?teni samalla takataskuun. Se vaikutti "Keltaiseen liinaan" ja synkin katsein muutti h?n kolmen toverinsa kera "Pohjan Hirveen". P??stin kiireesti irti kiinnitysk?yden ja viistopurjetta tiukentamatta ohjasin dschonkalle, jolla George oli. T??ll? oli turvallisempaa, koska meit? oli kaksi ja Georgella oli sit?paitsi revolveri, jolla ??rimm?isess? tapauksessa saattoi suojella itse??n. T?st? dschonkasta me otimme my?skin nelj? kiinalaista alukseemme, j?tt?en yhden vartioimaan tavaroita.

Viel? lis?simme kolmannesta dschonkasta nelj? kiinalaista matkustajiimme. Sill? aikaa toinen vartiovene otti my?skin kaksitoista vankia ja tuli viereemme kuormitettuna aivan liiaksi. Tilannetta huononsi viel? se, ett? vene oli hyvin pieni ja vartiomiehet olivat puristetut niin kiinni vangittujen v?liin, ett? h?iri?n sattuessa he tuskin olisivat olleet tilaisuudessa tekem??n mit??n.

-- Teid?n t?ytyy auttaa meid?t pulasta -- sanoi Le-Grant.

Katsoin omiin vankeihini, jotka tunkeilivat kajuutassa ja kannella.

-- Voin ottaa kolme -- sanoin min?.

-- Ottakaa nelj? -- sanoi h?n -- ja min? otan itselleni Billin . -- Meill? on ahdasta ja tappelun tullen on jokaista valkoista kohti pari keltaista ja se on ehk? juuri sopiva suhde.

Vaihto suoritettiin. Toisessa veneess? nostettiin keskipurje ja se alkoi menn? alas lahtea suunnaten San-Rafaelin vastap??t? oleville soille. Min? asetin paikoilleen viistopurjeen ja seurasin heit?. San-Rafael, jossa meid?n piti j?tt?? saaliimme viranomaisille, oli yhteydess? lahden kanssa pitkien, matalien jokien kautta, joita my?ten saattoi kulkea vain nousuvedell?. Oli seisova vesi ja koska kohta alkaisi lasku, oli kiirehditt?v?, jos mieli v?ltt?? puolip?iv?ist? odotusta.

Rantatuuli alkoi auringon noustessa hiljenty? ja nyt tuuli vain heikkoina henk?yksin?. Etumaisessa veneess? laskettiin airot ja se j?tti meid?t pian kauas taakseen. Muutamia kiinalaisia seisoi kajuutan oven luona ja kun kumarruin yli puomin korjatakseni purjetta, tunsin, kuinka joku kosketti housujeni takataskua. Tekeydyin niinkuin en olisi kiinnitt?nyt siihen mit??n huomiota, mutta vilkaistuani "Keltaseen liinaan" ymm?rsin, ett? h?n oli huomannut, ettei taskussani ollutkaan revolveria, jonka pelko t?h?n saakka oli pit?nyt heit? aisoissa.

Tilanne alkoi k?yd? vakavaksi, kun sit?paitsi dschonkkoja pyydyst?ess? "Pohjan Hirveen" oli tullut paljon vett?, joka tunkeutui jo kajuuttaan. Kiinalaiset huomasivat sen ja katsoivat minuun kysyv?sti.

-- Niin -- sanoin min? -- te ette halua heitt?? pois vett? ja me hukumme kaikki kohta, ymm?rr?ttek??

Ei, he eiv?t ymm?rt?neet; joka tapauksessa pudistivat he vastaukseksi p??t??n, vaikkakin heid?n kurttuisilla naamoillaan n?kyi levottomuuden ilme. Kohotin veneen pohjalta muutamia lautoja, otin laatikosta esille sankoja ja kehoitin merkeill? heit? heitt?m??n vett? pois. Mutta he nauroivat ryhtym?tt? mihink??n.

Heid?n naurunsa ei miellytt?nyt minua. Siin? oli uhkaa, yhdistettyn? pahaan aikomukseen, p??tt?en heid?n synkist? kasvoistaan. "Keltainen liina" k?ytt?ytyi r?yhke?sti siit? l?htien kun huomasi, ettei minulla ollut revolveria, liikkuen vangin luota toiselle innokkaasti vakuuttaen heille jotain.

Pid?tt?en vihani aloin heitt?? pois vett?. Mutta tuskin olin alkanut, kun suuri purje t?yttyi ja "Pohjan Hirvi" kallistui. Alkoi p?iv?tuuli. George oli t?ydellinen "keltanokka" merimieheksi ja minun t?ytyi tarttua per?simeen. Tuuli puhalsi Pedron niemest? ja sen takana olevilta korkeilta vuorilta ja oli senvuoksi hyvin ep?tasaista ja puuskittaista; purjeet joskus pullistuivat, joskus riippuivat velttoina.

George oli avuttomin ihminen, jonka koskaan olin tavannut. Ollen yleens? mihink??n sopimaton ja sangen v?h?n yritteli?s, h?nell? oli sit?paitsi keuhkotauti ja tiesin, ett? jos h?n ryhtyisi heitt?m??n pois vett?, voisi h?n saada verensy?ksyn. Sill? v?lin vesi yh? lis??ntyi ja min? huomasin, ett? oli aivan v?ltt?m?t?nt? ryhty? johonkin. K?skin viel? kerran kiinalaisten tarttua sankoihin. He nauroivat ilkkuen.

-- Olisi paras, jos ottaisitte revolverin ja pakottaisitte heid?t ty?h?n -- sanoin Georgelle.

Mutta h?n pudisti p??t??n ja antoi liiankin selv?sti ymm?rt??, ett? h?n pelk?si. Kiinalaiset ymm?rsiv?t sen yht? hyvin kuin min?kin ja heid?n r?yhkeytens? k?vi siet?m?tt?m?ksi. Kajuuttaan j??neet vangit s?rkiv?t ruokalaatikoita ja heihin yhtyiv?t ulkopuolella olevat, jotka tunkeutuivat sinne sis??n ja kaikki yhdess? j?rjestiv?t oikean m?ss?yksen meid?n s?ilykkeill?mme ja leivoksillamme.

-- Mit? tehd??n? -- sanoi George hiljaa.

Minussa kiehui voimaton raivo.

-- Jos emme heit? viipym?tt? aseta aisoihin, niin on my?h?ist? tehd? mit??n. Paras, mit? voitte tehd?, on saattaa heid?t kuuliaisiksi heti.

Vesi kohosi korkeammalle ja korkeammalle ja puuskat, jotka ennustivat uuden tuulen tuloa, tulivat yh? kovemmiksi. Tuulenpuuskien v?lill? vangit, sy?den koko viikoksi varaamiamme ruokavaroja, alkoivat kokoontua milloin toiselle, milloin toiselle laidalle ja "Pohjan Hirvi" kiikkui kuin kaukalo. Minun luokseni astui "Keltainen liina" ja, n?ytt?en k?dell??n Pedron niemess? olevaa kyl??ns?, antoi minun ymm?rt??, ett? jos laskisin heid?t maihin sinne, he auttaisivat aluksen tyhjent?misess? vedest?. T?ll?in vesi kajuutassa ulottui jo vy?t?isiin saakka ja kaikki siell? olevat vaatteet olivat aivan m?rkin?. Kielt?ydyin kuitenkin ja n?in Georgen kasvoista, ett? h?n oli hyvin tyytym?t?n p??t?kseeni.

-- Jos te ette n?yt? niille nyrkki?, rynt??v?t ne p??llemme ja heitt?v?t meid?t yli laidan -- sanoin min? h?nelle. -- Jos haluatte s?ilytt?? nahkanne, antakaa revolverinne minulle.

-- Kaikista vaarattominta, -- mutisi h?n pelkurimaisesti, -- olisi laskea heid?t rannalle. -- Min? en halua menn? pohjaan muutamain likaisten kiinalaisten vuoksi.

-- Ja min?, min? en halua asettautua likaisten kiinalaisten pilkaksi, vaikkapa sill? voisinkin est?? pohjaan menon, -- vastasin kiivaasti.

-- Senp? vuoksi te hukutatte "Pohjan Hirven" ja meid?t kaikki, -- sanoi h?n itkev?ll? ??nell?. -- Ja mit? hy?ty? siit? on, sit? en ymm?rr?.

-- Jokaisella on oma makunsa, -- vastasin min?.

H?n ei vastannut mit??n, mutta min? n?in, ett? h?n vapisi. Uhkaavien kiinalaisten ja lis??ntyv?n veden vuoksi h?n oli suunniltaan kauhusta. Ja enemm?n kuin kiinalaisia ja vett? pelk?sin min? h?nt? ja sit?, mihin kauhu saattaisi h?net johtaa. Min? n?in, kuinka h?n heitti k?rsim?tt?mi? katseita pieneen veneeseen, joka kulki j?lest?mme k?ydess? ja kun tuli sopiva aika, vet?sin sen laidan luo. Huomatessaan t?m?n v?lkkyiv?t h?nen silm?ns? toivosta. Mutta ennenkuin h?n saattoi arvata aikomustani, rikoin min? kirveell? veneen heikon pohjan ja vene t?yttyi laitojaan my?ten vedell?.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet