Read Ebook: Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä by Calamnius J W Johan Wiktor

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 126 lines and 20141 words, and 3 pages

Linnankankaan linnoitukseen verrattuna on t?m?n linnan omituisuus sen muurin vahva leveys. Linnankankaan muurin suurin leveys oli vaan 6 jalkaa, mutta Pesuankankaan on kahteentoista saakka. Korkeus ei t??ll?k??n ole suuri, suurempi kuitenkin kuin edellisen. Se oli korkeudeltaan 2 jalkaa, t?m? on 2:sta aina 6:teen saakka. Mitat ovat muuten muurien mukaan: pituus 106 jalkaa, leveys 74. Yl?nne, jonka kukkulalla linnoitus seisoo, on luultavasti ennen muinoin ollut saarena.

Ett? se olisi ollut "kalmisto", niinkuin Ganander miettii, on tuskin luultavaa. T?mm?isi? olisi silloin pit?nyt oleman tihe?mm?ss? ja semmoisissa seuduissa, miss? ihmisi? ennen on tietysti ollut. Mutta niin ei ole laita, kosk'ei Salolla, eik? Kemill?, eik? Iill?k??n, mitk? n?ht?v?sti ovat t?m?n maanpuolen vanhimmat asutuspaikat, ole t?mm?isi?. Ja jos Pesuankangas olisi kalmisto, niin pit?isip? samalla syyll? Linnankangaskin niin oleman. Mutta mahdoton ymm?rt?? olisi t?ss? tapauksessa, mint?hden juuri t?m? paikkakunta tarvitsisi kaksi kalmistoa n?in likell? toisiansa, koska ei ole syyt? luulla, ett? t?ss? paikkakunnassa v?est?, eik? kuolevaisuuskaan, olisi ollut suurempi, kuin muualla. Pikemmin voisi tehd? sen arvelun, ett? n?m? muurit olisivat kahden, kesken?ns? riitelev?n, suvun taikka heimon varustuksina ja linnoituksina, joista he toisiansa valvoivat ja joissa hakivat suojaa rynn?kk?? vastaan.

Miss? ne hautakummut ovat olleet, joita Ganander mainii hajottaneensa, ei en??n havaita, elleiv?t ne kenties olleet siin? paikassa muuria, miss? n?kyy muutamia syvyyksi? -- kuvassa merkityt ympyr?t -- mik? kuitenkin olisi jokseenkin kummallisia. Luultavasti ne seisoivat m?en rinteell?.

Salosten pit?j? ynn? Wihannin kappeli.

Salosten eli Salon pit?j? on pohjoisen Pohjanmaan vanhin asutuspaikka, niinkuin sen lukuisat rauniotkin osoittavat. Se on my?skin ainoa t??ll? kysymyksess? olevista pit?jist?, jonka nimen per?st? ei tarvitse ep?ill?k??n. Salo on salo, mets?, mets?stynyt paikka, varsinkin saari. Nimen alku on sill? selitettyn?. Wihannin nimest? kerrotaan n?in: Muinaisina aikoina tuli t?nne kolme miest? H?meenmaasta, ja asettuivat sen j?rven ymp?rille, mik? on nykyisen kirkon vieress?. Joka asettui nykyisen kirkonrannan vastapuolelle, kuitenkin pian huomasi tulleensa mets?n puolesta petetyksi, jonka t?hden h?n, katsoen vastaisella rannalla olevata mets??, huudahti: "ei -- tuollapa vihanta mets?, sinne min? l?hden!" T?st? sitten paikan nimi "vihanta", josta ruotsin kieli on tehnyt Wihandi.

J?ttil?istarut el?v?t t??ll? ja ovat samaa laatua kuin muuallakin. J?ttil?is-kansasta muistuttavia nimi? ovat viel? "J?ttil?ishaudat" ja "J?ttil?isten linna" Pattijoen kyl?ss? -- joista alempana laveammin.

Luupala oli kaareva eli kupea, onsipuoleltansa valkea, kuperapuolelta ruskea. Laitoja my?ten oli laitettu ympyri?isi? koristuksia, niinkuin kuva osoittaa. Ylilaidan puolessa oli paitsi t?t? reik?, jonka rei?n ylikanta n?ytti kuluneelta. Luupala oli kesken poikki. T?m? luulevy, joka kenties oli joku palanen luupantsarista, on, paha kyll?, kadonnut, eik? viel? l?ydetty.

Pait t?t? linnoitusta s?ilytt?? Linnankangas muitakin muinaisj?tteit?. Yl?nteen sel?ll? on n?et joukko kiviroukkioita, joita kansa kutsuu "J?ttil?isten haudoiksi". Vaihtelevalla korkeudella kohoavat ne maasta, kulkevat yhdess? riviss? linnoituksen pohjoisella ja etel?isell? puolella, ja n?ytt?v?t sangen vanhoilta, laskeuneilta ja h?vinneilt?. N?m?tkin n?ytt?v?t j?lki? edellisist? tutkimuksista, sill? useammat kummut n?yttiv?t hajoitetuilta ja muuan avoinkin hauta ammoitti meit? vastaan. Koska meid?n tiet??ksemme ei ole julkisesti annettu mit??n tietoa n?ist? vanhoista tutkimuksista, katsoimme tarpeelliseksi kaivattaa pari hautaa, saattaaksemme t?ten antaa jotakuta tietoa hautojen rakennustavasta ja sis?llisest? tilasta.

T?ss? tarkoituksessa kaivatimme kaksi hautaa. Ensim?isell?, joka oli pohjoisin elikk? koillisin linnoituksesta, oli 3 ? 4 syll?n poikkimittainen ja puolen syll?n korkeuinen kumpu. Ylinn? kummulla makasi nelikulmainen litte? kivi, 2 kyyn?r?? pitk?, yhden kyyn?r?n leve?, yhden my?s paksu. T?m?n ymp?ri oli laadittu suurempia kivi?. Kun oli kummun p??llys, jonka ymp?rys oli suuremmista kivist?, kuorittu, alkoi kerros santamaata, pienempi? kivi? seassa, silloin t?ll?in joku suurempi kivi joukossa. T?nlainen kerros piisasi lakkaamatta aina muutamain kyyn?r?in syvyydelle saakka, jossa ylen suuri kivi kohtasi, est?en kaikkia yrityksi? p??st? syvemm?lle. Kun kaivamisella koetimme kiert?? t?t? kive?, satuimme savikerrokseen, jota katsoimme haudan pohjaksi, syyst? ett? kerros ihan ?kki? alkoi, eik? n?kynyt mit??n j?lke? sekaantumisesta tahi koskemisesta. -- Aika lienee muutoin painanut kovasti kummun p??lle ja litist?nyt hautaa, sill? lomia ja ontevuuksia n?htiin vallan v?h?n kivien v?liss?. Home, joka siell? t??ll? n?kyi, osoitti kuitenkin, ett? maata oli muinoin koskettu.

Toisessa haudassa, jonka kumpu poikkimitattuna oli 4 sylt?? leve? ja 2 kyyn?r?? korkea, olivat kivet suurempia kuin edellisess?. Maa oli jokseenkin samaa laatua kuin siin?kin, mutta t?m? oli n?ht?v?sti reik?isempi ja ontervampi. T?t? hautaa kaivatimme me 3 syll?n leve??n aukkoon, poikkimitaten, ja tunkeilimme syll?n syvyydelle maahan. Kyyn?r?n syvyydelt? l?ydettiin kiven alta litistetyit? haavan lehti?, ja toisen verran syvyydelt? palanen koivun kuorta, torven mukaiseksi kierrettyn?, jota kaivajat h?mm?stynein? viskasivat menem??n, arvellen sen olevan "J?ttil?isten kurkkutorven". Alempana n?kyi hiilt?. Maakerros oli muutoin muuttumatta samanlainen, siell? t??ll? vaan muutama suurempi kivi. Vihdoin v?heni ontevuus selv?sti ja tihe? santakerros alkoi, josta p??timme olevamme haudan pohjalla, kosk'ei maa en??n n?ytt?nyt kosketulta. Muuta merkitt?v?? emme l?yt?neet, ei luuta eik? metallipalasia. -- Luultavasti ovat n?m?t "J?ttil?isten haudat" viet?v?t "J?ttil?isten linnan" kanssa yhteen.

Salolla on my?s vanhoja pappis-muistoja, ja sen kirkkokin on muistokas. Kirkolla on seuraavat vanhat kalut: 1. Kuva Maariasta lapsen kanssa. Kuva seisoo kauniissa kaapissa, jolla on kahdenkertaiset ovet, joita saatetaan sulkea. Maarialla on kultainen mantteli, ja muutoinkin on kuva vallan kaunis, ja kunniataivas on laitettu sen yli. Ovien sis?puolella on kauniita ?ljymaalauksia, ja varmaan mahtoi se tehd? oikeen lumoavaisen vaikutuksen, kun ovet ly?tiin sel?llens? ja kullat ja kauniimmat v?rit loisti silmiin; 2. Brigittan kuva, sekin kunniataivaalla ja kaksinovilla varustettu, joidenka sis?puolet nekin ovat kauniilla maalauksilla koristetut, niinkuin kuvakin on kaunis; 3. Pyh?n Yrj?n kuva; 4. Pietarin ja Paavalin kuvat; 5. Kolme pienemp?? kuvaa; 6. Ristiinnaulittu Kristus ja 7. Muutamia vanhoja kirjoja.

Pait kirkonhuonetta, joka on rannalla seisonut, on kaupungilla ollut toinenkin huone, joka kuuluu paikkakunnan sotahistoriaan ja nyt on kokonaan kadonnut. Se on seisonut "miss? tie kulkee sek? etel??n ett? pohjaseen" s.t.s. melkein keskell? nykyist? kaupungintoria. Se on ollut kahdeksankulmainen puuhuone, rakennettu varustukseksi. Se sanotaan rakennetuksi suojelemaan kaupunkia kulkevia vihollis-joukkoja vastaan ja t?ksi tarpeeksi olleen varustettuna 8 tykill?. Viel? "edellisen ven?l?is-sodan aikana" -- luultavasti ison vihan aikana -- mainitaan sen olleen hyv?ss? kunnossa, mutta kun ne 8 tykki? vietiin pois , niin oli linnoituksen voimakin poissa. Linnoituksen sek? varhaimmat ett? my?hemm?t kohtalot ovat tuntemattomat.

T??ll?, niinkuin muuallakin, on iso viha kovasti raivonnut, ja t?h?n sotaan ovat muistot entisist?kin metelisist? ajoista kadonneet, niin ett? kaikki nyt johdetaan vaan "isoon vihaan". T?ss? sodassa meniv?t kaikki kaupungin vanhemmat asiakirjat hukkaan, "kaupunki poltettiin suurimmalta osaltansa, kirkko ja j?lkeenj??neet huoneet joutuivat rappiolle ja muuttuivat lintujen ja k?rmeiden asunnoiksi", maakuntaa rosvottiin ja h?vitettiin, kansa hajotettiin ja surmattiin, ja niin, ett? esm. Wihannin kappeli oli 7 vuotta ihan autiona.

Toinen joukko oli kerran veneill? l?htenyt er??sen meren-puoliseen saareen, ja kanssansa vienyt kaksi pikku poikaa. Saarelle asettuivat nyt Ven?l?iset ja j?iv?t sinne y?t?. Mutta pojat valvoivat tilaa p??st?ksens? pois. Kun huomasivat kaikkien vihollisten nukkuvan, l?ksiv?t he hiljaan rantaan, lykk?siv?t kaikki veneet vedelle ja hypp?siv?t itse viimeiseen veneesen. Mutta samassa sattui yksi vihollisista her??m??n, joka heti juoksi rantaan ja alkoi uida poikia kiini. Vanhempi poika souti voimiansa my?ten ja k?ski nuorempata ly?d? vihollista p??h?n, jota t?m? tekikin, ja t?m?n kautta pelastivat pojat henkens?.

Kun oli ison vihan hirmut menett?neet v?est??, sai paikkakunta uusia asukkaita maamme sis?puolista, enimmiten, kuten t??ll? n?kyy, Savosta. T?lt? ajalta on kyl?nnimi Savolahti Salossa. Wihantiinkin tuli siirtolaisia kuten kerrotaan "Sauvonmaasta", jota todistaakin t?m?n kappelin v?est?n ulkomuoto ja luonne, jotka ovat kokonaan Savonmaisia.

L?yt?j?, muita kuin jo mainittu luupala ja Wihannissa, Korpi nimisess? kyl?ss?, muutamia "ukon kynsi?", ei ole t??lt? tietysti l?ydetty. Yleisesti odottanevat maassa k?tketyt kalut ja aseet t??ll? niinkuin muuallakin viel? laveampata ja ahkerampaa r?meiden ja soiden viljely?, joka kenties saattaa niit? ilmi antamaan todistuksensa edesmenneist? ajoista.

Viitteet:

N?m?t tiedustukset ovat tehdyt moniaita vuosia sitten, parhaasta p??st? vuonna 1862. Tekij?.

T?m?nkin kirkon rakentamisesta kerrottiin tavallinen taru, ett?, kun oltiin riidassa mihin kirkko olisi rakennettava, niin p??tettiin sit? rakentaa "mihin h?rk? seisahtaa."

Ett? niin on laita, ei ole niink??n varmaa. Mahdollista on n?et my?skin, ett? s?ilyminen on siten tapahtunut, ett? ruumis, talven pakkasessa haudattuna, olisi j??tynyt ja iho kuivennut umpinaisessa s?ili?ss? ja t?ten tullut varjelluksi ilman vaikutuksesta. N?in arvelevat useat sek? Rungius'esta ett? toisistakin ruumiista.

Samako kalkki, jonka Mathesius sanoo Sten Sturen lahjoittamaksi?

Katolisiin ja munkki-muistoihin kuuluu my?s nimi Tulkkila, tulkin talo, joka on talo it?-puolella jokea, rannalla. T??ll? asui n?et tulkki, joka Joulunp?iv?n saarnassa suomensi papin sanat "ett? Jesus oli Jessen suvusta syntyisin" lauseella hanhen jalasta , jota h?n, siit? huomautettuna, paransi n?in: "no, jos h?n ei ole jalasta, niin olkohon varpahasta." Ganander, Mythologia Fennica.

T?m? taru kenties viittaa siihen tapaukseen, joka l?ytyy kuvailtuna ?bo Tidn:ss? v. 1789 N:o 49. P??llikk?n? olisi siis ollut kapteeni Bj?rkesten, ja vuosiluku 1716.

Forstmestari U. Forsman.

Saman jutun olen kuullut Hailuodossakin, jossa sen kirjoitin muistoon kes?ll? 1861. Se sovellutettiin t??ll? Pudasj?rven pit?j??n, joten se siis jokseenkin sopii yhteen t?m?n kanssa, sill? Simo ja Pudasj?rvi ovat naapuri-paikkakuntia.

J?tetty minun kautta Yli-opiston kokoilemiin.

Yhden n?ist? olen min? lunastanut ja j?tt?nyt Yli-opiston kokoilemiin.

T?m?n keih?s-k?rjen on maan-omistaja P?lh? minun kauttani j?tt?nyt Yli-opiston kansa-tieteelliseen museoon Helsingiss?.

Ks. Geogr. beskrifning ?fver ?sterb. -- Suomi 1843.

Nimen alkuper?? haettaessa on muistaminen, ett? Ii-nimi muuallakin ilmestyy maassamme, esm. nimiss? Ii-salmi, Iitti, puhumatta Iijoen seutuihin kuuluvista Ii-nimist? . Mutta merkillisemp?? sittenkin lienee, ett? pohjois-Asiassakin t?m? nimi l?ytyy nimityksen? er??lle Obi-joen syrj?joelle , jonka vieress? my?skin l?ytyy nimi Kem. Kielentutkija Europaeus miettii, ett? nimi on johdettava Syrj?nin kielest?, miss? l?ytyy sana ij , joka on sama kuin suomen j??. Iijoki olisi siis yht? kuin J??joki.

Kerran kun min? t?st? asiasta huomautin kertojaa, antoi t?m? sen selvityksen, ett? J?ttil?iset kyll? olivat itsen?ist? kansaa, vaan ett? he olivat Hiiden sukua.

Ks. sit? vertailevata taulua, joka l?ytyy S?l?isten linnan kuvaelluksen alla.

Edellisen, nim. kalkin, on nyky??n yliopiston konsistorio lunastanut kansa-tieteelliselle museollensa. Alttari-peitteest? on palanen j?tetty samaan museoon, toinen puoli s?ilytet??n kirkon sakaristossa. Kuivaniemen kirkossa k?ytet??n viel? er?s Ven?l?isen lahjoittama alttari-peite, mik? todella ei en??n ole juuri uuden muodin mukainen sek??n.

Ks. Murman'in julkaisemaa Iin kirkko-arkiston kirjaa, Kertomus Tiedustusmatkasta Pohjanper?ll? Suomi 1865, s. 54.

Sama mies, mik? Kintaskoskessa makasi. Suomentajan muist.

Nimi on k?sikirjoituksessa siten kirjoitettuna, ett? edellinen osa sanaa on toisella rivill?, j?lkim?inen toisella. Kun sittemmin on paperia suoraksi leikattu, niin on edellisen osan lopusta yksi tahi kaksi kirjainta mennyt hukkaan, niin ettei nimest? en??n saada t?ysin?ist? sanaa. Turhaan olen min? ahkerasti kuulustanut Pudasj?rvelt? t?nkaltaista nime?. Senmoista ei siell? nyky??n ole, eik? muisteta olleen. Kenties onnistuu kuitenkin viel? yritys saada nimest? selv??.

T?m?n kansantarun on v. pastori K.A. Calamnius ker?nnyt ja kirjoittanut muistoon. H?nt? on minun kiitt?minen useista muistakin h?nen ker??mist?ns? tiedoista ja suuresta avusta t?m?n pit?j?n muinais-j??nn?sten tutkimisessa.

T?m?n hillebardin on v. pastori K.A. Calamnius lunastanut ja lahjoittanut Yliopiston kansatieteelliselle museolle.

Yl?nne on itsess??n v?h?inen, mutta seudun tasaisuuden pit?isi muka mahdolliseksi tekem?n ett?, ilman kirkkaana ollessa, yl?nteen kukkulasta n?kisi mainittua m??r?? kirkkoja. N?m? olisivat: Oulun, Oulunsalon, Kempeleen, Limingan, Tyrn?v?n, Muhoksen ja joko Temmeksen tai Lumijoen tai jonkun Iin kappelin -- si fama vera.

Meteli-sanan eri merkityksist? teht?k??n t?ss? n?yt?nt?, semminkin koska t?m? sana kohtaa meit? jo Iin merkillisimm?n muinais-j??nn?ksen nimess?; Metelin-kirkko, ja vastakin tulee meit? kohtaamaan seuraavissa pit?jiss?. Metelin tavallinen merkitys on sota, kapina, melu, melske. Limingalla, Siikajoella, S?l?isiss? y.m. kutsutaan Metelinkankaaksi semmoinen kangas eli kivirakka, jossa on tavallista vierre-kive?, varsinkin jos se on paljaana niin ettei sen p??ll? kasva puita. T?h?n merkitykseen tulee viel? sekin ymm?rre, ett? kivirakka pit?? oleman yksin?isen? seisova taikka ainakin itsen?inen, sill? kokonainen sel?nne ei mielell??n n?y ottavan t?t? nime? kantaaksensa. Tyrn?v?n kappelissa Limingan pit?j?t? kuulin uuden, omituisen merkityksen . T?m?n mukaan olisi meteli-kivi sen laatuista kive?, joka olisi niinkuin tulenkest?v?mp??, kovaa ja sinist?. T?t? sanan merkityst? kuulin toisessakin paikassa sill? erityislis?yksell?, ett? kiven piti oleman litte?n? saadaksensa t?m?n nimen. T?mm?isi? mulle n?ytettiinkin. Ne olivat litte?t, sinert?v?t, kovat. Jos niit? oli ympyri?isi? seassa, niin n?it? ei muka metelikiviksi sanottu. Muhoksessa taas, Utaj?rven kappelissa, annettiin sanalle eri k?site, nim. kaukaisuuden, et?isyyden k?site. T??ll? sanottiin hevosista, jotka olivat syd?nmaissa laitumella, ett? "he olivat meteliss?".

Tekeill? oleva silta yli Oulunjokea tulee kulkemaan Linnansaaren poikki. Kenties tuovat siihen tarpeelliset kaivamiset, jos kyll? ne v?h?n h?vitt?v?tkin, jotain ilmi. Oulussa koulua k?ydess?ni kuulin kerrottavan, ett? Linnansaaren ja Pokkit?rm?n v?lill? olisi maansis?inen k?yt?v?, Merikosken alitse, mik? k?yt?v?, ehk? h?vinnyt, viel? olisi n?ht?v?.

Linnasta, josta saapi lukea Joh. Snellmanin v?it?skirjassa "De urbe Uloa" ? VI, on Murman julkaisnut kartan, ks. Suomi, Toinen Jakso, 3 osa.

Uljas hautakirjoitus kuuluu: H?r Hvila Doctor Johannes Messenii Been. Sj?len i Gudz Rike, Rychtet Kring Hela Verlden. 1636.

Vrt. Gananderin Mythologia Fennica alla nimen: Uhripaikat.

Viime kertaa pidettiin t?mm?inen rukous viidenkymmenen luvun keskipalkoilla . Pastori B?ckvall.

Melkeen kummallisen tihe?ss? l?ytyy Oulujoen korkeilla rannoilla vanhoja maatuneita tervahaudan-syvyyksi?, joita aika on sattunut v?list? niin muodostelemaan, ett? ne pett?v?t asujainkin silm??, niin ett? n?m? niit? "J?ttil?ishautoina" jopa linnoinakin n?ytt?v?t vieraille.

Sama oli my?s laita niiden raunioiden, joita n?in Lapinkankaalla Limingassa.

Ehkei kyll? muinaismuistoihin kuuluvia, mainittakoon t?ss? ne santakuopat, jotka l?ytyv?t Utosjoen rannalla noin 6 nelj?nneksen p??ss? Laitilan kestikiivarista, koska n?m? kuopat puhuvat vastoin sit? luuloa, joka arvelee, ett? ne tavalliset ympyri?iset kivirauniot, joita kiviharjuilla tapaa -- esm. Hiidenkankaalla Iiss? -- olisi kuoppia, joissa poroja pyydettiin. N?ist? Utosjoen kuopista, jotka luvullansa ovat 6 ? 10, tiedet??n n?et varmaan, ett? ne ovat aiotut juuri t?mm?iseen poronpyyntiin. Mutta ne ovatkin erilaatuisia. Ensinkin ovat ne tasasella santakankaalla hiekkaan kaivetut, eik? kivist? tehdyt, ja sitten paljon suuremmat niit?, mitk? tavataan kivirakoissa. N?it? santakuoppia k?ytettiin n?in: pohjaan pantiin ter?vi? seip?it? seisomaan k?rjet yl?sp?in, kuoppa peitettiin ohueilla p?reill? ja n?iden p??lle pantiin santaa. Kun nyt poroja ajettiin n?iden p??lle, putosivat he kuoppaan ja haavoitettiin ter?vill? seip?ill?.

Esimerkki? t?st? n?emme vastakin. -- T?m? Hiienlinna on yksi niit? t?rmi?, jolla Pyh?kangas laskeepi Pyh?koskeen. -- Warelius puhuu h?nkin Muhoksessa l?ytyv?st? "J?ttil?is-kirkosta". Se ei voi olla muu kuin joko se Pirttij?rven "j?ttil?is-kirkko" tahi t?m? sama "Hiienlinna".

T?m? taru ei suinkaan ole tydytt?v?, ja onkin luultavasti my?hemm?n sukupolven tekem??, sukupolven, joka ei ole ymm?rt?nyt syit?, miksi esi-is?t pyhittiv?t semmoiset paikat. Syy, mint?hden koskenlaskija tehtiin Ven?l?iseksi, lienee se, ettei oman maan miehest? ole uskottu niin kovaa ja julmaa uhrauksen-lupausta.

Kansa pit?? t?m?n kolon kyynil?isen? merkkin? er??n Ven?l?isen mahalla-makaamisesta.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet