Read Ebook: Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä by Calamnius J W Johan Wiktor

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 126 lines and 20141 words, and 3 pages

Kirkollisia muistoja on Kemill? paljon. Nykyinen kirkko on varmaan nelj?s, vaan luultavasti ainakin viides. Muuanna aikana t?m?n vuosisadan alkupuolella seisoi t??ll? kolme kirkkoa yht? haavaa, ainoastaan kivenheiton matkaa toisistansa. Vanhin n?ist?, Kemin kivinen kirkko, jota kansantarussa mainitaan J?ttil?is-tekem?ksi, on rakennettu vuosina 1519-21 katoliseen rakennustapaan, ja n?ytt?? vallan muinaiselta. Lattian alla s?ilytet??n joukko ruumiita, joiden seassa my?skin er?s Rungius nimisen miehen, joka t??ll? oli pastorina 1610-29, ja jonka ruumis viel?kin on niin hyv?sti s?ilynyt, ett? se luullaan balsameeratuksi. Kirkossa, joka ei en??n ole k?ytett?v?n?, l?ytyy seuraavat muinaiskalut: 1. "Ristiin naulitun Kristuksen veisto-kuva, ?ljyv?reill? maalattu ja kullattu, Kemin nimismiehen Juhana Matinpoika Wilm'in lahjoittama." T?st? ei ole j?lill? muuta kuin rungon yl?puoli ja osa jalkoja; 2. Kristuksen veistokuva, jolla vasemmassa k?dess? on maan-pallo, oikea k?si poissa, p??ss? kruunu. Kuva seisoo el?imen p??ll?, josta on vaikea ratkaista, onko se leijona, karhu vai elefantti. Kanto-pylv??n? on paholaisen kuva; 3. Puolentoista kyyn?r?n korkeinen kuva, luultavasti pyh?st? Henrikist?; 4. Neitsy Maarian kuva, jokseenkin s?ilynyt pait v?rej?; 5. Lutherus'en kuva, k?mpel?; 6. Vaimo-ihmisen kuva lapsensa kanssa, vallan k?mpel?n-n?kyinen.

Ennen t?t? kirkkoa seisoi toinen, puusta tehty, Walmarin niemell?, miss? sija viel? n?ytet??n ja miss? muutamat kuopat muistuttavat entisest? hautausmaasta. Messenius'en mukaan olisi t?m? kirkko ollut rakennettu v. 1431. Mutta jos niin on, niin se ei suinkaan olekaan ollut ensim?inen, koska arvellaan, ett? t??ll? kirkkoherra-kunta jo vuonna 1248 pantiin toimeen. Kirkon mainitaan Ven?l?iset polttaneen, min? vuonna, siit? ei tietoa. Luultavasti tapahtui se "suuren ven?l?is-sodan" aikana 1473-1510? Samassa tilaisuudessa sanotaan my?skin kirkonkellojen tulleen upotetuiksi siihen paikkaa jokea, miss? nyt, kun t?m? haara on kiini mennyt, pikkuinen lampi on.

E. Frosterus k?sikirjoituksessaan "Breves Observationes ad antiquitates Ostrobotniae" sanoo Kemiss? olevan messinkisen suitsutus-astian, jota Paavin-aikakautena k?ytettiin pyh?? savua poltettaessa. T?m? savu-astia on kadonnut, ja kenties samaa tiet? mennyt kuin muutkin vanhat hopeat. N?ist? n?et kerrotaan, ett? niit? kerran sodan aikana kirkkov?rti kaivoi vihollisilta piiloon maahan, johonkuhun Wahtolan viereen, vaan ett? kirkkov?rti kuoli, eik? l?yt?nytk??n kukaan niit? en??n. Vanhimmat kalut ovat nyky??n er?s kalkki ja ?yl?tti-lautanen, varustettu munkkikirjaimilla ja koristuksilla ja vuosiluvulla: 1250. P?rh?l?n pappilassa s?ilytet??n my?skin er?s kupari-kalkki, jota ei en??n k?ytet?; t?m?n ik? ei kuitenkaan ole korkea, eik? sen muotokaan muutoin tavaton.

N?ist? vanhemmista ajoista on paikkakunnalla toinenkin muisto. Se on ruotsalainen siirtokunta. Kemijoen l?nsi-puolella on koko kyl?, jonka nimen? on Liedakkala eli Sihtuna, ja joka on Ruotsin Sigtunasta asujamensa saanut. T?st? tiet??kin viel? kansan muisto mainita, ett? t?nne on asukkaita siirtynyt "Liedakkalan eli Sihtunan kaupungista Ruotsin puolelta." Moniaat ruotsalaiset nimet viel? muistuttavatkin t?st? alkuper?st?ns?, esm. Gunnari. My?skin suomalaisia siirtoja on paikkakuntaan tehty, niinkuin sen kielimurteista voikin p??tt??. Savo-karjalaisia alkuaineita havaitaan t??ll? yht? selv?sti kuin h?m?l?isi? Torniossa. Varsinkin on ison vihan j?lkeen asutuksia n?ihin paikkoihin tapahtunut.

Tervolassa ei l?ydy, pait mainittua juttua Kellonl?hteest?, ison vihan aikuisia muistoja. Luultavasti oli paikkakunta niin harvassa asuttu, ett'ei vihollisilla ollut juuri erinomaista t??ll? saatavana. T??ll?kin, niinkuin Kemiss? ja Simossa, l?ytyy kuitenkin, varsinkin Kivaloon p?in, "pakopirttej?" er?maissa; ja n?ist? ajoista on l?ydetty hopearaha, joka on s?ilytetty.

Iin pit?j? ynn? Kuivaniemen, Haukiputaan, Yli- ja Ala-Kiimingin kappelit.

Paikkakuntain nimien seassa on Ii tosiaan vaikeimpia selityksen puolesta. Huviksemme mainin t?ss?kin vanhemman Ol. Rudbeck'in selityksen asiassa. H?np? arvelee Iin saaneen nimens? muka Isiin j?lkeen, joka oli Cimmerialaisten kuningas Inakhon tyt?r. T?m? Isis kutsuttiin n?et my?s Rhea, Freja ja Jo, josta Ijo, paikkakunnan ruotsalainen nimitys. Ep?ilt?v?, jos kyll? verrattoman todenmukaisempi, on my?s Mathesius'en antama selitys. T?m? n?et sanoo, ett? "kansan-taru johtaa nimityksen er??st? Lappalaisesta, nimelt? Hijo, joka veljinens? Oulas ja Limas, olisi ensim?isen? n?it? paikkoja anastanut, antaen itse nimens? Iille, samaten kuin Oulas Oululle, Limas Limingalle". T?t? nyky? on t?m? taru jo kokonaan h?vinnyt pit?j?st?. Mutta jos elikin se t??ll? Mathesius'en aikana, se on: toista sataa vuotta sitten, niin on sittenkin tarun todenper?isyys varsin ep?ilt?v?, sill? jokseenkin varmaan voipi p??tt??, ett? t??ll? ennen Lappalaisia on asunut muuta kansaa. J?tt?en Iin nimen johdatuksen sikseen arvelen nimen olevan t?m?n entisen kansan j?tt?m?n vaan.

Ett? t?m? Hiiden kansa olisi Lappalaisia, sit? kielt?v?t kansan sanomat vakaasti, sill? "eri kansaa ne oli". Lappalaisista puhuukin kansantaru usein jonkunmoisella ylenkatseella, jota vastaan se aina pelolla mainitsee J?ttil?isi? eli Hiiden kansaa. Ja niinkuin J?ttil?isten viimeist? asuntopaikkaa n?ytet??n, niin n?ytet??n my?skin Lappalaisten. Ne ei ensink??n sovi yhteen.

Hiiden kansa on nyt paennut kauas pois Siperian taakse, kertoo taru. Kuitenkin he viel? silloin t?ll?in ilmestyv?t aaveina. Niin oli esm. muuan mies kerran, iltapuolella puuta hakatessaan Hiidenvaaralla, ?kki? kuullut kaikuvan ??nen huutavan: "Mit?s sin? siell? kesken y?t? puuta hakkaat, tuossahan talo, mene, pane maata!" H?mm?styneen? loi puun hakkaaja silm?ns? yl?s, ja todellakin, siin? talo seisoi h?nen edess?ns?. Ei muuta, tottelihan se puun hakkaaja, meni, pani maata ja nukkui siin? hyvin. Nousi taas aamulla ja meni ty?lle, niin katsoi h?n taaksensa -- talo oli kadonnut. Toinen mies taas oli kerran v?syksiss??n pannut maata er??sen saunaan syd?nmaassa. Hiidet toivat oven kautta h?lle silloin kauniin tyt?n. Mutta kun mies ojensi k?tens? halataksensa t?t? tytt??, niin jo veiv?t Hiidet irvistellen tyt?n pois.

Er??st? "J?ttil?is-linnasta" saapi joskus Iiss?kin kuulla haastettavan. Se ei kuitenkaan ole mik??n linna, vaan luonnon tekem? jyrkk? kallio nimelt? Herukkavaara, joka outoutensa t?hden n?ill? alamailla on saanut kunnia-nimen: linna. Se on Olhavan kyl?ss?, ja tarjoo jotensakin lavean katsanto-alan. Yksin?inen pietarin-leikki eli "Jatulin-taras", niinkuin n?it? Kemiss? kutsuttiin, kuuluu l?ytyneen Olhavan lasi-tehtaan tienoilla.

Erikaltaisia taas ovat ne kivi-ympyr?t, joita Hiidenkankaalla Putahilla tavataan, ja joita kansa kutsuu "J?ttil?isten luoliksi". Ne eiv?t kohoa maanpinnasta yl?sp?in, vaan painuvat p?in vastoin suppilon muotoon maan pinnasta alas, ja ovat laaditut suuremmista kivist?, kuin edelliset. T?mm?isi? t??ll? voipi havaita kymmenitt?in. Lappalaisten j?tt?miksi kansa n?it? ei katso, arvelee vaan niit? J?ttil?isten tekemiksi. Mik? niiden merkillisyytt?ns? koroittaa, on se, ett? kiviharjun toisella puolella eli miss? kivirakka muuttuu tavalliseksi kivikko-t?rm?ksi havaitaan kivi-laadelmia, mitk? kaikista muista eroavat. Kivi? on n?et laadittu yhteen kerrokseen niin, ett? ne muodostavat suora-nurkan eli rektangelin, melkeen yht? suuren kuin meid?n tavalliset haudat. Keskell? havaitaan v?list? my?s yksi litte? kivikin. Muutamat n?it? n?yttiv?t pitkist? sivuistansa sis??n p?in laskeuneilta, niin ett? ne kesken olivat syvemm?t. Miksi tarpeeksi n?it? on rakennettu, on vaikea arvata. Kivet kulkivat ainoastaan yhdell? kerroksella, eik? niiden alla n?kynyt juuri mit??n, mik? olisi niiden tarkempaan tutkintoon tahi kaivamiseen kiihoittanut.

Merkillisimpi? t?m?n paikkakunnan muistomerkkej? ovat kivikummut Konttikankaalla Tannilan kyl?ss?, seitsem?n nelj?nneksen p??ss? soiden ja r?meiden takana Siurua-joesta, ja melkeen saman verran p??ss? meren rannasta. Avaroista r?meist? kohoaapi t??ll? v?hitellen korkeneva kangas, kantaen niskoillansa korkeanlaisen, puoli-py?r?n muotoisen kivirakan, josta rakasta sitten kummut kohoavat. N?it? kumpuja, joita kansa kutsuu "J?ttil?isten haudoiksi", on t??ll? nelj?tt? kymment?. Ne ovat hyvin selvi?, ehk'eiv?t kaikki ole yhden kokoiset, vaan vaihtelevaiset sek? laajuutensa ett? korkeutensa puolesta. Hauta-rakennusta ei vaivaa hiekka, niinkuin useimmiten muualla asian laita on, vaan kivien v?lit ovat tyhj?t ja puhtaat, niin ett? vallan selv??n n?kee, ett? kivet ovat ihmisten kokoonlaatimat.

Yhden n?it? kumpuja olen syll?n avaraan poikkimittaukseen avauttanut. Kun oli purettu itse kumpu, joka oli suuremmista kivist?, -- ei mik??n kuitenkaan sen suurempi, kuin ett? yksi mies sen helposti liikutti -- ja p??sty kivirakan pinnan tasalle, niin alkoi kerros pienemp?? kivilajia. N?m? pikku-kivet suurenivat kuitenkin suurenemistaan mit? syvemm?lle p??stiin, ja muuttuivat viimein sen kokoisiksi, ett? meid?n t?ytyi kolmen miehen yhdistyneill? voimilla niit? haudasta nostaa. Me olimme jo syll?n syvyydelle p??sseet, emmek? viel? olleet haudan pohjaa saavuttaneet. Arvataankin t?mm?isten hautain pit?v?n 3:n, 5:n jopa 7:nkin syll?n syvyyden. Kivien vastus kasvoi v?hitellen yli voimiamme. Mutta kun hankalan matkan t?hden emme voineet mukaamme vet?? t?m?n, milt'ei arvaamattomankin, esteen poistamiseksi riitt?vi? rauta-aseita, niin t?ytyi meid?n, pohjaa saavuttamatta, pyrinn?st?mme luopua. Haudassa l?ytyi tihe??n homel?nttej?, ja h?m?h?kit n?kyi siell? hyvin menestyv?n. Alimmalta l?ytyi kerros punamultaa, melkeen kuin poltetusta tiilist?, mist? mullasta v?h?n otettiin ja pantiin tallelle. Muutoin on n?ill? haudoilla heille hyvin sopiva tila t?ss? er?maassa. Mailman metelisyys ei ainakaan kuolleita t??ll? vaivaa. Kivirakan kukkulalta seutua katsellen, n?kee selv?sti, ett? t?m? kadonneen suvun hautausmaa on ennen muinoin meren saarena ollut.

Ensim?inen kohta, joka silm??n astuu, on raunion monikertainen rakennus. Ensin on n?et soikea-py?r? valli eli muuri rakennettu, joka pisimm?lt? suunnaltansa kulkee id?st? l?nteen. T?h?n muuriin on tehty nelj? porttia, toisiansa vastakkain, antaen koilliseen ja luoteiseen, kaakkoon ja lounaan p?in. Sitten on t?m?n muurin sis?puolelle viel? toinenkin muuri laitettu, joka kulkee yht?-suuntaisena ja rinnakkain ulkomuurin kanssa, 8 ? 10 jalan kaukaisena t?st?. Sis?muurissa ei havaita portin merkkej?. Mutta mainittujen ulkomuurin porttien edess? n?kyy hajonneita kivilajia, jotka ensi silm?yksess? n?ytt?v?t tehdyilt? ja rinkil?ihin v?h?n vivahtavilta. Tarkempi tutkinto n?ytt?? kuitenkin, ett'ei niin ole laita, tehden todenn?k?iseksi, ett? ne vaan hajoomisen kautta ovat sinne tulleet. Mahdollista on, ett? n?m? kivil?j?t ovat jonkummoisia hajonneita porrastuksia, koska ne ovat juuri porttien alla. T?ten saapi t?m?, muihin verrattuna monikertainen, keh?muuri semmoisen ulkomuodon kuin kuva I kuvalehdell? osoittaa.

Kun olin sen ulkomuodosta selv?lle p??ssyt, p??tin tarkemmin tutkia rakennuksen ainetta ja rakennustapaa, koska se t?m? minusta t?rke?ksi n?ytti p??st?kseni oikeaan ymm?rrykseen muinaisj??nn?ksen mahdollisesta tarkoituksesta. K??nnyin siis ensin ulkomuurin tutkimiseen ja kaivatin sen kahdesta eri paikasta halki, miss? muuri selvimm?lt? ja korkeimmalta n?ytti.

Ensim?isess? kaivannossa havaitsin muurin tehdyksi kokoonlaadituista p??n-kokoisista kivist?, joiden seasta kuitenkin l?ydettiin sek? suurempia ett? pienempi?kin. Hiekkaa ei t?ss? paikassa juuri sanottavaksi n?hty. Sen verta, mit? siell? n?kyi, oli aika sinne voinut my?hemmin saattaa. Sammalta oli muurin p??ll?. Toinen taas kaivanto ei tuonutkaan paljaita kivi? esiin, sill? t?ss? oli muuri tehty enimmiten someromaasta, jossa kuitenkin tuon tuostakin sek? suurempia ett? pienempi? kivi? yh? ilmestyi. Lujaa rakennuslajia t?m? ei ollut. Muutkin keh?-muurin osat n?kyiv?t samaten olevan eri laatua. T?st? n?ytt??kin, ik??nkuin rakennettaissa ei olisikaan suuresti lukua pidetty muurin lujuudesta ja vastustus-voimasta, ellei muutoin sen h?vinnyt tila arvosteluamme pet?. Siit?p? n?ytt?? kuin jos itsekuhunkin paikkaan olisi pantu sit? rakennus-ainetta mit? siin? vaan l?ytyi. T?st? kenties ne v?h?iset syvyydet, joita muurin alla, ulkopuolella, viel? voipi eroittaa.

Mit? enemmin ulkomuurin arvo t?ten tuli katoomaan sit? enemmin olisi minusta sis?muurin pit?nyt itselleen arvo voittaman, jos nimitt?in t?m? muinaisj??nn?s olisi linnoitukseksi aiottu. T?m?n muurin tutkimiseen k??ntyen, kaivatin senkin halki kahdella kaivannolla siin? paikoin, miss? se paraiten oli n?kyviss?. Kumpasenkin kaivannon te'etin syll?n leve?ksi. Molemmissa paikoissa oli t??ll?kin, samaten kuin ulkomuurissakin, j?re?t? someromaata ja sen seassa kivi?, mitk? t??ll? kuitenkin olivat pieni? kuin tavalliset k?sikivet. T?nkaltainen maa-kerros kesti lakkaamatta syll?n syvyydelle saakka, jonka per?st? maahan kiintyneit? ja vuorenper?isi? kivi? alkoi ilmi tulla, jotka olivat sit? laatua, ett'ei niit? ole saatettu sinne v??nt??. Muutoin l?ytyi haudasta muutamia savikivettymi?, joiden seassa yksi puukannon muotoinenkin.

T?ten n?kyy sis?muurinkin laatu osoittavan, ett'ei ole keh?-muuria aiottu varustus-palkaksi. Pit?en viel? lattiankin tutkimisen tarpeellisena, kaivatin sis?keh?n keskelle nelikulmaisen kaivannon 8 jalan pitk?n, 6 jalan leve?n ja 6 jalan syv?n. T??ll?k??n ei mit??n erinomaista astunut silmiin, maa oli vaan er?st? kovaa ja lujaa rautahiekan lajia, joka teki lapiolle vastusta. Vuori-per?iset kivet estiv?t viimein t??ll?kin syvemm?lle p??sem?st?. Kun n?ht?v? oli, ett'ei n?it? oltu sinne pantu, olimme me siis pohjaa saavuttaneet.

Kaikesta t?st? n?kyy seuraavan, ettei keh?muuri olekaan varustus-linnaksi aiottu. T?t? vakuuttavat seuraavaisetkin kohdat. Ulkomuuri, jonka lujuudesta ja p?tevyydest? t?mm?isen linnoituksen vastustus-voima ainakin rippuu, on sis?muuria alhaisempi, jopa alhaisempikin kuin sis?keh?n pohjan pinta. Korkoviiva a-b on, n?et, g-kohtaa alhaisempi, niin ett? ulkomuuri ei niin v?h??k??n suojele sis?keh?n sis?ll? seisovata. Suojelusta eip? my?sk??n muurien v?linen loma tarjoo, sill? n?m?, kohdat d ja c, ovat ulkomuurin tasalla olevia. Sis?muurinkin v?h?p?t?isyyteen katsoen, tulee asia yh? todenn?k?isemm?ksi. T?t? todistaa viel? lis?ksi vertaaminen muihin keh?muureihin, joita olen ollut tilaisuudessa omin silmin n?hd?, ja jotka alempana tulevat paikoillansa kuvatuiksi.

N?ihin katsoen astuu n?et heti silmiin se kohta, ett? niiden paikka jo itsess??n ilman linnoituksettakin tarjoo suojaa ja varustusta, mik? ei ole "Metelin kirkon" laita. Niin ovat esm. v?h?p?t?isemm?lt? n?ist?, nim. Linnankankaan linnoituksella Paavolassa, muurit kyll? melkein yht? kehnot ja alhaisemmatkin kuin Metelinkirkolla, mutta sen sijaan itse luonto t?lle tarjoo varustusta jyrkk?in t?rm?ins? kautta. Mit? taas Pesuankankaan linnalta puuttuu luonnon antaman varustus-voiman puolesta, sit? on koettu korvata lujilla ja vakavilla muurilla. Salosten linnalle vihdoin on sek? luonto ett? ihmisten ty? antanut niin lujan varustuksen, ett? jos vertaa Metelinkirkkoa t?h?n ainoaan linnaan, niin ei p??se ensink??n Metelinkirkko linnoituksen arvoiseksi. Ulkomuodoltansa ovat n?m? kolme keh?muuria ihan toistensa kaltaiset; Metelinkirkko se t?m?nkin suhteen eroopi. N?ill? on n?et vaan yksi muuri, vaan Metelinkirkolla kaksi. Edellisill? on heid?n porttinsa yksi joka puolella vastap??t? toisiansa, mutta Metelinkirkolla on ne vaan pitkill? puolillansa, vaan ei p??ss?. Eroavaisuudeksi saattaa viel? mainita hajassa olevia porrasraunioita, joita semmoisia ei n?y muissa linnoituksissa.

Jos t?h?n nyt viel? senkin todistuksen liitt??, mink? kansantaru tarjoo, kun se ei ainoastaan kutsu paikkaa useimmin kirkoksi, kuin linnaksi, vaan my?skin paikasta kertoo sen laatuisia satuja ja juttuja, mitk? paremmin soveltuvat uskonnollisiin kuin sotaisiin k?yt?nt?ihin ja menoihin, niin syit? ei puuttune siihen arveluun, ett? Metelinkirkko on vanha pakanuuden uhripaikka.

Tarkan mittaamisen mukaan on sen laajuus kaikista puolin seuraava: Pituus l?nnest? it??n 126 jalkaa; leveys pohjasesta etel??n 90 jalkaa; muurin korkeus on vaihteleva 2:n ja 4:n jalan v?lill?, sen leveys, suuremman tai v?hemm?n hajoomisen j?lkeen, 6:n, 10:n 12:n jalkain v?lill?. Poikkimitattuna on sis?-keh? 83 jalkaa pitk? ja 53 jalkaa leve?; muurien v?linen loma on 8-10 jalkaa. Yl?nne, mink? p??ll? j??nn?s seisoo, on pitk?-kallahtava ja v?h?p?t?inen; itse paikka eriksens? oleva ja rauhallinen. Yl?nteen juuressa on suo, joka n?ht?v?sti ennen muinoin on ollut j?rven?. Se laskeuupi nyt K?lk?joen kautta Iijokeen.

Kansa katselee n?it? raunioita taikauskolla, ja vaeltaja poikkeepi mielell??n pime?ss? syrj?lle, p??st?ksens? menem?st? raunion ohitse. Tiedet??np? muka kertoa useista tapaturmista, mitk? t??ll? olisivat kohdanneet. Niin oli esm. er?s keinoilija, joka t??lt? oli kultaa etsinyt, tullut sokeaksi. Toinen oli pudonnut ja loukannut jalkaansa. Kolmas oli rammaksi joutunut, j.n.e. Senp? t?hden olivatkin my?s ne ty?miehet, joilla min? teetin mainitut kaivannot, hyvin halukkaat noudattamaan minun tahtoani, kun ma k?skin heit? j?lleen t?ytt?? kaikki kaivannot, niin ett? kuului melkeen itse?ns? lohduttamiselta, kun heist? er?s, ty?n tehty?ns?, vakuutti "kirkon ei pahenneen meid?n k?siss?mme". Mutta merkillisimp?n? kaikesta, mit? taru tiesi t?st? paikasta kertoa, on minusta se, ett? paikan haltia on -- ei ukko-vanhus harmaahiuksinen, pitk?partainen, sata vuotia hartioilla kantava, vaan -- nainen, neitsy. T?t? hentoa haltiata ei kuitenkaan en??n saada n?kyviin, sill? h?n vaikuttaa ja toimii n?kym?tt?m?n?. Kerta vaan on vanhalle noita-akalle onnistunut saada neitsy esiin, akka kun tiesi loihtu-sanat. Er?s poika oli n?et raunioilla "pit?nyt ilvett?", josta haltia h?nen rankaisi niin pahalla silm?n taudilla, ett? silm?t olivat kuopistansa vuotaa. Kysyttiin t?h?n noita-akalta neuvoa, niin sanoi akka, ett'ei kukaan muu kuin haltia itse voinut t?t? parantaa. Akka otti koettaaksensa lepytt?? haltiata, ja l?ksi sairaan kanssa raunion sis??n iltah?m?r?ss? -- sill? sen arvannee, ett? haltia-neitsy rakastaapi illan h?m?r?? ja aamun sumua. Rukoiltuansa ja loihdittuansa onnistuikin akalle vihdoin saada haltia esiin, joka armahti poikaa ja teki h?nen terveeksi. Muutoin ei tarvitse hurskaan pel?t? haltiata, sill? se on hurskaille laupias, mutta ep?hurskaille kova.

Yl?nteen rinteell?, joka suohon antaa, on ympyri?isi? ja nelinurkkaisia raunioita. Ne ovat kaikki vallan ep?selvi? ja vanhoja. Yhden niist?, joka v?h?n vertaa yleni maasta, kaivatin ma, mutta annoin ty?n taas heret?, kun ei n?kynytk??n mit??n merkki? siit?, ett? kivet olisivat tahalla kokoon laaditut.

Meren ja l?himm?isen yl?nteen v?linen ala kantaa sekin kivirakennuksia, joita my?skin, ehk? ovatkin v?h?p?t?isi?, otettakoon mainittaviksi. Ne ovat nelikulmaisia kiviperustuksia, mitk? eiv?t nouse maanpintaa ylemm?ksi, ja joita siis paraiten havaitsee siit?, ett? ne ovat puista paljaat. T?nkaltaisia saapi n?hd? muutamia liki toisiansa, ja usein niist? kulkee kivinen polkukin mereen p?in. Jos t?t? perustusta otetaan yl?s, niin havaitaan sen olevan pient? kivilajia, sitten someroa, viimein santaa, s.t.s tavallista merenpohjan kerrosta. T?m? asia, samaten kuin niiden asemakin, osoittaa, ett? ne ovat entisten kalasaunain perustuksia, niinkuin niit? t?mm?isi? saunoja viel? nytkin saaristossa pidet??n. Erinomattain vanhoja ne siis ei saata olla, kosk'ei puutkaan ole niihin viel? oikeen p??sseet kasvamaan. Olhavassa n?it? paraiten havaitaan.

Paljon Ven?l?isi? kerrotaan hukkuneen, kun he omin tuumin jokea laskivat. Kerran olivat he pakolla saaneet er??n talonpojan heit? laskemaan. Mutta t?m? hypp?si sivulla olevalle kalliolle, ja kaikki Ven?l?iset hukkuivat. -- Toisen kerran taas olivat Ven?l?iset saaneet er??n talonpojan kiinni ja pakoittivat h?nt? heit? laskemaan. My?skin vannoittivat h?nt? rehellisesti sen tekem??n. Mies piti valansa ja laskikin koskia taitavasti. Mutta kun tulivat Raasakkaan, joka on joen uljain ja vaarallisin koski; ja mies t??ll? viill?tti veneen suoraan kallioita kohden, niin eiv?t Ryss?t muuta uskoneet, kuin ett? mies tahtoi heit? surmata, ja paiskausivat joka mies koskeen vaan, unhottaen kostoa ja kaikkea. T??ll? ne musertuivat kallioita ja kivi? vastaan, ja hukkuivat kaikki, sen arvaa. Mutta mies laski vakaana samaa suuntaa vaan, sill? kallion juuressa se v?yl? kulki, eik? h?nell? mit??n h?t??: valansa oli h?n pit?nyt, tuli terveen? alas.

Oulun pit?j? ynn? Oulunsalon kappeli.

Oulu-nimen alkuper?lle lienee vaikea p??st?. Muistamme Mathesius'en antaman tiedon, ett? kolme Lappalaisia olisi naapuri-pit?jille Ii, Oulu ja Liminka, antanut nimens?. Oulas olisi siten Oulu-nimen synnytt?j?. Merkillist? on, ett? er?s kertoja Limingassa viel? tiesi t?st? kertoa, ehk?p? kyll? h?n ei tuntenut kuin kaksi Lappalaista, joista toinen oli asettunut Liminkaan, toinen Ouluun. Oulun Lappalaisen nimi kuului h?nen suustansa Olli eli Ulle. Vaikealle kuitenkin tuntuu p??tt?minen, ettei kalainen Oulujoki olisi tyk?ns? vet?nyt asukkaita jo ennen Lappalaisten tuloa. Senp?t?hden ei Mathesius'kaan tyydy saamaansa tietoon, vaan antauupi ennemmin nuoremman Rudbeck'in eriskummalliseen selitystapaan, jonka mukaan Oulu on hebrealaista alkuper??.

Kaupungin rient?v?, toimelias el?m? on haihduttanut enimm?t muinaismuistot t?st?, laveudeltansa v?h?isest?, pit?j?st?. Taru ei rakasta kaupunkiel?m?n ulos p?in k??nnetty? mielt? eik? kauppa-liikkeen kiiru-rientoa. Sent?hden ei ole ensink??n odottaminen t??lt? paljon, paikkakunnan muinaisuutta koskevia tietoja. Muistetaanpa t??ll? kuitenkin puhua maan mainioista J?ttil?isist?, ehk? n?iden j?tt?mi? muistomerkkej? ei en??n ole tiedossa.

Oulunsalon vanha kirkko on n?ill? seuduin miltei kuuluisakin. Se rakennettiin vuonna 1665, on puusta tehty, pikkuinen ja v?h?p?t?inen. Katto niinkuin sein?t ovat t?ynn? k?mpel?it? hengellisi? maalauksia, joiden seassa my?skin on olennoituita kuvauksia kuolonsynneist?, esm. vihasta, kateudesta y.m., kaikki latinaisilla allekirjoituksilla varustetuilla. Sakaristo on niin pikkuinen, ett? kaksi henke? siell? tuskin toimeen tulee. T?m? v?h?inen, nyky??n ihan k?ytt?m?t?n, kirkko voitti ajan pitk??n itsellens? suurenkin maineen paikkakunnassa. T??ll? tiesi n?et hengellinen into harjoittaa kaikenlaista taika-uskoisuutta ja menoa. Paikkakunnan kauppiaat ja merenkulkijat, joilla oli vaarallinen kulku teht?v?, niinkuin kalastajatkin, mitk? merelle l?ksiv?t, samaten kuin muutkin matkustajat, mill? oli matka teht?v?, olipa se sitten minne tahansa, kaikki ne tavan mukaan t?lle kirkolle ensin uhrasivat, jotta ne t?ten itsillens? suosittaisivat korkeammat voimat, ja jotta matka heille n?in joutuisi onnelliseksi. Tapana oli my?s uhrata palatessa, jos n?et matka oli onnella p??ttynyt. Tavalliset uhrit olivat rahat. T?ksi oli s??st?laatikko asetettu kirkon sein?lle, mihin laatikkoon itsekukin pani roponsa. N?in kootut rahat k?ytettiin paikkakunnan k?yh?in hyv?ksi, ja kun kerrotaan t?m?n kassan usein olleen runsaankin, niin eiv?t tainneet k?yh?t n?hd? h?t??. Jokiseuduiltakin, niinkuin esm. Braahen kaupungista, mainitaan t?nne rahaa tulleen. Se, jok'ei matkalle menness?ns? uhrannut, se teki lupauksen antaaksensa sen eli sen verran rahaa, jos matka onnistuisi. Varsinkin kuuluu pyh?n Tapanin p?iv? olleen uhrausp?iv?, jolloin v?ke? kokoontui kirkolle paljon. Jos saapi maineesen luottaa, niin olisi t??ll? ennen aikaa muutakin taika-uskoisuutta harjoitettu, niinkuin esm. kirkossa ja kirkkomaalla valvomista, n.k. Jumalan tuomioita, n?kyj?, ilmestyksi? ja senkaltaista. Uhraaminen kuuluu olleen harjoitettuna meid?n aikoihin saakka, ehk? eri muodossa ja kenties salaisuudessa.

Syyksi t?m?n kirkon n?in suureen pyhyyteen saapi kuulla seuraavan jutun: Kerran oli er?s pispa seuroinensa miehinens? matkustanut meritse pohjaseen p?in. Matkalla joutui laiva pahan myrskyn valtaan. Myrsky ajeli laivan merelt? rannemmalle ja vei sen niin siihen salmeen, joka ennen muinoin teki Oulunsalon saareksi, vaan nyt on kuivehtunut alhaiseksi niityksi. T??ll? sattui laiva semmoisella vauhdilla kariin, ett? s?rkyi. Saadun avun kautta oli pispa kuitenkin pelastanut henkens?, ja rakennutti sitten, kiitollisuudesta Jumalata kohtaan, joka oli sallinut h?nen tulla pelastetuksi, t?h?n paikkakuntaan kirkon, ja pyhitti itse ensim?isen? paikkaa uhrilla. N?in kertoo taru kirkon pyhyyden alkua.

T?m? kirkko sanotaan olleen rikas muinaiskaluista ja kalliista tavaroista. N?iden joukosta mainii Mathesius maljan ja hopeakannun, molemmat kauniisti tehdyt, jotka silloinen maaherra Paroni Conrad Ribbing oli vuonna 1666 t?nne lahjoittanut, niinkuin n?kyy nimest? ja vaakunasta ja vuosiluvusta, mitk? ovat niihin piirretyt. N?m?t ovat ynn? vanhain hopeakaluin kanssa kadonneet, ja t?st? katoomisesta tiet?? taru mainita n?in: Kirkon vierisess? L??kk? eli Kuivala nimisess? talossa asui kaksi veljest?, nimilt?ns? Erkki ja Perttu. Kun oli jo hopeat ja muut kalliit tavarat kirkossa nousseet niin suureen arvoon, ett? niiden varastaminen kannatti vaivaa ja vaaraa, niin miettiv?t mainitut veitikat koettaa, onnistuisiko heille asia. Pime?n? syksy-y?n? he panivat p??t?ksens? toimeen. Akkunan kautta meniv?t he kirkkoon ja ottivat sielt? mit? otettavaa oli. Kaikki vietiin kotiin paitsi ainoastaan kalkkia, joka oli niin kallis, ettei uskallettu sit? ottaa, jonka t?hden se k?tkettiin er??n sillan alle. Kohta sen per?st?, ennenkuin varkaus viel? oli huomattu, l?ksiv?t molemmat veljet pakoon, niinkuin sanotaan Norjaan, m?iv?t siell? kaikki varastetut tavarat, ja palasivat sitten, 40 vuotta siell? eletty?ns?, taas kotipaikkaansa, miss? ei kukaan heit? en??n h?tyytt?nytk??n, vaikka kyll? kaikki tiesiv?t, ett? he ne tavarat ottaneet olivat. Toinen veli kutsuttiin t?st? l?hin "Norjan Erkiksi", toinen "Pallas Pertuksi". N?in t?st? asiasta kerrottiin.

Kun mainittu pispa kulki Oulunsalon saarella katsoaksensa p??tetylle kirkolle sijaa, istui h?n lev?ht??ksens? er??lle tien vieress? olevalle kivelle, mik? kivi t?st? syyst? kutsutaan Pispankiveksi. Kivi on nykyisen tien varrella, nelj?nneksen p??ss? Oulunsalon pappilasta. Paitsi n?m? pispanmuistot on niit? viel? yksi. Oulun sataman suun pohjaspuolella on n?et Pispanletto niminen saari, josta taru tiet?? mainita, ett? er?s pispa siin? olisi maalla k?ynyt pohjaseen p?in matkustellessaan.

Oulunsalon entinen saari on liiaksi nuori ja alankoinen, niin ettei siell? tarvitse odottaa l?yt?v?ns? muinaisj??nn?ksi?. Isolla vihalla ymm?rret??n t??ll? yht? kuin rosvomista ja ihmis-kiduttamista. Pahaj?rven vieress? on suuri kuoppa, jota "pakohaudaksi" kutsutaan, ja johon ison vihan aikana oli k?tketty paljon kallista tavaraa. Viholliset ne kuitenkin n?it?kin l?ysiv?t ja veiv?t. T??ll? kerrottiin my?s er??st? "Pait-syntinen" nimisest? miehest?, jota n?in kutsuttiin h?nen tavallisista vannomissanoistansa "paitti mun syntini". T?m?, joka olisi ollut kotona Junttilasta , sai viekkaudellansa Ven?l?iset usein petetyiksi. Monta kertaa joutui h?n heid?n k?siins?, mutta yht? monta kertaa p??si h?n taas pakoon. Kerran oli h?n, vangiksi jouduttua, saanut juosta laukata kosakki-hevosen j?less?, ansa kaulansa ymp?ri ja ansan toisessa p??ss? kosakki, joka h?nt? n?in juoksutti Oulusta Liminkaan asti.

Ennen aikaan seisoi jo mainitulla Turkkasaarella rukoushuone, miss? tapana oli pit?? Jumalanpalvelusta kun t?h?n saareen v?list? kokoutui sangen paljon v?ke?. Paikka on n?et vanha lohenpyyntipaikka, jossa ennen mailmassa runsaasti saatiin kalaa. T?m?n rukoushuoneen polttivat, senkin, Ven?l?iset v. 1715. Sen rauniot n?hd??n viel? saaressa. Perus on pituudeltansa 30 jalkaa, leveydelt?ns? 28. Jumalanpalvelus ei kuitenkaan sill? tauonnut. Uutta huonetta ei kyll? en??n rakennettu, mutta palvelus pidettiin sittemmin joko ulkona tahi likitaloissa, ja on tapana pysynyt meid?n aikoihin saakka.

Poikana ollessani kuulin Oulussa kerrottavan, ett? Pokkit?rm?st?, niinkuin Linnansaarestakin, oli l?yt?j? ennen l?ydetty, kannuksia, miekan k?rki?, jalustimia ja senkaltaista. Liek? siin? per??, ja, jos niin on, mihin ne ovat joutuneet, siit? ei mulla tietoa.

Muhoksen pit?j? ynn? Utaj?rven kappeli.

Arkeologialliselta kannalta on Oulun pit?j? likeisess? yhteydess? Muhoksen kanssa, molemmat saman yhdist?j?n, nimitt?in Oulujoen, ymp?ri, toinen vaan toista v?h?n ylemp?n?. Muhos, muho, merkitsee h?ll??, kuohkeata maata, niin ik??n my?s hete- eli noromaata, ja on luultavasti alkunsa saanut joko Muhojoen h?ltyvist? rannoista tahi jostakusta r?meest?, josta se sitten on koko paikkakunnan nimeksi levinnyt. J?ttil?istarut eleskelev?t t??ll? jokseen vilkkaassa muistossa ja todistavat korkeata ik??. My?sk??n Lappalais-muistoja ei t??ll? aivan harvassa ole; useammat korkeammanlaiset yl?nteet Oulunjoen kummallakin rannalla kantavat niist? joitakuita merkkej?.

Kertoessansa Muhoksen pit?j?st? sanoo Mathesius: "Likell? Sotkaj?rve?, puoli kuudelta penikulmaa Oulusta joen etel?-rannalla, kuuluu Pyh?koski kuohuvan vanhan linnoituksen raunioin vieress?". Mutta vaikka n?m? sanat kyll? kuvaavat romanttisen n?ky-alan, niin t?ytyy niit? kuitenkin tyhjiksi tehd?, sill? sen mukaan mit? min? olen asiasta saanut selv?? sek? likell? ett? loitolla asuvaisilta, ei l?ydy mit??n linnoituksen rauniota t?ss? paikassa, eik? ole miesmuistissa ollutkaan. Mathesius'en sanoma on kuitenkin helppo selitt??. H?n on kuullut puhuttavan er??st? "hiien-linnasta" Pyh?kosken rannalla. T?mm?inen Hiienlinna t?ss? tosiaan l?ytyy, vaan se ei ole muuta, kuin korkea ja jyrkk? t?rm?. Linnoitusta siihen ei tarvitse ajatellakaan, sill? kansa kutsuu usein t?mm?isi? luonnon tekemi? varustuksia "linnoiksi". Vastap??t? t?t? Hiidenlinnan t?rm??, pohjoisella rannalla, l?ytyy er?s luolan-muodostus veden ??ress?. N?ytt?? ihan kuin jos pyh? koski raivoissansa kerran olisi kaikilla voimillansa sy?ssyt n?iden kallioin p??lle, jotka tahtovat h?nen kulkuansa s??t??, purrut itsens? kallioihin kiini ja niist? naukaissut suuren lohkareen. Se ontelo, joka n?in syntyi kallioon, muodostaa luolan. Luola on siin? paikassa, miss? veneet, koskea laskeissa, kulkevat ihan likell? kallioitten sivutse. T?m?n luolan vieress? on muutamia kivi-istuimia kalliossa, joita sanotaan "J?ttil?isten istuimiksi".

Puhuessamme pyh?st? koskesta emme saa j?tt?? mainitsematta sen pyhyyden alkua. Taru kertoo t?st? t?h?n tapaan: Oli aika, jolloin ei kukaan viel? ollut uskaltanut laskea Oulujoen kuohuvia koskia. Tuli silloin "Karjalan Ven?l?inen" jokea my?ten matkustaen ja laski kosket. Mutta kun Pyh?kosken yl?puolelle joutui ja n?ki sen raivoilevia aaltoja, niin kauhistui h?n kovin ja teki kosken haltialle sen lupauksen: "jos p??st?t mun el?v?n?, niin ollos pyh?, olkoon sulle my?s uhri vuodessa!" Sitten otti h?n karahkan, joka h?nell? oli veneess?, nakkasi sen menem??n koskeen ja viill?tti veneit?ns? t?m?n uivan karahkan j?lkeen -- ja tuli terveen? alas. T?st? asti ottaa Pyh?koski joka vuosi uhrinsa, ja jos yhdeksi vuodeksi "j??pikin velaksi", niin ottaa se toisena kertana kaksin. Kansa n?et katsoo sen varmaksi, ett? joka vuosi ainakin yksi, jos ei useampi, on koskeen hukkuva.

Ruskonkiven nimen arvelen siten tulleen, ett? kangas se ensinn? Ruskon-nimen kantoi, kenties siit? ruskeasta sammalesta joka sill? kasvaa, ja kivi sitten saanut Ruskon-nimen, se kun Ruskonkankaalla oli. Niinkuin melkeen kaikkia muitakin merkillisempi? kivi? ja kappaleita varustaa kansa mieless?ns? t?t?kin kive? suurilla aarteilla ja salaisuuksilla. My?skin tiet?? se mainita, ett? er?s onnenhaeskelija t??ll? olisi kaivanutkin kultaa, vaan ett? h?nen on t?ytynyt yrityksest?ns? heret?, kun alkoi n?kym??n ja kuulumaan kaikenlaisia varottavaisia ilmi?it?. Kiveen piirretyn ristin nen?t viittaavat jokseenkin tarkkaan pohjaseen, etel??n, it??n ja l?nteen. It?inen ristihaara viittaa my?s Pyh?kosken ensim?iseen pudotukseen Sotkaj?rvest?.

Gananderin antaman tiedon mukaan ko'in tiedustella likempi? tietoja t?st? miehest? ja onnistuin saamaan seuraavat sanomat kirjoitetuiksi: Nykyri oli huudossa oleva ja mahtava noitamies, mustaverinen ja n??lt?ns? kolkko, jonka t?hden h?n sanottiinkin "Musta-Nykyriksi". Ruumiinsa puolesta oli h?n hyvin pitk? ja laihakas, mutta suurilla voimilla ja notkeudella varustettu. Ruumiin-voimiansa h?n kuitenkin harvoin vaan ja vasten tahtoansa k?ytti, sill? loihtu ja noituus oli h?lle rakkaampi. Kun nyt Ryss?t suurissa laumoissa tulivat id?st? p?in ja Nykyrin v?h?inen v?kijoukko pelk?si vihollisen paljoutta, rohkaisi Nykyri heit? sill? sanomalla, ett?, jos he pitiv?t itsi?ns? liian v?h?lukuisina vihollisten rinnalla, h?n kyll? esiin loihtisi jos kuin suuren joukon ihmisi?, siihen kait ei paljon tarvittu, suurempia kummia oli h?n toimittanut, h?n ei tarvinnut muuta kuin kourallisen h?yheni? vaan, ja niit? kun h?n ilmaan puhaltaisi, niin ne muuttuisivat sota-miehiksi. Ryss?t tulivat, Suomalaisten t?ytyi vet?yty? Nykyrin talosta Walkolaan, ja silloin t?ytyi Nykyrinkin tarttua loihtutemppuihinsa. Vaan h?n puhalsi nyt ei ainoastaan kourallisen vaan s?killisen h?yheni? ilmaan, ja heti muuttuivat n?m? sotamiehiksi. T?st? k?viv?t Suomalaiset urhoollisiksi ja tappelu luja nousi nyt j??ll? Nykyrin talon ja Walkolan v?lill?. Vihdoin ajettiin Ven?l?iset pakoon. Nykyri ajoi niit? takaa aina Nen?kankaalle saakka Limingassa. T?m? tapahtui "uuden vuoden p?iv?n?". ?kki? oli Nykyri sitten ilmestynyt Limingan kirkossa, miss? kansa paraikaa oli kokoontuneena jumalanpalvelusta pit?m??n, ilmoittanut kansalle vihollisten tuloa, ja, kun kansa ei tahtonut h?nen sanojansa uskoa, rev?issyt auki vaatteensa ja n?ytt?nyt verist? paitaansa. -- Kaiken sen pahan edest?, mink? h?n tiesi Ryssille tehd?, vihasivat n?m? h?nt? kovasti ja koettivat kaikin voimin h?nt? vainota ja h?nen perhekuntaansa r??k?t?. Itse t?ytyi h?nen viimein l?hte? pakoon ja h?n katosi sitten tiet?m?tt?miin. Ainoastaan pojallensa oli h?n sanonut "tuonne j?iv?t hopeani" ja samalla viitannut suohon, joka on Muhos- ja Oulujokien v?lill?. Poika oli koettanut hopeat siit? saada ja sen vuoksi suota kaivanut, mutta hopeat olivat kiini lunastussanoissa, jotka is? oli unhottanut antaa, ja sen t?hden ne sinne ikuisiksi p?iviksi ovat j??neet.

Limingan pit?j? ynn? Kempeleen, Lumijoen, Temmeksen ja T?rn?v?n kappelit.

Limmi, Lappalainen, joka olisi nimens? antanut paikkakunnalle, sanotaan rakentaneen asuntonsa merta likeisemm?n sel?nteen p??lle, mik? sel?nne t?st? oli saanut nimens? Lapinkangas. T?m? kangas eli sel?nne, joka puoliympyr?n? juoksee Lumijoelle p?in, on n?iden alankomaiden ensim?inen rintasuoja merta vasten. Kankaalle noustuamme, havaitsimme vanhojen Lappalaiskotain j?lkej?, joiden h?vinnyt ja hajonnut tila viittasi hyvin ammoisiin aikoihin. Mit??n mahdotonta se ei ollut, ett?, kuten kansa arvelee, n?m?t j?ljet ovat j??nn?ksi? Limmin ikivanhasta majasta. Tavallista laatua n?m?t rauniot eiv?t ole, vaan nelikulmaisia. My?skin oli niiss? havaittavana se erilaisuus, ett? keskell? rauniota oli pienempi nelikulma, sekin kivest?, luultavasti tulen sijaksi aiottuna. N?m?t rauniot olivat siis samaa lajia, kuin ne, mitk? l?ydettiin maansel?lt? Utaj?rven kappelin Sangin kyl?ss?, eiv?tk? siis oikeata Lappalais-laatua, ehk? kyll? heid?n asemansa hyvin sopii Lappalaisten asuntopaikalle. Sill? kun harjulla seisoo ja katselee sit? tasankomaata, joka harjusta levenee merelle saakka, niin juontuu helposti mieleen se aika, jolloin meren aallot l?iv?t leikki?ns? Lapinkankaan juuressa. Ja silloinpa kangas olikin vallan sovelias kalastaville. Mit? raunioihin tulee, niin ne olivat tavallista suuruutta 8 jalan pitkill? seinill? ja luvultansa kolme. Yhdess? niist?, joka muutoin oli kaikista selvin, ei havaittu mit??n tulensijaa eli takkaa.

Paljon selvemp?? tietoa ei tiedetty antaa toisestakaan muistosta, ehk? t?m? on jo kirjoitettuun historiaan kuuluva. Sill? paikalla, miss? nyt kirkko ja -- likimmiten -- kirkontapuli seisoo, on n?et ennen ollut linnoitus, varustettuna maavalleilla ja puumuureilla. T?st?kin linnoituksesta mainittiin vaan, ett? se kuului ison vihan edellisiin aikoihin. Mutta n?ht?v?sti on t?m? linnoitus sama, miss? asukkaat urhollisesti tekiv?t Ven?l?isille vastarintaa vuonna 1591, ja mist? ammuttiin nahalla p??llystetyll? puutykill?kin vasten vihollisia, jotka ammuntaa niin oudoksuivat, etteiv?t voineet mit??n tehd? linnoitukselle, ennenkuin ep?huomion kautta, tykki? ladattaissa, koko tykki herkesi laukeilemasta, Jolloin Ven?l?iset p??siv?tkin voitolle. T?m? linnoitus kuuluu olleen n?ht?v?n? viel? meid?nkin p?ivin?, siksi ett? kirkko sinne rakennettiin linnoituksen p??lle.

Isosta vihasta kerrotaan tavallisia murhaamisen kohtauksia ja hirmut?it?, ja t?h?n rauhattomaan aikaan vied??n kaikki muistot, miss? vaan surma ja kuolema ovat aineina. Isoon vihaan vied??n n?in esm. er?s n.k. "kalmisto", joka on T?rn?v?n pappilan vieress?. T?m? Limingan pit?j? se onkin, jolla on kerrottavana hirmuisin tapaus kaikista t?m?n ajan hirmuisista tapauksista: kertomus ?itist? ja h?nen seitsem?st? lapsesta, hevosen ruumiista ja seitsem?st? ihmisruumiista, mitk? kaikki per?tysten k?ytettiin ruvaksi, kunnes viimein tuli lasten vuoro, joista viel? kaksi kerrotaan ruumiillansa ravinneen j?lkeenj??neit? omaisiansa. Tapaus tapahtui Haaran talolla em?seurakunnassa.

Siikajoen pit?j? ynn? Revolahden, Paavolan ja Frantsilan kappelit.

Mit? nyt tulee jo mainittuihin linnoituksiin, niin on ensinkin huomattavana se seikka, ett? ne ovat toisiansa niin likell?. Kun ei mist??n pit?j?st? pohjaspuolella Siikajokea t?nkaltaisia linnoituksia ole l?ydetty -- Metelinkirkko Iiss? ei tule kysymykseen, koska sen tarkoitus n?ht?v?sti on ollut erilainen -- niin kohtaa meit? t??ll? ?kki? kaksikin kappaletta ainoastaan nelj?nneksen v?lill? toisistansa. Molemmat ovat n?et Paavolassa, toinen Linnankankaalla, toinen Pesuankankaalla.

P??suunnaltansa k?ypi se pohjasesta etel??n, on pituudeltansa muurien kanssa 93 jalkaa, ja leveydelt?ns? 62. Nykyisess? tilassaan ei tarjoa muuri mit??n suojelusta. Vaan n?ytt??p? kuin se ei ennenk??n olisi min?k?n? turvana itsess??n ollut, koska ei n?y merkkej? sen vierem?st?. Kuitenkin on luultava, ett? muuri on varustukseksi eli linnoitukseksi aiottu; sen asema todeksi n?ytt??, sill? sen puolesta on sen turva hyv?. Etel?puolella Siikajokea kulkee n?et t?ss? paikassa sel?nne vasten jokea ja loppuu t?ss? vuorenniemekkeesen. T?h?n niemekkeesen on linnoitus asetettu. Niemekkeen ja joen v?lill? on alhainen tasamaa -- joka kenties oli linnoituksen aikoina vedenalainen -- mutta itse niemeke loppuu niin jyrkill? seinill?, ett? muutamissa paikoissa olisi melkeen mahdotonta p??st? yl?s, elleiv?t nyt jo siihen juurtuneet puut ja pensaat yl?skiipeemist? auttaisi. N?iden avulla sinne nyt hyvinkin p??see, mutta kun n?it? ei ollut, niin on luonnollista, ett? jyrk?t sein?rinteet olivat parhaat puolustajat rynn?kk?? vastaan. Joki on muutoin kiviheiton matkaa niemekkeest?, jonka ymp?ri se kiert??. Paikasta ei tiedetty antaa selityst? eik? taruakaan. Sama oli laita my?s Pesuankankaan sek? Salostenkin linnan, joista ei my?sk??n mit??n muistoa en??n ollut j?lill?.

N?in Ganander. Mit? ensin h?nen kuvaelmaansa tulee, niin on merkitt?v?, ett? m?ki, jonka p??ll? linnoitus seisoo, ei ole niin vallan jyrkk?, ei ainakaan nyt en??n, eik? l?hesk??n niin jyrkk? kuin Linnankangas. Muurattu ei t?m? linna ole enemm?n kuin muutkaan samankaltaiset linnamme, vaan irtanaisista kivist? kokoon laadittu. My?skin havaitaan siin? yht? selv?sti nelj? kuin kaksi porttia, joten se tuleekin muiden linnain laatuiseksi .

Linnankankaan linnoitukseen verrattuna on t?m?n linnan omituisuus sen muurin vahva leveys. Linnankankaan muurin suurin leveys oli vaan 6 jalkaa, mutta Pesuankankaan on kahteentoista saakka. Korkeus ei t??ll?k??n ole suuri, suurempi kuitenkin kuin edellisen. Se oli korkeudeltaan 2 jalkaa, t?m? on 2:sta aina 6:teen saakka. Mitat ovat muuten muurien mukaan: pituus 106 jalkaa, leveys 74. Yl?nne, jonka kukkulalla linnoitus seisoo, on luultavasti ennen muinoin ollut saarena.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet