Read Ebook: Dwight L. Moody: Hänen elämänsä ja vaikutuksensa by Moody William R William Revell Northrop Henry Davenport Skutnabb Akseli Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 129 lines and 11158 words, and 3 pages

Mik??n ei ole totuudesta etemp?n? kuin se k?sitys, ett? ihmiset sellaiset kuin Mr. Moody luovat itselleen tilaisuudet. Ne sattuvat heid?n tielleen ja he k?ytt?v?t niit? hyv?kseen. Yhteiskunnassa on aina suuria hengellisi? voimia olemassa. Siell? l?ytyy suuria hengellisi? tarpeita. Ihmiset eiv?t senvuoksi ole uskonnollisia, ett? uskontoja on olemassa. Uskonnot ovat senvuoksi olemassa, ett? ihmiset ovat uskonnollisia. Jokaisessa el?m?ss?, miten surutonta ja v??r?? se lieneekin, miten ahkeraa ja ahertavaa, miten tiet?m?t?nt? ja jokap?iv?ist?, l?ytyy kuitenkin h?m?r?, sanaton halu saada maailmankaikkeudesta selvitys; jano, heikko, katkonainen ja v?h?p?t?inen, mutta siit? huolimatta todellinen, sanan tai sanoman per??n, joka panisi sielun tasapainoon, saattaisi el?m?n korkeamman p??m??r?ns? kanssa yht?pit?v?isyyteen ja sopusointuun, vapauttaisi ihmiset tottumuksen ja himojen kahleista ja suuntaisi heid?n el?m?ns? ylh?isyytt? kohti.

T?m? kaipaus on yleinen. Se on todellisesti joka ihmisen sis?llisen? kokemuksena olemassa. Joko se selitys hylj?t??n tai hyv?ksyt??n, ett? t?m? johtuu hengellisist? tai jumalallisista ihmisen alempaa el?m?? ymp?r?ivist? voimista, j?? sittenkin se kaikille selv?ksi tosiasiaksi, ett? halu ja kaipaus sopusoinnun saavuttamiseksi sielun ja ymp?r?iv?ss? maailmassa vanhurskaina pidettyjen kappalten v?lill?, voidaan joka luonteessa huomata ja on yhteist? kaikille ihmisille. T?m? totuus on yht?lailla kokemuksen todistama ja yht? silm??npist?v? kuin mik? muu tahansa inhimillisen luonteen alueella.

Milloin tahansa Mr. Moodyn kaltainen mies, rehellinen, kaunopuhelijas, t?ynn? uskoa ja vakavuutta astuu t?m?n sanattoman synnist? vapautumisen kaipauksen eteen, on vastakaiku silm?nr?p?yksellinen. Onnistutaan aivan samasta syyst? kuin evankeliumin ensimm?inen sanoma voitti ihmiset, kun se heikkona ja tuntemattomana sanomana pienen kansan kautta heikolla ja sopertavalla kielell? esitettiin roomalaiselle maailmalle. T?m? sanoma voitti silloin, koska se vastasi ihmisten tarpeita. Se voittaa nytkin, koska eiv?t ihmiset ole muuttuneet ja sanoma on sama.

T?m? alkuper?inen olosuhde, josta suuren uskon voima ja v?kevyys riippuu, himmenee kaikkien niiden konemaisuuksien paljoudesta, joita kirkot ovat t?m?n sanoman ymp?ri latoneet; se himment?? sen tarkoitusta, peitt?? sen valoa ja tylsent?? sen miekantapaisten sanojen ter??. Jonkun kerran pesee ihminen viikon liat p??lt??n, panee parhaimmat juhlavaatteena p??lleen, vaeltaa rauhallisesti pitkin hiljaisia katuja astuu puolih?m?r??n, kauniisen huoneesen, kuulee hurmaavaa musiikkia ja lep?? mukavasti pehme?ll? sohvalla; mutta siell? on h?n kaukana siit? taistelusta ja niist? kiusauksista, siit? liasta ja hiest?, siit? synnist? ja niist? k?rsimyksist?, jotka h?nen ty?ns? aikana pakoittivat h?nt? korkealla ??nell? huutamaan ja panivat h?nt? valtavasti vapauttajaa kaipaamaan.

Tuo suljettu penkinovi, matoilla peitetty k?yt?v?, koristeltu ikkunalasi ja sen himme?, hengellinen valo ovat peloittavana vastuksena jokaiselle saarnaajalle, kun h?n ihmisille tahtoo kuvata keinoa, jolla t?st? kuoleman ruumiista p??st??n, jota he laahaavat tuskalla per?ss??n Se on kaikki tyyni arvokasta, mik?li se koskee kirkon s?ilytt?mist? hy?dyllisen? ja pyh?n? laitoksena, jonka suojassa miehet, naiset ja lapset ovat rauhassa ja mukavassa turvassa; mutta kun on kysymys ihmisist?, joiden pyrkimys parempaa kohti on t?m?n maailman ja sen h?lin?n tukahuttama ja alaspainama, on se tarkoitukseensa kelpaamatonta.

Mutta taitava her?tyssaarnaaja k??ntyy ihmisten puoleen silloin juuri, kun n?m? ovat syntiin kyll?styneit?, kun he ovat ty?nutuissaan ja tulevat suoraan kadulta jokap?iv?isen el?m?n kuuman uunin k?ry viel? vaatteissaan, ep?onnistumisen tunteen alaspainamina, joka meit? kaikkia masentaa koettaessamme oikein ja hyv?sti toimittaa rehellist? p?iv?ty?t?mme. Kun silloin puhuja t?llaisille jossakin vajassa, katoksessa tai sellaisessa paikassa, miss? ihmiset ovat tehneet ty?t?, hikoilleet ja kantaneet p?iv?n kuorman ja helteen, esitt?? yksinkertaista pelastuksen sanomaa, joka vastaa heid?n tarpeitaan ja koskettaa heid?n sisimp?? olentoaan, syntyy aivan varmaan se, mit? ihmiset kutsuvat her?tykseksi.

Niiden h?mm?styst? her?tt?vien ilmi?iden todellisuutta, jotka seurasivat Mr. Moodyn ty?t? t?h?n suuntaan, on yht? mahdoton ep?ill? kuin mit? muuta yhteiskunnallista ihmist? tahansa. Aloittaen toimintansa varastohuoneissa, vajoissa ja saleissa, siirtyi h?n sittemmin kirkkoihin ja sai siell? aikaan, mit? muut ihmiset eiv?t kyenneet tekem??n. H?nen teknillinen kykyns? oli parhainta lajia. H?nell? oli t?ydellisesti koulutettu ja vallassaan oleva ??ni, joka oli ihmetelt?v?n v?kev? ja l?pitunkeva. Mutta n?m? ajalliset lahjat eiv?t olisi olleet mink??n arvoisia ilman h?nen rehellisyytt??n, vakavuuttaan ja h?nen vahvaa vakuutustaan siit?, ett? joka kellon n?pp?ys ratkaisi jonkun sielun ihmisyysonnen. H?n oli peloittavan vakava.

T?m? t?ytti h?nen sielunsa tulella. H?n l?ysi ihmiset heikkoina ja j?tti heid?t v?kevin?. H?n tuki heikkoa p??t?st?. H?n t?ytti tyhj?t el?m?t, antaessaan p??maalin niille. Monet lankesivat. Monet kadottivat ensimm?isen rakkautensa. Mutta suuret joukot j?iv?t pysyv?isiksi, joiden el?m?t todistivat, ett? he olivat l?yt?neet, mit? he etsiv?t, ja ovat nyt vuosikausia kanssaihmisi??n palvelleet.

T?llaisia sai h?n aikaan. Mutta koko h?nen merkillisen el?m?ns? ajan ei mik??n ollut h?nelle itselleen tai yleiselle katsojalle selvemp?? kuin se seikka, ett? h?nen todellinen voimansa oli sen evankeliumin ilmoittamisessa, jonka h?n oli saanut, sellaisena kun se alussakin ilmoitettiin, totutuista tavoista, muotomenoista ja kaikenlaisesta konemaisuudesta vapaana, jotka vain heikontavat sen yksinkertaista suoraa totuutta. Mr. Moodyn kuolema her?tti surua tuhansissa syd?mmiss?, ei ainoastaan Amerikassa vaan my?s Suurbritanniassa ja Irlannissa. H?nelt? tosin puuttui ne edut, joita syntyper? ja kasvatus tuottavat, mutta h?nest? oli h?nen v?kev?n persoonallisuutensa, palavan kiivautensa, t?ydellisen vilpitt?myytens? ja pett?m?tt?m?n kest?vyytens? kautta tullut merkillinen henkil? hengellisen ty?skentelyn alueella.

Mr. Moody ei milloinkaan koettanut muodostaa omaa lahkokuntaa vaan saarnasi Kristuksen evankeliumia kokonaisena, j?tt?en sanankuulijoilleen vapauden liitty? mihin seurakuntaan halusivat.

Kun h?n matkusteli Mr. Ira D. Sankeyn kanssa, kohtasi heit? kaikkialla menestys, vaikka heid?n usein oli voitettava esteit?, joita ennakkoluulosta evankeliumin vapaata saarnaa kohtaan heid?n tielleen asetettiin. Vaikka he etup??ss? k??ntyiv?t sellaisten henkil?iden puoleen, jotka eiv?t olleet seurakunnan j?seni?, k?vi kuitenkin tuhansia miehi? ja naisia kaikista eri tunnuskunnista heid?n kokouksissaan. T?m? lis?si etenkin kokousten voimaa, samoinkuin toiselta puolen Mr. Moodyn kiivaus Jumalan kunnian eteen t?ten tuli todistetuksi, ja tuloksena t?st? oli uuden elokkaisuuden ilmeneminen kaikkialla kirkollisten laitosten hengellisess? ty?skentelyss?.

Kaikkien pastorien vaikea ratkaistava probleemi on kysymys, kuinka kansan alemmat kerrokset parhaiten saavutettaisiin. Saarnat kirkossak?vij?ille, jotka mielell??n kuuntelevat, muodostavat osan vaan ei kirkon koko teht?v??. Nekin lampaat, jotka eiv?t ole lammashuoneessa, kaipaavat paimenen hoitoa. Mr. Moody l?ksi ulos avaraan maailmaan, ulos kaduille ja kujille ja tarjosi k?tens? muukalaiselle vieden h?nt? hengellisen vaikutuspiirin sis?puolelle. H?n kehoitti ihmisi? olemaan hyvi? ja tekem??n hyv?? ja osoitti heille, ett? ajallisessakin suhteessa ne ovat siunattuja, jotka rehellisesti vaeltavat.

Maailma on h?nen kuolemansa kautta k?yhtynyt, mutta rikastunut h?nen el?m?ns? kautta, ja tuhannet siunaavat Jumalaa ja tulevat ikuisesti h?nt? siunaamaan sen sanoman t?hden, jonka he t?m?n miehen kautta ovat kuulleet. H?nen esitelmiss??n ei ollut erinomaista kaunopuhelijaisuutta, s.o. sellaista jota ihmiset pit?v?t kaunopuhelijaisuutena, eik? h?nen esiintymisess??n liioin ollut erinomaista majesteetillisyytt?, h?n oli suora ja yksinkertainen, tavoiltaan ja n??lt??n melkein halvan n?k?inen. Ja sittenkin voitti h?n ihmiset kuin taikavoimalla, koska h?n oli niin totinen, ja kun h?nell? oli heille sanoma saatettavana. H?nest? voidaan sanoa kuin kerran Johannes Kastajasta: "H?n ei tehnyt yht??n merkki?, mutta kaikki mit? h?n on sanonut Jeesuksesta on totta".

Ne "kes?koulut", joita tuossa pieness? rauhaisassa Northfieldissa pidettiin, ovat tehneet sen kautta maailman kuuluisaksi ja vaikuttaneet enemm?n, kuin mit? yhdess? tuokiossa voidaan arvata, kristillisen uskonnon lis??ntymiseksi t??ll? kotimaassa ja muualla.

Mr. Moody ei milloinkaan ottanut vastaan rahoja palvelustensa palkaksi, vaikka h?n kyll? otti lahjoja vastaan aikaansaamansa ty?skentelyn kannatukseksi. Kerrotaan, ett? er?s yst?v? piti h?nen aineellisesta puolestaan huolta ja valmisti siten h?nelle tilaisuuden vapaasti saarnata rahallisten asioiden h?nt? h?iritsem?tt?, jotka usein kyll? asettuvat esteeksi evankeliumin ty?miehille. Ja t?ten ty?skenteli h?n loppuun saakka ilman muita siteit? kuin Mestarin rakkaus.

Merkillinen on todella se historia, jonka t?m?n oppimattoman maalaispojan el?m? meille esitt??. Kaikki siit? l?htev?t opetukset eiv?t kenties heti h?nen kuolemansa j?lest? osoittaudu. Mutta muutamat ovat selv?t ja ansaitsevat hyv?sti tulla vaarinotetuiksi.

Ensinkin oli h?n todellisesti vilpit?n ja ilman pelkoa. Uskonto oli h?nen kaikkensa, ja senvuoksi oli h?nen uskonsa suuri.

Toiseksi oli Mr. Moody suora. H?n ei paljon k?rsinyt jumaluusopillisten teoriojen saivarruksia. H?n tiesi, ett? maailma oli vajonnut syntiin ja voitiin pelastaa vaan evankeliumin kautta, t?m? oli h?nen uskontunnustuksensa ja h?nen saarnansa perusjuuri. Ja me voimme meid?n aikamme pastoreille vakuuttaa, ett? vaikka ihmiset ovat niin kutsutuille dogmeille v?linpit?m?tt?mi? ja vihaavat tyhji? muotomenoja, kuuntelevat he mielell??n ja hy?tyv?t tuosta vanhasta Jeesus Natsarealaisen ilmoittamasta rakkauden sanomasta. Toiset voivat t?ytt?? kirkkonsa yht? helposti kuin Moodykin, jos he vaan ovat vilpitt?mi? ja esitt?v?t yksinkertaisen evankeelisen sanoman.

Kolmanneksi h?n oli ihminen, "Jumalan jaloin teko". H?nell? olisi saattanut olla enemm?n kirjallista tietoa; yliopistosivistyksen omistaminen on edullista. H?nell? olisi saattanut olla enemm?n tottumusta seurustelutavassaan, vaikka h?n itse teossa oikeastaan aina v?h?n halveksi hienostumista yhteiskunnallisessa suhteessa korkealla olevissa henkil?iss?. Mutta h?n oli ylev?mielinen ja omasi laajan syd?men sek? suuren rohkeuden ja oli vaistonsa kautta hienosti sivistynyt mies, ja n?m? ominaisuudet tuottivat vaikutusvaltaa h?nelle.

Ja h?nen j?lkeens? j?tt?m? vaikutus on kest?v? kauan, niinkuin sellainen vaikutus aina kest??. Suokoon Jumala, ett? meill? olisi monta sellaista miest?, sill? maailma tarvitsee heit?! Nimest? ja tunnuskunnasta riippumatta surevat kaikki sellaisen miehen poisl?ht?? ja liittyv?t j?senin? tuohon pieneen perheesen Northfieldissa, tuossa pieness? valkeassa huoneessa ikivanhan Round Topin juurella.

Olkoon vaan, ett? "syd?mmen uskonnolla" on v?hemm?n huomattava sija amerikalaisten el?m?ss? kuin ennen; mutta katsoen Mr. Moodyn tasaisesti lis??ntyv??n vaikutusvaltaan on vaikea n?ytt?? sit? v?it?st? toteen. H?nen viimeinen kuulijakuntansa Kansas Cityss? sanottiin olleen suurimman, mit? h?nell? t?ss? maassa milloinkaan on ollut. Mutta h?nen ty?ns? vanhurskauden levitt?miseksi ei suinkaan viime aikoina niihin rajoittunut, joita h?n ??nell??n saavutti. Joka kes? kokoontui joukottain oppineita ja sivistyneit? miehi? h?nen kouluunsa Massachusetts maakunnassa t?lt? yksinkertaiselta miehelt? oppimaan sanan istuttamisen salaisuuden ihmisten mieliin. Senvuoksi on luultava ett? viimeisin? aikoina paljon suuremmat joukot olivat h?nen vaikutuksensa alaisia kuin siihen aikaan, jolloin h?nen maineensa her?tyssaarnaajana oli korkeimmillaan.

Amerikalaiselle ylip??ns? on el?m? k?ynyt paljon monimutkaisemmaksi kuin kaksikymment?viisi vuotta sitten. L?ytyy miehille ja naisille paljon useampia ty?-, puhe- ja kirjoitusaiheita; mutta siit? ei seuraa, ett? olisimme ainoankaan "viidest?kymmenest? uskonnostamme" hylj?nneet tai k?yt?nn?ss? jonkun parhaimmista joukossa j?tt?neet. Ja sittenkin kuulemme valitettavan ett? "usko laimenee", koska ei l?ydy ket??n yleisesti tunnettua saarnaajaa, joka yleis?lt? nauttii sellaista kunnioitusta, kuin D. L. Moodyn voimansa p?ivin? oli laita.

H?nell? oli sit?paitsi aikaa kirjoittaa useita kirjoja, ja h?nen saarnansa painettiin useissa osissa. "Lauluja Karitsan kunniaksi", jotka h?n yhdess? P. P. Blissin ja Ira D. Sankeyn kanssa toimitti, sanotaan levinneen 20,000,000 kappaletta ja tuottivat 1,250,000 dollaria tekij?palkkiota. N?m? rahat joutuivat komitean haltuun, joka niit? k?ytti erilaisiin uskonnollisiin tarkoituksiin. Mr. Moody ei niist? saanut penni?k??n, sill? h?n ei huolinut mit??n vaivastaan.

Kaikki h?nen palkkionsa ovat jaetut tasan h?nen laitostensa kesken. Vuotena 1899 nousivat ne 20,000 dollariin. Chicago Avenue-kirkko ja raamattuopisto olivat h?nen erityisen huomionsa esinein?, ja h?n johti kummankin aineellisia asioita sek? hankki varoja niiden tarpeisiin. Ennen olemme maininneet h?nen toiminnastaan sis?llisen sodan aikana. Espanjalaisamerikalaisen sodan aikana h?n toimi Tampassa, Chicomangassa, Jacksonvilless? ja Camp Algerissa. H?n olisi sit?paitsi seurannut Shafterin joukkoa Santiagoon, ellei h?nen l??k?rins? olisi sit? vastustanut.

Viimeisen esitelm?ns? Chicagossa piti h?n raamattuopistossa 10 p. marraskuuta 1899, matkalla Kansas Cityn kaupunkiin, jossa h?n sairastui. Lokakuun kuluessa johti h?n viimeist? "sotaretke??n synti? vastaan" Chicagossa ja saarnasi t?ll?in ensimm?isess? baptistakirkossa, L?ntisess? Avenue-Metodistakirkossa ja Chicago Avenue-kirkossa suunnattomille kansajoukoille. H?nen kurkkutorvensa vikaantui 5 p. lokak., ja h?nen t?ytyi j?tt?? perjantai- ja lauvantaikokoukset pit?m?tt?.

Huomattavin Mr. Moodyn ty?skentely Chicagossa viime vuosina oli se, mink? h?n n?yttelykes?n? j?rjesti. H?n koetti etenkin saavuttaa ne suunnattomat kansajoukot, jotka kaikista maailman osista tulvailivat kaupunkiin, ja kutsutti senvuoksi etevimm?t pastorit Englannista ja Amerikasta Chicagoon puhumaan niille tuhansille, jotka saapuivat h?nen kokouksiinsa. Suurimman osan kes?? piti h?n p?ivitt?in tai kahdesti viikossa allianssikokouksia kahdeksassa kirkossa, kahdessa teaatterissa, viidess? teltassa ja kahdessatoista l?hetyssalissa, ja jatkoi sit?paitsi s??nn?llist? ty?skentely??n raamattuopistossa. Sunnuntaisin oli monasti kaikissa kokouksissa yhteens? 50,000 henke?.

Kerrotaan, ett? muuan neekerivaimo er??n? iltana makasi kuolevana jossakin Chicagon vinttikamarissa. Suru h?nen pienen lapsensa tulevaisuudesta yhtyi taudin tuskiin ja siihen vakavaan varmuuteen, ett? h?n nyt seisoi ijankaikkisuuden partaalla. Muuan vakava, n?yr? Kristuksen palvelija istui h?nen vuoteensa ??ress?. Toisella k?sivarrellaan tuki h?n kuolevan vaimon lasta, joka istui valkean miehen polvella, pit?en samalla k?dess??n kynttil??, jonka heikot s?teet valaisivat lehti? sangen kuluneessa raamatussa.

Toisessa k?dess??n piti h?n raamattua, jonka lehdill? lukija tuolle neekerivaimoparalle julisti ikuisen el?m?n sanaa.

Vaimon kasvot loistivat toivosta samalla kuin tuo pieni lapsi h?mm?styneen? katseli h?nt?, jonka ??ni tulevina vuosina oli kaikuva suurille kansajoukoille, jotka tuon kuolevan neekerivaimon, viisaiden miesten ja paimenten tavoin Betlehemin tasangoilla etsiv?t h?nt?, josta Mooses ja profeetat ovat puhuneet.

Jumala oli ainiaaksi laskenut varjon sek? ?idin ett? lapsen kasvoille, ja sen illan h?m?r? valo ei ollut kylliksi v?kev? valaisemaan miehen piirteit?. Mutta t?m? mies on sittemmin kolmessa maanosassa saarnannut sadoille tuhansille samaa yksinkertaista evankeliumia, jota h?n sin? iltana tuossa yksin?isess? vinttikamarissa kuolevalle neekerivaimolle esitti.

Moody, joka istui ja luki puolipime?ss? kuolevan neekerivaimon vuoteen ??ress?, on sama mies ja sama evankelista, joka kirkkaasti valaistulta puhujalavalta saarnasi kymmeniin tuhansiin nousevalle kuulijakunnalle. H?nen teht?v?ns? tuon kuolevan vaimon suhteen mahtoi merkit? apostoolista vihkimist?, joka soi h?nelle vallan lukemattomien joukkojen yli, jotka eiv?t milloinkaan v?syneet Jumalan sanomaa niilt? huulilta kuulemasta, joita sin? iltana tulisella hiilell? Jumalan alttarilta kosketettiin.

Mik? kuningas tai kuningatar, keisari tai presidentti on persoonallisella luonteellaan milloinkaan koonnut suurempaa ihmisjoukkoa per??ns? kuin se, joka seurasi Moodya h?nen juhlallisissa hautajaisissaan.

Mr. Moody luotti evankeliumiinsa ja h?nen auktoriteettiin, joka sen oli antanut. H?n luki raamatusta ik??nkuin h?n olisi ollut Jumalan l?heisyydess?, kun h?n lausui nuo pyh?t sanat. Vaikka h?n ei l?htenyt korkeaoppisista kouluista, saattoi h?n oppineet h?pe??n, kun h?nt? mitataan sill? tarkoitusper?ll?, jonka mukaan Jumala j?tt?? sanansa oppineille ja oppimattomille ihmisille. Sill?v?lin kun oppineet kiisteliv?t "Jehovistillisten" ja "Eloistillisten" kirjojen paikasta kaanonissa, selitti Moody, ett? h?n tyytyi yht? mittaa saarnaamaan "niist? kohdista raamatussa, joita jokainen voi k?sitt??".

H?n sanoi hymyillen ja samalla kumminkin kyynel silm?ss?, ett? tuo v?rsy. "Tulkaa minun tyk?ni kaikki, jotka ty?t? teette ja olette raskautetut, ja min? tahdon teit? virvoittaa", sis?lt?? tarpeeksi jumaluusoppia ja uskontoa mille miehelle tai naiselle tahansa maan p??ll?. Oli ihmetelt?v?n ja erinomaisen valtavaa, kun Mr. Moody viidelle tuhannelle ihmiselle puhui ihmety?st?, jonka kautta Jeesus paransi sokean miehen. H?n puhui niist? olosuhteista, joissa sokea, joka hartaasti halusi p??st? n?kev?ksi, kohtasi Kristuksen, jonka voimaa h?nen auttamisekseen voidaan ainoastaan verrata h?nen palavaan haluunsa auttaa jokaista sielua, joka todella tahtoo tulla parannetuksi. Moody tapasi lukea t?m?n vertauksen, joka on ollut kymmenien tuhansien saarnaajien tekstin?, ja puhua sen johdosta, esitt?? sit?, iloita siit? ja toistaa sit?, ik??nkuin h?n olisi ensimm?inen ja ainoa saarnaaja, joka sen on ihmisten kuuluviin tuonut.

Moody eli Jumalan l?heisyydess?, ja Jumala oli aina tuota yksinkertaista evankelistaa l?sn?, milloin ja miss? ja millaisten olosuhteiden vallitessa tahansa h?n esiintoi tuota vanhaa rakasta sanomaa Jeesuksesta ja h?nen armostaan. H?n puhui kymmenille tuhansille samoin kuin h?n puhui tuolle n?yr?lle, haluavalle, kuolevalle neekerivaimolle Chicagossa.

Er??ss? h?nen ensimm?isist? kokouksistaan Englannissa tapahtui k??ntymys, jonka Mr. Moody katsoi merkillisimm?ksi, johon h?n oli ollut v?likappaleena. Kokous oli Agricultural Hallissa Lontoossa, ja enemm?n kuin 15,000 henke? oli l?sn?. Itse on h?n kertonut siit? seuraavasti:

"Mies oli englantilaisten rotuhevosten omistaja. H?n oli suurimman osan el?m??ns? omistanut kilpa-ajoihin ja kaikkeen muuhun, mit? niihin kuuluu. H?n oli Epsom-kilpa-ajoradan kolmas omistaja ja kaikissa urheilupiireiss? hyvin tunnettu henkil?. H?n tuli uteliaisuudesta kokoukseen, mutta ennen kokouksen loppua oli h?nen syd?mmens? muuttunut. H?nest? tuli uskovainen, h?n erkani kaikista urheilupiireist?, m?i hevosensa ja eroittautui kaikesta, mik? koski kilpa-ajoja, sek? eli lopun ik?ns? mallikelpoista kristillist? el?m??. H?nell? oli useita poikia, jotka kaikki ovat vakavia kristillisi? ty?miehi?".

"T?m? on merkillinen tapaus, mutta l?ytyy kenties muita yht? merkillisi?, vaikk'ei muutos ole yht? jyrkk?. Min? olen aina tuntenut, ett? el?m?nty?ni on hyv?sti maksettu, vaikk'en olisi voittanut muuta kuin t?m?n ainoan miehen".

Ihmisrakkaus ilmeni yht?lailla Mr. Moodyn el?m?ss?, kuin Jumalan rakkaus h?nen saarnoissaan. Koskaan h?nell? ei ollut niin kiire, ettei h?nell? ollut aikaa pys?hty? kuulemaan v?h?p?t?isimm?nkin valitusta, koski se sitten ajallista tai hengellist? h?t??. Muuan etev? pastori on sanonut, ett? t?m?n miespolven aikana ei kenk??n ole tehnyt niin paljon kuin Moody, "ihmisten liitt?miseksi toisiinsa, opin v?liaitojen s?rkemiseksi, eri k?sitysten tasoittamiseksi ja rahojen hankkimiseksi toisten yrityksiin".

Mr. Moody oli aina valmis toimimaan. Kun h?n huomasi, ett? joku asia oli saatava aikaan, antautui h?n sit? koko tarmonsa takaa ajamaan, eik? lev?nnyt, ennenkuin oli p??m??r?ns? saavuttanut. Er?s t?t? h?nen luonteensa piirrett? kuvaava tapaus sattui h?nen ensi k?ynnill??n Englannissa.

H?nell? oli kokous Liverpoolissa, jolloin er?s saarnaajista samassa tilaisuudessa huomautti, ett? Liverpool kipe?sti kaipasi halpahintaisia virvokepaikkoja, jotka voisivat kapakoiden huonoa vaikutusta ehk?ist?. Kun puhuja lopetti, pyysi Mr. Moody h?nt? viel? kymmenen minuuttia jatkamaan. Sill? aikaa puheli h?n kuiskien muutamien puhujalavalla olevien etevien kansalaisten kanssa.

Kymmenen minuutin kuluttua astui Mr. Moody esiin ja ilmoitti, ett? yhti? juuri t?t? tarkoitusta varten oli muodostettu. Osakkeet merkittiin paikalla. T?ten syntyi "British Workmen Company, Lim". Se on viel?kin olemassa ja on saanut paljon hyv?? aikaan sek? on melkein alusta alkaen jakanut voitto-osuutta.

KUUDESKOLMATTA LUKU.

Muutamien yst?vien lausunto.

"Kes?kuussa 1871 l?hetettiin minut Newcastlen N.M.K.Y:n valtuuttamana er??sen kansainv?liseen Indianopoliksen kaupungissa vietett?v??n konferenssiin. T?st? tuli el?m?ni k??nnekohta, sill? min? tapasin siell? joukon sen ajan etevimpi? kristityit?, niiden joukossa Mr. Moodyn. Kokous huvitti minua suuresti, koska olin osaksi ty?skennellyt nuorten miesten keskuudessa".

"Laulu oli minun kannaltani katsottuna kokouksen parhaimpia puolia. Sit? johti puhujalavalta William H. Doane ja H. Thane Miller sek? lauluk??ri. Minun oli eritt?in hauska sek? n?hd? ett? kuulla Mr. Doanea, koska olin laulanut monia h?nen hengellisist? lauluistaan sek? pyh?koulussa ett? kirkossa, sellaisia kuin: 'Laula mulle se uudestaan', 'Jeesuksen syliin turvaa', 'Kuule rukouksen Jeesus' j.n.e. Mr. Miller palveli lukkarina ja Mr. Doane istui pienten urkujen ??ress?".

"Useita kertoja jok'ainoassa kokouksessa pyydettiin n?it? herroja laulamaan erityisi? lauluja, joko yhdess? tai yksin??n. Heti kun ilmoitettiin, ett? Mr. Miller laulaisi jonkun laulun, tuli seurakunta niin ??nett?m?ksi, ett? melkein olisi saattanut kuulla kellon naksutuksen. Eritt?inkin oli niin laita, kun laulua nimell? 'Tuhlaajapoika' laulettiin".

"T?m?n laulun laulaminen ilmaisi minulle sen merkillisen voiman, mik? on yksinkertaisessa evankeelisessa laulussa, kun laulaja siihen panee koko sielunsa. En ole milloinkaan unhottava, miten tuo merkillinen tunteellisuus laulajan ??ness? valtasi koko seurakunnan. Se oli aivan toisenlaista laulua, kuin mit? min? usein olin niiss? kirkoissa kuullut, joissa k?vin. Joka sana kuului selv?sti rakennuksen kaukaisimpaan osaan saakka, ja kaikki l?sn?olijat n?kyiv?t tuntevan sen ??rett?m?n voiman. Hetken aikaa n?ytti silt?, ettei kukaan tahtonut h?irit? sit? syv?? hiljaisuutta, mik? laulun loputtua vallitsi. Min? silm?ilin ymp?rilleni n?hd?kseni, olinko min? ainoa, joka olin kyyneleihin heltynyt; mutta huomasin, ett? l?ytyi muitakin. Monet l?heisyydess?ni olivat syv?sti liikutettuja".

"T?m? ensi kerran her?tti syd?mmess?ni syv?n halun saada kerran samalla tavalla k?ytt?? ??nt?ni".

"Kuusi kuukautta my?hemmin istuin min? Mr. Moodyn kanssa Farwell Hallin suurella puhujalavalla Chicagossa edess?mme suuri seurakunta, jolle h?n aikoi puhua 'tuhlaajapojasta'. H?n k??ntyi puoleeni ja sanoi: 'Kun min? olen puheeni lopettanut, niin min? toivon, ett? sin? laulat sen laulun, jonka kuulimme Indianopoliksessa, 'Tuhlaajapoika'.' Min? vastasin: 'Luulen tuskin voivani sit? tehd?, kun ei minulla ole harmoonia s?estyst? varten'. Viitaten suuriin urkuihin, jotka olivat maksaneet enemm?n kuin 3000 dollaria, lausui h?n: 'Eik? nuo sitten ole sinulle kylliksi suuret?' Min? vastasin, ett? ne olivat liian suuret, ja ett?, jos niit? tahtoisin k?ytt??, tulisi minun k??nt?? selk? seurakunnalle, ja siten en tahtonut laulaa, niinkuin ei h?nk??n siin? asennossa tahtoisi saarnata".

"H?n huomasi, ett? min? olin oikeassa, ja p??tettiin ett? laulaisin ilman soittokoneen s?estyst?, mink? suuren pelvon alaisena teinkin. Viimeisen v?rsyn lopussa:

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet