Read Ebook: Villipeto by London Jack Korpela Maunu Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 414 lines and 16224 words, and 9 pages
rakkaille vuorilleen. Salaisesti h?n pelk?si kaupunkia, vaikka h?n j?rk?ht?m?tt?m?n tyynen? astuskeli pitkin sen katuja punaisena kuin intiaani.
"Olen tullut t?nne nyrkkeilem??n", sanoi h?n ensim?isen viikon kuluttua. "Miss? on Jim Hanford?"
Stubener vihelsi ja vastasi:
"H?nen kaltaisensa suuri mestari ei viitsisi katsoa puoleennekaan. Menk?? hankkimaan itsellenne mainetta, sanoisi h?n."
"Voin nujertaa h?net."
"Mutta sit? ei tied? yleis?. Jos voittaisitte h?net, tulisi teist? maailmanmestari, eik? mestaruutta ole kukaan nyrkkeilij? viel? saanut ensim?isell? ottelullaan."
"Min? voisin sen tehd?."
"Niin, mutta sit? ei yleis? tied?, Pat. Se ei tulisi sit? ottelua katsomaan. Ja rahat tulevat kuitenkin juuri yleis?st?. Juuri sen t?hden ei Jim Hanford suostuisi kilpailemaan kanssanne. H?n ei ansaitsisi siit? mit??n. Sit?paitsi saa h?n nyt kolmetuhatta viikossa er??ss? varieteessa ja on h?n tehnyt kahdenkymmenennelj?n viikon sopimuksen. Luuletteko, ett? h?n luopuisi niist? rahoista otellakseen miehen kanssa, josta kukaan ei ole kuullut edes puhuttavan? Teid?n t?ytyy ensin tehd? jotakin, tulla kuuluisaksi. Teid?n t?ytyy alottaa v?h?p?t?isemmill? esikaupunkinyrkkeilij?ill? -- sellaisilla kuin Chub Collins, Roug-House Kelly ja Lent?v? hollantilainen. Kun olette ly?nyt heid?t, olette vasta maineen tikapuitten ensim?isell? askelella. Mutta sitte tulettekin nousemaan kuin ilmapallo."
"Tahdon taistella noiden kolmen kanssa samalla kertaa vuoronper??n kutakin vastaan", selitti Pat p??tt?v?ll? ??nell?. "Saatte j?rjest?? sen asian niin."
Stubener nauroi.
"Mit? nauratte, ettek? usko minun voivan voittaa heit??"
"Tied?n, ett? voitte sen tehd?", vakuutti Stubener. "Mutta niin ei voi j?rjest??. Teid?n t?ytyy k?sitell? jokaista kerrallaan. Muistakaa sit?paitsi, ett? min? ymm?rr?n t?m?n paremmin ja ett? olen teid?n ohjaajanne. Asioita t?ytyy j?rjest??, ja min? tied?n, kuinka se k?y p?ins?. Jos meill? on onni mukanamme, voitte saavuttaa kuuluisuuden parissa vuodessa ja tulla mestariksi sek? ansaita sievoisen summan rahaa."
Pat huokasi, mutta tyyntyi heti.
"Ja sitte voin vet?yty? takaisin is?-ukon luo", sanoi h?n.
Stubener aikoi vastata, mutta oli kuitenkin vaiti. Kuinka omituinen t?m? mestarikokelas olikaan, luotti Sam Stubener kuitenkin siihen, ett? h?nest? tulisi samanlainen kuin muutkin p??sty??n maineensa kukkuloille. Sit?paitsi oli kaksi vuotta pitk? aika, ja siin? ajassa ehtisi paljon saamaan aikaan.
Kun Pat alkoi kuljeksia ymp?ri asuntonsa l?heisyydess? ja lukea p??tt?mi? lainakirjaston runokokoelmia, l?hetti Stubener h?net pois Contra-Costan toiselle puolelle lahtea Spider Walshin ankaran silm?ll?pidon alaiseksi. Viikon kuluttua ilmoitti Spider, ett? temppu oli ep?onnistunut. H?nen holhottinsa oli ulkona pitkin m?ki? ja vuoria aamusta iltaan, onki forelleja joista, ammuskeli viiri?isi? ja j?niksi? ja koetti tavottaa kuuluisan, petollisen mets?kauriin, jonka kerrottiin vuosikymmenen vet?neen mets?st?ji? nen?st?. Spider itse tuli veltoksi ja laiskaksi h?nen suojattinsa pysyess? hyviss? voimissa.
Kuten Stubener oli odottanut, tuli h?nen "tuntemattomansa" nyrkkeilykerhon naurun ja pilkan esineeksi. Eiv?tk? mets?t olleet t?ynn? tuntemattomia suuruuksia, jotka haaveilivat mestaruudesta? Nelier?isen koeottelun he voivat kest??. Mutta suureen loppuotteluun -- siihen he eiv?t koskaan pystyneet. Stubener oli p??tt?nyt, ett? Pat Glendonin oli heti ensi ottelussaan p??st?v? esiintym??n suurenmoisesti. Suurella vaivalla sai h?n L?hetyskerhon suostumaan siihen, ett? Pat Glendon saisi otella viisitoista er?? Rough-House Kellyn kanssa sadantuhannen dollarin palkinnosta. Oli tavallista, ett? nuoret nyrkkeilij?t ottivat itselleen vanhojen urhojen nimi?, joten ei kukaan ep?illyt Patia suuren Glendonin pojaksi, ja sen piti Stubener omana salaisuutenaan. Se oli mainio reklaami jota per?st? p?in voisi kyll? k?ytt??.
Sitte tuli kilpailup?iv?n ilta kuukauden kuluttua. Stubener oli hyvin rauhaton. H?nen impressariomaineensa oli kysymyksess? ja kauhukseen h?n huomasi, ett? Pat istuttuaan lavanurkassaan vain viitisen minuttia, menetti poskiensa terveen v?rin ja tuli sairaalloisen keltaiseksi kasvoiltaan.
"Reipastukaa toki, poikaseni", sanoi Stubener ly?den h?nt? hartioille. "Olla ensim?ist? kertaa lavalla on aina voimiin ottavaa, ja Kellyll? on tapana viipymisell??n hermostuttaa vastustajaansa."
"Ei se ole hermostumista", vastasi Pat. "Se johtuu tupakansavusta. En ole tottunut siihen, ja minua melkein ylenannattaa tuo katku."
H?nen impressarionsa tyyntyi heti. Mies, joka pahoinvoi hermostumisesta, ei voisi, vaikka h?n olisi Simson, koskaan saada aikaan suurottelua. Mit? taas tupakanhajuun tulee, tottuisi poika kyll? siihen pian. Nuoren Patin astuminen nyrkkeilylavalle oli vastaanotettu vaitiololla, mutta kun Rough-House Kelly astui k?yden yli, tervehdittiin h?nt? raivoisin suosionosotuksin. H?nell? oli nimi miest? my?ten. H?n oli villin n?k?inen, musta ja karvainen suurine kuhmuisine lihaksineen ja painoi runsaasti kaksisataa naulaa. Pat katsoi uteliaana h?neen ja sai ivallisen irvistyksen vastaukseksi. Sitten kuin molemmat oli esitetty yleis?lle, puristivat he toistensa k?tt?. Ja kun heid?n hansikkaansa tarttuivat toisiinsa, puri Kelly hampaansa yhteen, v??nsi suuta pilkallisesti ja mumisi:
"No, kuinka hermojen laita on?" H?n heilautti t?yke?sti Patin k?den omastaan ja s?hisi: "Sinut kyll? h?yhenn?n suupalaksi, nulikka!"
Yleis? nauroi h?nen k?ytt?ytymiselleen ja arvasi, mit? h?n oli sanonut.
Kun Pat tuli takaisin kulmaansa odottaen merkinantoa, k??ntyi h?n Stubenerin puoleen.
"Miksi on h?n vihainen minulle?" kysyi h?n.
"Ei h?n ole vihainen", vastasi Stubener. "Se on vain h?nen tapaistansa. H?n pelottelee teit?. T?m? on vain suukopua."
"Eih?n se ole mit??n nyrkkeilemist?", huomautti Pat, ja Stubener huomasi, ett? h?nen silm?ns? olivat yht? lempe?n siniset kuin tavallisesti.
"Olkaa varuillanne", varotti impressario, kun kellonsoitto ilmotti ensim?isen er?n alkaneen. "H?n voi rynn?t? kimppuunne kuin ihmissy?j?."
Ja niin kuin ihmissy?j? rynt?sikin Kelly h?nen kimppuunsa sy?ks?ht?en suoraa p??t? yli lavan hurjassa vimmassaan. Pat, joka tyynen tapansa mukaisesti oli mennyt h?nt? vastaan ainoastaan pari askelta, arvioi toisen vauhdin, astui askelen sivulle ja antoi koukistetulla oikealla k?dell??n iskun Kellyn leukoihin. Sitten seisoi h?n paikoillaan katsellen uteliaana ly?ntins? vaikutusta. Ottelu oli siten loppu. Kelly oli kellistynyt kuin teurash?rk? ja makasi liikkumattomana palkintotuomarin ollessa kumartuneena h?nen ylitsens? ja lukiessa h?nen korvaansa kymmenen sekunttia, mutta Kelly ei kuullut mit??n. Kun h?nen avustajansa tulivat nostamaan h?nt? yl?s, ehti Pat ennen heit?. H?n tarttui suureen, liikkumattomaan vastustajaansa, nosti h?net k?sivarsilleen ja kantoi kulmaan asettaen h?net istumaan tuolille avustajien tuettavaksi. Puolen minutin per?st? t?m?n j?lkeen nosti Kelly p??ns? aukaisten silm?ns?. H?n silm?ili h?mill??n ymp?rilleen ja katsoi sitte er??seen avustajaansa.
"Mit? on tapahtunut?" kysyi h?n k?he?sti. "Sortuiko katto p??lleni?"
Ottelusta Kellyn kanssa oli seurauksena -- vaikka yleinen mielipide piti Pat Glendonin voittoa sattumana -- ett? Pat sai mitell? voimiaan Rufe Masonin kanssa. T?m? tapahtui kolmen viikon per?st?, ja Sierra-Club-yleis? tuskin huomasikaan, kuinka se loppui. Rufe Mason oli raskaan sarjan nyrkkeilij? ja kuuluisa viekkaista laskelmistaan. Kun alkajaismerkki kajahti, kohtasivat molemmat nyrkkeilij?t toisensa keskell? lavaa. Ei kumpikaan hy?k?nnyt eik? iskenyt. He kuljeksivat toistensa ymp?ri koukistetuin k?sivarsin ja hansikkaat niin l?hetysten, ett? ne melkein koskettivat toisiansa. T?t? kesti ehk? noin viisi sekunttia. Sitten tapahtui se, mit? tapahtui, niin nopeasti, ettei yleis?st? edes yksi sadasta n?hnyt, kuinka kaikki k?vi. Selv?stik??n se ei ollut tavallinen valeisku, vaan koetteleva, uhkaava isku. Kun Pat hy?kk?si, olivat he niin l?hell? toisiansa, ett? isku tuli korkeintaan kahdeksan tuuman et?isyydelt?. Se oli vasemman k?den kyyn?rvarsi-isku ja suoritettiin se vasemman kyyn?rvarren sys?yksell? ja hartianyk?yksell?. Se osui suoraan leuan p??h?n, ja yleis? n?ki ihmeiss??n, ett? Masonin jalat horjuivat, ja h?n kaatui permannolle. Mutta kilpailutuomari oli huomatessaan t?m?n heti tullut esille laskemaan kymmenen sekunttiansa. Pat kantoi j?lleen vastustajansa t?m?n nurkkaan, ja kesti kymmenen minuttia, ennen kuin Rufe Mason avustajiensa tukemana vapisevin polvin ja py?rivin, lasimaisin silmin kykeni k?ym??n alas pitkin suurta k?yt?v?? pukuhuoneeseensa.
"Ei ole ollenkaan ihmetelt?v??, ett? Rough-House Kelly luuli katon pudonneen p??llens?", sanoi h?n er??lle uutistenhankkijalle.
Sen j?lkeen kuin Chub Collins viel? oli tullut ly?dyksi viidentoista er?n kilpailun ensim?isen er?n kahdennellatoista sekunnilla, katsoi Stubener v?ltt?m?tt?m?ksi keskustella hiukan Patin kanssa.
"Tied?ttek?, miksi he sanovat teit? nyt?" kysyi h?n.
Pat pudisti p??t??n.
"Yhden iskun Glendoniksi."
Pat hymyili v?linpit?m?tt?m?sti. H?nest? oli yhdentekev??, miksi he h?nt? nimittiv?t. H?n oli ottanut m??r?tyn ty?n teht?v?kseen, ennen kuin h?n p??sisi takaisin vuorilleen, ja h?n suoritti sit? aivan flegmaattisesti.
"Ei t?m? kelpaa", jatkoi h?nen ohjaajansa pudistaen p??t?ns? onnettoman n?k?isen?. "Ette saa iske? py?rryksiin vastustajianne noin nopeasti. Teid?n t?ytyy antaa heille enemm?n aikaa."
"Mutta min?h?n olen tullut t?nne nyrkkeilem??n, vai kuinka?" kysyi Pat kummissaan.
"Niin kyll?, Pat, mutta teid?n t?ytyy olla suurisuuntainen ja jalomielinen nyrkkeilless?nne. ?lk?? kohdelko kaikkia muita nyrkkeilij?it? noin huonosti. Se ei ole kohteliaasti tehty yleis??k??n kohtaan, joka tahtoo rahalleen arvoa. Sit?paitsi kukaan ei tahdo taistella kanssanne. He pelj?styv?t, kaikki. Eik? yleis?? voi vet?? puoleensa kymmenen sekunnin otteluilla. Arvostelkaa itse. Maksaisitteko te dollarin tai viisi dollaria saadaksenne n?hd? kymmenen sekunnin ottelun?"
Pat lupasi antaa yleis?lle katsomista rahojensa edest?, mutta selitti, ett? h?n omasta puolestaan mieluummin menisi kalastamaan kuin katselisi sata er?? nyrkkeilemist?.
Itse asiassa ei Pat otteluillaan viel? ollutkaan saavuttanut mainetta. Urheiluun innostuneet nauroivat muistellessaan koomillisia otteluita ja Rough-House Kellyn mainitsemaa katon sortumista. Ei kukaan tiennyt, osasiko Pat todellakin nyrkkeill?. He eiv?t olleet koskaan n?hneet h?nen nyrkkeilev?n. Miss? olivat h?nen vahvat keuhkonsa ja voimakkaat lihaksensa, taitonsa nyrkkeill? vanhojen nyrkkeilypukarien kanssa pitki? otteluita? H?n ei ollut n?ytt?nyt muuta kuin muutamia onnistuneita iskuja ja alttiutta k?ytt?? hyv?kseen sattumia.
Nelj?s vastustaja oli Pete Sosso, portugalilainen nyrkkeilij? teurastajakaupungista, tunnettu yll?tt?vist? taistelutempuistaan. Pat ei treenannut itse?ns? ollenkaan t?t? ottelua varten. Sen sijaan teki h?n surumatkan vuoristoon haudatakseen is?ns?. Vanha Pat oli hyvin tuntenut syd?mens? tilan, ja se oli pys?htynyt yht?kki?.
Nuori Pat saapui takaisin San Franciscoon niin viime hetkess?, ett? h?nen oli muutettava suoraan matkavaatteet nyrkkeilypukuun, ja yleis? oli jo saanut odottaa kymmenen minuttia.
"Muistakaa antaa h?nelle aikaa", varotti Stubener, kun Pat astui lavaa ymp?r?iv?n k?ysiaidan yli. "Nyrkkeilk?? h?nen kanssaan, mutta tehk?? se perusteellisesti. Antakaa h?nen kest?? kymmenen tai kaksitoista er?? ja tehk?? sitte selv? h?nest?."
Pat totteli m??r?yksi?, ja vaikka h?nen olisi ollut sangen helppo ly?d? Sosso tainnuksiin, oli h?nell? t?ysi ty? ottelun pitkitt?misess?. Se oli katsomisen arvoista, ja yleis? oli ihastuksissaan. Sosson vihurimaiset hy?kk?ykset, rajut valeiskut ja v?istymiset pakottivat Patin panemaan kaiken taitonsa liikkeelle puolustaakseen itse?ns? eik? h?n kuitenkaan selviytynyt ehein nahoin taistelusta.
Stubener kehui h?nt? minutin v?liajoilla, ja kaikki olisi ollut hyv?, ellei Sosso nelj?nness? er?ss? olisi k?ytt?nyt muuatta tehokkaimmista tempuistaan. Er??ss? takerruksessa oli Pat antanut h?nelle leukaiskun, jolloin Sosso h?nen suureksi ihmeekseen laski k?tens? hervottomana ja horjui taaksep?in py?rivin silmin ja notkuvin polvin. Pat ei voinut ymm?rt?? sit?. Isku ei ollut mik??n tavallista voimakkaampi, ja kuitenkin oli h?nen vastustajansa valmis kaatumaan matolle. Pat antoi omien k?siens?kin vaipua j??den seisoen katselemaan vihollisensa horjumista. Sosso oli jo v?h?ll? kaatua, kun h?n ?kki? taas suoristautui sy?ks?ht?en sokeasti taas eteenp?in.
Ensim?isen ja viimeisen kerran nyrkkeilyaikanaan laiminl?i Pat perusasennossa olemisen. H?n astui askelen sivulle p??st??kseen horjuvan miehen sivuitse. Yh? horjuen antoi t?m? ?kki? oikealla k?dell??n iskun, joka osui suoraan Patin leukoihin sellaisella voimalla, ett? h?nen hampaansa olivat v?h?ll? irtaantua. Yleis? p??sti ihastuksen ulvahduksen. Mutta Pat ei kuullut sit?. H?n n?ki ainoastaan Sosson edess??n irvist?v?n? ja uhmailevana. Isku oli koskenut kipe?sti, ja Patissa her?si koko is?lt? peritty kiukku. H?n pudisti p??t??n ik??nkuin ravistaakseen p??lt??n iskun ja asettui perusasentoon vastustajansa eteen. Seuraavassa sekunnissa oli kaikki ratkaistu. Valeiskun j?lkeen, joka sai vastustajan v?istym??n syrj??n, suuntasi Pat vasemman k?den iskun syd?nalaan melkein samassa silm?nr?p?yksess? kuin h?n oikealla k?dell? antoi iskun Sosson leukaan. Viimeisen iskun sai Sosso suulleen, ennen kuin h?nen ruumiinsa kosketti lattiaa. Seuran l??k?ri ty?skenteli puolisen tuntia saadakseen h?neen hengen. Sitte neuloivat he h?nen suunsa kokoon yhdell?toista pistoksella ja veiv?t h?net sairasvaunuihin.
"Olen kovin pahoillani", sanoi Pat impressariolleen, "pelk??np? melkein suuttuneeni. Sit? en en?? koskaan tee miss??n ottelussa. Is? varotti minua aina siit?. H?n sanoi menett?neens? sen t?hden lukemattomia otteluita. En luullut, ett? voisin tuolla tavoin menett?? itsehillitsemistaitoni, mutta nyt kun sen tied?n, voin hallita itseni."
Ja Stubener uskoi h?neen. H?n oli p??ssyt siihen asteeseen, ett? h?n saattoi uskoa suojattiinsa t?ydellisesti.
"Eih?n teid?n tarvitse suuttua", sanoi h?n, "te olette niin t?ydellisesti vastustajienne herra kaikissa olosuhteissa."
Add to tbrJar First Page Next Page